Publishing Co. Linuted, 100-102 Hin St. Wee , Ontario, fansda,
= Mailing ‘address: Sa | oi
Adverlising rates iipon dpplication, thahslation free: of chat.

_-malla:

Tiistal, maalisk, 7 BP. — = Teta,

~ VAPAUS “

INDEPENDENT LABOR ORGAN |
OF FINNISH CANADIANB .

(\LIRFERT™ | Established Nov, G 1piT

Ei. ron: W, EKLUND | MANAGER: E. GUKa@I
TELEPHONE: OFFICE AND: EDITORIAL AT4-4204

Published thrice weekly: ‘Tuesdays, ‘thivadaya and Saturdays ty Vapatis

Authorized 48 second class mail by the Post Office Department, CHEAT EL,
mM for payment of (postage im, cash:

~ CANADIAN LANGUAGE: PRESS

TILAWSHINNAT:

Canada san: 1 vk: $10.00, 6 tok, $5.25 USA 0:
$kk. 3 = Bucnieth:

a Phe iteee eal 7

ATE

Lvik. $19,08, © Jeit. $5.75
Lyk. 11.5), @kk. 6.29

Carterin. verouudistuksista
Vahin toista viikkoa sitten alahuoneen istunnolle esi-
tetty Carterin kuninkaallisen-komissionin raportti, jossa suc-
sitellaan maksukykyyn perustivia veromidistuksia min, et-

ta pienituloisten verotaatka keventyisl ja ‘suurituloiset JOl- -

tuisivat maksamaan, oikeutetustl suuremman osan vwerome-

' Toista, on saanut suurta. huomiota osakseen Canadan kai-

kissa yhteiskuntapiireiasa,

Yleisesti puhuen jakaantucsinen puolesta, tal vastaan on
tapahsunut seuraavasti: | Doe,

— " Suurpidoman, erikoisesti ‘eaves: dip ia. vakuutus. -

yhtididen piireisti vastustetazn Carterin komissignin ehdot-

tamia' verouudistuksia toimenpiteind, joita voi muka seu-
_ vata uusi. vedenpaisumus,_ elle Thasimanloppua wield | tuli-
_ sikaan., | : | | |

4

_- Tyévidenpiireiss! tervehditidn yleisesti puhuen Car-

‘terin suosittelemia verouudistuksia oikeaan svuntaan t&h-
. tidvina toimenpiteing siitakin hublimatta, vaikka joistakin

yksityiskohdista on ilmaistu erlévlakin migiipiteita. |
Unden demokraattisen puolueen kansallinen johtaja. T,

_€. Douglas sanci-Carterin kuninkasllisen komissionin ra-
‘portissa pyrittdvan rehellisella tayalla jakamaan taakka ve-

ronmaksajain maksukyvyn. perusteella, Hin sanoi “Cana-
dassa olevan paljon varakkaita inmisia, jotka ‘ovat padisseet

_veronmaksussa) kwin koira vetajasta.”

- Canadan kommunistisen puolueen kansallinen johtaja,
William Kashtan on - ‘tervehtinyt Carterin raporttia sano-
“Meidan puolueemme, ja tyovaentike ‘yleensé, on
jatkuvasti suositellut kaiken varallisuuden verottamists. Me

 glemme mys vaatineet edistyksellisempad verotusmenetel-.

maa niin, etta verotaakka jakaantuisi tasapuolisermmin tyé-

tatekevien ja. likemiespiirien maksukyvyn perusteella.’
‘Canadan. johtavan’ ammattiyhdistyskeskuksen (CLC:n)

sihteeri rahasionheltaja Donald MacDonald on sanonut, et-

ta han hyvaksyy. Carterin raportin yletset periaatteet. Han,

kuten muutkin tyovdenjohtajat, kiitti erikoisesti sita koh-
taa, miss§ Carterin raportti suosittelee ns. pdioman lisian-

tymisen verattamista mita Canadan tyovaenittke on | Ravan

yhteisvoimin Yaatinut.

Arvostelua on tyévaen. taholta saainit osaiseen se kun.
Carterin raportissa ei ehdoteta mitian kotienomistajien kum
nallisverotaakan huojentamiisexsi, ja.myés sits, kun rapor-

_tissa suositellaan tosin uusiutuvan myynti-. eli liikeveron.
edelleen voimassapitamist’, ja siti, ettd verotettavaksi tu-

loksi mAdriteltisiin myds tyittémyysvakuutusmakeut, tapa-
turmavakuutusmaksut,

tulot. edustayat. korvausta: muista tuloista, jotke olisival ol-

leet -verotettavia tuloja. Tyovdeston toimesta-tullaan epdi-

lemattd vastustarnaan naiden ehdotusten - lainlaadinnallista
taytintoonpanoa. :

Mutta yll4mainituista sekoista huolimatta Canadan tyin

 vienliike yleonsa suhtautuu myénteisesti Carterin komissio-

nin verouudistusehdotuksiin ja tulee varmasti vaatirnaan
niiden pikaista toteuttamista. Asia on sitaékin tarkeAmpi kun

nyt jo nahdaan, etta alussamainitut suurpaadomapiirit tule
vat tekemédn kaiken voitavansa joke naiden verouudistus-
«ten ehkdisemiseksi tal aingkin: nmiiden toteuttamisen vilvyl

tamiseksi. :
Esittaessaan Carterin raportin alahuoneen istunnolle,

raha-asiain ministeri Mitchell: Sharp sanoi, etta “alahuo- .
 neen jasenet ja suuri yleisi tarvitsee ‘pitkan ajan lukeak-

seen tdmin raportin ja perehtyakseen sen ehdotuksiin. “Tu-
lee yarmasti ilmaantumaan paljon eriavid mielipitelts nai,

den ehdotusten kohdalta.”

-Melko varmaa myos @n;-éftta- aunrpasomapiirit, joiden
rahakukkaroon- ndmdé muutosehdotukset koskisivat, tulevat

 tekemddn kaiken yojiavansa niiden verouudistusehdotusten

hylkaamiseksi, tai jos ne eivat sithen pysty, Tiiden toteut-
tamisen viivyttamiseksi. |
Toisaalta komissioneri Kenneth Le. M. Carter on hyvin

~ toivorikas ja innokas komissijonina ehdotuksista. “Me oiem-
me meiko perusteellisesti kKiintyneet tihan raporttiin. .Me

toivomme: ettd slita esitetaan ajatuxsia danekkaasti ja 3el-
vasti",. han sanci,
Selvai on, etta me emme ole viel saanect tilaisuutta

tutustua yksityiskohtaisesti Carterin komissionin verohuo- |
Jennusehdotuksiin.

1 Mutta mité olemme siiii lukeneet ja
mité lausuntoja olemme er? yhteiskunitaptireja edustavilta

. henkildilta saaneet, niiden- perusteella meista tuntuu, ettd

Carterin raportissa ‘esitetyt -veroutdistusehdotukset ovat
mainittuja seikkoja lukuunattamatta - lampimasti kannatet-

tavia toimenpiteiti.
Frikoisen tarkea selkka indie veroundistuksissa on eh-.

dotus ns. pddoman lisaintymisen yerotusehdotus, Tama tar-

keittaa kdytinndssa sita, etta omaisuuden atvon nowsu, mi--

ka on nyt kokonaan verovapaata tuloa, tulisi sen perus-
teella verotettavaksi tulokst. Esim, jos tuhannen dollarin

arvoiset osakkeet nousevat vuoden Iniiuessa d0-prosenttises-

’ ti, omislaja saa niisl4 $500 tulon vuodessa. Ny1 tami “paa-
oman lisdantyminen” on verovapaa. Mutta Carterin rapor-

lissa’ sanotaan:

“Dallarin tulo’ osakkeiden ja obligaticjen tai kiinteisté-
jen myynnista, on taloudellisesti samanervoinen kuin sekin
dollari mika saadaan tydépalkkana tai Hiketotmista....

“Taman johdosta me ehdctamme kiinteistétulojen (tar-
koittaa osakkeiden, obligaticiden ja kiinteistojen arvojen

 kohoamisesta saatavia tuloja) taytté verottamista,..”

‘| Unio Miniere

‘th.’ Hallitws kKtelsi

~Tlut paasyvyni

perhelisit ja vanhuudenelaketulot.
Korissioni puolustaa ndita ehdotuksiaan silli, etta nama.

koon.} |

kaisty

Kongo on viime seltsemén Vut-
den alkana’ tarjonnut jatkuyasti
ulisia: sengaatioiia. Missaan muussa
hiljattain itsendistyneessi Afrika
maassa, ei ole ollut niin paljon halli-
tistéh vaihdbtsia eiki' vollankaip-

4 Pevksia kuin Kinshasan HKengossa.

Kenreali Joseph Mebutun tultua
yuoden 1965 marraskuussa yaltaan
ovat sensaatlot jatkuneet. Mutta
nyt ijl on uugi.gounta -— pyr-
kimyksend on kayttiad hyvaksi pe-
liittista itseniisyyita Kongon  ta-

loufetliseen  yapauitamiseen. Tit:

kei tapabteinia oli tissi subtéessh
viime | vutden viimeisend - paving
-tehty pldtés, jolla lepetettiin bel-
dialaisen Union Miniere ‘yhtymiin
toimifita Kongossa.

Samalla paatoeksellé siirrettiin
-yhtymin  tehtavit,
joika koskevat Katangan—iuonnon-
rikkauyksien hyvdksikiyttes, uudel-
le valtion yhtymille, joka sai ni-
mekxseen’ Gererale Congoelaise de
Mineérais, Iyhennelttynd Geeomin. 80

| prosenttiia_ son osakkeista. kuulua
valtiolle ja 40 prosenttia myydiin-

-ykottyisille ja yvyhtymiulle. Uuden vh-
lidn §= hallinteneuvostoon kuuluu
valn: Ieongolaisia. YWksitydset osak-

keenomistajat voivat myie Ilahet--

L843 edustajansa, mutta nil on
hahintoneuvestossa vahemmisté.
Timid suurisiuttainen keikaus e)
tullut mitenkaan adoltamatla.
Aluksi Kinshasan hallitus-. esitti
Union Miniere -yhlymille psima-

Jan siirtimisth .Brysselisté Kinsha..

saan ja tuotteista 10 prosentin jat-
tamlsla Roengobh, Nalhin vaatimuk-
siin soostumisen asemesta = yritti
Union Miniere sulstaa Mobutun
hallituksen vallasta ja useflaa pai-
kaDe vanhan suojattinsa ‘Tshom-
ben, joka osallistr! aktiivisesti sit-

temmin mytivyn Menneen Salatiy-.

ton valmisteluun.

UNION MIMSERE JUONITTELEE

_ Sen jalkeen Union Minijere -lak-
kasi maksamastu Kengon halliiyk-
selle. veroja miki tielysli merkitsi-
maan valuntlatulojen vihenlymis-
geuraavana tdi-
Tenpiteendin Unien Miniere -yh-

tymiin tuotteiden viennin maasta {a HISTORIA

ilmoltti muddastaneensa guden (¥3-
lisikaisen) yhtymin hallintoneuvos-
ion, jehon kuulul kongolsisia ja
muutamia eureéppalatsia.

Kaikki tami ei kuitenknan al-
ni lopulliseen valirik-
koon. -Lontoosga tlmestyva Finan-

‘elal Times kirjoitti lammikiun 3.

| Kirjeita
JATKAKIN “SUOMENNETTU”

Suomessa naytthe vallitsevan suur-
sitvous vanhothin sangihin nahden ja
wielipi oikein kilpailumuodossa. Taas
on joku onnmeliinen voiltanut sanakil
van, ei ole vaan Keto palkinnon suu-
ruiesta fai sila mihin maahan vott-
injan mathe vie. (Joku sika sitten
Urkin nimella voittanul pais: -hihto-
lomalle Sveitsimn ja nyt on eras cyt
th yoittanet Koulussa plirostuskilpai-

Jun saaden ilmanmen malkan Amster-

damit. -Tainen palkints oll paliokert-
ta? -Suhteellisuuden vuokst area EH at

Mutts elkuperdisesti asiasta, tuli
hypittya sivuun. Kaulkas siis ja ih-
metelkia kun "jatki' sana on kuogl-
lut ja kuopattu ja sen tfalle on te-
“metsurr’. Timaskin Ichders
jukijoissa on paljon nykyisia ya én
tisii kunnen jatkid, jotkha aval, ja
seavatkin olla ylpeil® gikeasta mics-
ten ammatisiaan, joka kysyy todel-
lista tekijai-

Tissii yhteydessii on-lurha arvail-
la mita takalfisel jaitkat. pilaval wu-
desta nimeslidn, Allekirjoitianut ei

Pohdi sitd tamin pitempéén, sili se
uuliner vei kadcn niin vetelaksl, ett?

kynd ci sim enia pysy. Tull vaan
pelka mieleen, ett jos satluisi sel-
lainen omni potkaista, ettd pidsist
Suomessa kaymdiin, nin “kuin olfa,
kuin eled, jos suomenkich on uu-

‘Tdelleen opeteliava, kun téalld Cana-

dassakaan ei ole oppinut muuta Kuin

| fingsliskaa, jota ¢| Suomessa tietta-
visti viel osata, ainakaan niin suu-|_

TCssa .maarassa kuin englanninkielt.
Sivistyksen histhpiiilainen.
Canadan  tydévdenliike,
on vuosikausia vaatinut

Carterin raportissa nyt. Sit0SI-
tellaan: -Piioman lisiantymi-
sen verotusta, kuten sila ve-

rotetaan esimerkiksi Yhdysval-|.

loissa ja miltet- kaikissa ns.

ldnsimaissa,. seka tuJoverojen’

jakamista parémmin mMaksu-
kyvyn ‘perusteella. niin, etta
yahatuloisten verotaaktka huo-
jenee ja suurituloiset joutuvai
maksamaan enemmdn cli koh-
tuullisemman osan verokuor-
masta:

- Tassi. mielessa on syyta Eq.
tustua Carterin raportin vero-
uudistusehdotuksiin ja ryhtya
tukemaan niitd, jotka vaatival

viivyttelamatta niiden foteut- |.
tamista

el

kaaksi

Va-|
paus-lehiemme mukaaniuettu-j_
ma,
—sellaisia verouudisiuksia,. mité

piivind, etl: Union Miniere -yh:
tytn edustajat -pyrkivit ‘Kongon
hallitukeen Kahse,: kiymissiiid deu-
Fotteluissa siihen, tli Keobgon
puolelia e1 esitetiiis! mitiiu vaati-
inuksia Kongon rajojen ulkopto-
lella. clevaan yhtymin tolmiatvan
fiihden, jos yhtyma. luointy itse
Kongossa fapahtuvasta toiminnas-
128N.

Union Minlece -yntymille ei Kon-
gossa tapulituneen tolmlnnan lopet-
taminen meérkitse laheskéan vara-
rikkoa, Se kukoistaa edelleenkin
hacjoitigessaan Koneoh ulsopuolet-

4a diketoimintaa, joiden perustatia

ovat Kongon rikkauktten viisttiinis-
la saadut pidomat.

Nahdessdiin siis asemansa Kon-
Fossa memetétyksi. Union Miniere
-yhiymil. ¢rilii paisii Kinshasag hal
lituksen kanssa sopimukseen, eta

sen toimintaan @1 kajottaisl Kasii-

zon rajojen wWkapwolella, SH8 pait-
si c@ halusi siliyitdd omistusoikeu-
Hen kupariin, jbka- oli jo, keletettu
Kongosla Belgigan, murtta olj yreld
markkinoimatia. Kengon hajlituk-
seo tistojen mukaan tim’ kupari-
varast? kasitthg 150,000 tonmnia..
Union Miniare kalsoo seo “omak-
seen” eikh alo Juovultaa sia uu-
delleen yhtymaile.

—-Tallainen: lt tilanné Kinshasan
hallituksen tehdessdé. - pa#toksen
Union: Mintere -yhiymie korvaarnl-
cesta Gecomin -yhtymalja. Tammi:

‘uum 76. pdivdng- se pakblli ottaa

valyonloansa .kaiken Omaisuuden,
joka Katangassa kuuluu Union Mi-
niere -yhtymaile ja sen. valventaan
kuuluyelie 32 pienemmilie btoimi-
nimelle. Se, etti omaisuus “otettiin
vValyoolaan’ eka  kansaliistettu,
osoiltaa nahtavasti Kinshason hal-
liltksen halua. jitlbe oven avoi-
meksi kompromissia varten.
Tammikuuna alussa Unien Mini-
eve -yilyman hajlitus antoi lausun-
non, jassa Kongon hallituksen 1ol-
minta !donné¢hditaan ‘‘laitlamaksi''

ja varoitelaan kaikkia, jotka havit-

leleval kuparin ostamisla uudelta
vatyinalta, etla nilden tolminta kat-
sotaan “eparenellisekst’

Union Miniere perustettiin vor
nad. 1906. Belgian sillojnen kunin-
eas Leopold J], joka amisti suun-
haltomia alticits. Kongojoen alucel-
in sen jilkeen kun siihen oli‘lii-
telly salemaisen rikas) Katanga,
Badtth ryhtya kaytlamdin byviksi
Halla Idonnanrikkwuksia. Han untoi
timan iehtdiviksl Comite special
du Katanga -yhiymalle, jonka suu-
vin osukas han oli .Yhtymé = ha-
Valls? pian, ettel se pysiy yksin:
viern#iin yrityslA eteenpain ja niin |
berustettiln Un Mintere.
Yhiymina sdema 4oimllupa, joka
muuten kesl#i vudteen 1996 saak-
ka, ksitti 34.000 . nelidkilometrin.
SUUTHISEN alleen, joka on Suurem-
pi kuin Belgia ja Luxemburg yh-
teensa. Viime - atkothin ‘ saskka
Union Miniere on ollut kapitalisti-
sessa) Madilmassa koimannella ti-
lalla kuparin ja ensimmaiselld ttlal- |
la Koballin. tualannoessa. Se on to-
mitlanul
mys sellaisia -strategisesti tarkei-
ti radka-aineita kuin uraania, ra-

“Gittmia, germaniumia ja kaqgmiu-

tala.

 Aluksi yvhiyman sauritat suunnat-
tomal oitel jacttiin belgialaisen
pudliltain valtiolfisen peruslajaryh-
min ja englauntlaisen. Tanganyika
Concess0n5 = -¥yhtymin = kesken.
Vuonng i906 Leopold II “tilauksis-
la” joila nimilettiin “Kongon va-
paavullioiksi", tuli virajligseat: Bel-
Blan siirlamaa. Tasla hetkest® alka-
en suurcl belgiaJaiset yhtymil al-
kolvat lutea miclenklintow .Ron-
rossa Ssuoritettavaan sijoltustoimin-
Laan. Union Miniere -yhtymin osak:
tuli myds .mm. Societe
Generale ja vaiiilisesti. Rockefelii:-
rit Tanganyika Concessions ‘-yhty-

™mat osakkeenomisiajina. Nain allen

Union Miniere -yhlymalla off mo-

PAIV AN PAKINA

KONGG ATSHINAISTYY |.

maazilmanmarkkinoille |

nla isiintill, muita ef ely
yhtiiin kongolaista.

‘Tilanne alitol rounttua Bérinpob:
ji ‘¥ouhnhe 1960, jotiolei Helgtati

mal i KAMPPAILU KONGON RIKKAUKSISTA | \Vaitetién osalistineen pres. Kenedy:

| vastaisen salaliiton kokouksiin =

7 |New Gricans,. _ Pies yleined sryirttil:

fin Jim Garritéhin toimistosta - tie:
doitettiin viime forsiaind, étt4 siel-

shirtomaasta- tull itsendinen valtio.| yx. olevan todistusatheiston perestdelia

Jarjestellessiin finanssiasiolia #ti-
listen emimaan kangsa pyrkivit
Kerigon gilloiset . johtajat, mm.

voidaan niiytiiii teteen, elt Lee Har
vey Gewald, Clay Shaw ja David Fer-
rie, kohtagivat ioisénsa syyskuussa

Lumumba, siiben etd belgialais-|ynenne 1963, keskustellakseen presi

ten yhiymien arvekas arvopaperi-
salkku, joka kuului siirtemaahaltin-
nollé, siifrettilsiln nueren tasa-
vallai oriiistukseen. Puiths bezti.
tt pithtninkis Belgian Hikemiespil:
Feiss,

Asia oli nimittiin niln, elis siir-
tomaa-asiain hetlinaglla ol. ratkai-

Suvalta Comité epecial di Katanga

-yntymassé, jolla yuorgetgan olf
ehdoton Santen eneriniisté Union
Miniere -yhtymissd. Jos edalil
mainittia peHivstd olisi nondatet-
to tehellisest{,. kaikki slirftmacttal:
linnon oikeidet stisiyat siirtyneet
Kongon tasavallalle. |
Belglai Keskishalliteksen pith
tGkselii Comite special da Katanga
hajolettiin. T8liin arvepsperisalk.
ku jaettiin seuraavesti: kakel kol-
mannesta Kongon hatlitukgelle ja
ykel kelmannes belglalaisiile yiity-
mille. Vaikka Kongeh tasavalta oli
(infin toimenpiteen jilkeen Union
Miniere -yttymin suurin osakas,
se ei kaltenkasn saanut ratkaise:
vad Sonfa ssloissa, ja osakkeet eivat
luottanéet sille mitdin tuloa.
Belgian viranomaiset pidgttavit |
Brysselin pankklin  talletettavists
vardisia Kongon esuuden, fosta ith
paiisj olelaan vuosittain muomatta-
va’ miéri korvaamasn “Kongon
osuutte” ‘menetyksisti, joita belgls-
lateille yhiymiile of atheutettu |
“maassa -Vallitsevan epajirjestyk-
sen vuoksi", Mabdobisesti yhtymét
ovatkin karsineet, mutta siith ei Lar-
vinne maksas tasavallan, joka on
karsinyt vielA enémmin, vaan Jin
sivaltojen ja ennen kaikkea Bel-

gian, joiden asiaihin’ puuliumioen

aiheuttl kaacksen. .
TAISTELU KATANGASTA |

Union Miniere oii iaustamiehend
belpiviaisien yvuonna lM suorit-

tamassa Oferaatiossa, jonka tarkoi-

fuksena oli e¢rottza nuoresta
tasavallasta Katanga ja
lyttaa rikas maakunta yhtymin val-
vonnasss. ¥Yli kahden vyoden ajan,
jolloin Tshombe piti Katangaa iise-
ndisena, Unjen Miniere ei maksa.
nut .veroja keskushallltukselle vaan
Tshombelle ja hiinen kumppancil-
leon, NBM varailla varustetlin ja
palkatiiin -mydts vValkdisia palkka-
SGlureitd ja kalangalsaisia santar:
méJa, jotka vielikin ovat uhkana
Kongon lasavallalle. |

Unien Minlere on cpiilem alta

vastuussa nykyisin Kunsallisankarik
‘Sulistetun Patrice Lumumban
mmurhasta Hanethan surmattiin Ka.
langassa Ruusi vuelta sitten, jotl-
loin Union Miniere -yhtym4dn vaita
on rajaton. Tshombe, Munongo ja
muut olivat valn mddriysten tol-
meenpanhijoita. .

Jos Kamppailu Union Miniere
Yhiymasia pdéattyy - voltollisesti
Kongoile, merkitsee s# Jaajoja qa.
kGaloja maan talouseliman kenit:
tymiselle. Ticlli on kuitenkin var-
mast! ésteita. Union Miniere on
vaalinut Kaivoslen teknisen henki-
lokunhnah poistumaan maasta, ‘Tar-
Koituksena on kalvostoiminnan hal-
waannuitaminen. Katangan kuparin
O$tajia pelotellaan pakoiteilla. Fte-
la-Afrikan lasuvallasta ja. Porty:

gatin Angolasta saapuu halyttavid

Uitlaja, joiden mukaan Tshomben
palkkasoturit yalmistautuvat ‘tun.
kewlumaan. Kongoon. -Belgian taan-
lumuslehdet vaativat’ hallituksella
"J¥VKKGa asennelta’”’ Kongoon nih-
den, ja a¥Gimesti esiintyy mielipi-
leita, clta Tshomben pitiisi palata
valtaan, Jolen tuistelu ei suinkaan
Ole pasttinyt. .
J. Hoishkarev /Novoje Vremjs

AIKANSA K U TAKIN .

Naytld siti, etl jolkut suurel

viskaalit antaval nykydan yha hul- -

lemkurisempia sclityksid omien tai-
menpitcittensi gikeuttamrseksi ns.
sluren Yleistin edessd. .

Oltaxzamme nyt kisiteltvaksi -
vaikka Yietnamin pommilus, yakka

sé onkin ehka jonkun miclestaé lian

“jokaparvainen' asia. |
Yadysvoltain solaviskaahl oval
“viimeaikoina = puclustancel Puhjors-
Vietnamun pommitusta sill€, etta se
muka vahentés pohjois-viebwmilass-

. fen miesten ja sotatarpeden kutyje

lusta Etela-Vieinamiin ja auttaa si-

1en emerikkalaissotilaiden eruelus-
tamista’’,

Mutta kua Whdysvallain sotamin. S-
teri Robert McNamara, jota my2s
puolustusministeriksi haukutaan,
estinlyi helmikuun pucliviligsh emus.
tajakamarin puolustugasiain valte-
kunnan kokouksessa, nitr hin sa-
nei poin nimeensa. :

“Mind en uska ott pornmiius on
tihan = omennessd merkitsevainmin -
vihenlinyt, iai ctl mikadin pom-
foitus mink mind rien tulevalsuu-
dessa mahdolliseksi volsi merkitse-
visti vahenidd akluaalista mieston
ja matetiaalion kulkua eielain.”

ly

Huolimatta sit, vaikha itse mir.
McNamara myGnsi, ettei siti, pom-
mituksesta ole edes Vhdysvattain
hydikiyssadasiie amr; presidentt]
Johnson ante: méarayksen pommi-
uksen uidelleen alvittamiseksi Viet-

THATTEA wudenyuodenpyhien elon.

jalkeent

Mutla, sano] mr....MeNamara,

yilarasinitun merisetityksed “annet-_

tuagn, “Wissit ‘pudlueetiomian'  as-
sialaismaiden. johiajal' ovat ehdotia-
nest pomunkuksen topeliamisesia
‘Kieltivtymist4 silli perusteella, eiti
se tulkiltalsii ‘httkkouden merkik-
" {AP-UP uulistiezo Washingtonis-
ta.
Pinnelltisesti- nayltine sii silts,
etla Yhdysvaltam hydkkayspolitii-

- kan Jopettamisesta lai jatkamisesta

pailetiin silti perusteella, tmilil
- jotkut wkomaiden joftajat sattuvat
esiteingar.

Mutla .entié tojuus? Kiyiinndlli-

sesli katsoen koka maajlma, miltc
knikkien maiden phimichet ja us-
konnollisten . Wikkeden’ johtajat mu-
-kaanluettuina, ovat pyydonect, ano
meet ja vaetings| Pohjois-Vietnainit

_foivomuksia ei) ole kuilenkagn otel-

Sai

lopetiaminié. NaHG

dentti Kennedyn surmaamisesta.

Mr, Shaw, joka on varakas elik-
keelli. leva toiminnanjohtaja, ven
Bittlin. Keskivitkkoiltana = mr. Garri-.
ptniti -miesten toiriésia, Ferrien, joka.
iBydettiin ‘uolléena hélmikuun 22. pai-
vind. sanotaan olleen Kennedyn mur-
hajuhert tutkiskelun padtienkilé.
TarkastusmatriyksesiZ, jonka perus
teella virnnomeiset mesivat beskiviik-
kona Shawn asufitaon, ametiin tar-
kasluksesta setiraava perustelt: -
—““Tarkastusmiiiniyksen antajaila o..
todisteita, eita kekouksia on ‘pidetty

avid “Ferrieh fuoneistessa 3,0

| Louisiana Avenue Parkwasylla ja bisn3-

blivat setraavat herkilét, David W
“erie, Clay Shaw, toisella nimelli
(alias) Clay Bertrand ja Lee Harvey
Oswaid séki erds ikmtantaja ja mite
henkildita. Nami kokovksct oli pidetts
syyskuussa vuonna 1963, ja ylimai
hitut henkilét, David W. Fetric,- Lec
Harvey Oswald ja Clay Shaw, alin:
Clay Bertrand olival keskustelleet sit
kuinka lulisivat tappamaan Yhdysval-
lair presidentin John F. Kemedyn:’”

-Tarkastusvaltakirjass@ ~ ~* siinitaan
tsinciti, joita oli otétiu Shawn ylelli-
sésti Kodisfa, sisaliyei minin: _viisi-
ruogkaa, hetion kappaleita,. nefrath

kappaleita, musta, koko kesvot peit- °
tivad padhine ja hartiaviitia, ykbi hau-. *.

likko ja kotélo sekii erdiinlainen ar-
meljan PAROSYYO.

“Shaw, joka vapautettiin $10,000 ta-
kauksella keskiviikkoiltana, antoi tors
taina asiasta lausuntonsa, miss bit

PML ie ipeted a tn

imaisi: jirkytyksen pidityksensd joh-
dosta ja kielsi osallistuneensa. salaliit- ;
‘pon tatkoituksella surttrata president :

li. Kennedy.

“Olen aina tuntent horkeinta - ja wi.
rimmaisinté -kunnigiasta.. ja. -thailua -
sresidentti: Kenmedya kohtwan. Mina ..

in tunne ‘Oswaldiay-.enkii::parhaltten:

ielojeni_ mukaant tate sellaista hen-
Hoa, joka clint hanet tuentenut:

Kun Shawhs kysyttiin’ Clay Bert-- 7. |

“and nimestit niin hiin sao:

“en tine --

e ketiiin Clay Bertrand nimraté hen-
enki, ole koskaan * kiyttiinyt

ninkSdntais!a vilrid pimea.™ _
Kysymykscen Ferrien suhteen han —
[Anon
3itkille- kuin muistan, mr. Dave Fer-
“Het.
wwoncistessaan.” | I

Shawn cikeusjulun alustiva ‘euutes- —_
‘elu on maaratty pidettievitkst Tmaakis-- :

coun ‘Td paver.

MAON | RYHMA JA USA
YHTEISTOIMINNASSA |

muutiuneen Krasnaja Pvetda kit- |

-Moskova. — Peking of ottanut

jo) 6joukon thrKelti: askelfa, jotka.

osgittavat etti se on valmis teke-
main salaliiton. USA:n ageressiivi-
simplen plirien kanssa, tateda neu-
yostoarmeljan lebti Krasnaja LVGE-
cs. . . .
Lehti sanoo viime ‘kuukausina
esiintyneen hentymishatun  ole-
vai molemminguolista ja esillai
koko. javkon esimerkkeja kaytan-
nallisisti = yhteietoiminta-askelista
USAin .ja Kitinan kesken.
Artikkelissa muistutelaan mieliin
‘jyrkks -vihan ja epaluulon imapil-

ri, jolla nda kaksi suurvaltaa ovat |

suhtautuneet toisiinsa. -Muutosil-
midild alket nakys.vajaa vuosi sit-
ten.

Useal Yhdysvaltain poliittiset, ta-'
leudetliset ja solilaalliset jehtajat
— myis ne, jotka ovel psikaisem-
min = vaataeet hovaa: linjaa suh-
teessa Kilnan kansantasavaltaan —
‘vaativat. nyt jovstavampaa linjaa.
Senasitori Mansfield esimerkiksi
ehdottas Kiinan ulkoministerin Ja
Vhdysvaltain valtiosthteerin lapaa-
mista ja useat Yadysvailsin suur-
pifoman jirjestit. ovat esittaneet

joiltaa mim.: Yhdysvaltain, johtajat ,
ovat ynmartanect, etti -Mad Tse-

tung ja hanen Suurvallahenkinen

hajotusryhmansa ovat valmiit fa-

“En ole koskaan tavanmet, niin.

Fn ole collut, kosicaen _ hiinen~

tionalislisten tavoitteittensa viioksi _
myymian sosialististen maiden ja-.

Tyo

Kiinan kansan edut, ja se

avaa heigan eteensh wusia. suuria .
rikdaloja. Sen seurauksena on bei- |

din -
Tse-tungin kanssa.

Natsi_ paljasti
aarrekatkon

ajatuksensa salaliitosta Mao —

Warsiva, — Varsovalaisessa van

| Kilassa sotarikellistiontiotaan kir-
siva Erich Koch on paljastamut
jasistien Neuvastaliitosta Tyosta-
man kallisarvoisen "° meripibkaluo- .
Neen” katkopaikan.

Lening radin -Iehelli

latsista: ryistetiy “meripitkahue
ne", Jota an turhaan etsilty 20

sijaitsevan 7
Pushkinin kaupungin er#fst@ pa- -

vucden ajan, on kitkettynii Kali- -

ningradiin, “Mind ‘annojn itse méaii-
rayksen Kuljetlaa pois aimuthaatu-

vaatimuksia suorien yhteyksien 10 | isia taide-esineiti 50 miljoonan kul-

misesla, punaiseen Kiinsan. —
Paamuutokset ovat kuitenkin ‘ta-

‘| pahtunveet FPekiogissa. Arlikkelissa

esuietaan esimerkkeja Kiman joh-
don polliltisista otteista Neuvoslo-
Jiiten - vaslaisen kampanjan ja
‘kulttuurivallankumouksen — lisiksi.
Niihin kuuluu USA:n ja Kiinan
suurlahettilaiden tapaanunen Yar-
sovassa, Kiinan kiellaytyminen yh-
1éistoiminnasta- muidem 80Sialistiz
ten maiden kanssa Vielnamin avus-
tamiseksi ja lisiks: mm, tieto sii-
ti, eiti Kiina on ‘myyriyt -Hong-
koncisea Yhdysvalloiule sodan tar-
peisiin miljoonan dellarin arvosta
terasta ja Yhdysvaltain seitsemin:-
nelle. laivastolle, joka osallistuu
Vielnamin vastaiseen sotaan, fal:
jon sihkékalustoa ja. 14 lauttaa.

Lisdksi USA kaytlda Hongkongia.

jetkuvasti Kiinan viranomaisten
ehkiisematii, lihan, veden Ja mui-
den élintarvikkeiden hankintapaik-
kana,

Todelluaagn -

tilanteen’  jyrkisti

tu lainkaan -kuuleviin korviin.

Ja keta sitten ovat ne “puclueet- _
johtajat”
jolla on nan suuri yaikutusvalts,
eth ne veival pagitaa mith Yndys-

lemien aasialaismanten

valtain hallitus iekee tar tckemalte
/altea? |
McNamara - hicltilytyi lukuisista
pyyandists huclimatia ilmecitiamas-
da nitiden “puoluesttomien sasia-
Jaismaitien” johtajien nimié. Mutta
Adm korosti kuitenkin, cttai "'Aasias-
sa.on johiajia... jotka ovat ehdot-

tanéet, etter (USA: ny pidd Suostua -

(pammituksen lopettamiseen.”' -
“Hyva on,"' sang} senaatior: John
Pastore (D-R.I), “oikein hyvd. Ky-
symys ef kualenkaan ole seivasti-
KHan Untiasta, ei varmaanksan Pa-
kistanista -- ciki Japanista."’
Faikesta huotimatia rmeidin pildi-

- §1 uskoa, atta Aasiassa on joku sel-

lianen “puoiugeton” voimapesi, jon-
ka fiinia 34 chdoluksia on Washing:
tanin kuunnellava!

Jos ‘ei olisi kysymys vokaviste

casiaista, niin tallainen, sananselitys

naurattaisi. |
Hisioricitaijat kerlovat
. sini aie Mittin persia, etti vaik-
ka esim. Napolean ja sitten-- Hitler
syyttelivdl Voniijin “kovaa talyea™
hiviostiin, niin: ndiden hyOkksajien
takaiain. lyGnnin afheutti siltenkin
vendlaislen puctustusvoimien vasti-

eT

iskut. Ovatpa jotkut historicitsijat

ltadollarin§ arvostz”,
| Tr¥buna Lydun Airfeenvailitajalle,
taala sen, ¢tid ‘meri- -

leko -

Koch ° kertoi °

“ OI Tivos

Bihkahgone” on katkeltyna- tmossa |

kaupungitsa oleviin bunkkereihin”, .

Koch kettoi edelleen, ett Hitletit -
epulainen Martin Bormao oli oliut -
suuresti kiinnostunit aarteen keh: |

talosta, samoin Englinnin vakowa-
elimet, mutta hin ei ollut. paljas-
laout sén katkepaikkaa.

Tyésuhdelautakunnalla
uusi puheenjohtaja

Toronte. — Viime vitkon lopulla.

nimitettiin G, William Reed Onta-
rion ivésithdelaulakunaan , Puheen- ”
iohlajiksi. a

Hecd on
varapubecn yohtajana silten* yuodeni
1965.

palveliut lavtakunaan

Hin astuu virkaansé profes- .—

sari Jacob - Finkelmanin suttraajana: r

Finkelman erosi toimeslzan viime
viEKOHAa.,

ollect niinkin pulkeita, etti ovat ga-

venalgisilic kui se olf
natsthyokkagyille. |
Viimesikoina on tuilut ermerikka- .
Jaistenkin solapalilitkkojen. kielen-
kiylin yhteyteen “hoghdi- siierh-
leet", mila se sitten .merkitsec- .

noneet “talven olleen- yklii-kevan™
' viirmeksi :

kan. Esimerkikai puolustusmmiste |

ri McNamara sanoi. viime keski-
yYikkona Washingtonissa,
joisVicinamin (ykistétulitus. maatta
ja merelti, seké sen vesistépen tmil-.
“nelitaminen ilmasta korvan Osaliwar

“huongista _siidsuhleista johtuneen
ilmapommituksea vihenemisen”.

‘Ja ‘hin ‘“todisti” vaitiksensi sa-
‘nomalla, eda .“huonon sift” vuok-~
sion ilmapommitustentojen madre

etti Poh- |

laskenut- puoletla siitd, mili se olf .

syyskuussa, cli kahdestatoistatuhen-
nesta fennosta 6,61 Jetrtoon, . ku
kaudessa!

Etela Vietnamissa ovat © senliln
toislaisckhs: “sodsuhicel”

“hyvit"

kohtalaisen
koska ei ale kuulenot mi-.

thiin sila, cite sielli ol prtenyt |

shan
tii.

vhoysvaltalaishyGkkdiajain ~“huonon a
takia pommituksiaan vithet-

' Non, ¢ili atkansa -kuyabin, sano -

pissi kun pata likin,

_ Kiser

ee Be re er a ee a ee

ate poe a

as |

Te ie bo ot Pp ee . . ila on . - . °
ee Pe DA A oe OE era a a aig