| Canatiten: 1k: #1000 te -Jealksi Torstai, sane 4p. — ‘Thursday, ~VAPAUS - INDEPENDENT LAWOR ORGAN. 7 OF FINNISH CANAGIANS ALIBERTT ) Established Nov. 6, 1927 ‘Eorron. Ww, EKLUND . | MANAGER: =, oui KEI TELEPHONE: OFree: AND EDrronia 674-4204 Published thrice weekly: ‘Tuesdays, Thursdaya and Saturdays by Fapats Publishing Oo. Limited, 100-202 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada. - Malilog address: Box 68 Adtertising Tales. ujAon, application, translation Tree of charge. authorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawa, a and ‘for’ payment of postage in’ cosh. og | .. Jk pa . * Tanibds et ine “CANADIAN LANGUAGE: PRESS mi CLUB TYLAUSHINNAT: | OBAtn: kk 3.00 ‘Sucmeent 1 vKE. 11.5, @ Ez, 6.25 sali pelotiaval” _ Kansan WJutiset, Helsinki, julkaisi joulukuuh 23 pnd pSa- ‘cizfoitulesen -ylldolevalla,, otsikella, jossa paljastetaan, Lansi- . Saksan liittotasavallan pelottavat politiikan jalyet. Tassi paa- kirjoituksessa todetaan, etta vaikka paaministeri. Kiesingerin Rallitus on vasta yueden vanha, on sen. hallituskaudelle- -ollut -ominaista uusnatsismin: ja ‘kansalliskiihkon esiintymninen: | Lainaammie tarnain Kansan Putisetlehden padkirjoituksen - ko- | konaisuudessaan:. : . : “vata ‘Lansi- Saksan liittotasavallan- nykyinen, ns. “suu- ren..koalition ‘hailitus, josta mydés sosialidemokraatit ovat mu- “kana, on yasta vuoden vanha, pelottavat sen polititkan jaijet - a idkaiste | rauhantahtoista - kansalaista . " magssa. Natsipropagandistina aikoinaan ‘kannuksensa. nankki- -neen pddministeri Kiesingerin hallituskaudelle on oflut omi- naista uusnatsismin ja. kansalliskiihkon ésiintyéntyminen, mi- jokaisessa Euroopan ka naleyy mm..erdiden osavalticiden maakuntapaivavaalien 7 tiloksissa, revanshihengen ja militarismin voimistumisena ai- na ydinasevaatiinuksiin ja Tajojen tarkistussuunnitelmiin asti, Entisten natsien sijoittaminen. yh tarkedmpiin virkatehtaviin ‘yaltion johtckoneistossa ja varsinkin wulkeministéridssa on ol- ‘jut Kiesingerin erityisen huolen kohteena. Niinpa. kaikki Lin- si-Saksan ‘lahettilaat Fteli-Amerikassa, Espanjassa, Kreikassa’ . ja monissa muissa maissa ovat samoja ‘kuin Hitlerin ja Rib- bentropin - péivinad. Salisan | demdkraattista liittotagavaltaa (DDR:a4) vastaan suunniteltavia ja. toimeenpantavia. hydk- kayksia varten muodostettu ‘“yleissaksalainen ministerié” on” vankasti miehitetty “vanhoilla taistelijoilla", natseilla. Tama “sninisteri Herbert Wehnerin johtama koneisto’ on erikoistu- jut DDR:n vastaisiin maanalaisiin vehkeilyihin, jolssa natsren. ammattitaite. tunnetuista syista. arvostetaan korkealle. | Ndihin Lansi-Saksan, DDR» ‘ja kaikkien Eurcopan kan- -sojen turvallisuutta vaerantavim. iimidihin kiinnitti Bonnin. hallituksen .yvuoasipaivind muutama viikko silten huomiota Tth-Saksan yhtenaisyyspuclueen poliittisen toimikunnan ja-. sen. professori Albert. Norden, joka totesi Kiesingerin halli- ” tuksen politiikan johtaneen tilanteen kahden Saksan suhteis- sa aallon pohjaan, Bonnin hallituksen hydkkdyshenkinen a- senne DDR:a4 vastaan, jota se ei halua.tunnustaa itsendisendi . - yaltiona, Kiesingerin ja hiénen iministeriensd jankutus siitd, etta vain Lansi-Saksalla on oikeus edustaa Saksaa kansain- valisilla foorumeilla ja jo mainitut militaristiset: pyrlimyk- set aluevaatimuksineen todistavat, ettei hallitus edes ‘sosiali- | demdkraattien osalta ole todelliswudessa tarkistanut kantaan- 82. patavanhoiliseen Hallstein-oppiin. Sita. on: tosin yritetty | popeuras. ja verhota uusiin. tunnuksiin Lansi-Saksan pyrkies- sa lagjemmille vesille. kansainvalisessa politiikassa. Levotto- mana DDR'n voimekkaasta taloudellisesta kehityksesia ja .-ylikomaanikaupan : laajentumisesta pyrkivat Bonnin vaitiaat . kaihtissa mahdollisissa kansainvalisissa elimissd, EEC:ssa, EF- TA:ssa jne., teettimaan paatoksia DDR:n ulkomaankaupan ja luotonannen diskriminoinnista talousyhteiséthin. kuuliuvissa maissa. USA:n levedan selkian nojaten Lansi-Saksa ottaa it- selleen oikeuden:-sanella muille.Eurcopan maille, kenen -kens- sa niillé on ofkeus kayda kauppaa 'kenen kanssa 1. : '. Oman lukunsa muodostaa i-vuosipdivadnsd -viettaneen Bonnin hallituksen sotilaalliset suunnitelmat, jotka prof. Nor- — denin mmrkaan on laadgtti: koko Bundeswehrin salaisen stra- tegisen Suunnitteluryhman toimesta’ Keski- Eurcoppaa silmél- ldpitien ja jotta el ‘ole. esitelty hittoparville, saati ett# niista olisi sellittu julkisesti puhuttavan, .Kaikki nama tosiasiat huo- micon ottaen DDRin ja -Sosialistisen Yhtendisyyspuolueen. jotidon taholla pidetdin: tarpeellisena paljastaa kansainvali- . selle lehdistOlle ja sen ‘kautta Kaikille kansoille Lansi-Saksan ; nykyisten yvallanpitajien taholta ubkaava vaara, jotta sen tor- : jumiseksi Tyhdytaisiin kathkialla valttamattomiin. tormenpi- teislin.: 100, 000 ensikertalaista ‘Kun Suomen kansa. tammikuun puolivaliss’ kay yaaliuur- nille valitakseen 300 presidentin valitsijamiest4 ({myds naisia) saatiaa sanestajien jouktossa_ ‘olla satasen tuhatta ensikerta- laista. Milloinkaan aikaisemmin ei a4ninikeutetuista ole ollut niin suurta méar44 nuoria kuin nyt. Onhan kaikkiaan 2.8 mil+ joonasta Sdnioikeutetusta 1 muljpona alle 2)-vuotiaita ja nais- ta noin 700,000 alle 30-vuotisita. Mainitut satatuhatta ovat va- han paalle’ 20- kesiisié, mutta nykynuorina he ovat edeltaneita . puoerisopolvia poliittisesti valveutuneempia. Miten valveutu- nutta ja Hikkuvaa tam4 uusi, 100- tuhantinen aanestajayoukko_ oti, s¢ mitataan tarkemmin vaaliuurnilla ja -tuloksissa. — - Nuorten: valittavana on ‘niin kuin muilakin danestajilla Vathtoehtoa: néttu dani keituu oikeiston hyvisi, koska se on poissa va semmalta. Suomen nuoriso,.joka on tunnetusti edistyksellista ja vasermmistelaisuutecn ‘taipuvaa, ei ilmeisesti joudu vaike uksiin naiden vaihtoehtojen valinnassa. Merkitseshin juuri tulevaisuuttaan Iwoville nuorille turvallisuus ja: rauha tarkein- - ti tekijid. joita ei saa vaarantaa virkkusmaisin ulkopoliittisin aséentein ja teoin. Ne ovat vaara nuoriile ja vanhoille, vaara Koko maalle. | Viitattakoon tassi- yhteydessa vaikkapa vain . Virkkusen .tunnetinun teesiin, efta: Suomen puclueettomuus — on mahdollinen vain. aseellisen selkkauksen tai sodan athena! | Tulevaisuuteen tahtaavalle nuorelle ei ole yidentekevaa myéskain se, mihin suuntdan kehittyy Suomen sisd-' ja ta- louspolitiikta, sosiaali- ja kulttuurielami. Tassikiiin suhtees- se Valinta &artoikeiston ehdokkaan ja nykyisen presidentin > wililla ei ole vaikea, edellisen edustaessa patavanhoillista Kon- servatismia ‘ja suurpaaoman cluja, jalkimméatsen pyrkiessi-~ 1 yk, £21.00, 6k $5.75 - suurpddoma ja. darioikeistda edustava Virkkunen: tai nykyinen tasavallan presidentti, kansainyalis- ten ja kansalllisten siltojen rakeritajana tunnettu’ Urho Kek- _ konen. Yennamo on vaihtoehto vain ‘sikali, #tta hanelle: an- \ _ Yer orlemme ‘seen,’ tyémahdol! isuuksien | toimeentulon turvaamnjseen, ny <_< =" 4.90 EPAINMIMILLISTA KOKEITA HIROSHIMAN SATEILYN UHREILLA Moskova. _- Atterikicilainen Hi- [ roshimassa sijnitseva sotiléstubdikon- tav“ABCC palyelee Yhdysyaltain. yditseunmitelinia, eik suinkwan 184- ketieteellisia tarkoitwksia, kuten -val- telidn. Sem seinien sisklla tapahtiu kauhistuttavja. ossorba. Tukikehtaa kiinnostae fuolen edi elimi, xir- jortttaa ‘Trina Léytsheitko Pravdassa. ABCC tutkii sateilyn Valkutusta, ih- INMSeO | elimictidn eri oloswhteissa. Tukikohden laboratoriossa jutkitaan erittain tarkasti, Kuinka kauan ihmii- nen woi eld saatitaats: eri gUUrHista annoksia atomisiteilyd.. Tata varten | Laboratorio on tutkinut ja. kortis- |, Loinut’ yi 100,000 Hireshiman por- | miukeecssa siteilya saanuits herki- lia _ Kirjoittaja jatkaa, ett tutkiessaan munuaisten ja miekson toimintaa la- boratorion laakirit kiyttivat erit-. tiin - barbaarisia: keinojs. -Sairaalle selitelain, ei maksaan tai muni- acslin tyinnet#in THakett ja vaikka se koskeckin; se tehdaan muka pati. lsan parhzaksi. Tesizsiagsa elimsen tyénhetaiin ' pitka ja paksipdinen 7 Mela ef sisdlld -adkett®, vaan ot- taa ndylteen elivasts kudoksesia.’ Narsta Hivoshitan sateilyn whreille sudritetavista eldimellisisti, kokeis- ta ketioj maailmatle japanilainen - runoilija Fukapnwa, joka itse eris- na -siteilin whrina on osallistunct kokeisyin ‘hankkiakseen maailmalie todisteita, " Laboratorion kerdama Ainelsto We hetetdiin ‘edelleen Yhdysvaltoihin. Viime vuosina on avattu ¥lj 10,000 atomisiteilyyn -‘uolleen henkiién ruumis, josta on lahetetty piiytteita ja evillisia elimiii Yhdysvaltoihin. ABCC!) tyivtekijat sudrastaan met- |: sistaval. , ruumiita. He. ovat tarkoin laskeneet; ‘tmilLoin kukin © sitejlyn threista kuolee ja on tapauksia, et- ti ldgkdrit ja laboratorion tyOnteki- fit ovat saapunest sairaan luokse mughamaa minuuthia ennen aman huclemaa seuratakseer - “otilaan fuolintapahtumaa. Eras: laborstorion tutkimuskehde on siteilyhetkella raskaana’ olleiden naisten sama sdleily jaheidin lap- sense. Télhaisten ation _tapset ovat |- useasti.epamuedostumeita ja vajaa- alysis, Japanin hallius @1 Kulten- kaan turnusta epamucdostumia si-- teilysta’ johtuviksi, koska ABCC ei ole antanul taist# todisleita, _ Laberatoriotss tutkitaan myos 600 hiroshimalsikta nurse, jotka . ovat svnnythineet lapsia 5—10 vuotts pommin rajahtamisen jalkeen. -Mil- tei poikkenksetta heidin Japsensa salrastavat letkemiaa, mutta sita- | kian e] LUNTUE: ela-sateilyn aiheutta- maksi, ABCC: n polilaiDe ci useasti nivleti eles oletluja rintkenkuvia, muita ABCC larvilsee itse ngita: kuvia tuikiessaan mmuuttoksia sairal: dean lu ustossi OO —_—_ TE eo©cXOX,¢,__— KANSAINVALISTA NEUVOTTELUA VALMISTAVA KOKOUS. BUDAPESTISSA Kommunististen ja tyOvadenpuoli- ]j eiden .uotla. Kansainvalistd ‘konfe- J rengsia valmistava netvottelittilai- sus pidelian filevassa helmikuus- Sa Budanestiss3. Kakoukseen kuut- sutaan kaikkiz kommnunislisia ta | tyivdenpuclueiia vaihtamaan mieli- | leila varsinaisen neuvollelukoks- uksen koolle kutsumisesta. ASarteen valmistavisst y netivot- telulilaisuudesta an tehnyt 18 kom- munististu ja (yaivdenpuoluetta, jot- Ka @sallistuivat vuanna 1965 Mosito- ¥atsa pidettyyn neuvottelugnh. Ne. oval viime -wikoing -kaynect keske- nga weskusteluja asiasta, Kysces- si clevut 18. nuolvetia ovat anta: neel kommunislisten ja. Lydvien- pucluciden tapaamistilaiuuden koolle ‘kulsumisesta‘ seuraayat Vi- rallisen j{iedonannoon: . “Kemmunististen ja Lyevaenpua: lueiden neuvottelutilaisuuden | ketal." le kutsumisesti. | - Lukuisut kommunistiset ja Lytivit- enpugcluest ovat EMETT MennessH edusitjak¢kouslens2 ja ten neuvoltclujensa ‘atkana esilti- nee .kommunististen jo. tyovaen- pudluciden Kansainvélisen newvat- telukoxouksen koolle kontmunistisen lithkeen vhtendisyy- | den lujittamiseksi sek4 kaikkien so sialististen ja demokraitisten vai- mien kokoamiseksj- taisteluun im- Der ial Sane vastaan, ‘Kansojen | kansallisen ja” Sosiaalisen vapauluk- Sen ja maaimanrauhan puolestu. | Yhdysvaltejen, Argentiinan, Aust- ralian, Brasilian, Bulgarian, Ipti- an, -[son-Britannian, :[talian, Maon- Bahan, © Neuvostoliilon, Pudalin, Ranskan, Saksan demokraaitisen lasavallan, Saksan ‘hittotusavallan, Suomen, Syyrlan, “Tshekkos!ovaki- an. ja Unkarin kommunistiset ja tyivienpuolueet, qotka osallistui- Val Mmaaliskuussa 1665 .Moskovassin Ridethon nenvaltelutilaisuuteen, ayat kdyncet Keskendin ‘kaksitahai- St Neuvetteluja uuden ‘kansainvii- Tisen yneuyottelukekouksen valmis- telua koskevasla kysvmirksestd. Ndiden netvottelujen perustcel- la sek maahiskuun ‘kekouksessa 1865 esitetyn mielipiteen ja tai- vomuksen mukaisestimainitut puo- iuset ovat kKatsontet Larkeituksen- mukaiseksi,. eiti helmlkuussa 1968 birdetaan newrotteluttlaisuus ¥htecis- ta: mielipiteiden .yaihtea - varten kommunististen ja tyovSenproluci- ~SYNTYMA. PAIVIA a Ps Port Arthur, x 1 ne = ont., ae? Fh Jack Rajala, | taylti joulukuun 27 pnd 70 vitotta. Einari- Felio, Nolata,-Onmt., tayttad lavoniaina tammikuun § ani - 71 vuotta. - | | . Adu -Kalvola, Long Luke, Ont, tiytta maanantaing famemnikcewn a pnd 77 yuotla. Yhdymme’ sukidaisten . ja tuita: vain onnentoivotuksiin. kamsanvalteistami- ja Kyisti avarampien kouwwtus- ja Sivistysolojen -luomiseen. Suo- “men nuorisolle, - 7 karin | johtoelin- : fensa pidtiksissi. scki keskiniis- |. -kurtsumistlat den kansaitvalisen nvwvoltelukoko. uxsen koolle kutsumisiy koskevasla kysymyksestii. fet ti neuvottelwliyisiuden koolls kutsumisesta ja osatlistuvan lahiin, liladeue teen, : ‘Pus slueemme ovat Litinlynest Un- s0statl isisen tréviennuolu- a keskuskortg: itt puoleen pyylancel sila suamtit. mihilodli- suuden neuvettelutilaisuuden pita. miseen Budapest iss. Unkarin SOS) i- listisen lyuvdenpudlueen keskuako- Miter cn antaniet stiten suostumuk- Vid lanettaa Velesprolucille canisu, “yas! qavi mi. kw!sien." Rauhantahtoisia ihmisis Hahelut- laa nulinen tllaisen rawhankokouk- sen koolle kutsumiseslau. Koko muaa- tlmen = Woldiset oval stuurimmualla Osis raubantehtoista viked, he lie- tava eth tyalisel avat se k ansann- deka dutiud conten sodista kar- Simic. Tydldisten pojut joutuvat vse kidessa olemuan: cgnsimma ising tulilinjoitla. | ‘Unhan kya selaisiakin. yotku pudlusiaval sotaa, Sangen scn tudi- tavan tyeliisvylta, Matha kyllii bya! " Toivemme kalkeien |, veljéspualuciden kinnattatain aloi:: yay ‘|SUOMEN. TEOLLISUUDEN KEHITYS - 150 V. FTSENAISY YSKAUDEN AIKANA Aelstok... — {EU}. — Suomen tasavallan 50-vuotisen. itenieyyden aikang on ‘teollisuatemme kehlitypyt. -seuraavastl: toimipalkkoja On nykyisin lahes 7,600. Peollisuaden tyontelijiln | méiiré—on dolminkerfalsturut fa kyiain noin 150,600. hes 80, THM. on ny: Toimdhenkiliiden mari on kymimenkertaistina fa on nykyisin He _ Tehdaskoneita haytdiva hevosvohnamitird on kyinmeakertaistusut ja On nyKyisin mn, 44 mil]. hevosyoinaa. Miytettyjen raaka-aineiden maira on Li-kertalstunut ja eifustaa ny. kyisin arvoltaany 10 miljardin markan sulin, ~ miljardiin markkaan. Tuotangon bruttoarve | on kohonnut perati 14- “a Tugtannon bruifoarva kutakin- tydntekifae i kobiéen on, me. alhana l&hes s:kertaistunut. NOUSUIA JA: LASKUJA- Suomalaisen teollisuaden kehitys ei ole oul dasaista, vaan siind on oHut ripeiden nousujen kausia. ja hour istuksenomaisia Paikallaan -py- symisern ja laskun ‘ausiz. Vuonna IS19 muaatssanume of 2.555 teotlists Fyopoikkan ja. niissd “tyontekijoita 93,785. ¥uoteen 1929 saakka setirasi varsin rined nosy. Viimelksi mai- niltuna vuonna teellisten tyopaikko- Jen tulamsirs i oli 4, 108° ja yonickl - Sitten alkoi Suomea orityisen am karastt koetellut yleismaailmaiine luloaspula,—joka’ kaansi tealisuuden |. kehityksen daskuun. Yuonme 1932 leollisia’ tyipaikoja Oll enaa 3,37] ja tyintekijail - 127 222, Pula oli sils vihentanyt teollisten | yopatktkojen miarag 738 tyopyikal- la’ ja t¥Ontekijain migra - 37,851 hengelli nein vueden aikana. Pu- lan jilkeen kusvu oli jalleen ripesa vuoteen 1938 saakka: Mainitiuna vuimna teonisia tyipaikkoja oli jo 4422 ta niissd tyéntekijsita 214,367, Solien atkang kebitys- pysahtyi, jos- kin tepHisia lySpaikkoja-siilyi koh- tatuien -. TURBaAsth sota tarylcetne ee. eS! ET | lammon yuoksi eli mn. 17.6 eniilsyytem- Vuonna 1944 teolli- sia tyipaikkoja oli 4,559 ja} n1iissd LyOntekijgita - 180,548. ‘Tdmiin thlkeen seurasi. tans no- Peg. nowsu. Vudnman 1943 {eollisten tyapaikkojen luwku oli jo 6,082 ja lyGntekijiin miari 258,906. Sen jil- | keen: tapahtui jilleen pysahdys. Vuonna 1953 teollisia tyépaikkoja oli 5,904 ja tytntekijdgitd 264,331. Sen jitkeen S0-lven Jopussa ta pahlunuila pysihdys# divkuun ot- lamaita, kehitys on edennyt niin, elta nykytsin teollisten tyapaitckojen lukumdaré on 7,600: tienoilla ja (yintakijdin mari léhes 350,600... PUUNJALOSTUSTEOLLISUUS Teollisuustugtantomme on nykyi- sin varsin monipuolists, mutta sen TunzoOn mucdostayat kuitenkin puunr jalostustegUisuus, meétalliteotlisuis: ja elintorviketeollisuus, jsiden Kut- kin osuus tedllisuuden koko brit. fotuotanhosta on noln 23—24 pm Fentin luokkas. Pounjalostusteallisuus _ on oltut | oka | itsendisyytemme ajan keskei- } sella sitatla masssamme jopa niin. etti kansan(aloutemme on sanot!i kultkevan Puapaloila Tama teo)}i- ———————— MITALIN KAKSI PUOLTA Neuvortohallituksen Saksun iit. Lolasavel tun hallitukselte osoitta- ma julxilausuma -vastasnotettiin ‘Bonnissa sekavin tuntein. Hallitus- putliciden’ keskuudesta ‘kantaulii hustestunena ja avoimest? vihamip-. lisii luusunieja mutta myds koros- leluin maltiltisia elmisuja, ~ Esim. minister] von Hassel kohoui danen- ba etl hysicerisizn murciterhin Buu laen News ostoliiton lus! as isminyos- lnizeh =o fulkilausuman — “‘salatuista ayes’) THsss ¢f ollut ilseasiassa mitsan ibmettclemista.. Yor. Massel laitrit minion vuosien. aj: itt Sch les- wife -Hols{einin hatlituksen pain le- hena, osnvaltion, joke Oo nt muu- lctlu uusfasismin: todelliseksi. “lu- YAKS Laks. Nyt Haz St]. fOLMi revanstinj2 Top Ten jarjestajen jonta- jaa. Esiintyessitin COU: " Etela-Wiir- tenbersin—tHohenzollerin. jarjestan lisyy(ta vordaan jarjeslaa rau hand kokouksessa Prullingenin. kevpun- mulsizsakin aloissa ju vielipa pal, 40n paureneimiin edellytyksin: Kain x0 Lalilan vallitessa. monia ¢simerkkeji- “kansandemok. raattisissa maissa, joiden clintaso puden halliftusmucion johiosts huoimaitevas paranturtul. Ennrkkoluwlottomasti = asiothin surhtautumir) i ja lapahtuneists fo- siasivista esimerkkii Otlaen ei k- Kaan vol senda, ett sata olisi Kas- kansaa. ri- Kes tuttanul, vaitek: in. st on riks3- luttanut yksilvisii. sotavarusteten- lailijoits. Siksi rauhanlahto )dhen- daa thmisid: toisiinsa kaikisla rajois- ta jill eronvaistuksista: huclimatta, PATVAN PAKINA chesa ckansleri Kiesinger hylkisi Nicn hathteasen. antomin julkilau- Suman perigaitoolise! vailelmat kas ketlelematla niiden sissllGa ja pyr- kien esiltimiiin me vikristellyssd muodessa., Katkille virallisitle ja puoliviral- lisille. lausunnoitle, joita Lénsi-Sak- 5a58a on espletty seuvostohallituk- sen Soksan liittotasavallan hallituk- stile asoitlamann julkilausurian job dorla. on ominaisla pyrkimys pa- keilla kysymyksen asiallista kasitte- io iv. lielsaa yaestén keskuudessa vihamielisyvita Neuvostoliittoa koh- tuun, Niytlia silt#, eft2 {Sta ope- rantiala johdetaan yhdesia keskok- Festa - isin Muuten on ‘vaikeata Selita, mista syvsli yhsikdin lin: siaksalainen lehtt ej -jubkaissut ney. vostchallitugesn antamaa jutkilau- Eumaa- Taman Jausunnon asemesta lehdistissi on juFkstistia metkgrn identtistd tekstii, jossa . yailetdan | 5 Pits Neurestoliitte nuka panee ¥h- talaisyysinerkin mililaristisen wuss fasistisen politiikan ia Saksan. kan- san. valilli., Tat% vanhagz keinea Lansi-Saksassa on kdytetly jo- mon- fa kertaa vibemlelisyyden synnytle- misedtsi vaestin keskuudessa Neu- rosoliitoa vastaan., . Edellisitd — tapauksista sotketen, jotloin: timanlaatuisten opéraatioi- den johlo oli yksinomaan Adenane. rin puodlueen kasissa, osallistuw sii- hen. nvt myds. sosislidemokraatit. He oltavat marttyyrin asenteen ja vakuuttavat Linsi-Saksan asukkail-: le, ett Bonnin “wusi idanpolitiitka” Olisi. voinut ofa thysin menestyk- | sellinen, “kun vain Moskeva ei vas- turlaisi siti", Omaamatta tarpeetksi tahdonvoimaa heitigiseen. syrjdia edeltijiensi aloittaman ja harjoitta- man -polllitkan seosialidembkraatti- sel johlajat pyrkivit siirtamain syyn toisten niskoHic, _ - Pelkurimainen pyrkimys paeta Neuve OFuTKLausimassa esitettyjen tosiasioiden asiatrrmukaista k2sitte- lyi ja likainen Parjauskampanja muddostavat ‘mitalin -Aaksi puolta, Butalin, jolla pyTitiiin verhoamaan Lanst-Saksalle' ja sen naapureilie vaarallinen Rehitys. - — Dmitri Gudkov. KOVEMPIA RANGAIS TUKSIA'T ARVI TAAN Ontariossa on tapahluntel tod2]- la vavehduttayan suuri lisiaatymi. - nen Jasten ja varsinkin pietten . sylivauvojen puticinpitelyissd ja ~kuclemantapauksiin = }ehlanens2 pieksemisissa. Viime vuonna moitelliin 341 Lapauéla joisea oli prhoiwnpidey plenia Japsia jaa -noastain 37 iipauksessa oli nos- -lettu syytteet, volda. sancy tavwlisiksi vanher- | pien hellyydella dapsiaan kurilla- - . , OMEITE - Oval ‘tapiiuk- nimilelain ragkuudeksy miscksi . Sin jeiti -ji Ollcet larpesksi vakavia, jotta néisti on ikmoiteltu pohisitle loh- il. NAIL tapuaksia ei. den tarpeessa. ". Me yoaltime ‘ehdottaa; etth hé larvitseval myovykin paljon ka- vormpia rangaistwksia, Meidtin yh- leiskuntamme ef tylisi . osojllaa raakuutia’ pienii Japsia kohtaan, olkoon syyt mitlaset hyvansa.. Hy-- i- yin usein voi havaila kuinka esi-- menkiksi koirion, prholnpitelysls nestéelaan koveinp meteli kuin halen pahoinpitelysti. a " _ Latnmukaiset rangaistukset riip- pirvat slid minkBlainen syytos on nestelty pahotnpilelijsa yastann, Syylliseksi « epiiltyji vanhempia _vastian vOidaun nostaa syyte ‘ta. ‘{orien: jt tmuiden thyvitehtoistan — vallisesta pohoiwpitetysth —. riu- kansalaisten tdimesla. Ontarion “kuolemunsyiden yli- AL, Gotnem selitti, . ells tissii miakwnnussa piestain - ~ tarkaslaja Tri. pienid Iapsia ‘kueliagksi noin 20 - joka vuosi, an lisasi,.clla “mah- doilisesti sama miiirad Japsia kuwo- leo Lapauksissn, joila ej voida: to- distaa vaikkal iit epiilladavkin, Multa tri Colnum ei niyli kui- - tenkiin olevan lilantcesta huolis- | sian kovinkwan paljon, sili hin Sanoi hasslattelussa: “Tama: prot fcema ei ole mikaiin wusi,” sill se On aina scuranbul melt ja mahdolisesti o.tulee seulaemacn _elikkin, Suucin asa vankhemmista, jotka piekseviil © pieniii. lapsiaan, oval vokavisl? siclulioieellisen hai. mitlisen yammun: piheuttamises- ta. sikeesta kadvortiaa, miestapns- ta tai nmirhesta, mutta syytikset ippovel usgunkin poliittisesta sai —vartolusta ja “lainepillisesta ar yve-. Yteisat syyttajat vetivat | jutul dikevteen sill4 pohjalla mis- — li on, paras syytthd misrilyissi vallasta,” wubteissn. Toivoblavasli sitloir, un hitta-— hellilus jilteen tekee uudistaksla Canadan vikoslakiin, se nilyttila esimorkkia mavkutrnille ja antaa nilfte -tyhjontivia: dialoja lapsrin ‘kohdistuncista julmuvksista. Pienten Jasten picksemistapauk- Hamblettin® viimte vuonna ” T16-ehemimniin kuln vustia alkaisem - [ala min, julloin ci oll Jikia, joka _- Vainndistann | olisi. sajellut lasten pieksemis- dapausten ilmoittajia. Tima mah- dolisesti osoittaa, etl4 wuden fain perusieeila ja. sunjeluksessa on Imoitettu useammista - tie VAI palksists, sili niiti alla. enemmiin . aikaisémminkin, waikka ne civit olekaan tulleet virkayallan tietoon: Maakunnalli- set virkamiehet ovat tietenkin ol- leet ofkeassa kotka ovat antaneet ‘mghdotlisuuden us¢immille henki- . Bille ihmoiltsa Jasten pahoinpite- Dyslé. on voinut levit, etti lapsi on jomtunul- pick- semisen kehteeksi, ilmotitzvat ha. -- _kastensuojeluryhdis- - tykselle, joka Hradleltii, etth ta. — paukset jouttrvat masicumnalliseen wkislogn ja jos lapaus on en hestilin tuttu ottan lastensugjelu- _ yhdistys Japsen huostaansa. Mutta-kaiken kawhein konta on -kuitenkln se, ebta nite raakuuk- sia dapahtuu pienile Jopsille, jotka. civit viela KAY koulua, eivitkd jou- du opettajien tai muidem kunnol- listen kansalaisten Huomieon, jot- ka volsivat: ilmoittsa . taparksesta viranomeisile ja niin ollen vas tuinalaiset yanhemmat padseviil - pulkihisti kuin vorijisti. On olemassa vain muutamia rl koksia, jolta voilaisiin - verrata ayullamion ja itsepuolustuskyyy1-_ (iin. Salrasloiden laaktril jotka epii- SUUS ON. oohittyny’ seniisyyden ; qi- kana hyvinkin valmakkaasti ja noe feasti. Sahatavaran-tustanto on ko | | homiut, suuznitleen nelinkertaisekst iit, mild. se oli enien Hsenal |. syytta, joskin tuotannon kasva not on olhut jo kduan pysihdyksiss’. Sahatavaraa tuotetaam. maassamme . noin 1,225,000. standarttia yuodessa ja taste maarasti: nienee suurin osa eli vajaa 1 -miljoonad standarttia vientiiin. Selluloosan tuotanto en listaniynyt itsendgisyyden aikana 27 kertaisaksi eli 3.5. mij. . tonntin. Paperin twotante on 13-kertaistunut:- hoin 2 mil, mut lz#hes i milj..tonniin, [tmenai- ‘| s¥yden sikana’ on syntynyt puutato- tecliisuus ja kuilulevyteotlisuus. Kuitulevyi4 duatetaan nykyisin noi | 240,000 tonnia vuodessa. Vientimme an aivan vlime - vue. siin saaldka nojannut puurrjatostus- (eollisuuteaen. ja puutavaran ¥ien- tuoiteita. Tami - oss kuilenkKin on. vahentimissd metal liteotlisuustuotteiden ja’ @rial- den muidenkin tuctieiden vallatessa- tuhteellista aseutta - bet: Puisnjafostuslaitoksia | on viime Iver vuoden alkatta moderne . soitu. ja rationalisoitu hyvin vale matckaasti, jopa Jiiap yoimatkaasti © Sita paatelen, etta: huomattava Ga kapasitéetista on ‘kay bamdtta.. I meiti onkin, elti tuotannon laaje- . 7 hemined ei puunialostustedllisuu- della ole lahiatkeina mahdollisuuk- . sia. Sen sijaan jalostusasteen kohat- lamiscen on yh viel paljonkin va- raa, . ' METALLITEOLLISUUS Metalliteoltisuus an maassamme | ‘suurin teollinan Wwdnantaja. | palveluksessa on nvicyisin yii-140- ! O00 tyonlekiiad eli kolmannes tecl- ‘ lisuuden tydvoimasta, Metallitealli- studen tuGtannon brufigarve on Sit. ‘rnda luotkan puunjalostas ja elin- tarviketeollisuuden kanssa eli nein 23 .orosenitia brutloluotannesta. Metalliteollisun- den tuglannon jalostusarvo on Sen sijain 28 prosenttia teollisuutemme koko. tuctannon jalostusaryosta, kun vastaava arvo esim. puunjalos- - ‘tibtegHisuudessa on vain 18 pro sénttia. je elintarviketeo!isuudessa 12 prosenttia. - Metalliteollisuuden: tyovoimavallaisuns johtuurkin: pari, jalostusarvon korkeudesia. _‘Metalliteollisuutta ‘on jossain marin harrastettu. maassamme jo saloja viesia, mutta vasta itsendi-. syydey aikana taman teolisuuden merkitys on kayvanul. Toisen maail mansodan aikana ja sen jaétkeen, so- takorvausten atkana,. metalliteslli- suutemms: todetla teki Tapemurion.— - sa. Metotlitecllisuitemme tuotannon volyymi | on sotaa edelfinesseen’ di- kaat, yirstenn 1938 verraten 7-ker- taistunut. Lisandisyyden aikana ma- talliteaHisuoden tyéntekijamiara on S.kertaistunut ja timin tuotannon larvitsema _ hevosvoimamaara = 17- kertastunut. ‘Metalliteo}lisuus. jaelaan tavalli- sesti kaivos- ja perusteollisuuteen, . metallituoteteoiisuuteen, koneteol- lisuuteen, alektroniikkaan seki hie-.. nomelkaaniseen teollisuuteen. . Kaivostoiminta on yiime vyirosina lisdantanyt nopessti, leiden tuottajana. Suomi. . (Jlatkuu‘sivulla 4): timien .laslen pahoinpitelyyn - ia niin oflen alkaisi olla jo abka, etth jokainen tuomari maassamme an- ‘aigl tasta naytteen. Jos oikeustai- tokeiHanime -olistkin tapana olla hellakitisid. twomividen antami-. seca, niin meidin ksityksemme mikoan tallaista politiitkaa ei tu. . list, ottaa huomioon ‘kisiteltiessii pienten ja avuttomien lasten. Iki hoinpitelijditi. | Lasten pahoinpitelijin henkinen ja sosiagalinen taso seki ylenmii- réiinen alkoholipiteisten juomien - kayltd johtaa usein aiihin ~raa- Kumksiin, mutta tr Cotnant selitti lissksi, tla bosten pieksemlsia ta. pehluu Karkissa yhteiskuntaluakis- 54, - waikka - tikkailla -ihmisilla” on parerntnat mahdouisundet nde Sahemiseen. | Johtuen vila tehdyista huomiivis- tala rroslain ‘koehtaa tulisi tar. kistaa paremmassa valossa kaifris-— Sa Muaatune eri magkwntien ja lit. ‘tehallituksen Jainlaaty nnissa, _Jokainen dyvad tarkoittaya kan. sulainen tietiad, elti on raskas tikes olla haHitsemasaa auton oh- _ Ratrspyoréa alkoholin yaikuduksen wlaigena sitlii -SUlloin voi satlua, jotta! ajuri Joukkaa tai ajar jon: "kan vialtoman henkilin kuslingk. “henkilat, ‘Living tasolls. — MLM, “Ttonmin séka. pahvin _ | ja kartongin tudlanto 4kertaistu-: . Vield nykyisinkin viennistiin- - me on vajza 70 prosenttia puunjz- . . “lostusteollisuuden puung algstelt- tecliisuuden koko. Malmitmosto yhittda oykyisin € milj, fonnia yuo- | dessa. Erdiden. metallien ja rikas- kuuluw st, Eikd sils olisi asiallista, étti jotka ‘ovat lasten thuol- tajia -pitdisi ‘saada pysymiidn Leh mu ee a Pee = ee mere Ald 1 . ate les ta olemme samaa mieltd kathkien ~ . nyvHa tatkoittavien Canadan kan- sulaisten kanssa.siiti seikasta, etti. en" ee ee es . . ot a, Oe - aie bat r 1 sss =£$£$:$£:°:z:0—0—— EE ee ee re ee! a . 1 . ms ct ee - =i =e. m = wat oodot ne at =" . . - =. - suet te some eo . . . om ei _. sar og eo ee ee ere on nan. _ i meee . . . . . . a H Lm enn . . oon meen = . ™ " = woken em aT —< ee eld eel “dee ils ih : so. . oe Se os _ 7 om ee i tl ee Ce - ee eee eee i ee ee ae a . . . oo aE Te RT age ET mea ae [sos ee oa Sate a ae — = ‘hae 2 =o oC : wri, = x aes a in ie ie ee ee oe ee reas Gal lime, a Pad ies | F : . = - . . . . . . eof a ee a is F eerar .t . . a owe . ant Tn th ws "oo. . . . rt arr) . ts ail eB — _ — . 5 Re ee ee Pe —* . : we ae = Rat Qh ; _ 7 ; . " ~ = . .