* #8 ' 7

relsia Sirpa-
d<cullemme
nen ¢eloaita. Tarailine,
fan stnakin farnion tit
; fatdat ola, kun visyt
muntkin, Olentiickin is-
ia Auinka sind saafat aing
dlisesti Ruin Rello tiputels
binakReitest jd dina vid

Wakan sifa funitin fin
joskus silloin taflcin Ro
gg: Aurvtttad, mutia elti
ikko—!
skomatioman Avon, vHi-
simud, of eavissastsar, je
die ansaitun fomasi, vaik-
a wapiseekin, Huw bt cs
gqeaan Fsedan Ser pa-ierk-
‘empa mind fotvoe sinuile
a feuskan ja wreisidpan
te taas. utideliecn pataat -
die jakelemaan sukkelia .
aor. "

theeni lopuksi tekry: miste-
‘eni tapaus fasten modi-
‘ma ontient tleron! cinauyk-
tg eylia tien okesta icim-

-owotias Aennielec tu
urine laataa:
wn Rain’ jarven jad.
ce pibment lammrtiaa a
enna: saumaan’’, muiuluy
aS . Hebe,

FIONO &.
—— po

ed -* rr
a terveisia
rpa-serkkw on jatiany!
hta-ajakseen, ritn tdytaw
Yani, Olen laitienvi myoi-
jarven rantaan ~puranta-
| padnsdrkyd, sola ges
\-“pronnermaaiia’ alles
Gala se ei ole ndyttanyt
‘a Rwin-toisena paivand
jdlkeen,: Ja nyt halwat
polle erat parannusok-
sinne-tomalle. Pitda ne
& pots karkki Rabyiter
1 ruvet ja svoda vam
ja mustiketta sexe mii
wonnon antimia. Ja j05
n jarven rannalia, miss
wrakoita, niin wort AA
seissa paistacn valmts
uilisimman aterign, joka
hdivitse runansulalish
melkein tinnunithatta,
pilaad — née kotvel me
sin yon suolavedessa. fa
te ole ennen (did mak
settakaa heli kun saake
ide.
eurinka nivas ovdl Ay
« lddheetd, un ef Caer
hnaasti Ruin al! ckirjon
ja uust natke alkapan-

yi sitten muti tied

an widen Sir palie hause

taiuon, effd silten svk-
anime Sirpan puree
kin stiten saudod. plik
ryotyd Olen vakilur
werkhaasi ja pitanyt
app Arertaltzet asiak eaitlem
aille olen Lickatd fevil-
vittinve ahh: rastiy il
iota ollaan Aaixin port.
ELIN,
SS
di 74-yuoticed sarels
puatiaana kirjotttt o0P
f” ja “Ave Maria
am savelse “Sigbok Afe-

‘ch Rirjoitts inomale®
fo- -4¢ tiga
oF Wer

tarianid
runoilija OFF

eee 1 ieee Lh TT PR ‘ile
a ny adh

Werk oh rar a oe ee be ne et es

LAUANTAINA, ELOKUUN, 3 PAIVANS

.
—

—=4,

Sivu 3

en-Kallela

Kirj. L. WENNERVIRTA

Abseli Gallen-Hateta: syntyr Po-
rosa.v, 2865. Isd. alt koteison. Kalle-

jom Gickn suvaet- sartotaarn -folbeuty-
con dronvihen atktoma Suomeen aset-

iuncesta Fasakesta, Keytyian mun-.

jamin ruosia’ Heistngm ruofsalassessa
normosiilyseassa Gallen antautust. ko-
tonarn taitectle. Kole vuotia Adv

_ opiskeli kotimaassa, ensin taideyhdis-

tuhsen piirustuskoulussea, sitten Kei-
agen jr von Beckertr yksttytsoppi-

nang, Kuinke faitaveks: stueltimen-

favitajdesi Gallen olf jo fahan atkean
hekitiveyt, osottiaa wim, “Poikea ja
neris’-niminen faulu ( Ateneunt ), jon-
ho kon rmaaiast Resdla@ 1884 wvalmts-
tautuestaan idktemddn Pariistin. Ku-
wated on, etté taiteilija jo tassd uga-
leihin Rarmahtavanvikreiin varethin
toinnuletusse estkoisteoksessaan ld.

hestyi Bastien-Lepage’in mddtaista:--

jaa, jokow Adn olt saatianut ftutus-
iua cnintddn Edelfeltin mealausten
editivésedld. Partisissa Gallen jatkoi

opintojaan astitain Academie Julian'- .

isa Bouguereaun ja Tony Robert-
Fleurvn jokdotla —-~ jotta #dén muuten
{MIMNENNCH sSaNOeH C2 Vote stetadd —
otter Cornon’in yAsilyisarkatenias-
sa. Syvimmdn vatkutursen tekt Gat-
lenin Auitenkin Basttent-Lepage, jon-
ha toiteeseen kan nvt omakokiatsesti
iufusiui, Erdassa irjeessa B. O.
Sthaumanilfe tattedita pertaa Bastrer-
lepore’ta vankoifin mestarethin, joita
hanen palava rakkautensa luontoon,
hinen Aieno luonteenRuvauksensa ja
stikkaperdinen tekotapansa mtuitstut-
level. Mvdsii Puvis de Chavannes-
ita Gallen pukun kunnioitukselia,
wikka fae tdaidn kuten englantilats-
len prefaelittiienkin teoksissa Ratpaa
fodeliisia, cfdvad eldmdd.

Gallen aleskeli Partisisse vuoteen
1889 sagkka pistaylyen kuttenkin
signndtitsesti kofona. Hdnen taédn
tkean maclaamansa teokset evat ta-
vadaan vastinecna Edel feltin eteldsua-
meleiile kansankuvauksille, vaikka
ne alun peria kuvastaval syvempdd,
toimakkagmpaa ja itsendisempda tai-
leiltiatemperamentiia, Miter riippu-
maton Galien alusta alkaen olf sovirt-
Raiteita kasityvksest®, osoitiaa jo #a-
ff enstimmdinen Auoam at tavampi
leoksense “Akka ja Rissa’ (Tururt
laidemuseossa, maalatiu syksvild 1885
Salon Keuppalassa}, jonka pystyyat-
Mmten akenrumilus suututti kaise jia
timMd marin, efteivdt he huamanneet
‘idun suuria teiteetisia ansioita.
Maslovksellisessa seoteessahan “AX-
fa {a kissa"” hermaktavine sivvineen
Meatamatd ofeli mutstuitaa [880-
futon ranskelaista Roulua, mutia va-
herd, Persoonallisen tunnesisall yk-
‘Ha — “harkean makunsa” — puo-
vita L. jatiaa Rauas jatkeensé Bas-
Wlonincise oeescefetin, puclittain
heat An kansanelamda esttidval

a eljeltile likettimdssdan

Kessa Gallen mam. lausui: “Olen

SS a pean eemgrenmeeigspl

cell Holmes Air jowtts
it 70Ly
ftom

Pperaan runon-

Woltaane, Cato alkoi 80-vup-

: Optteiia kreikkaa. Goethe oli

te “Rea mun hdnen mestariteoksen-

joite; 27. imestyl, Tennyson kir-

fig rine paraimmati teok-
" 4itan meaaqtass OF -myoltagnd
Oe ran fauliurnse.

AL LINDEWALL.

koetianmut tmeclata givan niinkuin

-* tunnen ja nden, ilman-nrinidininisia.
ig Hlodta Lemtere pttajyastd, “jotavas--

rominisenssejd — niutta ev tiedi olen-
' #O.0mnsstunut, Sen sagtor sintlle Bui-
- fenkin sanog, eften ole maclennut tau-

dua: samalle Memailevalla tovalle

kuin ‘Pojan’ viime vuonne.”

seurdavina vuasina Gallen jatkoi
ansankuvaustogn. “Kerjalaispoika’’,
“Talon potkatseléméa”, “Ensi opetus"’,
“Efione’ elt “Péinillislepa” je “Haa-
vakunme” valmistutvat kaikki PRBO-
fuuun Auluessa. Nadissd merkillisissa
iakuvissa Aenkildhakmoineen fattet-
tia tavallaan jafkoi edeltdijiensd, Ek-
tanta ja Dusielderfin  maalarien,
elottsamaa kansankuvausia, jornka kan
kouiumoneerista vapaxtuneelia mesta-
rdtiseiia teknizkailaan jo yitmeen osu-
calla syvdlisella ndkemvbselldin ko-
_foltt ennenaauistamatiomalle tasolle.
Sisalivaseltadn “Kertovin -on.. “Talon-
poikaiseld@mad’’-niminen teulu, joka
eiiidé kdmatdistd pitti Aen kilos-
neen: Reskeild nuort mies lakki pids-
sa, preésut jatassa ja &imfaaf wydild
pubelee Rebrddudlle ivtolle, jonka Rul-
fankeltaisen tukan lipt evrinko lots-
tua; éfuelalia, wunin vieressa tstuu
vaari kenkid rasveamassa. Henkiot
apat vksilwiskowkita myéien Aerkasti
havaitut, ja ikkunesta vinottain lan-
Feava valojuove, josie fomubhiukke-
sel fanssival, lisda kdmeyisen luvansi-
Sustan piAhivisad tunnelmaa. Samana
hesind, 1887, Gallen valmisti Keu-
ruullia oleskelfessaan toisenkin suuren
sommitelman, joka alkuaan  estttt
Runebergia foastelomassa vanrikki
Stootin kowussa, mutta jonke tettedte
mydohemmin Paritsissa muutts “Enst
opetuksekst’ (1887-89, nyttemmin
wionien variciden jalkeen osfcitu dte-
neuniti }., Valotradicemt om tessa
niagianksessa tavellisia Row plteoi-
dumpi: verkhoa kutova ukko ja pey-
dan cteen rahille polvistumud pikku
ryite on kuvaetlu Rylmid sinisia var jo-
ja keiltdvassd pdivanvalassa ja takke-

_ vatkean kimpimassd punertavassa toz-

FHSS.

“Est opetus’? on Callenin maa-
leamaksi hinkan Aemped. Sid ef vot
sanoa taiteilijan seurcavista teaksista
“Pdrvaliislepo” ja  “Hauvakuume”,
jotfin Adnen Ransankuvaustensa fat-
ja foistatseksi pdativy. NGtssa@ maa-
laugsissa .Gallenin nerokas leomisky-
kv, #anen cincalaaiuinen &vRyrse
elayivd alkeellisiia oleikin Rohoad
kuippuunta. Melkein peloitiavaila voi-
malia on Gallen Aahmotellut helter-
sessa@ iuvassa sikedsti nukkuvat raa-
tajal: harmoitin ja ruskeihin vdret-
kin soinnutetussa “Patudiliste po"'-ku-
vassa fat killuvin simin tuskellisests
fuijottavan Runmesairaan iyémteken
“Haqvaknume-nimisessa  maaddue-
sessa, jota taiteilijan foverit yhals
muistelevat fdnen imestarindyifce-
nddn. Pariisissakin se feratit Aua-
miota, ja Soksasse, missd Gallenilia v.
1895 olf aduksi Edvard Munchin kons-
sa ndvetely Berlinissd, stften ykstiyis-
ndvitely Dresdenissd, kaisotttin “Pat-
nallislevon” ja  “Haavakuumecn”
cdustavan parasta, mitd naturalists
nen maalaus ylimaikaan ol: tuottanut,

Kotimaassa Gallenia sitdvastoin et
wield ymmdrreity. Hantd pidettsiin
fadkan aibaan faiteemme enfant fer-
rifleé'ing, rumutden ylistéjana. Si
ten on sclitetidvissa, .ettei Gailenix:

monesia suntcessa lassiilisista ban-
Sanhuvexksisio Auolitiu fenenniin

kankkia ainoatazaan, ennen kuin pal-

jon myShemmin, jolloin sattumalta
saaivn Lontoesta ostaa “Ensi obetus’’.

(Taionpoikaiselamaa™. joni yksi-
tyiselle aluksi Venajalie, sitten Ruot-
sin, ““Paivallistepa” . Giote porin tai-

- dermuseoon, “Haavakuume”’ yksityis-.

_ kokoelmaan Saksaan.)

| Vieldkin mydhemmin . Taideyhdistys

on takjana sagnut vosteanotiog. suu-.

ren “Saunassa’-nrmisen taulun. (1889),
jomka atkeen Gallen munibGdn- sat
| Keuruuita, samasta Ekolan. tor pasta,
joke oli inspiroinut Adnet. maclaa-
maan tm. ““Eusi opetubsen’’ ja “Ta-
fonpotkaiselamda’. Werratiuna vale-
frobleemiin, on seunakuva kasittelyt-
idan Auomailavaiht moalaukselitsem-
fi. Algstomat Aadmoat, joista Auomio
Kumivy vertinkin fhanaslt muoloti-
tuun LytGnvertaioon omealla, sulay-
invat Rauntisiz sawnan sisustan #ar-
main: ja ruskethin siv-yihin.
Galleniz fuolannossa 1880-lwuulla
“on” xamsaneuvaneksiia reskinem @se-
mi, nussd hin enter parheansa. Ku-
kaon ef viel oliut luodannut niin s+y-
valle Ransansicluun Rute fda vasia
koksifymmentdneljd-vuottas tattetii-
jas edetldsefosietuissa = teekstssaan.
AKeansenktwvausten _rinnalla _herdttda
esim, ito#iort Antellin siuotokuva
(1886, dtenenm) tai tattedijan peri-
sigisatelicen nurkkeaa estitdvd puolit-
tain rivo, mutta intiimisti maatatty
“Demasqucces’” (1888, Alereunt) Auo-
miote iihinnd faidonndyticenad. 1880-
luwun lopulla Gallenin mielenkiinta
vehitelien suunfoutui unusile aloille,
Tarteiiija on zertonut, fatten han jo
Taideyhdistyksen Roulussa Helsin-
eissa plirustel? kuvia mom. Aaleva-
faagn. Vad uscammin alRomal Fan-
sallisecpoksemme Sankar thakmot
vareevg Adtien mielessdan, ja niinpd
Gaticn lapetetiuagn akatemiaapinion-
sé, jotta Adan oft jatkanut vuoicen Laas
saabka, rviitvi suunnittelemaan kol-
miasaiita Aino-fauluaan, Jo sifd en-
nen Gallen olf sommitellut vertausku-
volitsen feoksen “Tuonelan matkalia’,
joka valmistaa Adnen iaiteessaan pian
tgpedinven Rddnnettd naturatisntista
yomantikkaan, Taulu esittad muorte
miesté, joka haittoitunut tae Rasved-
lean seisoo Ruilun partealla; kanen
jaikainsa fuuressa on Rruunulla va-
rusiclin, pddkalio, Rultarakoja yt."
Eetoavaisuuden symboleja, taustassa
iyvittelty maisema polvittelevine iet-
neen, fafuqaila leismuatine revoniull-
neen. “Tuonelan matkaila” on oman.
Aeratidmiaan mielenkimtoa sim, sen.
yvuokst, ettd se sisailaa prirlettd, jotka
mvdhemmin totsiuvat tuon tuostakin
Gollenin taiteessa. Henkevdmmdlld
favalla taitedtia Rdsittel: tata tee-
maa esim, qaltlarikaappia miutstutia-
vasta taufussoan “Ad astra’. Medli
arvosielu moitti“Tuoneian matkalia™-
duvassa estinfyudd realismin ja date-
maaglauksen sekoitusta: sité toukkast
varsin se, éffa nuorukatselia oft ja-
fassa Oottinel f

Partisista palatessaan Gallenilla ot
mukanagn ensmmdnen muodostelma
Aino-iriptyy&kiin, jonka kan pian ser
jdikeen maz veksttviskokoelmaan, Tat-
fetlija ct ndAtdvasts allut saavutuk-
seensa ivytvedinen, sila valtion filet-
tna toisinmon idstd iaulusta Adn Re-
saiig 1890 fats fia-Suomeen tutus-
inakseen seututhin, mussd Kelevaian
runoja wield leulettiin. Ulottipa han
tmatkansa rajan taaksekin, kayden

- Arkseli Gal

Fendjan puolella mom. Aliinodssa
Akon-lokdessa,
micnsa runsaiden vaikutcimien polt-
jalla, jotsta, luonnaskirjat maisemia,
dansontyyppejd, rakennuksia, puduja,
Aortstetia ym, esitlivine pitrustuksi-

ja

mete ovat todisin&sena, Gallen kivt

uudestaan kdsthsi Aina-runon athee-~
seen, Kesktkuvan thanteellisen jirvi-
rnatseman: ohella, mikin Uittyy muis-
foja. Gallenin erdmaamatkalta, &iin-
niuldd huomiota,. yksityiskohtiin. vii-

fataksemme, varrinkins kaunitsté muo-—

fotitu naisvartalo oikealia, janka aias-
fomuutta -otkotnaan paheksuttiin —
Auten sleensckin taulun muka itian
orkista, realistista letmaa. .

 Framaa _yksinkertaisine, fotisine

asukekainecn oft vdhitelles sant Gat-

lenin kokonaan valigansa. . Ennen pit- —

kdd se kirvoitti kAdnen romanttiset tas-
pumursensa. Gallen oleskeli ctupiiis-
Sa Auusamon pitdjdssd Pokjois-Suc-
meisa field Vendjdn rajaa. Taaitd
tattedija synkkien metsien, siintdvien
vaarojen ja jérvicn keskelld, missd
“thetisen on taisteliava allan ja pe-
fojen Ranssa” (“Kallela-Rirja”, 5.
1/4), miaefast erdifa Adnen kehityé--
sensd Rernatta huomeattavia teaksia,
Henkie- ja maisemakusia, Ensmntai-
nillujen joukosia en mum, lunnetty
tauliu “Parmenpotka Paanajdrveltd”,
jossa Gallen on kuvannut esdyata
cramadssd. Sddskifulen daéressd seisoe
patmenpotka pukaltaen puilistunein
poskin tuokiluikkuun, taustalla jdr-
ven fakana hadmétidd Nuorusen vua-
ra. Vdrityhseltddn ja ylecnsdkin maa-
dawkseltisen kasttielynasd  puotesta
“Parmenpotke”’ kunluu samaan sar-
jaan kuin “Adka fa kissa” fat Atno-
levine. Aatemanmadiauésissaan Gat-
les stlavastoin jo-tavoitteli uusia vai-
Auluskeinaja, &uten esint, muuten

Haluralistisesii taalaltussa taulussa

“Aoskt Auusamossa’” osoilfavad kes-

ken parhua symbolisoimaan tarkoite-

fut Aulfafielet. Alvokemmiin Rauden

dekoratiivuinin pyvrkimyksiin viltiaa

Samothin atkothin  aloitetiu, vatk&a

vaste sSeuracvena vuonng (1893) pai-

véity erdmaan vesindisvvita kuvaave

“Patokdrki’-taulu kuulakkeine, vi-

herfdvine taivaincen, Punainen tapi

palokdrjen paddssd, selittda ftasteiftja,

on “ykstlon eldminhuuta Rerven dil-

jotsnudessa’. Kuusaman jylhduro-

mantisista maisemista saamansa vai-

kutelmat Gailen vikdoin keskitts suu-

reen Ralevalaiseen sommitelmaagnsa

“Semmon taonta”, jokon Adn rykivy

lq#imnd seufraquana atkana,

Aino-taulun idyllisiin tuokiobuviin
verraten kuvasiod “Sammon taonta™
(1893, Afeneum) tarundmaisem para
mtelikuvitusta. Ndemme inukeapar- —
tarsen dimartsen kadet polvien varas-
sa kyyRistyneend tuijattavan tulen
hthkuun; sonkhana pitvend Rohoda
savu taivasta Robt orjien patkeita lii-
Autclessa. Romantitisesta, jopa fan-
fastrsesiakin sisaliyRiesidan Auottmat-
ta on “Sammon taonta’ komplikottut-
ne valatstusiekoineen kauttaaltaan to-
deliisunden palptielyd, WVotdakseen
iutkia cihetiaan puuri téltd Rannalta
rakennutte Gallien vartavasien pri-
mmiliiviien aijon paksutita Airsiste
synkkadn Rkorpeen. Setvdsti estniyy
“Sammon taonnassa” Gallenin mve-
hemmille teoksile aminainen luja, in-
tofimoinen, draamatlinen ofe, mutta
hasittelemdlicen arkaaiselle aikeelle
Sopivdaa, yksinkertawsia muotoa #an
ef wield olfut féyldnet -—— sittd kuols-
maila, clid esim. “Palokdr ki" -fautus-
$a jo saatlot Kavala pyrkimysid tyv-

Tala matkalla “saa.