: an re w ae te il Sa 4" . ee ey Po ce yyvial pabkindillé, mau: a ten . : + fe jg, makeita perunoita, ba- fj ; . an fe 7 ke | rishi; _ “ a qu -js8 ‘niknekeissa” ‘heilia on ups saada enemman jthaa . na aikana, sitla mle-- . het ja poist visy vit varmastt Jeiri- Tj makailemaiseet 8 nit lahtevat | sabtaamaan villisikoja ‘ja petroja. — : pabdollis - tain mindan Muu Eraina paivana tillaiseHa sik’ | metsastysretkella eras tuntemani drak poika oli vaballa joulua python " gesmeen saaliksi. Hanen koiramsa, ratka Liihkeisti ajolrvat takaa ville jua, i 7 “ni Tabdessa ja bin juoksi Jap. metsan jille eounmalle mista haukku- minen Kuului. Sita tebdessian hin wonnoliisesti seurasi viltsikejen te tema pokuja joiden vienilz python bairmeet valyivat saalistaan. Jitos- veaggan Pitkin pienta rotkoa python brakkist hinen kimppuunsa. Onnek- gf poika kyyristy! niin matalalle, el-- 14 kiarme et saanut hanta ‘hampaisin- a. yaan iski polkaa Kaulaliaan, Se hatti pojan kuin keilan menemaan, mutia han paasi faloilieen ja pakeni. Hin palasi leirille niin kaubeasti pe- loissgaan, etth sairastuit kuumeeseen ustiks] paiviksi. Kuume olj mala- aa, mith imenee melkein kaikissa malaijilaisissa ja dyakeissa tassi o- sissa. Borneoia, joskin alnoastaan tiloin, kun heidan elimistGnsd on jollain tavoin hetkentynyt, kuten uu- pimuksesta tai lowkkaantumisesta. ° Talla kertaa se oli henkistd lnatua. Hin ei tahtonut mennd viidakkoon olenkaan vaan oleskeli leirilla viet- lien enomimin osan aikaansa van- hempiensa -majassa, Myéhemmin niin hanet kerdamissa rottinkia -joi- denkin kylan miesten seurassa. Tama rayti minusta silta,:etta han oli. toi- - pumassa; Rin vols! meéenna viidak- koon, mutta ei yksin. Niaihin aikoi- hin mind. muutin toisetle Eeirille enka nabnyt poikaa endd. Mahdollisesti allaiset kokemukset kui timan huorukaisen, panivat viidakoissa ela- vat dyakit ja malaijit aina kulke- Maan asetstettuina, En koskaan tullut tietdmain, ett prfonit olisivat todeHa tappaneet fimistd, Tietysti malaijit kertoivat ihmisist#? ja ej ale syyta epaillg, et- leik6 suuri python voisi niela Pienen lmisen, sellaisen kuin malayit. Toi- na vuotena oilessani Borneossa, Titi= Ln MNKanani oli byyin hyva banja- reselainen malaiji, joka’ oli asunut Bornean itarannikolla monia vuosia. fan oli usein ollut retkikuntien mu- kana viidakoissa rottimkia keridmmis- “i. Han kertoi, etth yheelld tallal- sha tetkelld hin ja kolme tai elf ScUralaistaan Viettivit useita vitk- Kola yhdell ‘paikkakunnalla rottin- Nia keraten. Heills oli vain ykrsi lei- n koko aikana, mutta he kuljeskeli- ‘al sitt® noin mailig tai pltemmian watkan paliisi joka suunnalle; siis @ tunsivat seudun hyvin, varsmkin “a tima ef ollut ensimédinen retki. pakalle Vibdoin he kopettivat rot- Mes Keruun ja valmistuivat palaa-+ va kottin, Aamuila kun piti' Hh- a Kolimatkalle, ysl seurueesta MUSH, etti hanen on noudettava vie- li vksi rottinkinipou veneeseen. Siis* hia Kehoitti totsia: lastaamaan ye- "een sill aikaa kun ‘han hakee ni- wt mn suorittivat lahtivalmistuk- rotnnns 2 mies Joa lahti hakemaan buvtek nippua, €l tullutkaan, He eevat, mutta hin ei yastanaut. peuaan hetken ‘gikaa Vksi mt tselomaan bint4, Etsija toi rot- a ee an i ha + ghtivasti olivat saanéet Sen - monla tarinoita pythonien syimisti— To NN ack ie cae pas 1 ee ue aiek eS ant, Le wie Eee ok Oisjoittayut “Tanhdoitteko hivate minulle, pt. tetie kerro siita end kenellekdan, ei ainakaan valokuvasta?” “Tietysti, Thalia’; vastasi Jack. “Voinhan lahett#i sen teillekin, jos vain haluatte.” “Et, alkaa tehké sit8 missdin ta- pauksessa”, sanoi tyttd lopetiaen sitten akkia keskustelun. Han istuutui paikoilleen muuta- miksi minuuteiksi ja hengitti nope- asti nousten vihdain seisoalieen. Saa- tuaan hatun pdahinsa han Jubitsi konttorin oven ja meni viliaterialle, xXAAY Kuukauden neljas paiva oli ohi ja Derrick Yale olf viela hengissd. Hin 'mainits: silta tullessaan konttoriin, _jossa han ja komisario Parr vhdessi ivoskentelivai. | “Minun oli pakko timin satunnai- studen vuoksi Juopua kalastusmat- kastani’, sanoi hin. Parr murahti jotakin vastauksekst. “Feidin pakoilinen luopumisenne suta oli kuitenkin parempt kuin se, etta me oalisimme menetianeet teidat kokonaan”, sanoi han. ‘Olen nimit- tain aivan varma siit8, ettette te clisi milloinkaan palanout, jos yain olisit- te lahtenyt tuolle huviretkelle.” Yale naura,