Jyrkké muutos USA:n ulkopolitiikassa s.".05*, cr

Yhdysvaltain uuden presi-
dentin astuessa virkaan on to-
tuttu pitamaan sataa ensim-
mdisté padivaa aikana, jolloin
erilaiset poliittiset linjat, myds
ulkopoliittinen, muotoutuvat.
Ronald Reaganin. hallituksen
sata paivaa ovat kohta loppuun
kuluneet ja selvat merkit ulko-
politiikan yleispiirteista ovat
nahtavissa.

Ulkoministeri Alexander
Haigin matka Lahi-itaan oll
erdaniainen ‘koekentta’, jossa
testattiin USA:n uusien ulko-
poliittisten paattajien erasta
padteemaa, joka lyhykd@isesti on
se, etta Neuvostoliitto on paa-
syyllinen maailmalla esiinty-
viin ‘vaikeuksiin’,

Kylmaan sotaanko?

Heti uuden hallituksen ase-
tuttua ohjaksiin pitivat niin pre-
sidentti Reagan kuin ulkominis-
teri Haigkin puheita, jotka o-
livat kirjaimellisesti kuin 50- ja
60-luvulta, John Foster Dulle-
sin ajoilta lainattuja. Sellaisia
olivat lausunnot, etta Neuvos-
toliitto on vastuussa terroris-
mista koko maailmassa, lukui-
sat selkeat ‘varoitukset’ Neu-
vostoliitolle ja Kuuballe jne.

Paljaimmillaan tama Neu-
vostoliiton vastaisuus ilmenee
turvallisuuspoliittisen neuvon-
antajan Richard Allenin ympa-
rille ryhmittyneiden henkildi-
den asenteissa ja ajatuksissa.
Nama ‘oikeaoppiset’ katsovat,
etta maailmassa ei ole saman-
aikaisesti sijaa amerikkalaisille
ja vendalaisille. Kaiken kaikki-
aan heidan ajatuskulkuunsa on
kadrjistettyna se, etta venaldiset
taytyy joko nujertaa tai vena-
ldisten taytyy antautua.

_ Richard Pipes, Harvardin
yliopiston professori, joka Alle-
nin ryhmassa on Neuvostoliiton
asiantuntija, on mm. sita mielta,
etta Neuvostoliiton tulee valita
jarjestelmansa rauhanomaisen
muuttamisen tai sodan valilla.

Vaikka nadissa alkuaikojen
puheissa on varmasti paljon yli-
sanoja, niin yleinen vaikutelma
Reaganin ulkopolitiikasta on
avoimen jyrkk4 Neuvostoliiton
vastustaminen kaikissa mah-
dollisissa asioissa. Taman ideo-
logian mukaisesti ulkoministeri
Haig yritti kaupata Lahi-idassa
ajatusta, etta suurin uhka siella
on ‘Neuvostoliiton tunkeutu-
minen’. Tassa vaiheessa ajatus
el vield ottanut tulta.

Taman politiikan eras il-
mentyma ovat ‘varoitukset’, joi-
ta USA milloin minkin minis-
terin suulla osoittaa Neyvosto-
liitolle esimerkiksi Puolan ta-
pahtumien yhteydessa. Samaan
savyyn puhutaan Kuuballe, jo-
ka katsotaan paasyylliseksi Af-
rikan eraisiin tapahtumiin.
Diktaattorit kunniaan

Toinen selkea ajatus Rea-
ganin konservatiivisessa ulko-
potiikassa on se, etta Yhdys-
valtain ystévat on sdailytettava
ja heita tuettava olivatpa heidan
tekonsa millaisia tahansa, Niin-
pa Valkoinen talo onkin ottanut
korostetun lampimasti vastaan
diktaattoreita, jotka omassa
maassaan kantavat kirjaimelli-
sesti kansan kirousta.

M. Abramovin
sesta iskulauseesta

muuttuu USA:n sotilaallisen

mulcseksti.

USA:n asemien sdailyttami-
nen ja Carterin kaudella me-
netettyjen palauttaminen on
osa tata politiikkaa. Yhdysval-
lathan on perinteisesti pitanyt
Latinalaista Amerikkaa, erityi-
sesti Keski-Amerikkaa, etu-
alueenaan, nostanut, tukenut ja
tuhonnut junttia suurten ame-
rikkalaisten yhtiditten etujen
mukaisesti.

Erityisena silmatikkuna on
nyt Nicaragua, jonka uusi hal-
linto hdiritsee Valkoisen talon
taktiikkaa, Nicaraguan esimer-
kin pelataan Saavan seuraajia,
ensikadessa tietysti Salvadoris-
sa. Vakavat valmistelut ja juo-
nittelut ovat menossa Nicara-
guan jarjestelman kaatamiseksi.
Salvadorissa tehdéan_ kaikki
hallitsevan juntan aseman ja
vallan sdilyttamiseksi.

Huomiota Afrikkaan

Afrikka on maanosa, jossa
Yhdysvallat ilmeisesti kokee
karsineensaé enemman_taka-
iskuja kuin saaneensa voittoja.
Henry Kissinger ei koskaan ta-
junnut vapautusliikkeen voimaa
eika valmistellut imperialismil-
le otollista politiikkaa Afrikan
osalta. Vasta 70-luvun puoliva-
lissa USA:n ulkopolitiikassa
ryhdyttiin katsomaan realisti-
Sesti uutta afrikkalaista todelli-
suutta. Amerikkalaisiin lausun-
toihin ilmaantui rotuerottelun
tuomitseminen ja julistettiin,
etta USA kannattaa jokaisen
Afrikan valtion oikeutta itsenai-
seen kehitykseen.

Talta ajalta on peraisin kong-
ressin kielto (1976), etta halli-
tus ei Saa enda tukea Angolan
vastavallankumouksellisia ryh-
mia. USA ei myéskaéan julki-
sesti kannustanut eika tukenut
toimia, jotka voitaisiin tulkita
tueksi Etelaé-Afrikan rotuerot-
teluhallitukselle. Mydés Rhode-
sian vallanvaihtoon tunnuttiin
suhtauduttavan asiallisesti.
USA:n edut etualalle

Nyt danenpainot ovat muut-
tuneet. Reaganin hallitus on
ottanut Afrikassa ohjenuoraksi
USA:n itsekkaat kapea-alaiset
edut.

Presidentti Reagan on ju-
listanut, etta Yhdysvallat ei voi
jattéa kohtalon huomaan sel-
laista ystavallismielista maata
kuin Etela-A frikka, joka on strate-
gisesti tarked ja jollaon USA:n
tarvitsemia maaperdrikkauksia.
USA:n uusi asenne on jo akti-
voinut Etelaé-Afrikan toimia

(Pravda) nadkemys amerikkalai-

*meuvostouhka”’, joka
ylivoiman vaati-

Angolaa ja Mosambikia vas-
taan.

Namibian suhteen Yhdys-
vallat on aina jarruttanut rat-
kaisun aikaansaamista ja pyrki-
nyt Etela-Afrikalle mydtamie-
lisen hallituksen aikaansaa-
miseen. Imperialististen valti-

Saksa) ei ole suinkaan asettunut
YK:n asenteiden taakse vaan
askel askeleelta’ antautunut E-
tela-Afrikan vaatimusten edes-
Sa.

Vaikka neuvottelut ovat
muodollisesti edenneet, niin
isannan vaihtuessa Valkoisessa
talossa Etela-Afrikka Gene-
vess4 Namibia-konferenssissa
laimaytti oven kiinni neuvotte-
luille. USA:ssa puhutaan talla
hetkella aivan vakavasti se-
kaantumisesta Angolan asioi-
hin, ts. pyritaan muuttamaan o-
lemassaolevaa tilannetta.

Nama esimerkit osoittavat,
etta Yhdysvaltain politiikassa
on tapahtunut jyrkaksi luonneh-
dittavia muutoksia. Carterin
ajan ristiniitainen, epavarma,
ihmisoikeuksien salakavalaan
pumpuliin kaaritty ulkopolitiik-
ka on kokonaan romutettu. Ti-
lalle ovat tulleet perinteiset
amerikkalaiset, avoimen impe-
rialistiset ja itsekkaat ulkopo-
liittiset otteet.

Paavo Ruonaniemi

Vietnamin sodan temppuja

Mexico — Yhdysvallat on
perustanut Salvadoriin strategi-
sia kylid, kuten aikoinaan Viet-
namiin. Tama on maareformin
tulosta, sanoo Salvadorin oppo-
sitiorintaman FDR:n johtaja
Guillermo Ungo STT:n kineen-
vaihtajalle Meksikossa myénta-
massaan haastattelussa.

Ungosta tuli FDR:n (De-
mokraattisen vallankumousrin-
taman) johtaja joulukuussa
kuuden FDR:n johtajan mur-
han jalkeen. FDR toimii maan-
paossa Meksikossa.

— Armeija otti tosiasialli-
sesti valtaansa suuria alueita
maareformissa, muttei rikkaita
alueita.

— Sotilaat valvovat, etta
maanviljelijat ‘kayttaytvvat hy-
vin’ nailld alueilla, sanoo Ungo,
joka on sosiaalidemokraatti.
H4anella on pitka kokemus Sal-
varodin politiikasta. 60-luvulla
han oli komissiossa, jonka oli
madara valmistella vapaita vaa-
leja. Sotilaat lakkauttivat ko-
mission,

Ungon mukaan syy tahan
oli pelko, etta ‘kommunistit’
voittaisivat vaalit.

Ungo asettui varapresident-
tiehdokkaaksi vuoden 1972
vaaleissa. Jose Napoleon
Duarte oli silloin presidenttieh-
dokas. He voittivat vaalit.

— Salvadorilaiset uskoivat
silloin todella demokratian
mahdollisuuteen. Mutta ennen
kuin ehdimme astua virkaan,

panivat sotilaat toimeen uuden.

kaappauksen, kertoo Ungo e-
delleen. Kristillisdemokraatti
Duarte on nyt presidentti. “Niin
kauan kuin han tekee mita so-
tilaat sanovat, han saa pysya
virassaan’.

Ungo on hyvin katkera soti-
laiden ylivallasta Salvarodissa.
Synk4an ironisesti han sanoo: —
Koko kansa on nyt ‘kumouk-
sellista’ —- maanviljelijat, yli-

opisto, kirkko. Ne eivat ole
kumouksellisia vain perustal-
taan vaan my6os huipultaan.

Yhdysvallat antaa nyt vuo-
dessa Salvadorille enemman
sotilasapua kuin 15 vuonna yh-
teensd. Se sanoo, etta silla on
54 sotilasneuvonantajaa Salva-
dorissa. Heité on enemman.
Viisikymmentanelja on kuiten-
kin kylliksi, niin ettaé he muo-
dostavat kymmenesosan upsee-
rikunnasta.

— Kaksikymmenta amerik-
kalaista helikopteria riittaa val-
vomaan 21,000 nelidkilometrin
laajuista Salvadoria, jatkaa
Ungo. Han sanoo olevansa
vakuuttunut siita, etteivat soti-
laat voisi pitéa valtaa Salvado-
rissa, jos Yhdysvallat lopettaisi
apunsa.

— Koyhat ovat nyt parem-
min selvilla siita, etta he voivat
esittda vaatimuksia. He ovat
valmiita taistelemaan loppuun
asti. Olemme entistéa vahvem-
pia seka poliittisesti etta soti-
laallisesti. Olemme organisoi-
neet useita tuhansia salvadori-
laisia.

Salvadorin hallitus on erot-
tanut 59 poliisia ‘vallan vaarin-
kaytdésta’, Tama oli ensimmai-
nen puhdistus maan johdossa
sen jalkeen kun sota oppositiota
vastaan puhkesi yli vuosi sitten.

Erottamisten taustalla voi-

daan nahda Yhdysvaltain ulko-
ministerién esittama arvostelu
ja presidentti Ronald Reaganin
kehotus Salvadorin juntalle
‘taistella seka vasemmiston etta
oikeiston vakivaltaa vastaan’.

Erottamisten taustalla on
myos 24 nuorta, jotka léydettiin
surmattuina Linda Vistan ky-
lassa Salvadorin paadkaupun-
gin lahella viime kuussa.

Naapurit ja sukulaiset ker-
toivat, miten he nakivat pelatyn
veropoliisin menevan talosta

Pravda kiirehti
neuvotteluja

Moskova — NKP:n paa-
lehti Pravda kehotti lansivaltoja
aloittamaan §$Neuvostoliiton
kanssa neuvottelut euroaseista
ja korosti etta nitden kohdalla
vallitsee tasapaino idan ja lan-
nen valilla.

Lehti toisti askeisessa artik-
kelissaan NKP:n edustajako-
kouksessa esitettyjya ja paasih-
teeri Brezhnevin Prahassa esit-
tamiad kasityksia ja korosti ettei
Neuvostoliitto pyri saamaan
mitain yksipuolista hyétya eh-
dotuksillaan.

Pravdan artikkelissa jokaoli
otsikoitu ‘Jarjen logiikka’ to-
dettiin, etta kummankaan osa-
puolen on mielet6nta yrittaa
voittaa ydinsodassa nykyisella
aikakaudella.

Perustellessaan Neuvosto-
liiton ja USA:n valillé samoin
kuin Varsovan liiton ja NA-
TO:n valilla vallitsevaa voima-
tasapainoa lehti totesi, etta en-
simmaisen kerran historiassa
soSialistiset maat ovat nyt toi-
sella puolella kun mitataan val-
tioryhmittymien keskeista voi-
matasapainoa.

Pravda piti vaarallisena ta-
Sapainon jarkyttamistaé uusia
asetyyppej4 kehittamalla ja ko-
rosti luottamuksen ilmapiirin
luomista seka nopeasti kaynnis-
tettavia konkreettisia keskuste-
luja.

syyllisyytensa

Washington — USA:n lai-
vasto ilmoitti olevansa vastuus-
sa atomisukellusvene George
Washingtonin ja japanilaisen
kauppalaivan yhteent6rmayk-
seen, joka aiheutti yhden me-
rimiehen ja laivan kapteenin
kuoleman. USA on luvannut
maksaa korvausta $4,2 miljoo-
naa.

Suurta kiukkua on Japa-
nissa herattanytse, etta amerik-
kalainen sukellusvene pakeni
onnettomuuspaikalta ilman, et-
ta olisi pelastanut onnettomuu-
den uhreja meresta.

taloon San Nicolasin kylassa
lahella ruumiiden l6ytépaikkaa
ja keraavan yhteen nuoret. Nel-
ja heista oli tyttéja. Samat
sukulaiset tunnistivat ruumiit,
Kuudella oli siteet silmilla ja
monien kaédet oli sidottu selan
taakse.

Salvadorin puolustusminis-
teri6 ilmoitti heti, etta nuoret
olivat saaneet surmansa ‘sissien
ja poliisien’ valisessa yhteen-
otossa. Myds neljd poliisia
kuoli, sanoi puolustusministe-
rid.

Asken ilmoitettiin vasem-
mistolaississien otta-
neen kiinni, kiduttaen ja am-
puneen 24 nuorta ‘mustatak-
seen poliisia’. VYeropoliisin
paallikko ilmoitti yhtakkia, etta
59 poliisia on erotettu. Tama
poliisi on rauhanomaisesta ni-
mesta huolimatta tullut tunne-
tuksi kidutuksen ja terrorin a-
siantuntijana.

Jotkut erotetuista joutuvat
oikeuteen, sanoi poliisipaallik-
k6 Francisco Moro. Han ei
maininnut, onko erottamisilla
mitaan tekemisté 24 nuoren
murhan kanssa.

5