Sudbury - Eilen (joulu- kuun 4 pn) iltapaivalla teras- tydldisten unionin haalilla pide- tyss4 kaivosmiesten kokoukses- sa, missd oli yli 350 osanot- tajaa ja useita vieraspaikkakun- talaisiakin puhujia, vaadittiin voimakkaasti seka liitto etta Ontarion maakuntahallituksel- ta lainlaadintaa, jonka perus- teella Inco ja Falconbridge pa- kotetaan peruuttamaan teke- mansd péatdkset tuhansien ty- Ontekijd4in tydtt6mien armei- jaan heittamiseksi. Tama asiaankuuluville korkeimmille _hallituselimille osoitettu vaatimus on yleisen menettelytavan mukaan seka johdonmukainen, etta valttama- ton toimenpide. Jos esim. lak- kotaisteluun ajettuja tydlaisia voidaan lainlaadinnallista tieta pakottaa takaisin ty6h6n, niin tottakai silloin voidaan lainlaa- dinnallisesti pakottaa myds kai- vosyhtidt pitamaan tydlaisensa tyéss4? Mikaan ei voi olla ta- man johdonmukaisempaa ajat- telua! Vaatimuksen valttamat- tomyys ja ajankohtaisuus on my6s kiistaton, silla satumaisen suuria voittoja kahmineet moni- kansalliset kaivosyhtidt voivat itse aiheuttamansa vaikeudet voittaa omilla kustannuksillaan. Kokouksessa puhui mm. Ontarion tyévdenliiton (OFL) presidentti Cliff Pilkey ja CLC:n sihteeri-rahastonhoitaja Ralph Ortlieb. Kaivaten ilmoitamme etta | (Chornenky) | | kuoli Sudburyn yleisessa sai- | | raalassa, perjantaina jouluk. }2. pnd 1977, ollen kuolles- | saan 54 vuoden ikainen. Lahinna kaipaamaan |jaivat miehensé, Weikko | (Vick) Ketola, 441 Eva Ave., | | tyttarensa, Dennis kotona | | seka sisarpuolensa Neil Ellis, | | Sudbury, Ont. | Hautauspalvelu suori- | | tettiin Lougheed hautaustoi- | miston kautta, maanantaina |jouluk, 5. pné 1977 Park | | Lawn hautausmaahan, pas- | tori Jukka Joensuun suorit-_ taessa viimeisen palvelun. Surulla ja kaipauksella ilmoitamme, etta \ “| f= [- pA 7 pa |kuoli Thunder Bay’ssa, | |marraskuun 21. pnd 1977, | | ollen kuollessaan 78 vuotias. — Vainajaa jaivat kaipaa- | | maan sukulaiset Suomessa | ja laaja tuttavapiiri Cana- | Kokoukseen osallistui Te- rasty6laisten ja MM _ unioiden paikallisosastojen seka Sudbu- ryn unioneuvoston edustajat ja Ontarion _ lainlaatijakunnassa olevat NDP:n edustajat. Tilaisuudessa kerAattiin se- ka Ontarion etta liittohallituk- sen johtajille osoitettuja kort- teja, joissa tuhannet allekirjoit- tajat anovat, etta mainitut halli- tuselimet ryhtyisivat voimape- rdisesti vaatimaan Incoa ja Bridgea peruuttamaan tydsta erottamispéatodksensa. Myos_ tiedoitettiin, etta kampanja taman vaatimuksen puolesta tulee jatkumaan, ja ettad siinad yhteydessa lahetetaan viela taman joulukuun aikana kaivosmiesten valtuuskuntia Ottawaan ja Torontoon yleisen mielipiteen nostattamiseksi toi- vomuksen tueksi, etta nama korkeimmat vallanhoitajat ryh- tyisivat vaatimaan kaivosty6- laisten tyésté erottamisien pe- ruuttamista. Kokoukseen osallistunei- den joukossa oli myés tyénteki- joita, joiden mielesta pitdisi ko- rostaa enemmdan vaatimusta sellaisten monikansallisten suuryhtididen kuin Falconbrid- gen ja Incon kansallistamista janiiden saattamista kansan de- mokraattiseen kontrolliin. Se olisi kielté, mitaé nima enim- maisvoittoja tavoittelevat suur- yhtiGt parhaiten ymmartavdisi- vat, sanoi allekirjoittaneelle eras kaivosmies. Sudburylaiset yleensa voi- vat auttaa tata kaivosmiesten tarkeaté kampanjaa allekirjoit- tamalla niita “‘protestikortteja’’, joissa Torontolle ja Ottawalle suositellaan, etta ne ryhtyisivat hetikohtaisesti vaatimaan In- coa ja Bridged tyésta erottamis- paatdsten purkamiseksi. (Sivumennen sanoen, ““painovirhepaholaisen” kep- poset aiheuttivat usein hyvinkin ‘“hauskoja’” kommeluksia. Vii- me kerralla, kun oli puhe ylla- mainituista protestikorteista ja niiden tarkeydesta, niin tarkoi- tus oli puhua “salamakampan- jasta”’, mutta lehteen siita tuli “salakampanja’’, mika taten oi- kaistakoon. ) Incolle lisdaaikaa ilman ja maaston saastuttamiseksi Torontosta joulukuun 3 pnd saadun uutistiedon mukaan Ontarion toryhallituksen elin- ymparistéasiain ministeri George Kerr oli ilmoittanut, etta Inco, joka voi yhdella ky- nan siirrolla heittéa neljatuhatta canadalaista _.tyéntekijaansa ty6tt6mien armeijaan, on kui- tenkin niin heikko ja voimaton, etta se ei voi mitenkaan toteut- taa maakuntahallituksensa kanssa v. 1970 tekemaansa so- pimusta, jonka mukaan Incon laitoksista ilmaan nouseva myr- kyllisen rikki-dioksiidin (sulp- hur-dioxide) maaran piti asteit- tain laskea 5,200 tonnista pai- vass§ (1970) -750:een tonniin padivassa. Ontarion hallitus on vaittanyt, ettei se voi tehda mitaan sen johdosta, kun Inco paatti vahentéaé Ontariossa (Sudburyssa) 2,800 tyéntekijaa. Saman hallituksen elinymparis- téministeri Kerr vaittaa nyt, et- ta vuoden 1970. sopimus (Incon ja maakuntahallituksen valilla) oli tehty mielivaltaisesti asete- tun tavoitteen perusteella, ja etta Inco ei voi nyt sité miten- kaan toteuttaa. Mr. Kerr’in lausunnon mu- kaan Incon laitoksista nousee nyt ilmaan tata rikki-dioksiidia 3,600 tonnia joka paiva! Sen paljon mainostetun “korkean” savupiipun ansiosta tama rikki- dioksiidi, josta voitaisiin val- mistaa mm. lannotteita,jjos yh- tid saisi siita riuttavan paljon voittoja -suojelee hieman Sud- burya, mutta myrkyttéa kym- menien mailien sateella kalave- sia, riistamaita, arvokkaita met- sia ja farmarien peltoja seka ko- tienomistajien kukkapenkkeja. Floyd Laughren, joka on NDP:n edustajana Ontarion lainlaatijakunnassa, esitti CP:n tiedonannon mukaan oletta- muksen yhtend syyna, miksi In- co uhkaa erottaa 2,800 tydnte- kij4ansa Ontariossa, on ehka se, etta suuryhtid haluaa vapautua siita juhlallisesti allekirjoitta- mastaan sopimuksesta, jonka mukaan sen pitaisi vahentaa sa- notussa madrassa luonnon saastututtamista. Ympdrist6- asiain ministeri Kerr sanoi, etta Incon kanssa neuvotellaan ja tehdaan “‘uusi sopimus” tasta asiasta. | W. Eklund dUMERERUTERERDNNSAULEENEEAGACUTEESEARRENEEEDCUUATERISERUAGACEEERRECCEINRR TAEDA EEEEVUTAAUEUREUACDOSEEMIDEREHEQESPERERDSUCRUSUUBELESIBELEU EAU ERSYGQ OEE O EO OED TUSEE -Vahasen rotusyrjinndsta Ainakin suurkaupungeissa Canadassa on rotusyrjinta aika laaja kysymys, jos siihen alkaa oikein syventya. Varsinkin vii- meaikoina siita on paljon puhut- tu, on valittu komiteoitakin istu- maan ja aSiaa miettimdan, ja kun ne mietinndot sitten saadaan julkisuuteen, onko niista vas- taavaa hyétya? Useinkin ne jaa- vat hyllyille tomuttumaan. Yksi ja toinenkin on var- maan joskus tullut syypaaksi rotusyrjintaan. Kuinka usein on kuultu sana “‘jutku”’ tai “‘tali- manni”’, ym. tavallaan halven- tavia nimityksia? Kuinka usein on itsekin tullut tuontapaisia sa- noja lausuttua? Tamanpaivan syrjinta kos- kee erikoisesti tummaihoisia, koska he jo ulkonadltaéan suu- resti eroavat valkoisista, mutta kylla me valkoisetkin siirtolai- set alkuaikoina jouduimme syr- jinnan kohteeksi,.vaikka kieli- taidottomina emme sita aina ymmartaneet. Vakivaltaisuudet taman-. paivaén rotusorrossa ovat taval- lisia. Sita tapahtuu jopa kou- lulaistenkin keskuudessa. V4i- tetaan etta nama uudet siirtolai- set ovat mahtavia, poisty6nta- via, kohtelevat valkoihosia hal- veksivasti, eivat mukaudu maan oloihin, eivat tottele maan lake- Kun Canada-Vietnam _Suus tutustua Canadan hallituk- sen toimistoihin Ottawassa, joi- avauskomitea perustettiin vuonna 1966, tavoitteena 20,000.00 kerays laake-ja vaa- teapuun Vietnamin kansalle, ei silloin ajateltu, etta tama komi- tea olisi elossa ja tyétarmok- kaana viela 11 vuotta jalkeen- pain. Tana aikana on keratty ra- haa 444,000.00 ja lahetetty 47 laivalastia lasten vaatteita, laakkeitaé, kuivattua maitoa, kouluvalineita ym., joiden sum- maksi arvioidaan 282,000.00. Kaikki nama lahetykset on vie- ty Vancouverin satamasta Neu- vostoliiton laivoilla —_rahti- vapaasti. Tata tydta on tehty kaik- kien kansallisuuksien keskuu- dessa, kaikissa yhteiskuntaluo- kissa. Siihen on osallistunut kir- kot ja koulut, ammattiliitot, naisten yhdistykset jokaisessa Canadan maakunnassa. On neulottu ja kudottu, pidetty kah- viaisia ja kokouksia, niinkuin meidaén CSJ:n haaleillakin pi- dettiin monet “baby showerit”’ Vietnamin lapsille. Karttuisa on ollut kansan kasi avustamas- Sa tata paljon karsinytta kansaa, joka nyt uudelleen rakentaa so- dy havittamaa maataan. Komitean tamanpaivainen péamaara on avustaa Canada- Vietnamin sairaalan rakenta- mista Ha-bac maakuntaan, joka tulee arviolta maksamaan 150,000.00. Canada-Vietna- min avustuskomitean suunnitel- ma on tahan kerata 50,000.00, ja se on jo saavutettavissa, kos- ka rahaa on kertynyt 48,000.00. Canadan hallituksen kansain- valinen avustustoimisto on lu- vannut varoja tahdn rakennuk- seen, jonka tyot aloitetaan heti ensi vuoden alussa. Monet monet kerrat nai- den vuosien aikana on Canada- Vietnam komitea pyytanyt hal- litukselta viisumia Vietnamin naisille, jotka ovat halunneet kayda Canadassa ja persoonal- lisesti kiittaa kaikesta siité avusta mita ovat saaneet, Mon- ta kertaa on tehty jarjestelyja vieraita vastaanottamaan, jotka on aina taytynyt viime hetkessa peruta, kun lupaa ei ole tullut. Vihdoinkin nyt on Canadassa vierailemassa 3 naista, joille on jarjestetty kokouksia ja tutustu- mistilaisuuksia usealla paikka- kunnalla. Edustajiin kuuluu Mme Tran thi An, Vietnamin hallituksen ja Vietnamin Nais- tenliiton johtokunnan jasen, laiketieteen professori Mme Le thi Thuy, Vietnamin Nais- tenliiton ulkomaa-asioiden joh- taja ja Mme Beguyen le Khah virallisena tulkkina. ja jne. Esimerkiksi sanotaan, etta eras Aasiasta tullut rotu juma- loi torakoita, pitavat niita huo- neistossaan: laatikoissa, ja jos he muuttavat johonkin kerros- taloon, niin pian se on taynna torakoita? Mene ja tieda. Joskus tun- tuu etta syy on myéskin sorre- tuissa, eika yksin sortajissa, monen rodun yhdessa asumi- nen vaatii paljon mukautumista molemmin puolin. H.H. Toronto Heillé on myéskin tilai- den tehtavana on kehitysmai- den avustus, toivottavasti Ca- nada lahjoittaa Vietnamiin yli- maaraista vehnda ja muita ruo- katarpeita, silla Vietnamissa oli taman vuoden sato melkein ole- maton ltiallisen kuivuuden vuoksi. Torontossa tutustumisti- laisuus pidettiin marrask.30 pna. Tilaisuus onnistui yleisd- kannatuksen puolesta oikein hyvin. Vieraat kertoivat ‘‘Viet- namista tanaéan”. Naisten yh- distykseen kuuluu yli 10 miljoo- naa jasenté. Heidan tehtaviinsa kuuluu yhdistaa naiset yhteis- kunnallisiin tehtaviin, puolus- taa lasten ja naisten oikeuksia. Nykypdivana naiset kasittavat 60% maan ty6voimasta, koska sodassa kuoli niin paljon mies- voimaa. Suuret alueet Vietna- missa on viljelykselle kelvoton- ta ja kestéa vuosia ennenkuin ne saadaan tuottavaan kuntoon. He kiittivat siité avusta, jota ovat saaneet niin monilta kansoilta. Avustus on ollut mil- joonien dollareiden arvoista ta- loudellisesti ja jonka arvoa ei moraalisesti voi laskea. Helen T. Lahjoitus CSJ:n Historiarahastoon Kiitamme CSJ:n Thunder Bayn osastoa $50.00 lahjoituk- sesta _historiankirjoitusrahas- toon. | “~ CSJ:n Toimeenpaneva komitea Lahjoitus Ikinuorten sairashuoltokassaan ALINA SIKOLA, Toron- to lahjoitti $5.00. Komitea esit- taa lampimat kiitokset lahjoit- tajalle. SAO Ere rennet siemens PREY ameter Tat) ee Lontoolainen _ taiteilija Stephen Winkworth teki rahak-- kaan keksinnén jonka avulla | - voidaan pitaa k6yhat poissa miljoneerien yksityisiltaé uima- rannoilta. Winkworth rakentaa 1.5-metrisia moottoroituja hai- kaloja joita voi ohjata radion avulla ja mydéskin sdéanndstel- 14 niiden vauhti, Tama lasikui- dusta valmistettu hai ui ja sukel- ta maarayksien mukaan ja kar- koittaa kéyhat rikkaiden ran- noilta. Hinta $860.00, ei pel- loita miljoneeria, mutta kalan- ene kuva kyllakin peloittaa uijia. “Te siis haluatte naida tytta- reni?” | “Kylla.” | ‘Voitteko tarjota hanelle Sellaisen avioeron mihin han on fottunut?” © os 7