Independent Labor Organ | (Weekly News) of Finnish Canadians Managing Editor-Veli Kentala Published weekly Tuesdays by Vapaus Publishing Co. Limited 430 King. St. W., Suite 101, Toronto, Ontario MSV ILS Telephone: Office and Editorial 366-9363 Advertising rates upon application, translation free of charge. Second Class Mail registration Number 1076 Formerly: Vapaus, est. 1917 — Liekki, est. 1936. TILAUSHINNAT; } vk. $14.00, 6 kk. $7.50 USA 1 vk. $15.00, 6 kk. $8.00 Suomi | vk. $15.50. 6 kk. $8.25 Kaikki Umoitukset tulee olla toimistossamme vilmeistaan ilmestymis- Hijvinad tlistaina. Can. Bonnin talouskonferenssin jalkeen, julisti paa- ministerimme kuinka han tulee nostamaan talouden kasvun 5 prosenttiin, tyollisyystilanteen parantami- seksi. Kuinka han tulee sen tekemaan, .siita ei kansalle ole annettu ymmadrrettavda selitysta. OECD- talousjarjesto tiedotti viimeisessa raportissaan etta talouden kasvu tulee jaamaan 3.5:een prosenttiin taltd vuodelta, eika tule olemaan sen korkeampi ensivuoden ensimmaisella puoliskollakaan. Taman mukaan voidaan tyottomyyden odottaa lisaantyvan Silla, tiedemiesten mukaan 5 prosentin kasvuvauhti vaSta pitaa tyollisyyden tasapainossa - ej vahenna sita! Paaministerimme lupasi verohelpotuksia, jotka tultaisiin tasoittamaan hallituksen menoja vahenta- malla. Kuinka — siifta ei ole tietoa. Padministerimme lupasi vapaammat kadet suur-yhtidille ja tama kai oli koko hanen sanomansa ydin — yhtididen aseman parantaminen. Tahan tahtaa myoskin se, etta pdami- nisteri tulee kayttamdan yleisten palvealojen ty6- * ee laisia yksityisen omistuksessa olevien tuotanto- laitosten tyél@sid vastaan - ensinmainituille ei, paaministerin mukaan, tulla antamaan sen suu- rempia palkankorotuksia ja etuisuuksia, kuin mita yksityis-kapitalistit maksavat_ tydldisilleen. Nain saadaan aikaan kuva, etla pidattaytyessdan maksa- masta palkankorotuksia, yksityis-yrittajat sdastavat valtion varoja. Sensijaan etta hallitus painisi talo- uskysymysten parissa, pyrkii paaministeri nosta- maan tapetille, ensisijaiseksi kysymvkseksi nerts- tusiain uusimisesta. — Luultavaa on etta paaministeri Trudeau /as- keilmoi etta hanen mahdollisuutensa seuraavaan paaministerikauteen, ei tule avautumaan taloudel- listen kysymysten parista, silla vaikka hanella olisi- kin mahdollisuus tilapaisiin korjauksiin, ei niiden saa- vuttamiseen juuri ole aikaa, silla yksi vuosi on liian lyhyt aika vaikuttavien taloudellisten muutosten ai- kaansaamiseksi. Tata silmallapitien, on Trudeaus, ‘poliittisen heinan’ tehtava liittovaltion kriisin ymparilta ja perus- tuslakikysymyksen tiimoilta. Trudeaun pyrkimyksek- Si jaanee pyrkia todistamaan canadaiaisille etta hén on ainoa mies joka kykenee pitamaan maan koossa. Kuinka all6ttavaa onkaan paaministerin ja ha- nen hallituksensa soittaa rumpua ‘Canadan omasta perustuslaista ja.maan koossapita amisesta, kun- he Samaan aikaan myyvat maatamme ulkomaalaisille Toronto - Ontarion Pic- kering ja Brucen kaikki 7 y- dinreaktoria joudutaan asetta- maan korjauksen alaisiksi vuo- sina 1980 -90 ja kustannuksien uskotaan nousevan noin puo- leen miljardiin - v.1978:n ra- hassa. Ydinreaktorin suunnittelus- sa ei oltu otettu huomioon pai- “neputkien nopeaa venymista. Paineputkia on 390 Pickerin-ja 480 Brucen voimalaitoksessa. Paineputket venyvat olessaan jatkuvassa neutroonien alaises- Sotarikollinen Canadasta Ottawa - Canadan ulkomi- nisterié on vahvistanut tiedon etta Canadaan siirtolaiseksi laskettu, _ sotarikollisuudesta syytetty Yakov Bakich on pi- datetty ja vangittu Titogradissa Jugoslaviassa. Bakich joka on asunut Ed- montonissa, Albertassa, julis- tettiin sotarikolliseksi v. 1945, ~ Nurbergin oikeudenkaynnissa. Bakichia syytetaan sotavankien | joukkomurhasta ja kidutuksista. sy eieatee: sa ‘pommituksessa’ sisalla. Suunnittelijat arvioivat etta 20 jalkaa pitkat putket tulevat venymaan ainoastaan 2 tuumaa 30 i cit a aikana, mutta putkien Liittovaalit vuonna 1980? Senaattori Eugene Forseyn 4sken antaman lausunnon mu- kaan ei paaministeri Trudeaun ole pakko julistaa liittovaaleja ennen v. 1980 — perustuslain saadésten mukaan. Nykyisen hallituksen kausi loppuu keSdkuussa_ v.1979, mutta perustuslaki oikeuttaa 12 lisa-hallintokuukautta. Aikai- sempiin vaaleihin voi pakottaa ainoastaan Governor-General, kuningattaren kaskynhaltija. Inflaatio liki 10% Ottawa - Kuluttajahin- nat nousivat 1.5 prosenttia ‘heinakuussa, nostaen vuo- si-inflaatiolukemaksi 9.8 prosettia, ilmoitettiin Ca- ovat + ples easivdaik jo7 tuu- maa, mika tarkoittaa etta ne on uusittava puolta arvioitua aikaa pikemmin, eli 15 kaytt6vuoden | jalkeen. Fleckin lakko paattyi Exeter - Fleck-tehtaan nai- set hyvaksyivat 15.8. kaksivuo- tisen tyGehtosopimuksen, siten paattaen 5 kk. kestaneen kat- keran lakon, jossa esiintyi va- kivaltaa ja jossa poliiseja syy- tettiin valtuuksiensa ylittami- sesta tehtaan omistajien etuja puolustaessaan. Unio suunnittelee syytteen nostamista poliisia ja tehtaan osa-omistajaa, liberaalien edus- — tajaa Jack Riddellid vastaan, uniotoiminnan vastustami- sesta. | Solmitun sopimuksen mu- kaan tulee tuntipalkka nouse-. maan 20 ¢ sopimusvuodelta. nadan tilastotoimistosta tiistaina 14. 8. ‘bee - Ruokatavarain hinnat nou-. co sivat kokonaista 4 prosenttia | heinakuussa, nousun oltua ke- | sakuussa 2 prosenttia. Ruoka- kori joka maksoi v. 1971 > $10.00, maksoi viime kuussa... $17.77. Yhden dollarin osto- — voima Vv. 1971, oli viime kuussa — ainoastaan 56¢ | Taisteleva Bolivian kansa tarvitsee solidaarisuutta Heindkuun 9, pdivana pi- dettyjen vaalien tulos osoittaa, etta Bolivian. kansa hylkaa_ fasismin ja ettaé’ se puolustaa paattavdisesti vapautta ja de- mokratiaa seka ammattiyhdis- tys- ja mielipiteiden vapautta. Demokrattisen kansanyh- kuin ‘vartin porttoa!’ Nova Scotian vaalit 19.9. Halifax - Paaministeri Ge- _rald Reagan julisti vaalit pidet- tivaksi Nova Scotiassa tiis- taina 19.9. -78. Reaganin edellisviikonlopul- la tekema paatdOs perustuu us- komukseen etté paaministeri Trudeau ei tule julistamaan liittovaaleja tana syksyna. Nova Scotian vaaleissa on taytettavana 52 istuinta - kuusi enemman kuin viime vaaleissa, 1974, jolloin liberaalit saivat valituksi 31 paikkaa 46:sta. Konservatiivit ajettiin hallituk- sesta v. 1970. V. -74 vaaleissa Saivat konservatiivit 12, ja NDP kolme paikkaa. tendisyyden rintama (UDP) voitti vaalit. Sen presidenttieh- dokas Hernan Siles Suazo ja varapresidenttiehdokas _ Edil Sandoval Moron saavuttivat vaalivoiton, samoin huomatta- va maara-rintaman senaattori- kansanedustajaehdokkaita. _ Kaikki tama tapahtui siita huolimatta, etta diktaattori, kenraali Hugo Banzer Suarez suoritutti haikailemattOman vaalipetoksen, jonka tarkoituk- sena oli nostaa valtaa fasistinen kenraali Pereda Asbun. Vaa- lipetoksen tarkoituksena oli taata jatkuvuus Banzerin epa- onnistuneelle polittikalle ja silla oli tietysti takanaan imperia- lismin tuki, Vaaleja seuranneet maail- man julkinen sana seka kan- sainvaliset tarkkailijat paljasti- vat toistuvasti viranomaisten vehkeilyt, joiden tarkoituksena oli vaalikampanjan aikana es- téd opposition vaalityé. Julki- suuteen . tuli tietoja murhista seka tyéldisten ja virkamiesten joukkoerottamisista opposition — tukemisen vuoksi. Itse vaalipetos ei kuiten- kaan tuottanut tuloksia, silla korkein oikeus mitat6i vaalit. Taman oikeustoimen jalkeen Banzerin ja Peredan johtamat upseerit panivat sitten toimeen vallankaappauksen ja luovutti- vat hallitusvallan havinneelle presidenttiehdokkaalle Pereda Asbunille. Hanen ‘saavutuksensa’ Banzerin hallituksen sisdminis- terind osoittivat hanen olevan pelottava sortaja. Hanen en- simmainen tehtavansaé uudessa . virassa oli panna toimeen poik- | keustila ja ulkonaliikkumiskiel- to seka aloittaa poliittisten ja ay-johtajien vainoaminen ja _ vangitsemiset. Tandan Bolivia tulee ol- | leksi tasavaltana 153 vuotta. | Bolivialaiset joutuvat vietta- © maan vuosipdivaa nyt niinkuin monesti ennenkin diktatuurin alla todellisessa siirtomaasor- rossa. Tana paivana bolivialaiset vapaustaistelijat | tarvitsevat_ kansainvalista solidaarisuutta. Se on valttamatén jopa heidan henkensa pelastamiseksi. Boli- _ vian demokraattinen rintama, joka haluaa palauttaa ihmisoi- keudet ja rauhan maahansa, on hyvin laaja ja se taistelee rau- hanomaisin keinoin. Myos Suomessa toimil Bolivian solidaarisuuskomitea, joka on perustettu noin kolme kuukautta sitten. Komitean toi-— mesta on vedottu useisiin maan jarjestdihin, jotta ne esittdisivat mielipiteensd Bolivian nykyi-* selle hallitukselle. Bolivian soli- daarisuuskomitea ja Suomessa. olevat bolivialaiset vetoavat kaikkiin edistyksellisiin kansa- laisiin ja jarjestdihin, jotta ne | laajentaisivat suomalaisten so- lidaarisuutta demokratian ja vapauden puolesta taistelevalle © Bolivian kansalle.