avo FOS 1:

COAPESTIN noika elelee Hlma-
jell nactalon vavyna. keskella su-
omataists ralonpoikatsvaestod. Ta-
yikes. Val ton. sympaattinen unkari-

er On Nunc Aikola. —

dl ta ceria; anenl eajreellisen OTN 1 Spainonsa
elle, | qgidearvustelijat pugninneet mo-
hoitti kavttig _kerigan ja sen mitat tayttavaksi
| lavalla 4. staneel. inten 21ita ei Sen enenipaa.
4 teki ostois SMD taiaan muusta.

‘tua ja iy ' Ln reportterl ihmettelee unkarilai-
(tO hyvin ary srinomai:ta suemen Kkielen taitoa,

| wtuu (ima omaan valittomaan ta-
[Otipolica tol bel |

ised

Ua; TOinen yates! Tama kieli on niin ibmeen kau-
tuskeata, 1 13 Ensimmiinen oppimani suomen-
% Kaksi nelizy gs ‘nen laure oli: “Ajakaa hiljaa sil-
LULTMAD pals “ Se soi korvissani kum kaunis

wanlaula ja yliytti minua opettele-
an vha lista tata kieltd.

Mutta kun ulkomaalaiset vaitti-
-ettd “mina rakastan sinua”™ kuut-
aa kuin rautasankya vedettdisiin alas
Wappuja . . . |
ti unkariaisen korvissa, Sama
ee kouluu meidin kielellamme: “En

sellaisia. joits
Pulte merkinge
LLSO1 mnielvicm

4 pybépukws

a?
Vastas! tyiti 1

chrid ja brivkap: wetiek teked.’ Ja maailman kau-
45) kankaan pokey naisen nimi on Tuulikki ...™Mutta
lankaa ja hae tassi kauniissa kielessa olla ru-
td, sano] Ane tin lauseita, esimerkiksi: “‘Laakari

arisi lepaamaan paansaryn tahden.”
‘andor Mikola syntyi Budapestissa
mina 1911. Is# oli graafikko. Poika
skeli Budapestin fa ‘Wienin taide-
temjoissa ja saapul Suomeen keris-
maan Helsingissa avattua unkarilais-
ravintolaa ¥. 1936, ‘Naki Kauniin
an ja seo viela kauniimpien tyttojen
neellisen vaaleuden sek@ tabaansini-
simat. Tumma 'Lnokarin poika jou-
heti Amorin nuolien ‘haavoittamaksi
solmi aviuliiton ilmajokelaisen kun-
lisnewvokzen tyttdren agronoml Tuu-
i Loulin Ranssa ja asettui taloksi,
ng 3ita oltiin.

Kunka se taiteen kipind jaksaa
i Wiaisessa miljGvssa?

Fi taali ainakaan tule kysymyk-
mikaan boheemielama. Kun pysty-
maalauztelineent jonkin pellon lai-
n. saattaa tulla yrmea isantamies ja
taitaa: “Mitis siina tuhraat hyvaa
agasta, Ora lapio tai kuokka koura-
F Ja tee otkiaa tyétad . . .’? Talonpoi
kunnigittaa kansdkouraista tydta, ar-
nmid ja ennenkaikkea rahaa. Taiteili-
mimitvkselld on maaseudulla aina
ty balveksiva vivahdus ... Ja kun

1¢ Markksa ja vm
a, SANOi mya
née] janneskio
voli kiloa veniliig
LOVERpAd Ja Dik
ammeé asian tom
on raka.

takaisin “sunt
a leikillisesi: ja lal
1 pyorittamalla |
nothin tyytyviies
f paperiin ja am

“6 nid kaupantel
sy] Annikk: pa
saramelleja plenee

7

a sid. $5.4 1 atkaluontoinen kotivivyn  ase-
pms ttaman .
fukael Rar- ‘ ; wee ase gs
nan Kuohu- “Oo. pintevintakgan isantamiesta
“oréta kuin kymmenen kilometrin
We “"
ela mutta Sandor Mikolan nimi
tldan koko valtakunnassa. Kuinka
a sid. $3.4 Well vithdyt tissa YMPAr©ristOssa ?
Rarva jai Suutin piirtein sittenkin oikein hy-
smaani on Tama lakeus muistuttaa Unkarin
laa Ja Vaeztun mentaliteetti pustan
PAPOln mentaliteettia.
Me taalli Suomessa olemme usein
= ] wat 4 = r # a =:
a sia. 5588 ateleer “Ita nesta, joka johelatti t-
uttan lelmons| : : ps
[8 maaasd. We on baleen kyimalle Suomen-
"weMe siloin, kun lahdettiin vaelta-
ar yhteisesta alkukodista Volgan
sta Varsin kin talvipakkasilla clem-
a sid. $4.73 adxteliers, eita olisipa se meidankin
bisen mui “wamme osannut valita Unkarin kal-
ni - = We rs ot 7 1: eo.
anhistorial- aan ja lampoisen maan.
oynn ‘suomikaan kylmd ole, Eipa sil-
aaa tout

r'Wuutuin, josta sai kauniit kiitok-
#WtG poistai lloisena. Han meni
in WOKsLialassa. Nyt hin saa ila-
ua veljet ja siskot karamelleila —
~ “wal niin harvoin. Ents isd Ja
mathaan alia ja sokerin; ui
ie an hylan, ajatteli tuo hywi-
En ty toned, *
“Xi ompeli kasim tyttarelleen Jenin-
OME OY Meluinen Annikille, ensim-
SEG lenin: v>tokankaasita.

( fatkuu)

1 rs "s -_ _—"

PUSTAN POIKA LAKEUKSILLA

ti, eltenko sittenkin kaipaisi synnyin-
maatanl, lamminta aurinkoista Unkaria,
sen Kansaa, ystiviani ja ennen kaikkea
omaisian:. O'sin kovin wmielellaini kiay-
nyt tanakin kesina Unkarissa, mutta en
Saanut visumia. Pari vuotts sitten pia-
sin tallaiselle kaivnnille kuin satturman
kaupaila, Tapasin kovasti harmaantu-
neen attini + isoiksi miehiks: varttuneet
veljeni. Useimmat ystavistani olivat
kaatuneet sodissa tal kadanneet, Kaikki
kyselivat kovasti Suomesta. Eras hil.
Jainen mies kalusi tietaa, tyypatiinkd
muomessa. Kun vastasin mydntivisti,
ilahtul mies ja totesi, etté sukulaiskan-
soja QHaan!

‘Muita palataan jalleen Suomeen.

-— Olen matkustellut melkein kai
kissa Euroopan maissa, mutta minusta
tuntuu, ett jouri Suomen Juonto tarjoaa
eniten inno'ttavia aiheita taiteilijalie.
Esmerkiksi tuossa sivan lahell§ uinuva
jatomeri kesiisissa vareissain ja avaras-
Sa vapaudessaan — sen kuvaamisessa
hen osalle ... Ja sitten mahtava Lappi!
men varit, sen jylha vapaus!. Siella on
tatvas korkealla, mutta Jumala laihet-
la... Siella maalaan pyhdn hartauden
vallassa — tahtoisin vain olla parempi
taiteilija ...

‘Nandor Mikola suhtautuu omiin téi-
binsd Eriitillisesti han on vaalimaton
kuin todetlinen taiteilija ainakin, mutta
Inin arvostelijat kuin syuri yleisékin
ovat tunnustaneet hanen. Varsinkin La-
pin-atheisissa nayttelyissd on hanen tau-
lunsa myyty loppuun.

Nain elelee Unkarin poika tadlli,
Vilkkaana ja liikkuvana kuin elohopea.
Joroinkaan pohjalainen ei sentain jaksa
pysya. valian jaykkana tamdn valitte-
man magyaatin seurassa,

slutta joskus, talven kylmingd pimeina,
paivinag han muistelee, kuinka Budapes-

tin vaiot walkkyvat Tonavan pin-
nassa...
KRALAUBROSN

TOLLISTELYJA

Kautta aikojen on meilla ihmispoloi-
silla cllut hzlu ajatella eteenpain, min-
kdlaista elamanhyorinaa mahtaa olla tu-
levaisuudessa, edes muutaman vuoden
AKuluttua, sila kaikki teorlat ja opit
nayttavat olevan byvid ainoastaan maa-
ratylld kehityskaudella. Historian ko-
kemuksia hyviksikayttaen voimmekin
tehda laskelmia tuleyaisuuieen nahden.

Nykyisen darettoman nopean teknil-
lisen kehityksen atkakaudella me ihmis-
poloiset useinkin lyomme laimin fyysil-
lisen ja henkisen kehityksemme. Y¥hteis-
kuntaeliman sekavuuden takia jaahaa-
vat henkiset ja inhimilliset moraalikasit-
teet surkeast? jaljessd. Tissd ei tosin ole
mitaan ihmeteltaivad. Niin kauan kuin
historia tuntee, on tallaisia tilanteita ke-
hityslain pakosta muodostunut ihmisten
ratkaistavaksi. Nykypaivainen ‘kiihkea

__ajanjakso luo kaikenlaisia aate- ja muita

virtatiksia, joista monet ovat sekavia ja
hamiriperdisiakin. Elamisen kaydessa
monipuolisemmaksi ja runsaammaksi
ovat kaikki pulmat kayneet vaikeum-
miksi ratkaista. Menneisyydessa turvau-
duttiin pulmien ratkaisuun vosmakel-
noin, sotien avulla. Nykyaikainen sota-
tekniikan kebitys nayttaa muodostuvan
jattildismaiceksi ihmishenkien murhaa-
miseksi ja kaiken olevaisen jouxkotu-
hoamiseksi, kaikkien hav tessa, ei ke-
nenkian hydétyess’. Siis tallainen olo-
tila tulee taysin mielettomaksi, ja sel-
laista ei voi kavan jatkua, silla kehity's-
lain pakocta on ihmisten alistuttava vuo-
rovaikutukselliseen kanssakaymiseen
toistensa kanssa. Thmisofkeudet on tun-
nustettava, itsekkyydesta luovuttava.
Nyt jo aletaan yha enemman tajuta
mma lahettaa _kansan pal-

i = 2

mieleton ho
| L L i

| Marcinainen kuva Tibetin Aallitsr-
fasta, Dalat Lamasia valtaistuimed-

fzan.

haat tappamaan toisen kansan parhaita.

ANTTI HAUTAMAELI:

Mierolainen

AY LAIN rateilia tomppeticn piikat
serieg,

kun &tcrsin mda micron tcitd.
Se icikhasi likea, puri laita se mii,
el!’ keston Echtt me rimtaani Aivtdd. -

Hailit Aank&iuéd rastedig volkutiain.
kytda vamraai ac sdmanusd sirru,
ett’ duke om tuo, noin repalainen,
jonku var poal kia kengistd tirrii?

Mind kicrsin Amjad ja kumnadat,
Auipn kuin Awlkurikollit,

Kiwain raitectifa tsoset dkbutyat
ja muikoi niinkwin somniz, -

OW keukut ja Acriat aina vastassa,
Aun saivai mun aalkdanj £unudia,

Se vitise Awan vetisi mun rinnassd,
volkker tainneAet barbaorit tuutla.

Aurjait Aerjansa shinwun Aetitivat,
sen Aestin nid katken &ytla,

ne raivoon sat minut &ylld.

Muiz’ ne pitkat tulisthsi kiilihss jai
atidcn Aeittiidin pattien padie,

ja ne alkavat kdydd jo Auumaksi,
kun me lictsomme Aiidlosta Achhuun,

sen tarkoituksiz. Toiseen ihmisen alis-
faminen ainoastaan yksildetujen tarkol-

Mielestani olisi parempi menna raken-. “tuksessa tulee kehityksen pakosta en-

lamaan ja nostamaan yids puutteessa
olevia ja takapercisia kansoja. Koska-
han adit kiettaytyvat kasvattamasta
lapsiaan tuhoa varten. On aika ruveta
epettamaan kaikille korkeampia elami-

nemmin tai myGhemmin kokonaan lop-
pua. Suuntaus ihmiskunnan yucrevai-
kutukseen ja veljeyteen on jo alussa.
Merkit siihen suuntaan ovat selvisti ni-
kyvissd.

-RUOTSIN AMERIKAN LINJAN

woos
ot
moa

Suora ja vaivaton reifti matikustaa Suomeen.

M.S. STOCKHOLM-Iaivan syyskauden
kulkuvuorot Halifaxista:

ELOKUUN 29 P:NA

SYYSKUUN
MARRASKUUN 12 P:NA
IOULUKUUN 9 P:NA.

KULKUVUOROA
HALIFAXISTA

suoraan Goteborgiin, Ruotsiin

22 P:NA

Kavyttdkad Ayvaksenne sidstokeuden Aintopa,

Matkustaessa canadalaisesta satamasta,

Kk

eivat

Suomen kansalaiset tarvitse vwaisumia, ainoas-
taan voimassa olevan passin.
Erikoisen suosittavat kukkuvuorot vasta asket-

tain Canadaan tulleille suomalaisijle, joilla on
vaikeus saada USA:n kauttakulkuviisumia

@ Tilathaa hyttipaikkanne nyt!
° Palveluksemme ulottuu rannasta rantaan foo.

VAPAUS TRAVEL AGENCY

BOX 63

P.C,

Lanentaina, keadikuan. 5. pdivans. 1954.

- SUDBURY. ONTARIO

Muit? ne pilkat, jotka ditsns Aer jasrvat

-
. 7s ."" “1
. . 7 ait - oe er] : . . Noa’ = - LJ - = !
. iter Paine . ut - . -_ * . 2 “ 1 . 7 a " r Z F .
ne ket Se eR ae ae i lg
. : : ayaa! nt / 5 “ng J =! A ; 1 . pe .: ; ae
E 1 . i" : _. -_ . i. 7 r ae

. 7 . os
- . .
7 . 1 ye
pt -'. 7 he : i elie be
" os -. 2"... . a wart . ee -
So aa ae F603: a era cee ter bt 3 ler pean
1 1¢ wen . : ose of "1 ee me 0 meat Tom aT ete - antes - ; tal :
1 . a aie, . = - = -
ri. oo: L. .: . . - -
. . _. . hel . .
; . oe sa .

|

.odpe . oe cc:
| =u ke mq” = sue aaa '