On tapana sanoa, etta suu-
ren voi naéhda kunnolla vain
pitkan matkan pdasta. Tuo sa-
nonta auttaa ymmartamaan,
miten vaikea on vahank4aan y-
leistavasti arvioida Neuvosto-
hiton kommunistisen puolueen
26. edustajakokousta nyt, kun
sen ty6 viela jatkuu. Yksi kui-
tenkin on ilmeista: kuten kaikki
edellisetkin edustajakokoukset
se on muodostuva tarkeaksi,
kenties historialliseksikin raja-
pyykiksi uuden yhteiskunnan
rakentamisessa Neuvostoliit-
toon ja osoittava uuden vaiheen
sen kansan elamassa.

©

Mita kansainvaliseen tilan-
teeseen tulee, niin nykyinen
kirea aika, jonka kansojen ela-
maan ovat tuoneet imperialis-
min agegressiivisten voimien yri-
tykset siirtya vastahydékkayk-
seen, synnyttaa tilanteen, jossa
ihmiskunta saa varsin kiperassa
muodossa ratkaistavakseen ky-
symyksen sellaisten ratkaisujen
tekemisen valttamatt6myydes-
ta, jotka mita suoranaisimmin
vaikuttavat koko ihmiskunnan
tulavaisuuteen.

Porvarilliset propagandistit
voivat rakennella erilaisia olet-
tamuksia tamén tai tuon johto-
paatoksen tai ehdotuksen edel-
lytyksista NKP:n keskuskomi-
tean pdédsihteerin toiminta-
selostuksessa edustajakokouk-
selle, mutta kommunisteille ne
eivat ole mikdan  salaisuus,
NKP:n kuten jokaisen kommu-
nistisen puolueen korkein ta-
voite on ollut ja tulee edelleen-
kin olemaan tyétatekevan ihmi-
sen etu. Talle tavoitteelle on
omistettu Neuvostoliiton kom-
munistisen puolueen koko ra-
kennustoiminta. Juuri tehtavas-
ta tyydyttaa mahdollisimman
taydellisesti ihmisen aineelliset
ja henkiset tarpeet ja edistaa
hdnen persoonallisuutensa kai-
kinpuolisesta kukoistuksesta
johtuen Neuvotoliiton ulkopo-
litiikan linja, joka tahtaa rauhan
ja kansojen turvallisuuden lujit-
tamiseen. Koko. sisallollaan
Brezhnevin selostus todisti, etta

Juan Carlos
lepytti armeyaa

Madrid — Espanjan kunin-
gas Juan Carlos puolusti maan
asevoimia huolimatta askeises-
ta kaappausyrityksesta. Zara-
gozassa pitimassdan puheessa
kuningas sanoi, etta upseerit
olivat kauhistuneet Espanjaa
viime vuosina koetelleesta va-
kivalta-aallosta.

Carlosin mukaan upseerit
karsivat kritiikasta ja kyvytt6-
myydesté. Kuninkaan varovai-

nen ja imarteleva puhe osoitti,

etta han pelkaa, kaappausyri-
tyksen kannattajien vainoami-
sen saattavan johtaa asevoi-
mien yhteiseen vastaiskuun.

Asioista hyvin perilla olevat
espanjalaiset varoittivat, etta
‘hyvien’ ja ‘pahojen’ upseerien
tasaveroinen kohtelu kohottaisi
vain entisestaan Espanjan van-
hoillisen armeijan henkea.

Askeisen kaappausyrityk-
sen jalkeen suoritettu 27 up-
seerin pidétys on vain jadvuo-
ren huippu.

Moskova on todella kiinnostu-
nut rauhan sdilyttamisesta ja
lujittamisesta.

Meidén on pakko tandan
muistaa, etta Neuvostoliiton
kommunistisen puolueen ulko-
poliittinen toiminta sai vastaa-
van myOnteisen arvostelun jo
edustajakokousta edeltaneissa
keskusteluissa, jotka ulottuivat
todella kaikkiin kansalaispiirei-
hin. Keskustelut osoittavat sel-
vasti, etta Neuvostoliiton kansa
ymmartaa vastuunsa maansa
myOhemméasta kehityksesta sa-
moin kuin rauhan ja maapallon
elaman kohtaloista, Tasta syn-
tyikin keskustelujen yksimieli-
nen johtopaatos: NI P:n tulee
jatkaa  leninildistaé rauhan-
tahtoista ulkopolitiikkaa. Siksi
jokaiselle neuvostokansalaisel-
le Brezhnevin selostuksen paa-

telmat valttamatt6myydesta sit-

keasti ja taipumattomasti tais-
tella kanvainvalisen jannityk-
sen liennyttamisen puolesta o-
vat itsestdéan selvia asioita.,
Nykyisessakin vaikeassa
kansainvalisessa _— tilanteessa
neuvostovaltio ja kommunisti-
nen puolue puolustavat ja har-
joittavat suuntausta kohti kan-
sainvalisen turvallisuuden ta-
kaamista antautumatta imperi-
alismin provokaatiohyGkkayk-
siin ja samalla vastustaen kai-
kenlaisia vihamielisia kampan-
joita. Tallaisten yleisten paatel-
mien takana piilevat konkreetti-
set poliittiset tehtavat, ja niiden
uomaan sopivat keskuskomite-
an toimintaselostuksen sisalta-
mat ehdotukset llennytyksen
kehittamisesta. Neuvostoliiton
ehdottomat uudet konreettiset
toimenpiteet osoittavat sen ha-
luavan pitaa huolta selkkausten
poistamisesta tal nitden leimah-
tamisen ehkaisysta yksityisilla
maapallon alueilla seka rajoit-

Kasvava oppositio Euroop-
paan sijoitettavia amerikkalai-
sia keskimatkan ydinohjuksia
vastaan saattaa Hollannissa
johtaa kielteiseen paatdékseen
taman vuoden lopulla. Jos Hol-
lanti hyikaa ohjukset, Belgia to-
dennakdisesti seuraa esimerk-
kia.

NATO:n ministerineuvoston
joulukuussa 1979 tekeman paa-
t6ksen mukaan Hollantiin si-
joitettaisiin 48 amerikkalaista
ydinkarjella varustettua ristei-
lyohjusta,

Suuri enemmist6 Hollannin
parlamentissa vastusti silloin
ohjusten sijoittamista Hollan-
nin alueelle, mutta maan halli-
tus sai kahden pitkan keskus-
telun jalkeen runnottua Ilapi
kompromissin, jonka mukaan
lopullinen paat6s tehdaan ta-
man vuoden lopulla.

Ehdoksi ohjusten hyvaksy-
miselle asetettiin edistyminen
aseidenriisuntakeskusteluissa
ja SALT-II sopimuksen ratifi-
oiminen Yhdysvaltain senaatis-
sa, mika nayttaa lievasti sanot-
tuna epatodennakdiselta.

Hollannin — kristillisdemok-
raattinen padaministeri Dries
van Agt hyvaksyisi ohjusten si-
joittamisen maahansa, mutta
hanen puolueessaan vahva op-

taa varustelukilpaa, varsinkin
ihmiskunnalle vaarallisimpien
ydinaseiden osalta.

a)

Kaikkien naiden ehdotusten
tiimoilta tullaan epdilematta
viela keskustelemaan laajalti
kansainvdlisissa mitoissa. Mut-
ta nyton pakko keskitty4 siihen,
mika Euroopan maiden kansoja
aSkarruttaa, nimittain mahdolli-
suuteen ehkaista
muuttuminen sotatoiminaytta-
moksi, mihin Washingtonin so-
tilastrategian suunnitelmat tah-
(aavat. Vastoin kaikkia lienny-
tyksia vihollisten ponnisteluja
Euroopassa — kuten selostuk-
sessa todettiin — kehittyy edel-
leenkin yhteiskuntajarjestelmil-
tain erilaisten maiden yhteis-
toiminta. Poliittiset kontaktit
ovat laajentuneet ja tehostu-
neet, taloudelliset, tieteellis-
tekniset ja kulttuurisuhteet kas-
vavat ja kehittyvat.

Naiden suhteiden olennai-
sena kaavana ja aktiivisena
osallistujana toimii myés Suo-
mi. Brezhnevin selostukseen si-
saltyneet lampimat sanat tata
maata ja sen presidenttia Urho
Kekkosta kohtaan eivat olleet
pelkastaan naiden kahden maan
keskinaisten suhteiden tilan po-
liittinen arvio. Ne kuvastavat
my6s neuvostokansan vankasti
juurtunutta ystavallista suhtau-
tumista naapurimaan kansaan.

Neuvostoliiton kommunis-
tien edustajakokouksessa on
korostettu, etta tie huomispai-
vaan ei l6ydy sodan valmiste-
luista, jotka tuomitsevat kansat
aineellisten ja henkisten rikka-
uksiensa _ tarkoituksettomaan
tuhlaukseen, vaan rauhan lujit-
tamisesta.

Vadim Nekrasov

Euroopan >

Ydinvoima-
mellakka L-Saksassa

Brokdorf — Saksan liitto-
tasavallan historian suurin y-
dinvoiman kayt6n  vastainen

lenosoittajia kayttaéen aseinaan
vesilykkeja, kyynelkaasupom-
meja ja patukoita. Mielenosoit-
taaryhma kavi poliiseja vas-
taan asfaltinkappaleita ja jaa-
kokkareita heitellen, mutta jou-

mielenosoitus kaantyi 28.3. ve- tui lopulta antamaan periksi ja
risiksi yhteenotoiksi poliisien ja peraantymdaan alueelta.

mielenosoittajien valilla.

Vakivaltaisuudet Hampurin
lahella syaitsevan Brokdorfin y-
dinvoimalan rakennusalueella
alkoivat sen jalkeen kun osa
enimmakseen rauhallisesti
kayttaytyneista noin 30,000
mielenosoittajasta oli sytytta-
nyt tuleen nurmikon voimala-
alueen tuntumassa,

Eri puolilla littotasavaltaa
kootut politsijoukot ryhtyivat
illansuussa karkottamaan mie-

, ae er, gee
Rae. 24 wy eae <
& rae od i i ce. 2 t 5
My 5 aie Ps. i >. a) Y
* 8 : 8 : b: 3 BS * ¥ ‘
S ra : Ss ae z ;

positio vastustaa sita. Kolmen
kristillisen ryhman muodosta-
man Kristillisdemokraattinen
vetoomus -puolueen kymmenen
kansanedustajan lasketaan talla
hetkella olevan ohjuksia vas-
taan.

KIRKOT VASTAAN

Tukevat Hollannin kirkot,
joiden yhteisessa Rauhanneu-
vostossa on 20,000 jasenta.
Hollannin suurin protestantti-
nen kirkko, jossa on kolme
miljoonaa jasenta tuomitsee se-
ké ydinaseiden kaytén etta
niiden hallussapidon.

Myés maan armeijassa on
vahva ydinaseiden vastainen
mieliala. Lehdist66n asken vuo-
taneessa Salaisessa puolustus-
ministeri6n tutkimuksessa ker-
rottiin, etta lahes puolet varus-
miehista tuomitsee ydinaseiden
mahdollisen kayton.

Vahvimmin euro-ohjusten
kannalla on pienempi hallitus-
puolue, oikeistolaiset liberaalit,
joille mielipidetutkimukset
ennustavat tappiota toukokuun
26. paivana jarjestettavissa par-
lamenttivaaleissa. Niiden jal-
keen todennakdisimpana vaih-
toehtona pidetaan kristillisde-
mokraattien ja ty6vdenpuolu-
een hallituskoalitiota.

:

YDINASE-
RIISUNTA

Nyt oppositiossa oleva ty6-
vaenpuolue paattaa kannastaan
ydinaseisiin helmikuun 26. pii-
vana jarjestettavassa puolueko-
kouksessa. Se hyvaksyy puo-
lueen vaaliohjelman, jonka
luonnoksessa vaaditaan seka
euro-ohjusten hylkaamista etta
Hollannin nykyisen ydinase-
potentiaalin vahentamista.
Suurin oSa puolueen jasenista
haluaisi poistaa ydinaseoption
kokonaan.

Hollannin armeijalla on tyk-
keja, ohjuksia, havittajia ja
miinoja, joissa voidaan kayttaa
ydinaseita, Tyévaenpuolueen
vaaliohjelmassa hyvaksytaan
vain ydinmiinat, koska niita ei
voida kayttaa hyOkkayksessa.

Aiemmissa puoluekokouk-
sissaan ty6vdenpuolue on vaa-
tinut Hollannin taydellista y-
dinaseriisuntaa, Nykyinen vaa-
liohjelma on kompromissi e-
nemmist6n ja puheenjohtaja
Joop Den Uylin valilla, joka on
asettanut sen hyvaksymisen eh-
doksi _uudelleenvalinnalleen.
Vaalitappiota muutenkin odot-
tava puolue on vahemman halu-
kas uusimaan johtoaan tassa ti-
lanteessa.

Polisi yritti estaéd vakivallan puh-
keamisen ruumiintarkastuksilla Bro-
kforfin ydinvoimalamielenosoituk-
sessa.

Muiden vasemmistopuolu-
eiden sen siyjaan uskotaan lisda-
vin kannatustaan ja vaaleista
veikataan tasapelia oikeiston ja
vasemmiston kesken, Parhaiten
vasemmalla on menestynyt De-
mokraatit 66-puolue, joiden us-
kotaan kolminkertaistavan ny-
kyisen kahdeksan paikan kan-
natuksensa. Demokraatit vas-
tustavat euro-ohjusten sijoitta-
mista Hollantiin ‘nykyisissa
olosuhteissa’.

Jos tyévaenpuolue palaa
hallitukseen, on todennakoista,
etta Hollanti kieltaytyy otta-
masta vastaan euro-ohjuksia,
ainakaan taman vuoden lop-
puun asetetun aikarajan puit-
teissa. Yhdysvaltojen ja Lansi-
Saksan tosin vditetéan jo nyt
kayttavan kovaa kulissien ta-
kaista painostusta ohjusten
puolesta.

Hollannin paatds vaikuttaa
valittomasti Belgiaan, jossa
Wilfred Martensin hallituskoa-
litio edelleen riitelee ohjusten
hyvdksymisesta. Myos Belgia
paattéa ohjuksista aikaisintaan
taman vuoden lopussa. Sosia-
listit ovat uhanneet lahtea halli-
tuksesta, jos paat6s on my6én-
teinen.

Markku Vainio