koulu- palttos sytelia euraa in full | kuul- It nab- alls fa 1 salle ert iat Timi 44a sl yeljez 1a3 ue neidia 4. Hilja ja Vie. Salolle | Re ahaapaivana 12. m Larder Lakella. datos Riitdd mennersyyicer, muisiaa paiva aurinkoisen, jolain nuort pari alkot cox purtia soufamaat. Oli aike se varmean shanag, es hevothukat peitts maar, oli kaise Rirkas ja Hoinen, pinta toiveita ukui vaan. = Foswistatotsel : ne sdyttyrvat, inset Jat tavitymatia, — a se on RoAtaiON salalarsia leikkid, mika elomme purtia johtaa, Vuotia kabsikymmentéviis’ site purtta on soudateltye ja miltei Raiken aikane larder Lakelia asusRelix. On nikiy yhta ja forstaki, soden Rauhkuja seuraeltt, “gan vihdoin raukan tiedot toi sydtmiin virkeyile. Sus wusi paiva taas &oittavi, uuy elamd afkaa teille, inaden tyaid ja sitaa, shinwtstot vein jalladen meiffe. Exkti veljgunessadan tielakin voitic reuhassa aherreiia ja lapienne teitd tervehtain kiyvdt muistoja uudtstamassa. Sis hopechddpdivan mutsioksi toma onnittelumme saapun, ja sydameliset jadh yvdsset famd yslavajourkso lausud. kustavat Hinnelle, perustaen sinne ko- finss. .¥stavajoukko taalla toivoo heille cnnea ja menestysta uudella pakkakunnalla. | MARIA. ile, Kakaravero Tama tapahtui sithen aikaan kun Sitavercn perimisesta alettiin kirjoi- tella Iehdissi. Itdisen ja lantisen paa- purini emannatkin olivat saameet sen betoonsa, herra ties kuinka, sill he ainakin ovat vapaita akkejen peri- Syonista uteillaisuudesta, mikali on Kysymys uutisten lukemisesta. -Ko- ¥alla tovhulla he iiirehtivat tuomaan tietoaan minulle. “Qletkos kuuiut kun kakarat tu- levat verolle? Niistz pitas maksaa kahdeksan dollaria kappaleesta 50- laveroa yuodessa.”’ “Eipas se niin olekaan”’, aloin se- littHa, “Joo, niin se on, ett sotavero pe- Naan jcka kakarasta alle kuudentois- ta vudden.” - “Kyla te eminndt olette vidris- Si. Te saatte yahentaai . . .” "AL tina koeta olla aina pilin vil- 43 Ja tetavainen . . .? an kahdeksan dollaria . . .” AI koeta selittad. [sd Steffia- TMUE tieta4 paremmin. Viimeisen a- jan merskejd han on sanonut nama faikk CieVan . | kahdeksan dollaria veron- THAR Lec 7 Isa Steffanius on vlisaampi kuin, - “Lit tt “Te saatte vahentaa kahdeksan dollaria joka kakarasta. . .” > keretig adneni ja emunnat seu- Taswvat esimekkid. Arvaatte mil- sta se on kun kolme akkaa harti- avormilla vaittelee ja heilta puuttau Pubeenjohtaja. —-Yritin parhaani, atta hividlle jain, silla enhan mi- = — kin kastttdmaétt6maan kohtaan. oli kuin metsaan eksynyt Japsi ja . atkausa harkailtuaan kykenematin LAUANTAIN A, KESAKUUN a3 PRIVANK A EKSYKSISSA ELAMAN ~ MUTRAISILLA POLUILLA Viljon elma oli tullut omitui- sten umpikvjaan. Hianelle itselleen- Hin paattamain mihin suvaiaan menni. ‘Hin ej tiennyt enad omaa tehtoan- sa eika hanessa ollut ena miesta paattamain miten tarttua eliminsa Tuntui kuin tuo youi-. ohyaksiin, nen seikkailu viekkaan neidon kama- rissa olis! sekoittanut hinen jir- kensd, kuin hanen siihen astinen pol- kunsa olisi tullut jyrkinteen reunalle, eika loytanyt keinoa miten paisti sen ylitse — miten yhdisiad polkun- sa jalleen nithin jaloihin ja hyvia tarkoittaviin suunnitelmiin, joita ha- neHa oli ollut . .°. ehkei ennen Vai- purin tapaamista, mutta kuitenkin sen jalkeen, ‘Han tunsi olomsa mistain piittaa- Tmattomakst. Jo paivallisen jalkeen han meni pallohuoueeseen, mihin of: -wuosia valttinyt menemdsta. Pistiy- sipa valiin “runnarin” perdkamariin maistelemaan vakevatsigzkin. PHih- tvi lopulta ja tensi olonsa hetkeksi koykaisemmaksi. Sina itana odotti Viljon evadslaa- {ikko turhaan Marsilan keittion hyl- lylid ‘noutajaansa. Omistaja oli u- nohtanut tyévuoronsa, oli unohtanut rajat ja muodollisuadet, hyvat lu- paukset ja kaiken entisen. Han eli _ vain hetken lumoissa ja antautui kai- Kelle mika eteen tarjoutui vaistele- matta. : Walia han kavasi Huoneessaan ja naki Valpurin koskemattomat kir- ‘jeet plirongillaan. We han repi iuke- mafta, mutta tuosta teostaan kiukus- ‘tuneena johtivat hianmen askeleensa ween paivallisille poluille .. . ‘Kummaillista! Viekas neitokin oli sielld —- “ruonnann perakamarissa”’, tt" aura t taistella Kah- ta cikeauskoista vastaan, joilla oli vie- lz tsa Stefaniuksen pybhit sanat tuke- naan. Tyytyvaisena vottostaan emannat pohtivat kakaraveroa, mutta ndin heilli olevan jotain muutakin sydan- alla. Hetken kKuluttua he alkoivat noin kauttarantain vihjailla toisilleen, etta eikds sun tenavasi kaipaa aiua ja ukkosi taitaa tulla kohta tyoséa, - mutia Jujana istui kumptkin. Ar- vasin heilla molemmilla olevan jon- kun asian pohdittavana kanssani fa kolmannen lJasnaclo oli sietamaton. Odotin vahingoniloisena kummalta pettaad sisu ensinnd ja kumman uk- ko pitti kovermman kotikurin, s1ia se joka poistuu ensinnaé, on kuuli- ainen aatamilieen, joka on opetianul muijansa tuntemaan kuka on talossa paamies. ‘Puhuttiin yhti ja toista. Eman- nat vilkkuivat rauhatonna Kellon vu- sareihin, jotka siirtyivat ja Siirtyivat. Jonkun ajan kuluttua mingkin yh- dyin viisareita seuraamaan ja odo- tin, odotin, mutta sitkeita olivat eé- mannat. Me kolme istuimme kuin tulisten hiilten paalla ja kellonvi- sarit laukkasivat. Keilon osoittaessa kuutta minul- ta petti-sisu. TyGni ei sictanyi €- nempaa virvytysta. Pyysin anteeksi vierailtani, kun en voi nauttia hel- din rakastettavasta seurastaan ja kiukkuisena ajattelin, etta minunko Aatami se olikin, joka on opeltanut tuntemaan kyka on an on ‘séimaan ja kaikki Earkeloimaant! Se is el ~ Valourin olama Miten hin oli s.nne eksyayt2 Eksvaviko? Eihin tokit Ei Hilkka siella outa vieras ollut, vaikka oli Viljolle siten —uskotellut, | Viljokin miltei ihastui huomates- Ja hei, elémaa, - saan Hilkan sielli. mitd siellA silloin vietettiin. Ilo oli silloin ylimmillaan ,a kun pitkastyt- tiin olemaan yhdessi paikassa, niin loytyi toisia ja niin edelleen aina Hil- kan mdkille saakka. Gramofoonit Hilkka oli sittenkin voittanut pe- lin. Mies oli hdnen olipa sitten vaik- ka paihtyneendkin, ja silloin oli val- ta menetella hetkon kanssa mielensd mukarsesti. | “Mita se kenellekaan kuuluu kuin- ka pelaan”, niinhdn hin oli aina sa- nonut, “yoitan mind kuitenkin.” Turhaan odotettiin Marsilaiin end, “poortaria” tamain jalkeen. Viljo tuskin muisti sellaista paikkaa olevan kaan, hanen tavaransa ja sanoi Marsilan e- Tanndlle menevansda plan naimisiin Viljon kanssa.. “Vanhanmaan les- ki jai!’ tuumi han varmana asias- taan. Tahaista oli valiameren taila puo- lella se ilmapiiri, johon Valpurin. piti tuleman odotettuna morsiamena kai- vostyoldisen eminnaksi. Mutta sii- {i mitHiin tietamaténnd hin puuhaili matkavalmistuksiasaan, ja vaikka b4n el enda loppuatkoina kirjeita saanut- kaan, niin paaitti hin kuitenkin mat- kustaa, koska oli puuhaan ryhtynyt. Vasta vuosien pista hdnelle sel- visi Viljon mielenmuutos ja sekasotky, johon hin oli antanut elamansa lui- sua, kun han tapasi Viljan huonona aikana sattumalta suurkaupungissa, Mutta tastd kerromme mydhemmin. Niin, Valpuri jarjesteli matka-a- sioitaan. Hin ei ollut ennakkeoluulo- sempia etka ensimmarseksi tatpuaut uskomaan kanssaihmisistain pahem- paa, Niinpa hin ajatteli, etta Vil- yolle kenties oli katvokesssa jotain ikivaa tapahtunut, joka ésti hianet kirjotttamasta, koska ei tahionut saattaa hints, Valpuria levottomaksi. Mikaan hamard ajatus ei sumentanut = es he ae om I oi * —f |] ds Vihdoin Hilkka haki sieltd ta kammioista yms. ad Suis ies nes —— a nl trie Leo mle me i rll ee el 7 = 7 =, 7 “hiinen suunnitelmiaan, waan. tyynesti - | '. ‘patti hin lated, itse. katsomaan mi- ten asiat olivat. | =k sitten jahyviiset vojalleen ja saat tamaan tulleelle ystivadjoukolle, joka ' ojensi:hanelle Suomen muistoksi kau- niin medaljongin. ja suuren kukka- kimpen jaahyviisiksi. | Kymmenen vuoden paasti han lu- - pasi tulla -ystavidiin tervehtimian j2 ‘kertomaan -heille kultalasta kuulumi- - sia. Eronkyyneleet han peitti rou-_ ‘suihin ja siictyi vaunun ikkunan taa v itkuttamaan, in. - '“MALVIINA: ~ Houdinin salaisuudet hautaan Joka vues! stiten kudlleen kuutui- san taikatemppujen tekyjan Houdinin veli, 69-vuotias Theo Hardeén, kuoli askettdin New Yorkissa.ja. vei muka- naan perimansi salaisuudet, joita veljemsa kiytti esityksissian, vapau- tuessaan Jukoista, arkuista, sulje- tuista tinkeista ja-veden alla olevis- _Hardeen ei il- maissut muitakaan veljensd erikois- temppujen salaisuuksia, vaikka toiset tunnetut taikatemppujen tekiyat ja -mtuikin niihin kiinnestuneet tekivat kaikkensa, saadakseen ne selville. SVEITFSEN sanomalehdistG vaatu Edda Cianon, Mussolini vanbimman tyitarep, Maasta-Karkoittamista, Han on eridssa sanatoriumissa, mutta, sa- notaan sanomalehdissd, hin ei cle ol- Jenkaan sairas disin, jolloin han kar- kaa vuoteeltaan ja menee lahikvlaan tansseihin, LAGUARDIA, joka on kaksitoista vuotta pitinyt New Yorkin majutin virkaa ia on nyt ilmoittanut, ettel ban ota endd ehdokkuutta vastaan, tu- lee saamaan vahiniaan $13,000 yuo- tuisen elakkeen, N.¥.:n kaupungin majurin palkka olj ennen $40,000 vuodessa, mutta LaGuardia virkaan paastyadn-alensa sen $25,000-:een, a- lentaen siis omaa palkkaansa $15,- 000 dollaria vuodessa. | ITALIAN jdhettilis Pietro Qua- roni on esittanyt valtakirjansa Krem- wee i = Se eh yy =e a te, in -- Se ee ete” ai 5 z q ah i ™ 7 7 anaes “a _ ee . . a al 4 a a ue Ruotsin kuninkeen pojanpoika prinssi Carl Jokan on luopunut keai- hista otheuksisiaan maAdolliseen Rruunun perimiscen ndkden mene- mala naimisiin tavallisen anton Naiten kamssa. . ee sh oe ' . . ee ee i is oA | + Te | he