I 6 6 maailnay “val
‘upunkien nines:

rasti pojille: Tas: 1

#4 joku opi le

Sita jo lucttat. ames

istasi: “On Savas $a3.-
llaista suorga pues

OK1 oikein lohdulist,
‘kayerit . elvat, seutiiy
-alisil mia’ ale: eidig |
wien vilist# uk wea file. ¢
een aikana he. talkai. ¢ |

atvoituksia,”

T vastaukset thin

tulukuun i2 pity

Mttajan nim} juikais..

me joulunumerasss,
astauksessaone gay.
let perakkain sing
kun ne liyditie ©

tulee. Olen koettang
ikki vanhatkin mpg
ka limestyivit stlloi,
nN dlevan vain paises

. ja Alpertin valine
yi erittdin jannitad
kin kirjoittavat. ak
aremminkin hovmaz-
~Klaara vakavampy
Helestani cikein, Th.
i he alkaisivat uda
tmalla toiselta puola

lepoa. ‘Kutka ot

N Temi?

tiissa meni ilman,
ollenkaan osalliste.

issani olin swkan
n unissani miti ort.
issa metsassi. Tol
it takaa oravat, to
it. Nyt, kun bust
nut, ovat unenikin,
siitd padtellyt, etli
on minun veressial
‘Mutia tole sti
Yo. | |
nelakin tuomittua
tin ajan neljan x
'n joskus toistenkio
tin Liekille, Aj-
toista, kunhan sal-
los. Siind se 2iks
a kunhan siti pia-
din se ala lustaa

yusTUs
rkheji Td

thiang Keai-Shet,
I CHHOMT,
i

raatiisiy —
Lee,

Had

4.

diemen,
json
ais Hus

en” Ransopm

ankaitee,
raAaxor seolti.

oa r I

ikorkeakoutun : x

i
4
y/

Unbarilaisen pyya menestjiminen Ontariossa on ollet wuosikausia

neet, Kuvasse nd&yod nuort unkardainen pyy on Aaydotetiu On-
torion . Maa-: ja Metsavinaston Adutomossa C ondringioniisa, |
Trentomin Mahe. _

Villiriistasta

intariossa epavarma?- PHAaakG diet

i, r,s, es ee ©. eee |

tetut linnut menestyivat:

in vahdn ‘nuoria taimin tajin lintuja
Rai menetita tama’ lintukanta koko-
- aa i
Unkarilainen pyy tuotiin Ontatioon”
hii 40 wuotta sitten ja kaksi ‘yuosikym-
menta sen jJalkeen se ménesty! erittdin
hyvin Ontarion itdisissd townshipeissa,
meviten muillekin alueifle. .Niiden met-
ecastdjid on tullut-aina Yhdysvalloista ja
musta Canadan maakunnista. Niiden
r lsistys keskitty! ensin alussa Winc-
hesteyin seudulle, mutta asteittain Hin-
aut levisivat South Mountainin, Ches- , madrassa.
evillen, Finchin, Berwickin ja Crysle-
in seuduille, Fotkut farmarit. kielsivat
ude. metsistyksen maillaan, silla she

intukanta vaklintuisi ja ‘meneéstyisi.

Unkarifainen pyy on prenempi kuin
tavallinen § pyy, Mutta isompi kuin quail,
di peltokana.” Sen vari on “kaunis mus-
bn, , valkean, ruostéengia Kerman sekoi- Jen jotain on hullusti.
, Musta ldikkd.‘vatsan puolella ja
bstanjanvdriset raidat sivuilla. Lennos-
a nakee niiden ruosteenviriset- pyrsta-—
hiybenet. Ne oleilevat: leikatuilla vil-
apelloilla, mutta myiskin metsissii,
siden. tammenterhoja, marjoja ja he-
delnaz,

Nitden vihollisia ovat turkiseHiimet
 petolinnut. Mutta kaikkein Suu
tmpana vihollisena on pidettava niksi
bivella, kun lumi ja jad peittdd niiden
nokamaat Mout niiden hiivittajat

deksan paivassi.

tain adottamatonta.

Je ja sailymiselle.

Rultama pesien irkeminen, hautovien
ltujen ruhjominen tai. tappaminen, se-
4 mydskin Dikittyva kyla Ja satzl-
len ilng niiden hay ioma-aikana.
Metsistajit sanevat, ett unkatilai-
Nt pyy on “nopea, varovainen ja vil-

va, kirjoittaa asiasta Seuraavaa:

on Wid, ett ne loytavat. haavoite- ruiskuttaminen aihettttanut myrkytyk-
Tine Mu heikista paremmin kuin th- sem Hintujen rugassa, mita nuoremmat
nh. :

wine I pyita tuotiin Ontarioon
asti v, E909, jolloin niitd “istutet-

in” Bratfordin seuduile, Samoihin ai-
nuita laskettiin vapaaksi Kentin

tas cha Aaunieissa. Mutta nama Jin-
Menestyneet.. Kuitenkin on

‘a tletoja siiti, ett Nation River
mm... 1933. vapauteen Jaskettut
ae samoinkuin samana »
& undasin, Stormentagy Catle-
Peavillen ja Prescottin. kaun-
Vepaultetut Seka wv. 1934 Norman-

kestineet, mutta nuoret eivat.

$iird

tulevaisuudessa jaa
sj.* -——_ O. D. L..& F. Bulletin

bin
tie |
“nol tkko kun vihilta. palasi.

= “ a 7 ® '
. . a == .
. oe ee eee er ee

“= On : : : mal r
ee . . F . .

a =)

taattu, mulfa (0nd -vuonna an riistaviranomaisten Auomiota’ |
Aiinntlidnyl se, ett nuoret linnut ovat huomattavasti vdhenty-

‘dalen ja Codringtonin hautomois 33a 1u0-

Unkarilaisen pyyn on laskettu levin-
néen Ontarlossa noin 2,500 nelidmailin
alalle ja niitd on tavattu. niin kaukana
pohjoisessa kuin Arnpriorissa, Trento-
nin Hinsipuolella, idissii aina Quebecis-
sa, Sekd eteliissd aina Thousand Islan-
dissa ja New Yorkin valtiossa saakka.

Niiden lintuien olemassaolosta on
monessa tapauksessa kiltettayd farma-.

/“reita, jotka ovat ruokkineet niiti kovina
talvina, Niiden metsastys oli kielletty4
siihen saakka, kunnes ne olivat vakiin-
tuneet ja Hsidintyneet tarpeellisessa

VW 1950 urrkarilaisen pyyn
metsastysaikaa oli vain yksi viikko, v.
1951 kohme viikkoa ja molempian vuo-

sina sai ampua vain kuusi paiviss3,
wuswat pita huolen slita; etta tama. mutta tani vuonna niita sal ampua kah-.

Tana vuonna kuitenkin tapahtui jo-"
Meitsdstajien ja
tiistanvalvojien tiedonannoista piitel-
Ontarion Maz-
ja “Metsaviraston julkaigu Sylva kiin-
“nitti' asiaan ensimmiaiseksi huomicta.
Vana syksynd ammutuista unkarilai-
‘sista pyist# oli vain 50 prosenttia nuoria
“Hnituja, kun sensijaan normaalinen Iu.

hempaa Lintua kohti. Tama on sitakin
merkiNlisempaa, siJli viime talvi ei 9l-
lut mikdan huono lintujen olemassaolol-
Kevat oli mydskin
hyvi hautomisaikana. eikd mitdan eri-
koista ollut huomattavissa kesiin aika-_
ma, mutta. silti havaittiin, etta nuerten
lintujen joukossa on kadynyt jenkinlai-
nen harvennus. Mainittu julkaisu, Syl-
* pytstén leikkaa pois ja lopun kalan
 “Onko jonkinlainen aikakausi vaikut-
tanut nuortin Jmtuihin, tai onko tana’
vuonna  énsimmiisen "kerran laajem-

Harjoitetut koirat tarvitaan nij- massa mifttakaavassa- suoritettu tiensi-
" Metsdstyksess# ja koirat ovat sii- vujen ja sahkdlinjojen perustecllinen

- linnut eivat ole Kestameet? Mita by-
vausd on tapahtunut, naéyttaa kuitenkin
‘silttd, etta vanhemmat linnut ovat sen
Ennen-
kuin léydetain syy tai syyt muorten.
lintujen tuhoon ja saatu syy porstetuk-
si, niin urkarilaisen pyyn mietsistys
hyvia arveluttayak-

Akka se lahti kuin Iahtikin ja kun -
Siivosti pitad,.niin-torsellekin jaa, sa-

gaaheusa i eeapiion Joululeusen * i patvtns. 1953.

JAY: |

- Merta kauempana kalassa

_ SE oli viime » talvena, taisi olla maalis- Kuumeen ja juamalaisen sisun annus.

kuussa - Eun. aloimme kaverin Kanssa
suunnitella Kalaan ahaa kauaksi kaik-
’ kien kehumaan. kalapaikkaan, josta ei
_ Ruulenia kenenkda tarvinnut iiman ka-

tuskin kukaan oti vuosiin kalaa ‘saanut.
loja takaisin tulla, kunhan:vain vaivau- |

Sione oli matkaa kimpin ‘nurkalta ‘mi-
tui ja uskalsi ahted 5 mailin talottomal- —taten tismilleen 210 jalkaa, Hakkasin
le taipaleelle. Etenkin talvella oli va-- avannon lghelle tantaa ja ennenkuin
littava suotuisa ilma j ja hyva hiihtoteli,
Eridnd iltana kuulimme radiosta, et-
ta seuraavana pdivani on Jauha ilma.
_ Niinpa padtimme aamulla lahted hake-
maan taiven‘kalat. [lalla jo laitoimme
evaat ja kalastusvdlineet valmiiksi kun-
toon. Aamuhimiirissg sitten Jahdimme
hithtimaan tuota Kuuluisaa | _kalapatk-
kaa kohti,
Emme olleet viel kovin pitkille hiih-
 tineet, kun jo alkoi takaltaa. Jima oli
lijan lauha, eikd meill4 ollut: vesiketin
‘voitelta suksille, Lopulta kuitenkin
hiestd marking ja vasyneina padsimme. .
perille ja alkoi avantojen hakkaaminen,
otti aikaa ja voimia, ennenkuin 14-tuu- _
maiseen jaahén oli kummaliakin avanto
huonolla tuuraila hakattu.
Mutta.nythin mielestimme oli pahin
*- ohi. Ei tarvinnut muuta kuin yhtak-
kid vedella sakit tdyteen kaloja. Sitten
vasta keitetdin kabvit, sydda@an ja 1ah-
detain paluumatkalle. Padtimme aot-
taa alnoastaan kuhia ja troutuja, niista-
kin kaikkein suurimmat. Hauet ja muut
huonommat kalat pistettdistin takaisin
. avantoong,
Sinua huolestutti jo se asia, ett mi-
ten jaksamme raskaitten kalasikkien
kanssa menni.kotiin, kun oli niin huone
Keli ja lisdksi vastamaa, Kaveri loh-
duit: slid, etta nyt on valmis latu, jota
mydten on hyvi menna raskaankin ta-
rakan ‘kanssa. -

Oli stind jo ongittu tunti, ehki kaksi-
kin, etka ollut vieii kummankaan on- —_ —_— ee oa
kea nykiissytkaiin. Kylmikin siini jo Vat metsdan ja toiset ‘miehet lahtivat

alkoi karmia: hikimarkia selkipiits, kathaisemaan paperipuita. Oli kaunis_
Hakkailimme lampimiksemme  uusia .°¥ ksy eas sinikin paivand oli aivan kuin
avantoja, joihin mydskin panimme on- kesitla, mutta tuuli kovasti, ett metsd
get ja elivit syéttikalat onkiin. paukkui ja ryski,

Puolen pdivin aikaan oli avantoja jo Meilla oli lehma ja kun siina lahella
kaikkiaan seitseman, mutta. yksikdan ei olfert lehmalle paljon mitaan syota-
nist ei sattunut kalan kohdalle, koska ai, kavin rannalta letkkaamassa ruo-
ei vielakdiin tirpinnyt. Teimme tulet, hoja etter tarvinnut ostoheinia niin pal-
keitimme kahvit ja -vahvistimme itseam- jon syottaa. Olin juuri tulossa takai-
me. Samaila pidimme tarkasti siimalig sin kampdlle heindpussi selissani pik-
onkiamme. kutytténi kanssa, kun niin kaksi muu-

Kello 3 oli virmeistaan lihdettiiva pa- sia, -toinen komea kruunupaa ja teinen
tuumatkalle, jos mieli joutua ennen pi- Oaaras. Ne nousivat juuri ylis joesta
mean tuloa kotiin. Vielakdin ei oflut Meidan navetan edessa ja kivelivat sii-—
yhtikain kalaa ~~ e] edés sen vertaa, ta hiljalleen tieHe, Siind ne pysahtyt- |
etta olisi voinut mojakan keittaa, puhu- . Vat ja katselivat meita. Valillimme ei
mattakaan sakillisisti.. Paitimme jat- ollut “kuin lyhyt kivenheitto, Sitten
kaa viela onkima-aikaa puotella tunnil- ne lahtivat juoksemaan hiljaista ravia
la toivossa saada vaikkapa huonompi- tMetsaan, Kun tytts rupest itkemdan.
kin kala. Nyt meille olisi kelvannut jo [tsekin pelkasin, kun muistin mieheni
vaikka sokkerikin, kun vain olisi sekin kertoneen, kuinka urosmuusi oli kerran
saatu. Mutta kun ei niin ei. Kaveri ajanut hanet puhuun ja pitinyt siella
siind jo tuumi, ettd hyva kalahan se on pari tuntia. Ne ovat syksylla kiiman
sokkerikin, johon mina myéntelin, eihan. alkana hyvin vihaisia.
siind mitain moittimista ole, jos ei min Kylla minua harmitti, kun ei ollut
kehumistakaan -—— kun vain pian ja pyssya ulottuvillant (tami niet tapah-
tut vuotta atkaisemmin kun sain kam-
mon ampuma-aseita kohtaan), ja kaik-
ki miehet olivat poissa kampasta, Pyssy
siella kylEi olisi ollut, mutta eivathin
mutsit olisi odottaneet, etta olisin sett

7 paunan pamoisen. hauen j ja hetken | pe
rasta toisen.

Koko lopun talvea sain kotifurvests

ja naa purillekin.

neo: ‘‘Ald mene merta edemmiksi ‘ka-
laan”, nukyy pitiivan joskus paikkansa.

MAISA:

‘Hunttausjuttu

OLT hunttausaika.
miehen katkaisukimppi lihelli | komp-
panian kamppai maili 127 Algoma-tin-
jalla, noin nelja mailia rautatiesta. Sauit -
Ste. Mariesta tuli kaksi herraa hunttaa-
maan ja majoittuivat komppazaian kim-
pall. Sielli elivat Lyselleet miesta,
joka olisi tottunut metsamies ja Hhtisi
heille oppaaksi. Heita neuvottiin meil-
le,.koska mieheni oli tottunut metsista-

ja. Mieheni lupasi lahtea, sila herrat
lupasivat maksaa hyvidn pdivanatkan ja
25 dollaria, jos hin ampuisi nmruusin,
Toinen herroista olisi kovasti halunnut
Urosmuusia, etta olisi saanut toppauttas
pain, Tietysti he olisivat sen itse mie-
luummin ampuneet, jos olisi, heidin
kohdalleen sattunut. :

Seuraavana aamuna he sitten lghti-

heittaa menemi#an...

Koko iltapaivin oli satanut markia
junta ja vaatteemme olivat arvan liko-
marat. Latu oli aivan ummessa kun
sind kello 4 maissa liahdimme kotimat- ~hakenut.
malle. IJlta oli-kulunut jo koko pitkalle, Kun miehet tulivat kamppadn j ja ker:
kun sitten “kaikella sisall4” piasimme rein heille jutun, Iuulivat be minun nar-.
vihdoin kotiin. Olimme iloisia, ettem- raayan, mutta kun erds katkaisija olf
me saaneetkaan kalaa kannettavaksem- | nahnyt mys’ samat muusit “tripillaan”,
me. Molemmin olimme sité mielt#, et- niin “pitihin heidin uskoa,
ti jos yksikin kala olisi ollut kannetta- Tulivat sitten hunttaritkin kotiin. He
vyanamme, niin valile olisimme uupu- ejvdt olleet odes nahneet muusia ja kur
neet. Mutta siitd huoltmatta, vaikke sitter kuulivat kahden muusin kayneen
kalaa saatukaan -— ej edes mojakkaka- kamppapihassa ja tomen nuista oli ko-
laa — ei meilla sentiiin sinadkaan iltana” mea krounupad, niin heité harmitti ko-
velta vetelampad pataan: pantil; vdatr vyasti. Eivat he silti tyhjin Kisin ko-~
keitettiia kalamojakan « asemesta lila-"- tiin tulieet, vaan. heilla oli- toistakym-
‘mojakka, es" ment komeaa jarvilohia, jotka dlivat

Seuraavana aamuna edellisen. paivin saaneet teroitetulla seipadlla ongituk~
uanoa ‘Kalazonnea .whmaten, kalastus- ; SL Micheal sanoi, eta hain léysi jirver

Siva 7

"=

; a | . i ;
Lo . - . . . 8 - . ; . , 7 ! . - . . . . . a
1 . . _ aie . I- tT te real wT a ta" a ; ee a E il os, .
See AD ea EE a lt ge ee rns, ie *
- . gig . . . "on 1 w L
' r nT = . r
1 . = . . d
" ** - ' aie 1

damana lahdin. uudelteen ‘kalaan. “En -
_-tosin niin kauas kuin edelliseni. paivan’d |
“OlL oltu, pistdysin vain kotijarvelie, josta

olin ongen saanut kunnolleen avantoon,
tarppdsi ja sain ikainkuin maistimiksi .

niin paljon kalaa, ettei niité voinut.mil- +
latin kaikkia syédi, vaan annettiin tiiko- 1%

Vanha ja vilsas sananlosku, joka Sa-

1a panen i an = ert. ee a Waa orks, “Ee nea, : awh. wee seas ; .

Meili oli viiden' -

_

. . . . . ane "1 t . a :. . 1 : :
. . . ' ,y say . . “9 . wae |
. . . . oe . . . 1. . ke ams . ren Oe ir

. 1,8 . ". . . _ = . - . re er "hae I . ee, . Fogo = kp oe

pane . ap ane et al saan : _ a i i le r a . la = te ek _ * Soa . ‘Sane in _ rae i = fs oe T
12 i . r an an ala a ES" a ae . i . en -. it. me A fy aie ee _ _ oe : . ; ;
i — be r .tdby ee eh ee Le Pr a, fi TG a) a 3. : : . : . “ae. . . . oo. . .
. 4 . . . r * . a-ha te, ees

aT,

i
wick,

Pree:
Sp naa at

Pose

ro. .
oan, tet,
Lar aie) Aa ic aa Ta
1
uct

Bot es

4 gat
ee i ee
oe