aie Ar ;

aici

oe es: ies
vite iets sah ae age Pe ape 1,

a ae wa

: 1 2 Pay _ Jt.
Eee ee ee

. ra
be en

, me oe

Lm | -
yo. rt . a = "ae
rae : PET TR a ic EM pe meme ran Oe Erba a a
at woe ee ee + a bey BS fore Tod ee . ne
7 ed Tri R Ee ce ore tg el pap Pee egal ae tae eal eta Gre tei ao
wt! ors 4 =| OF. 5: bees At r ae Pa ei a, ot a ee : fg en nl 7 "ST gos
: ae Mee ny : h.: af ae tore es tyreere .
a = ane m1 me 1 = + 3 i Yad aa 4 a went : :
He ae J = rs ik tii Rah eae . tree tk
7 oa A ola
L cee a, :
Lee pete Nae a ry =
re FE ar

at

at = wa =
J vega; rere a
er eee fey Bt! . a. ae . ; . . wae

im,

™
Cl
Soir

Susie. AS

Far WOT hehe

We Taare -
Myre i fi,
hy, muta

Iku, “ultarinta,!
uu tyttijen da
slimeisestai }
sarnoilevat pac!
men suloisesta:

Mm auenctt jos

kuten se auke-"

a

n SUULER kone,
en on vii | pio
Hanen a taythy,

kseen siting,
FA Eotethinga,.

J
7

=;

talla‘selia ‘het

yaan on ead |
mantikin tyt-.
on io ajat sit-

1an
‘ta Juustod, jo
| ja jonka ve"
ajalainen tus.

vanhan

oli ja poistit-

pia syhmid ja

Tel huoletto-
yetvit venétt,
akin. ‘Tuolla
iniita kukka-
ve

“He pyri
at palulle, Je
yolkta kota”
Wn huoma-"
il piiivankak”

‘Raxastaa; “el

lehtelet, hut
Sind ofan |

ta. rakastaa®’|

ipixa beljas
ette! sivulla-

p”

joka hetked
A fa sitted .

fainsin, mut
mn t tl me

pitkin jane

af. Mutta
aio.

Fan

shen, muta

as] perasty-

‘kjstad Hate

“mn nan ae =

ni “i . eae 1
Wawa i Mal Feder ts.
yas a i bed +
oa 1 ba 1 r

—_—_—— er
sat .
.

7 it nestyoyt ; e

. : wae oo Pe er ee Ce . . . . rot
. : oa 7 ct ees comme Loot tha vtec! . ree tt
ce ee ee ee = _. : a ‘ . ° wine hee ns me “ .

7 meron yy oe a .
. So reer were oa ee .
. ” Bee Te ee FP = i ie
Ml 5 king me fy

| —-s«VSiirinkasitysten valetiimiseksi_on
Po manittava, etta tama ‘Eirjeitus tui
= hyvisei ajoissa ehthikseen elokuussa
: piive Sth wn Lickkiin, mutta se jitet-
tin 1224n numeroon sikst, kun edel.t-

sere sulkaistiin timdn Lertomuksen
Lirioittajan kilpaveikon kirjoitus. Ta-

ay sikai, etter Hautalan Jakki vain
pase sihen kisitykseen, etta Alinan

tis.

ANS. KESANA tipahti ‘minunkin
Toit sellainen-ihme, etta: padsin
kerrankis ‘oikealle -kesiilomalie, © TP S3-
maarana ali vierail-a ‘Torontossa asuvan
tyitiren iq. vavyn luona, -

Matka. Torontoon oli: inigulle” ensim-

tuneena ce pani ennen. 1aht6a _ajattele-
maan, etta “Toytaake. sialti. suuéliaupun:

elt onhan tassa. muinoin,. ‘yuosia » taak-
sepiin, seilattu Atlantin yh, istuttu vuo-
rokausikdupa‘la-junassa ja tie on ldyty-
pyt madranpaahin, vaikka sillom et kor-
va eroittanut kanssamatkustafien  j2-.ju-
navirkailijain futtelusta muuta kuin yh-
{Sjoncista papatusta etka “jees’’-sanaa-
kaan osattu sanea edes Vviardan ‘paik-
kaankaaz, z
od No mn.
}  koitti viimeinkin se minun “historialli-
nen” hetseni. Koska matkant Toron-
toon ci suunniteltu: vahemniin’ aikaa
ottavalla yéjunalla:-paatin matkustaa
+ “herroiks]” makuuvaunussa, mutta men-
| tyini ostamaan matkalippua. sen hinta
olikip useampia doliareita “Kalitimpt; mi-

. er)
_ an - of
ee

ee ee eee a

tessa oli asemalta ‘ilmoitettu: ‘Hinta-
éroituksen kehui mies johtuvan siita,

ettd_ minun aud5i pitinyt silloin heti il-

ta yintaansa vasten.
patti tytté huutaa Vainoa ja potka oh

kuin masita nousseena paikalla, ottaen

. tyttoad kidest&é. -Mutta-silloin hin sa-
' massa parahti, hellitti otteensa  tyton
baddest j Ja kaatut horjuen maahan. Mies
heitti puckon kauas metsa@in ja hoiper-
i teli Kroillen pois, “Saakelin kakara,

slitd sai ja ansaitsisit vielg isasikin puo-
lesta!”

™

Tit ei Kuullut hit#inen tytté, vaan
hin huusi apua minké keulikoista lahti.

i Ensimmiiseksi joutui paikalie Kauko

Mannila, joka oli seurannut Hiljaa’ ti-
; Man juostessa pakoon. Kauko tarkas-
“| teli Vaingii ja huomasi, ettd verta vuo-
7 : laa (Jostatn lapaluiden valist#.. Mutta
: Mma sidontavilineit’ hinell& olisi, Si-

tipaitsi baava oli niin pahassa paikassa,

3 ettel: siti huonoida siteilla -vornut al-

kuunkaan pusertaa.
Ei auttanut mux kuin kantaa haa-

fa ranna'la, Ennatti sithen viel pari
Eylan poikaa, jotka olivat avunbuudon
kuulleet,
tamana. Vaingn veneceseen Hilian seu-
falessa itnien perassi#,

Veneessi. Hilja tahtoi valttaniatta- is-
bua pohjaila ja ottaa Vainin paan sy-
liasd. Surultinen matka alkot kotia
Kohtia, ei sna dikoja puheltu. Ne pari
poikaa, jotka riensivat apuin,.soutivat
Michekky sti. ja perissd istuva Kauko
katseli surullisena veneen pobjalia_ ole-

|
[
|
4 voitetiy venreseea, joka onneksi oil vie-

oat aan non
a eT ee od |

= i ied he |

ae ee ae Det ee

huulet hasyivat hiukan hikkuvan, mut-
(2 sanoja ej. -kuulunut perdlie saakka
Yeden kohinan ja airojen kitindin. seas-
ta. Kuuteekg tytté? Ainakin hanen
Silman valuttivat kyyneshelmia yhta
thitiaa, |

>: Vel, mité antaisinkaan, jos salsin
suudella nud helmet. pois noilta .ruso-

: Poskilta, ajatteli peranpitaja.
ene Sarahti ¥limden Jaiturin kivik-
i Koon,
i .
| Jatkuu-
i
4
4

fag ge if

io

kirioitis on myohastynyt. Ettei | niin
ale asian laita, sen todistaa: = : Toimi-..

mainen ‘2 ‘llaisiin “pieniin. otoihin - tot. °

gin halingsta enda. ‘tienpaats. takkaaseen -

Heingkuun. 19 piivand’.

. mara tummaksi. yoksi.

Kerran” vain et |

He kantotvat Kaukon avus- -

tihg uakya, tytt6a, joka yht&mittaa kuis-.
i he! ig 24noja pojan korvaan,. Tamiin |

"ling misola:

i

meittaa milli junalla ja mind paiving
miatkustan. Minua suutatti tugiainen
Muutaman tuanin sisal tapahtunut
hintaeroitus ja minpa annoinkin mie-
hen - ‘ymmartaa, ettei meith maalaisia-
Kaan aina niin vain vedetS nenasti. Kyl-
ij faced jaksetaan yksi yé istuakin kai-
ken sen fahtékirelaukkaamisen: jaikeen
jp ‘otetaanpa sitten istumalla tienatuilla
tahoila. ‘kiiunostavampaa buvia:“aurin-

hoisessa.. eteHissa” kuita . mits olisi_ ma-.

tsvaunussa kuorsaaminen,..
{ Vihaisin: ‘Hikkein - ja ayrpein ilmein

heitti- mies" makuuvauoulipun - mene--

mila, -SHIA asiakasta on palveltava ha-
nem-toivemustensa mukwisesti ja kytli-

hak. sulkkokiulta” “muotosi: on-muuttunut |

| Jempeimmatsi: sithen-mennessi kun jal-
leen tavatadn’— jos tavataan koskaan.
‘- Muuttaescani: Surastikassa -Torontou
jonaan minulla olf taysi: syy. uskoa, etta
Rouynissa suututtamani lipun myyjé

Oli Tibett@nyt kirouksen peraini,.siila se
oli varmasti junan kovin: ja epimukavin-

istuin; joka -lankesi- osalleni.." Noustes-
sani: junaan. Swastikassa,- minun -olisi

pitanyt.olla enemmian havyton ja ryn-

| nattava-junaan, yaikka rubjottujen ruu-
miitten yli, mutta annoin mennad niiden
edelia jolla naytti, clevan kovempi kii-
re ja vasta istuinpaikkaa katseliessani

minulle vaikeni, miksi re toiset kapusi-

vat sellaisella hirmuvauhdilla. yaunujen

portatta y.0s, mutta asia ei ollut enda |
-autettavissa muuten, kuin opiksi vas-

taisen Varalta.

Nopeasti muuttui ‘Swastikassa iltaha-
-Alkumatka oli
minvile tuttua ennestdin ja ndinollen se
ei -kijnnostanut pimeyteen tahyilemalla
tarkkaitemaan millaisia maisemia sivuu-
tamme. Vierelsella penkil.a tstui miel-
lyttavalta vaikuttaya nuori nainen pie-
nen tyitarensa kanssa, mutta onnetto-
muudeksi han poistui junasta Englehar-
tissa. Sanon onnettomuudekst, silla ha-
nesta ofsj minuke varmasti ollut miel-
lyitavaa matkaseuraa, silla ehdimme ja
juttusile keskenamme.. -Hanen tilalleen
tuli samalta asemalta murbeeliinen nuc-
rimies. Mrka lienee michen mielta pat-
nanut, sil\d varmastikaan e! kuclemaan
tuomitullakaan voi olla synkempaa ja
toivottamampaa ilmetta kuin hinel.d.
Kasi poskela han eteensa tuijottaen
mietti, pyyhkaisten joskus kuin varkain
silmjaan .ja melkeinpa han istutti mi-
nuunkin tuon murhemielensa, mutta on-
neksi kanssamatkustajat antolvat mi-
nulle aihetta huumoristisempiin ajatuk-

Stim.

Istuimeltani minulla o.f mainio nako-
ala yli vaunun ja joskus minun oli vai-
kea pidattaytya hymyilemasta seurates-
sani niitd arvostelevia ja punnitsevia
katseita, joilla. matkustajat. silmailivat
toisiaan.ja istuessani‘ heita kaikkia vas-
tangata :ankest neita katsefta luontojaan
osalienit .kaikkein runsaimmin.
koskaan matkustanut nun aAanettomassa

- hautajaiskulkuetta.. muistuttavassa
seurassa. Joitakin Kertoja yritti joku

- keskustdéjua vierustoverinsa kanssa, mut-

ta hingen Juotiin paheksuvia silmiayksia,

ikddnkuin hin olisi out rauhan hiiritsi-

jd ja ennen pitkda nokotimme me seu-
ranhaluisetkin hiljaa kuin -hitret, yrit-
tien houkutelia unta vieraaksemme
kuyntelemalla yaununpyoren yksitoik-
koista jytkytysta. ja veturin aika-ajoin
toistuvia vikeLyksia..

Lieneeko: ollut, syyna matkan jannt-

tys, tal epimukava istuinko, mautta uata |

vain ei saapunut,.Lahtiktireessa unhoit-

. tuivat matkalukeminen, kywna ja paper

kotia fa muuta: ajankuluketta et fosiaan
oihut, kuin tarkkailla vuorostaan Kanssa-

matkustajia ‘tai neni ikkunaan kiinni-

tettyna “nauttia” puolikuun valaisemis-

au

nee ee pg

ee Pte

sit Ay

rah aria
Ape eames
Pa a . ' i t 4

| Kesdlomaila

‘naytti

En ole:

al ae $ rahe Sure Pa mye ies

ta, thivan aynkisti eramaata muistutta-
vista maisemista, joiden Hivitse junam-
mé porhalsi tuntimairii.

Jo alkoi valjeta aamu ja mita pitent-
malle se ehti sité kauniimmaks} nwut-
turvat matsemat. Sievid pikukylia ja
kaupunkeia, SAMUALTINgOn Vacossa

valkkyvia jarvid ja byvin hoidettuja.

farmeja, joiden tasaisena lainehtivat
Vilja- ja heindpellot antoivat vuoriin ja

EukkKulothin: tottunteelie. pohjd: an asuk-

kaalle silmia hiveleyiin nayn.

Asutus atkoi kaydd yhd tiheammak-
si, Ohitse vilahteli tehtaita. savupiippui-
meen, rakennusten ‘Kdydessa_ korkea m~
Tniksi ja vikdoinkin hurahti. rautahepom-

“me asemalte. O:imme tulleet matkam-.

me paahin.

iuisia putouksta.

Olm, Jahettanyt etukiteen ‘sahkGsano- |

man, mihin aikaan olen Torontossa, et-
ta lietavat tuula vastaan oikealle junal-.

le, mutta asemahuoneeseen saayuttuani

rehti ihmisté.. Aloin jo ajatelia, etta nyt
tats: tulla hata. Minkshan tien paassa
siella mahtanevat vastaanottajat silmi
kovana kurkkia,.
mamma. Lehdin kuitenkin kivelemain
kokeeksi yhtd kaytavaa ja sieltahin se
aikot paivanvalo hédmottaa ja tytirkin
aidan takasa huuteli: ‘Aiti!”’

Pari paiva meni levahdeilessa ja: kat-
sel.essa labiympdristoja, mutta -sunnun-
taina Tibdettiin nadyttamain: mammalle
“Mmaailmaa’’. Suuntasimme auton no-

kan Queen Elisabeth-tielle, mutta ensin

ol, kuijettava mutkan kautta suorgan,
ettd mamma niikee Torontoa laajemmai-

tikin. Kaunista se diikin katuja reunus- .

tavine. puineen. ja ihanine .kukkatachoi-
meen. Pysshdyimme hetkeksi Kkatso-
maan “Sanisaidin” rantaelamaa. Minua

haluitti menna ihan paikan:paalle sita .

tarkastamaan, mutta niin alkumatkas-
ta el arvannut pysahtyad kavaksi yhdessa
paikassa. a a

Tasaisesti kiiti automme kaunista ku-
ningattaren tieta kokti Grimsbya, mis-

Si asulvat tuttavami Jenny ja Jack Puu- .
sepp. Heidan luokseen meilla oli aiko- .

mus tehd4 oikein akkiylitysvierailu,
mutta ndytiipa jo, etta yHatyksestamme
tulee pannukakku,. silla4 automme.mit-
tasi maileja, mutta Jennysta ja. jackista
ei ‘éytynyt jajkeakain, vaikka kuinka
monella tiella tarkastimme postilaatikoi-
den nimet. Aloin jo Himetel.a, etta
kaikki tietk6 tiall4 on “number one”.

Parempi kaaintya takaisin valtatielle en-_

nenkuin sotkeennummie tanne kuin ha-
mahikin verkkoon, Onneksi tapasimme
hyvantahtoisen ukkelin,
tietdvansa Jennyn ja Jackin asuinpai-
kan. Autolle tayskaannGs ja pian olim-
me neuvotuila tiellZ.. Ajettuamme eraa-

seen pihaan kysymaan, ndin“ heti, ettd
nyt oliaan oikeassa, Jennyn fmestyessa_
kuistille katsomaan: "“Mitahan' nuokin —

«sie = haaraantuvan.. kéytivii -
kaikkiin ilmansuuntiin, ja kaikile: kii-.

ettd  tuleeko. sielta

o

joka .“‘arveli” |

haluavat’’, ja Kylia ‘Jenny oli’ yilatetty;

niin hammastynyt, ettd minun piti mel-
kein “esittdd’’ itseni ennenkuin han us-
koi todeksi, ett olen todeilakin -henno-
nut jittdd hetkeksi nami pohjolan tun-

turit ja lidelld katselemaan ete: an au-—

rinkoisia tasangoita

Nopeasti kulut aika jutellesza ja naut-

tiessa talon vieraanvaraisuudesta, Olist
ollut viela palj jon puheltavaa, mutta all-
rinko Kheni taivzanrantaa ja mhainman
piti wihdi “maailmaa” niin laajalti
kuin mahdollista. ‘ Gli heitettava hy-
vastit. Kaitos wielakin vieraanvaraisuu-

desta ja lampumasta vastaanotosta, Jen-

ny ja Jack. |
Takaisin Queen Eliabth-tille, konti
Njagata Faisia. Matkalla steppasimme

. pabtuvasksr.,

te ‘mustuttamaan

ten kitdiame pysibtymitt’ kohti Ruw-

Rello kynmenen illalta ‘saimmekin
katsella niita kaikessa viriloistos:aan,
Se oli Kkaunis ja unhoittumasti mieleen
painuva naky ja mind sokeana ta kuv-

rena kaikee muuke hurmaannuin seu-.

raamaan putouksien eri muotaia niin, et-
th oisin yvarmaankin hukkaantunut 43-

Tettimiin ihmispaljouteen, elleiviit ty-.

lar ja vavy olisi pitaneet minua tarkasti
siimallf ja seurannéet perassini, kun
kuohujen lumojen valtaamana yaelsin

edemmas ja edermmas putouksien vart-.

ta. Hiljaisena stmuna laskeutuivat kos-
ken kyuohut padlleni, varit vaihtuivat,
vihred, punainen, sininen ... Mutta

tagskin riensi aika lian nopeasti, taytyi-
Nousin viii

ajatella takaisin pafuuta.
aidan viereiselle korokkeelle ja annoin
siimient ahmia luonnon ja thmiskisien

muovailevaa majesteetillista kauneutts.-

Juuri kokdallani muuttui vin vihredksi,

minun lempivarini — kuin hyvastyatté-_

na, tai vilkuttike se: Nakemiin .

Kavaisimme. vield ostamassa joitakin
muistossineita ja min kausn kuin ni-

kyi pienikin pickahdus seurasi hatseeni |
Niagaran kuohuja. Paluumatkalla TYYB-

pasimme kahvit vavyn sidin kotona ja
viimetnkin kohti Torontoa.

Tasaisesti hyrrytteli automme siledl-

la trella. Istuin silmat ummessa ja yti-
tin palauttaa mieleent, mita kaikkea en-
nen nagkematonts off tankin avautunut
siimieni eteen,

Hedelmaviljelyksia niin kauas kuin
Thania kukkia ja tuuhe-
valehviisid puita, jollaisia en odut en-—

sum kantoi.

nen koskaan nahnyt. Yihreita tasaisia
nurmkoita ... toista meilla, missa sull-
mon savu myrkyttad kaiken, ruskettaa

puiden lehdet ja pihanurmet ennenaile-.' ; a
jaan . syksyid muistuttavaksi, surmaa —

huotella vaalitut kukkaset .
“Kluk, kiuk”, voi teita typuni,. henki-,

olentoinako seuraatte matkassani .ja-

kehta kun ajatukset alkavat moittic.

kitkeraa, kaiken tappavaa savua, tulet--
d.emassaclastanne,

“Kuk, kiuk”, SILKS Hhatailkd,

aurtt+ aa

kyl.

vat etelan taiat saa kiedotuksi paulsi-
hinsa pohjolan kasvattia.

kasateet. Ajatuksenl hyvailivat koti-

seudun jylhia vuoria, jotka taltuttavat .
rajumyrskyjen voimaa ja harvoin sidl-

la uhkaavimmat pilvetkaadn purkavat
energiaansg alas kaatosateina.

Sivuutimme nukkuvia kyha, kaupun-

geitq ja farmitaoja, mutta yha kueuiut

korviini atka-ajoin toistuva tutunomai-
n: “Kluk, kluk, ka, ka, kaa.” :

rauhatto-

Alain tuntea oloni kovin

maksi.

yhtena pdivana. Nyt olivat

padassani Aoyhtyneet,

re ++

vilnsa olemattonia A5n14a.

Viimeio kavi tilanne minu-le liian pii-
naavaksi. Pyysin pysayttdmaan autoy
ja kysyin: ne

“Naytanks mina normaaliselta?” -

“Tietysti olet normaali, Mika stoun
on saanut epdilemaan, ettet ole?”

“Jo pitkan matkaa on korviini saute |

nut kanan aani ja...”

‘‘Mamma-kulta”, keskeytti vavy nau- -
raen, “luonnolisesti on sinulle Kuulunat, .,
_ et kanan, mutta kukon dani, silla panim-.
ine ata didin kanssa auton takzoszan, .

kotiin vietavaksi.”

Samaisista kukkopojista tuli minuile..

viela elimys, iota en taltavimmankagn.

. pPovarin enuustamana olisi uskonut ta-
Meilla ei ollut aikaa. val-. -
mistaa niista kohta paistia ja. pidimme -:
| Mita pari paivad takapihassa, isosza laa- .

tikossa, mutta joku oli p&astanyt ne pois

St. Annesta vavyn didin ratsaille ja sits .. Aaatikhosta ja naapuri toi ilmoittamaan, -’

Loyartaina — L eSivind. 195)

eke ar: ne ia fs a Pua mi

". 1 1 — nO . - "Fr
alist! hs ‘Wh L anny In Sone cu
- at ee es " Rt ih ei ak aaa ae 43: ae ete rc aaa pati
all .

Sivu 5

- we ge fel AR, af saat: eri ies ae ‘af
OER Se

be " ; I: Dk ¢
i J ft

(mat ovat. —
vaivansa tdallakin, rajumyrskyt ja rank- -

Hyvarsa tarkoituksessaan taisi- |
vat tytir ja vavy tehdd suuren erehdyi-"
sen, naytelessdan minulle liian paljon —
Trovit -
sila el suinkaan-

Pa Be? raereey ae

ee

1g
ay