idlaita Unteneet, aD mut robkooa aan Ju loistivat Ja kun Ava kain ¥3- J anakaan. vaan salli ditinsh jatkaa: notkkO- at plan vstaya Fim assa + futhis- une a jotka han Kokonaan unohti. Ja erkana @ piivana sanai muort Kervella hénelle: M iiliainen — tehan olette yhdessa koko @ kin keina poika, sén tiedan kyld, mutta t kuin Tristan — ja tainka se kavisi piin- Min sancen kauheana, myrskyisend piii- f he a ‘uokst heidiin nueresta rakkau-— Mita kuulin | me Fi void ” eg Se ansiostaan naisella ei ole ollut -iainioi- staan. koko rotko off heille kuin pyhd =~ ane Intian kanen nn etteike sui osa’ keutta Kun’ maassamme on tukutaitoi- sikka. jossa he olivat oppineet tunte- iin sokeast? “re wonet"t englantilatsia sig ainoastaan 10 prosenttia, niin kisit- magn ekaman jhanimman puolen, ja Jos- taval ystavyytta meitle. Taloudellisessa nilaisien wait 4 Tillsine eternal a muten har vali naisell vo ola a he ensi kerran hnomasivat olevansa suhteessa tarvitsenime toisiamme, Voim- tainen kansan kanta Se tuns! brittilid i. |Pobssagsllg Sih et Juue az ig nainen. - a me vaihtaa monenlaisia tuotteita ia 3 sen viv tt consi ah aareasee 7 : os | mn youstives palasi mutta sita he eivat | hyddyttaa toisiammne. Mutta sapaus is “ith chi edes who en a ie lasten asemai — - huomanneet. un ne “iste cone eee on kaiken ystivyyden edel- mitd olisj merkinnyt japanilainen alta. nina kuin till Persondes 1S coeten =moin erosivat toisistaan ja -katsolva yiys, Me ammattivhdistechiieteance? tahatce tease _ anes “apirileen. huomasival he etta vesi oli — Miten arvelette hinduien 3 mu- i soviatictisectt valistumut kenee tae i‘ vente erin " Rypsits Ran Kin jo nouzemaisillaan rotkoon. - Mutta mil- hamettilaisten valisten suhteiden kehit- vleensii harkitsi tilannetta realistisesti o vathai “tehtaisfin, Vesta sod mak " “ise teki. Olivathan he onnellisia. Ja tyvan? ehiin ovat usein puhjenneet Vaikka emme rakastaneet englantitaisia s tii “ai nm raj ‘tee alle 12. atkot kaikuivat heidan iloisesta. naurus~ veristksi_ vihollisuuksiksi. vallanpitajind ja Intian herroina. niin cu me ita on p Ikkaty3. teoll oud - — “iin kyila. Mutta uskonnolliset kAsitimme varsin hyvin, efti japanilais- Liclletty. Tine eran kane hak vihamielisy ydet ovat Keinotekoisen Rii- ten-vaitto olisi merkinnyt fascismia In- tenkin vain britilaiseen Tatiaan nihden hotuksen s¢urausta, Vihu on uselmniten tiass3 ja kaikkien mahdollisuuksien me- Taendistes _ ot - . . v-holtisten Hetsoniaa. Esimerkiksi jar- neteimistd. Tamiin yvuoksi astuimmekin os, satin eas kunt "3 “ ‘ie. Jestyneen tyovden Keskuudessa hindu. varauksetta tukemaan sataa ajapani- man ~ hikitle A sen vue ~ nen laisuus ja mubamettilaisuus eivit nivie laisia, saksalaisia ja italialaisia vastaan. ae ° Ota adea, mpsiyovor ekat. & L Mt x ot samoihin ammatiliisiin jarjestéihin. aast! jarjestaa asi tul | Kuinka suuri Pak ywnyesiaa asiamme. tulemme lo- {Jatkon cnsimmiaiselth sIVUlta) (aan. Hadintuskin omnistuivat he kuivina wjsemian pois rotkesta salmen ran- nilie ja zielka kukkaista kaYfiotieta kau- puUAKIN, ; cia alkaen kehtasivat Vvonne ja laan-Marile toisensa alitwuiseen’ ja mil- _ ; loin missikin ! Tiesimme, etth demokratian vaitta on _ Tova Vapauden mrs r . on ammiatillisten yos Entian kansalle. Muori Kervella paws re jirjestdienne fasenmiiri? tiedietel Johdonmukaisimpia tai kannalla oli, pettamaan lapsityin ja kohottamaan et tama oli juan,patyon ulkona. Ta- Harunonen _ ‘at Intian kommunistit. He otivat erit- Taisen kaikissa suhteissa miehen Kanssa ludenboita unohtul. Lampaat elvat saa- reet hoitua. Leon verkot tarvitsivat kor- jausta. Lévty tuhannenkin aslaa, }ot- ki Yronnen olisi pithinyt tehda, mutta tasa-arvoiseksi, _ ; , Kysymykseeni, miten kommunistit ja. muut sopivat keskendiin ammatillisis- sa Hirjestdissd, vastast Mukherji: tain aktiivisia taistelussa totalitidrisit veltoja vastaan. Kuvaavaa intialaisten alkukautatselle asennoitumiselle oli, ettii kun kommunisteilla ennen sotaa olf yoi- m.okas edustus — Yleisintialaisen ammattiyhdistys- ter. keskushiton jasenmaara on nyt noin 800,000. Sen ulkopuoleila olevissa jir- jestoissé on*myds paljon jisenia. Varsi- Naisen jarjestiivivmisoikenden azimme vasta v. 1940. sodan pubhjettua. kun tyi- vaern myotavaikutus Kavi vAalttimirti- miaksi vallanpitajille. 4futta kun maa —_ on suuri ja palkkatvovakea on miljoo- hia, on ammattiyhdistysliikkeenime siis vasta alvan ahissa. | Samana vuonna puhkesi laaja lak- koaalto, joka yvydrvi vii teollisuuskeskus- \_ Sinun taytyy ymmiartia, ett mi- ten Bombaysta Kalkuttaan saakka. Vaadittlin palkkoja korotettayaksi ja kin avioliitto teidan valillanne ei kos- "°°" a bean tule kvevmvkseen. Win on tadella. intejen alentamista. Ondistuimme ko- a Ti) rottamaan palkkoja jonkin verran, tse jouduin Bombayssa raitiotieliisten la- - kon johtoon v. 1942, Mutta japanilais- si. Katzos, jonain kauniina, tai parem- ten eteneminen Kauko-iddssa saattol »- meididt vakavaan tilanteeseen., kansatlishongressissa, menetiniut he sotaan subtautumisenss takia melkein katkki paikkansa. Vasta viihitellen on kansa alkannt kilisitedi, miten viilttimiitinedi olf taistelle japani- laisia vastaan. — Amunatillisisaa jarjestGissi sovim- me kaikki hyvin, Metii on kommunis- ic ja, sosiahisteia ja sellaisia, iotka eiviit lukeudu = kumpiinknan mainnituista. Kenumunistetila on miauten huomattava azema ammiatillisessa ltikkeessiimme. hun he sodanaikaisen politiikkansa joh- dosta, niin oikeat2 kuin se olikin, valti- olhseila alaila menettivat paljon kanna- tustaill 1a joutwivat suttreksi osaksi syr- juan, ajautuivat fhe ammiatifliseen liik- Reesten ja heisti on saatu pation hy- VIR vaimtia, Ammiatillisissa jarjestoissit. he mvis kiyttaviitt koko energiansa ja tusta et ole ollut muutakuin hyvad sanot- tavaa, Tulevaisuuteen nihden en us- kalta sanon mitdiin, Mutta uskon kai- — Sing saat keettaa olla ilman tuo- ti Jean-Marietasi -- se ei kay t#rad ts kinloissa. Yvonne kununteli hiljaisena ja atla- nin aittnsi torallua. Hiin ei sanonul Tiedustfluuunt Tntian tvitiisten elin- tasosia, yastasi rouva Mukherjt: — Flintaso thetenkin vaihtelee eri oxissa laajaa maata ja erialoillakin. Mut- ta erdanilaisen yleiskuvan antaa lekstil- liteoliisuus, Bombayssa on tekstiilityi- liisen kesifpalkka 33 rupiita (1 rupii n. 56.50 markkaa) kuukaudessa. Vuok- raan menee 10O—13 rupiita kyukaudes- sa. Mutta vatkka yuokra viekin rtinsaan kolmanneksen paikasta, niin dlkaa ku- hinhin on meren poika,- han, semoin- Pisg ~ ; ken jatk . . . 13 a tas vs | . Tassi rouva Mukherji tuntui hieman vitelko, ett me Intlan kaupungeissa en Jatkuvan hyvin. Entia on suuri maa. illa pu rina olet sing leskenit, turvatoan lapsi- Se on a5rettoman rikas leila ae . 1: sean gus inte? sf. "ett oot h a maa. JJ8 On a3 The luna vinnarillasi Ming eparoineen. Fi olkein tahtonut paasta VOISIMIM@G 45a YVRSIEVISISSA NUONBISSA. vn Md YmpaTulast. —~ .Mina sanon sen lik te Ca! eutel sein jakaa useamn] neche vhden hyo. Omalia alueellamme melkein kaikkea, uiluf, Ovi, sila sing tiedat, ett4 minulla’ on Selliyasen alkuun. 2al Sen Val utelman Jans Pr) mith tarvitsemme. Slutla maamime ta Tail: alles t kokemuk es pos . kin hin olisi tuntenut jonkinlaista sv¥l- meen. Ja kun ruoka on paikkothin ver- a ca ~ omat kokemukseni. Lowise on nai- ~*~ — chistvavSki rvh- raten kallista, ovat useimmat tviliiset lous on vieli lakapajuista. Teollisuus mutts misissa Jiikemiehen kanssa 7 1 lisyytta, kun ammattiyhaistysvaki ryh- fi J ovat yous heel! Soe a ja 5é€ on pal- ; ws . ae . ae . . 6 Suhteellisen pient# ja maatalous melkein -ostels fn parempi tyi tukemaan liittoutunetden sodankivn- aina velassa. Esim. Bombayssa on 90 samalla tacoila kui banei . nt eo rosenttia tyldisistt koronkiskurien ar- “RANA tMsella kuin MN asta wnosit . fa «~~ Jos vaan olisi jotain ... moilla. Tuskin uskotte. kun sanon, eta tte. Tekniikan alhaisesta tasosta joh- itetlue “Wa mini theta eos hd aikan majakanvartiana. Se on Sg eee tea hee 3 len | fi m ~ Kylla, mina tiedan, etta vaki pa- han saa pé aaa eee OS ovelat virviidjt houkuttelevat nuorta (tu. ella maan tuottoisuus on heikko ja TAT sottelee hint siksi, etti han on ruven- Varma paikka, ei vasyitava, eka varsin Skeid maalta kaupunkeihin nildnhidaét niin usein toistuvia. Mutta 2 = : . ’ . kt hk on va: oe . , inenkaan, ja nvt atkoo han ho- ae . oe i kaikki a tt: 7 hut litkemieheksi — mutta, katsos — vaarall . Ja my Rahanlainaajat tarjnovat aulisti apu- i‘ ma ee rouUteu, mun paasemme “ a tatt Siti ajattele kultenkin. et aan maalta tulevalle jn puutteessa oleva Mecca si Ja saamme tyoskennella rau- 1 -_ -_ * . — + " E 1 al w .. . 1 = rr rs re ee | 7 ie r - glitalan tahden tehd&a muutakin kuin | Bite ANNES a] herkkauskoinen tyolainen Inulee lainaa- Re Mukheri? kertol jhaitlen | oa = ah 1 - = = + \ + . -r mer . a4 a. 7 . . . " = Mm ‘ilziga, — Se qn kylhksi, ett Leon on a i Ia keskevit} hanet pa jac hyvantekijiksi. Joka tilipaiva ovat mene " « hindat nen . nn tls . - . a * : LeSRECYILI aL” . . + “ . Tess HOILEF ri a skialls merelle alttiina ollessaan katastajana. ; HORT UNETVEISL RGSNES ! lainaajat tehtaiden porteilla ja ottavat ne . ee Je ae ” ajasta - g °° tinua. jonain kauniina paiviind Hoillaan. ; aes ozunsa. Jokaisesta tilislii jouttwat useim- Pandit Nehrusta, joka on palion kay: palit MIM on hin soicen aivankuin toisetkin. seat — Ftt8 ef ole tarpecksi elad Kuuden- mat tyéliiset antamaan suutrimman o- fanndiisempi kuin Gandhi. Nehru on i 77 } L . . lc ~ 1 . 7 * . = - 2. Peete - cuukaudes- : _ ae sasialtsti, ] : Si : aa a tad . | Kymmenen frangin ee Hef valk san lainaaiille eivitka koskaan vapaudu "ik Olut cattecssa horjumaton ; ; — An atti od. Multa sf on ane™ ees | Loronkiskurien vallasta. Intiassa muo- *" yimmenta. moslalsmilie on ates | liat § kansa: sita palisi saa han vapaan asul- assa suuri kannatus. En halua vedelli a: mivostua. | peastivar suUTInLa epatoivea. Bitin casa. . Os we ta? . . Lad sit Raimisiin niehen kanssa, folla on kines pyr; | get ty ja varmat tulot, ja jonka ei avilse kuutta hinghi: " than Olen jo yanha, yl; kuusikym- . EF ne . + + = =o a 7 _ a \uottas ja minakin tarvitsen va- lellen tenn. : ; _— .; TePOa ja rauhaa vanhailk: paivil- l, dostavat tallaiset lainaajat oman ammat- tikunnan. Te tuskin osaatte kuvitella- kaan kuinka alhainen elinase on Inti- asa. — Afinkalainen on naisen asema [n- tiassa? uteli Toini Wallari. --- Nainen on tyajuhta. Hiinen on fviskenneltavi maalla pellowla ja kau- punveissa tehtaissa, koska miehen ansict elvit ruil perheen eliithimisecn. Teh- dastyon jilkeen on naisen Kotona suo- ritettava vield kaikki taloustehnivat. Naisen palkka on tuntuvast: alhat- scmpi kuin miesten. Ja vaikka olemme ormishunect saamaan esim, iitisavus- ~ Meri on rauhassa nyt, mutta se vol . linioja sosialidemokraattien. ja kommu- Minulla on aavistukseni. nistien valille. Molemmilla on yhteinen leva paamddri, sosilismi. Tulevaisuus m1 osoittava. etia vabaus ja oikeus voit- tayat. kapitalism) vadryyksineen ja erki- kKohtineen haviagi. Rouva Mukherii, In- tian ammaltiarieslin innokas shteert ja maansa tyivien ctujen valpas vartiia teiskonferenssissakin, olf’ erittiiin kiin- nostunut Suomen tvovien saavintuksis- ta ja saksalaisten holhouksesta vapyin- tumisesta. Hin pyvsi toimittamaan ter- vehdvksensa Suomen ammattivhdistys- yuelle. non, Vapaa asunto! Mika yliluonnollinen voima noissa sanoissa on kKaikille kay: hitle kalastajaperheille. — Niin, vapaa asunto: vahiksya. Niinhyvin sini lise kuin me muutkin veimme rauhallisest? katsoa tu- levaisuuteen. Ja vihitellen tulee han Nousemaan AarVvossd, Muori Kervella vaikeni nihdikseen minki vaikutuksen hdnen sanansa tcki- - Vit tyttireen. Mutta hetken perasta katsol Adin parhaaksi jatkaa. Valites- sdan sanojaan pyoritti hin esiliinanss H&nen yaaleat silmiinsi a ee a Silda e@1 saa Hise oliut vaan se, jota mini al- Mini haluan, etti “sind me- Kerlaa pdiviissii panna Akedi ny alttiiksi, Ajattele minua. myos. rier Hanen is re kulmaa etusormensa vmpartille. . _ . cuinnieccl Jane te Hane Msi: Vapi) Hikutuksesta. . ~ os spe t kaikkes -— tuksen nen se on Kaytannossi ae Koira onl tekchampaat a _ huule. Yvonne, jaikoi han. Ming ... Ming en vicla sanonu a " kuolleekst kirjaimeksi, sill amoastaan 8 | j ik Boney : Minulla on muutakin tairkeata sanolte- prosentlia dideist hakee ditiysavustus- “Ei mitain uutla auringon alla”, el haisy ing] ~ Ninkge | ; — Nolin. ‘tn | ay SUNtist ymen la vi uct Miter J selpo miehen, joka michelin PPre enda pida paikkaansa minnekin pain. Esimerkiksi tassadkdan tapauksessa. Kun erin Bilbaossa asuvan hammaslagki- rin Musi-niminen susikeira menetti.sal- fauden takia kaikki hampaansa, ryhtyi hiinen isiintinsd toimeen ja kalusti Mu- sin suun tekohampailla. Vaikka koira on suurt ja hyvin vihainen, niin alistui se tuvhon outoon ja kiusalliseen kisittelyyn aintakaan piastimaltt?, ja hun toimitus olt oht, nuoleskel: se kiitollisena ixintan- s4 karti. 4 vana sinuile, Samulla sain mind kuulla _jatain, jonka vuoksi kehotttatsin sinua _ menemiin naimisiin binen kanssaan. Paitsi siti, ett jo yleisesti puhutaan, kuinka suuresti héin pithi sinusta, Kertot hin minulle, ett hinen vaimovainajan- sa jalti hanelfe viisisataa frangia korko- ja. Ajattele sita! Jos sina ét ansaitst- sikaan enempaa kuin kymmenen souta _ paiviissi, tekee se kolme frangia piivas- sa, ja sill voi jo elai hyvin. (Jatkuw). tr Tulevat didit eiviit nimittiim uskalia hakea tyénantajiita, jotka lain mukaan ovat velvolliset maksamaan, sitiysavus- turta. koska ditiysavustuksen hakijat y- jeensi eraletaan palveluksesta cika heita oteia takasisin tyGhGn. Timan vuoksi 97 prosentlia dideistii ita Sitiysavus- tuksen hakematia ‘altiollisesti tas niicella@on danioikeus vain siina tapauk- 33a, eft hiin on maanomistaja tal etta hiinen aviomichensa maksaa maarasum- man veroa ja on lukutaitoinen. Omasta Su Mang olen-puhimut jo’ ba" ersian. Hin on Trebaol. Ja hiin Léskimies: Ents Sitten! Hianhin ei ole kol- : ela, eikd hanelEi ole Han On pathaissa voimissaan, va hunita vanhasta didislitiin, ™ minun ikiisesn kunnisitettava ‘nyt ming olen kuullut, ett rAUANTAINA, JOULUKUUN 6 PAIVANA SwWwUsS ri . . . . ,y - us ao . " some ~ orm Deas te ~ : u ae “se r - - - al lief ae te ee Ie r ttt | ete ee ee Ee oe oe 2 ee ae ee Fetter x ute * z we orien won ee E cl | . oa . abi a jens Cha 2 TK ear! On ge pete? Sigh i erat teed oer ——y . . 1 , 7 ee ee ee ee pt) i ell ol le ll eT ee ree ee ee ee . . = 4. . "2. @ oa . . 7 a re ee ee tL —-ye 7 : . - 1 t ia . "= tts ce el ee ee eee wr = . . . - 7 tte . _ ; ee >, . . ; ' _ "ee Pee ee OT r " e . of oy . oo. sone . . at 7 - ee - ete mp oe ee . a oo. . . AL a a ln tp alr, de a pe ie care leet te te Se iii ee ee ee ee re ne 1. | a | med =e . ao om . eo wie a a or eee ee ss . PRE -,- 3! mae ee : sg ge Te : mth oalee, Ss wane a Tat no ba end h. ee ee a “an gle yee . Ta alee a art ar ae 2 - es if a wo me foie pe ar hoa aa 1 1 cited tl Ti “ol. 1 1 al rw - bho ee pa be al ek Soot . . neoRy ee, ee el ee he meres SP Ce . snot . “oy ‘—_ tn t oe, —_ . . . . ooo i a Pe. ore obo. .eyes oo" wae 1 40 plete oh ot eee nena neni 9 ar See = '. | elles a Wat tS, es yale cs ™ T: alg Pe ee lt, a ee eae ao a me es ee 8 ee ee —-_ to. . “on ee on a ee — re ee ee oe! . . ' om i i ee eT . i ee! ee hoe ee a er es ee ee a ee a . . 1 - on 4 -ols- Se eee ee ee 4 . . . . ot wn ee ee Rs i ce eee eee ee Te La ee Te ts ko ee ed 7 - . Soman we Roe Ee le ee ie “=, - ee ee = . . . . 1 . ee ee ee Hea nieidatente I cre “abou” = 4 ‘gyre =F yee Oi lenses. ll 4 oe Creep be oa le ee ee eee - fore peta bara A ha merc en ls oe arr |. PA Fe” a PE ty am, rng ys aaa gpg ge pcg rg dnl se ma ; . _— : eT . . . so . . o . . . a . . . . = " 7 = . . . al . . = " eer sae . ” aS Se ee -_ oe eT r, . - 8 a ee ee i il el Ph ee CE 2 | be 1 . . : . "a, . | = # . eee . . . . . . ; . . 7 . . =. -” . as er ot . . * . ty ‘ - ar er] avs a - oe a - L . . —_ ai Ty cep ee ee tee ab oe eg et Poe ca et feta ye Den a Sr oot eas ieee A niyo! . ri r J 1 a Jha ce =" “ ' 3 :"- . i: Si = f . .. meta — EF 1 - y= wat eo el 7" ! eo - 7E - ". ve “Et as 11 : ” . . * ” . Cl el “OT ee see =m oa: r * : . a 2. - rae * - . = . . ." . - . “owe st = ome a te soe - Mee 1 es " "as “ - a “TF ooflg poe a - “pes ta. | 7. ow ‘ _ wees Tk ae aT oe) =. . t wry ae "4 be et ete Fe, . . . a nat fae ve TS. Lo my ". el ee one - . we ". woos “= = 4, TRUS - ao ie "5 i ” Tim oe ee ' _ ei a ee woawe 2 ue or “a F; ie = 1 7, Ree OP en oad Dee a ee ee err ik _ ok . . =a “an et rs