pe ey oe BS ev ee 2 op , “bok = _ = i = sme mt 1 oat . . . . . Pyrat Aas telat Type od -JeLiF at. W.., loppikad oo, sodan kiihayttdiminen. ue, TH all 8 spats arses Telephone Bus. Office OG. 4~a24; Baliorial Office OB. $-4265, Manager B. Suksl Editor W.. EkJjand. Labor | sddress: ‘Bax ' 68, Budbory, Ontark. Organ of. tablished Nov. 6, 1917. Authorized € tiiee Departoe t. Ot mF FE Wa, _ ia . Thadyavalloises: 1 4k. ny, Onty Canada, Suomessa: . . iat - Oikea osvite, ‘please! © Kaiken vadrintulkinnan vilttdmiseksi lienee paikallaan | sanoa uudestaan, ett meidan- lehteminé “Vapaus: on vastusta- -. nut, ydinaseiden. kokeita alusta alkaen, vastustaa niita nyt ja tulee-aina vastustamaan. Mité pikemmin piastiiin ydinase- kokeista ja itse~ydinasevarastoista, jotka ubkaavat: koko: ihe miskuntaapsen parempi se on. « - | Viimesikoing olemme kuitenkin saaneet havaita, etta ne-- kin piirit, jotka ‘yielA “muutama’ viikke-sitten eivit olleet tietaakseenkaiin ydinasekokeiden,. siheutiamisfa sdteilyvaa- roista,. esiintyvat nyt S&rettimin: zilvaing ja kova-dinisina _ ydinasekoxeiden vastustajina. . Hyvi: niinkin! Tervetuloa vaan tinne ydinasekokeiden -vasfustajien joukkoon, sila “patempi. myohiin kun ej mil- - toinksan: * “on siirempi ilo yhden syntisen paluusta kuin kymmenesti vanfiurskaasta _ >. Mutta meista tuntuw kuitenkin, ett erdiit ‘divailijat ovat : vielaftin hakoteilla. Ottakaamme meidan: GHB paddministerim- Ine, MP. Diefenbaker, joka piida nyt miltei. joka. paiva puheen . tai-kaksikin puhetta siité suuresta vagrasta, minks Neuvost3- , Sita paitsi. Raamatiukin: opettaa, ettd “taivaassa liiton. ydinasekokeet aiheuttavat ‘thmiskinnan terveydelle. ‘Kuikaan ei ‘tietenkiin kielli ‘sitd, étteikd Neuvostoliiton ydinsekckeet aiheuta radioaktiiviat® siteily’d. : ‘Mutta kukaan jérkeva ‘ihminen ei voi. ‘hyviksyd sellaista | sananselvitysti, etta “aincestaan” neuvostoltittolaiset kokeet ” Svatumnuka vagrailisia; kuten padrninister: Diefenbaker antaa yimmartaa. Tosiasia. nimittdin: on, etta paaministeri Diefen- baker ja banen kaltaisensa politikoitsijat, ei ole lahettanyt Parlisiin eika YRK:han edes lievada protestia siita kun Ranska - SuOTItti ydinasekokeita Saharassa. Paamimisteri Diefenbaker . et ole lahettanyt yhtaan: protestia . Washingtoniin ¥Yhdysvai- fain ydinasekokeiden taikia. Painvastain, muutama vuosi sit- *-ten,: jolloin | Nenvostoliifella ei ollut lainkaan’ ydinaseite ja ; jalloin Yhdysvalloissa suoritettiin joukkomitassa naita kokei- ta, taman maan oikeistopiireissi ja sanamalehdissa ilcttiin siita, etta nyt. naytetdan neuvostoliittolaisitle mité kuuluu ja kuka kaskee. * Ottawan tiyikyizesss, kithkoinielisessé orétestoinnissa on siis selva poliittinen sivy miki ei kohdistu ydinasekokeita . vastaan. sellaisenaan, Waali. Neuvostoliittoa vastaan, . taman. tarkedn kysymyksen varjossa, Juuri tima poliittinen neuves- _ toliittovastainen savy on:. tagsi. yhieydeasi - huomicitu seka Canadan kansanjoukkéjeti eeteuudessa ett maarme rajojen | wkopuolellakin. Tallainen. ‘silmapuolisuua” — mink perusteclia nahdiidi: : aina “tikka toisen. silmiissd vaikka. ei nihd’ matkas ‘omassa . ' silmassa”".— antaa. Juoniollisesti_ vain tutiltd- ‘purjeisiin niille _. taantumusvoimille, nimenomaan . yhdysvaltalaisille sotapoli- | tiikoille; jotka vastuatavat ‘kaikki’ sellaisia neuvottelujakin, joiden tarkoituksena on paasti sopimukseen myés ydinaseko-. _ keiden lopettamisesta. “Juuri .timiin vuoksi.on tuomittava lijitfohallituksen. -yksipuolinen kiihkollu, jonka tavoitteena on esa? -— kun jyvat. eroteteati akanojsta — kylinas es on | Tass. yhteydessii on ‘syyti panne merkille, ett Hittohal- litus ‘haluaa kiinnittaa eanadalaisten huomiota pois erdisla | hyvin’ tarkeista kotoisista. asioista. Samalla kun. Ottewassa — pauhataan kovasti Newvostoliiton ydinasekokeita vastaan — ja - aiétaan kuin hauta ‘Y¥hdysvaltain suorittamista kokeista - = meidinkin msassamme kdrjistedZiin kylmidn sedan ilma- piiria varvasmalla, tuhanisia miehid asévoimiin. Canadalaiset ovat tiominneet bomare-ohjusten -tuonnin Canadaan, mutta ‘nyt tuotiin sellainenkin vekotin tanne Yh- dysvalloista. ‘Toisaalta. tiedetaain, etti Ottawassa suunnitel-" laan.— harkitaan. sopivea hetkeg’ kuten eras Jibéraalinen - | kansanedustaja alahyoneen istunnossa sanoi'— ydinasepanos- _- terhhankkimista naille bomare-phjuksille joiden ainoana tar- koituksena on — ei Canadan pudlustaminen, Vaan pieney _ lisaajan hankkiminen vbdysvaltalaisille kenraaleille ja ilma- Voinuet paallystolle. Kaiken lisdksi on merkkeja siitd, ett: Ottawassa nohdi- - taan-nyt pommisuojien. rakentamisesta valtion varoilla siksi kun yksityiskansalaiset. ‘élvait kerta kaickiaan halua niith =. itsélleen teett3a: | . * “Tassa on mainittu erdita sellaisia rekijaita, mista liitt>- ‘hallijus ei halua keskustella, Sen mielest olisi paljon: parem- pi, jos canadalaiset sulkisivat silmarisé s¢ka kotoiselle varus- teluvimmalle etti yhdysvaltalaisten ydinasekokeille — ja . sensijaan protestoisivat vimmatusti Neuvostoliittoa vastaat, i“. i x Taissi on: iimeisesti vastalauseille esitetty vaarii osoite — _ silla mikali me halua4mme réehellisesti vastustaa ‘mieletinta varustelukilpailua, meidin tulee vastustaz siti ennenkaikkea . gmassa Maassamme, missi meilla op. paiités- ja ratkaisuvalta. - Ja mika} mé haluamme reheltisest{ vastustaa ydinasekokeita, “niin silloin niité of: ‘vastustettava yhta paattivist) kaikkialla : maailmassa, ‘niin Yhdysvalloissa ja Ranskassa Kin. Neuvesto-" —‘Tiitossakin Seka ennenkaikkea — ja-timi ou-rehellisyytemme . mittapuu — on vastustettava’ ydinaseiden’ sijeittamista oman” maamme kamaraile, Toitien Syy¥, “miksi timin mantereen Hkriofiieisto ~ —_. * pid | ministeri Diefenbaker sen muksna —' on“ vasta nyt tehnyt “pararinuksen”, lienee sind, elt nyt ei taida olla enda syyta- ‘tanssia yhdellé jalalla ja riemutta stiti, étti Yhdysvallat on etelli ja voi tehdi ydinaseillaan miti tahtoo? Maallikkona _ ndé emme luonnollisestikaan tied’, ouko, asia niin, mutta mo- net merkit viittaavat pelkoon, atta. | Neuvostoliitta taitaakin: olla edelia, Kylma ‘tosiasia kuitenkin on, atta - Neuvostolitolta on syyli sanoa, jotta se pakoitettlin ydinaseiden kokeiluun, linsi- maiden toimesta. Kukaan ej voi kieltad sitd, etteiki Ranska syorittanut. atomipommikokeita slité huolimatts, veikka p:ti coleman voimassa ydinasekokeista vapasebtoinien pidittymi- nen, Olisipa Ranskan agemasta naiti. kokeite suorittanut. sano- kaarnme Tshekkoslovakia, niin kyllé silléin olisimime sannect kauJta kuinka Neuvostoliitte suorittaa Tshekkoslovakian kus- tannuksella kokeita. Télta pohjalta katgoen el siis ofe lain- ' Daplye: , oo vay nay teat 1 . al ™ ot . I a moo, 1 ; ; vies. ey ete ere tie are, oe ie aa ee oe os ' wale . . . "atl so . ae . ‘| annettiin ymmiartdi, ‘lseen ett liittolaistenssa, Sehitpdearnaas tye SYNTYMA- PAIVIA K. Hendriksn, - Ont., - Toronto, | tayttda perjantaina, fokakuun 27 Td yuoita, Yhdymme sukulaisten ia tutte. vain onnentoivotuksiin. USA vastustaa hi Kiinan jasen- ‘oikeuksia Washington, — : Valkoisesta talos- ta tiedcitettiin. torstaina, etti Yhk- ‘dysvallat vastustaa edélleea Kiinan laillisia jasenoikeuksia YK:ss2. . Presidentin ‘sanomalebtisihteer! Pierre: ‘Salinger . luki presidentti John. F, Kennedyn lausunnon, jon- ka him aikoi esitt8é viime viikolla ‘pidetylle sanomalehtimiesten, kon ferenssilla. “Vhdysvaltain hallitus on ‘sina ‘pitdnyt- Kiinan Tasavallan -hallitus- |- ta. {tarkoitlaa Formosan -hallitusta .|-—¥V} Taillisenua Kiinaa edustajana™ sanotaan presidentin lausunnossa, “Ka of antanut aina tiyden tuken- sa taille. asenteelle seha sen halli- ‘tuksen, kaikifle oikeuksille YK-:ssa.- ““Paman yYuoksi Yhdysvallat vas- tustas paattavasti Kiiman kommu- Histien tuloa YK:n.ja YK:n kaik- kiln elimiin.” | Mr. Salinger selitti, etta kun ‘| lebtimiehet eivit esittineet presi- dentille’ mitiin kysymysti Kiinan yasenofkeuksista presidentti Kenne- dy jatti viime viikotla julkaisemat- ta taman Jausunnon. Salinger loki lausunnon oyt sen jilkeen kun jo- ky kirjeenvaihtaja esitti sopivan. kysymyksen suits etti onko -¥h- | dysvaltain asenne “muuttunut: Kii- | nan suhteen. Hallituspitreissd on selitetty etti ¥YKin keskustelussa Kiinan jiisen- oikeuksisia Yhoysvallat tulee put lustamaan Chiang Kai-shekin halli- tusta .Formosassa viittden sit “Kiinan hallitukseksi". Samialia etta USA. yrittia saada maddritiellyksi Kiinan asian = “tirkedksi” ~~ kysymykseksi, jonka perusteella Kiinan kansanta- savallan jisencikeyksien ‘palautta- mispaatos vaatisi Aahden Aolmas- SPSS. Washingionin kanta’ et ole siis; ntuuttuout Kiinan kysymyksesss mutta Yhdysvallat kannattdd kui- tenkin Ulkomongolian’ hyvaksymis. (a YEn jasenyytéen, ' sd -halsimmissa palkkaryhmissa .Neuvostaliitossa, aa pe ee ee a a gta ay yg “Osoittakaa sellainen apitalistinen. maa...” Petroskoissa ilmestyva Neuvos: to-Karjala-lebti on Julkaissus ko konaisen slyun“plitisen Onegan traktoritehtaan .vanhban tyénteki- jin Viktor] Mannicsen- kirfoituk- sen, Jossa tama mielenkiintoisella ja yksitylskohtaisella.tavalla se- lostaa mith Neuvostolilten kom- -munistisen puolueen uudessa oh- jelmaluannoksessa esitetty tule: vaisuuden perspektiiv! merkitsee hanelle henkildkohtaisesti, - Vihteri Mannisen kirjoitua on laudittu vastauksen muctoon erdil- le suomalaisille teantumuslehdiile, joissa vaitetiin .NEPr oh elma- Iiannoksessa esttettyja tavoitteite ‘utopistisiksi” ja selitetdan, €tta yleensi koko shjelma on’ ¥2in lw. pavksia, joita ‘on aultisti jaeltu ai. kaigemminkin .. .” ja jolle on “tunnusomaista sumavuolaus ja _Sa. nonnaliinen saivartela”. Kir oituksensa alkuosassa’ Vihtori Manninen kertoc omasta ymparis- tdstain ottamiensa esimerkkien ‘¥a- lossa, millaista kehitys on ollut yii- meisten veosien ja vuosikymme- nien aikana. Mm. palkoista hin mai- ritsee, ettd Onepan traktoritehtaalla nousivat erj ammattialojen tyinte- kijain palkat 3—i2 prosentilla,. al- jopa 25 prosentilla, Tyépaiva lyheni sa- malla koko maassa J-untiseksi. Yk- sityiskohtaisesti. han kertod. Petros- koissa suoritetun asvinrakennustai- minnan, laajuydesta ja yvuoRratasos- ta, tiysin maksuttomasta lidk@rin- hoidosta, lisiedusta,.joka tydnteki- joie tulee ilmaisen koululaitoksen ansiosta sekd elikekysymyksen:*&r- jestamisesta Neuvastolutossa nyky? sin, ¥hteenvetona Vihtort Manni- hen kirjoittaa mm.: “EKaikki se, mild alen tass@ sa- nonut, pitaizi alia teille, herrat teimitta‘at, selvi. Mutta te ette halua odk6jaan katsea tosiasivita, suoraan silmiin. . Eiké se. ole tosiasia, ettel yhdes- | S3KRHn kapitalistisesss maassa ole vieli slirrytty 6- ja 7-tuntiseen tyit pdivadn, niinkuin cn tehty meilli Ei yhdessakdin kapitalistisessa maassa ole ratkais- tu -niin ‘perusteellisesti tyitititeke- vien -hyvaksi elikekysymysté, kuin meillj, Neuvostojen maassa. Tosi- asia on mydskin se, ettei yksikdin kapitalistinen valtio kykene kilpai- lomaan Neuyestoliiton kanssa asun- tokysymyksen ratkaisemisessa. Sel. laisessdkin kehittyneessa kapitalis- ,{ tisessa maassa kuin: Amerikan -Yh-. dysvalloissa asuu 25 prosenttia kak: kesta vaesti seliaisissa.. asuonoissa, Gotha eivet vastaa asumusten aati; IMILSARDIVOITTOJA. ON SAATU UUDISMAILTA Moskova. — Kuuden : FLIne THo- den. aikana ell yuosina 1954—60 on Neuvostoliftia kiyttiinyt. 4,4, miljardia ruplaa undismaiden rai- vaukseen Ja samana aikana niists saadut talot ovat 1,6 miljardia, ja- ten MmUUt2Masss Viklessa om’ saz- tu 3.20 miljardin uuden ruplan’ Juhdas voitte, limenee tiedsissa,. joita Pravda juikaisi omistaes- — Saat. erikoissivunsa uudisraivauk:. ‘Selle, “Vuesina 194952: tuotettiin Neu- vostoliitossa vuosittain keskiméarin piuita =~ 1638 kz), josta 13 miljar- dia on ‘uudismailta. 1956—60 on Neuvostoliiton viljantuotto- keskimdarin 7,7 miljardia puutaa, josta 3.8 miljardia cn uudismailta. Toisin sdnoen ishes puclet Neuvos- toliiton viljasta saadgan-. nykysan Uudisalueilta. - Valtion viljanhan- kinnoissa oli tainen oasuus Vuasina 1i49—50 | ¥ain 600. milj. puutaa keskimdarii- kaan ihmettelemistg vaikka Meskova épdilee, ettd Ranska suoritti seka omaksi hyodyk- ni- menomaan Yhdysvaltain ken- raalien hyGdyksi atomipommi- ‘|Kekeitaan Saharassa, Talta to- sipohjalta katsoen on siis koke- ‘naan valheellista sanoa, elta Neuvostoliitte aloitti ensim- maiseksi ydinasekokeset —j;n aloitettiin ensin lansivaltojen, ‘nimenomaan Ranskan tcimés- ta. Kaiken lisiksi on huhuttu ja pubuttu siti, etta Yhdysval- tain tarkoitus on antaa ydin- aseita Linsi-Saksan militaris- teille, joko valittémasti Linsi- Saksalle tai NATOlle, mika on asiallisesti yksi ja sarna:juttu. Protestoitakoen kaikin moko- min’ mehdollisimman yoimak- kaasti ¥dinasekokeita vastaan, mutta -annettakoon naille pro- testeille ikea osotte: ‘Vaaditta- koon yleisti ja tiydellista ‘aselstariisuntaa, jotta ihmis- kuntz vapautuisi lopullisesti kaikista ydinasekokeista ja mya kaikista ydinasevaras- tolsta, joika nyt uhkaavat kcko maailmaa havityksella. allut ; budismaiden vuasit-| Adenauer johtoon. sesti 2 miljardigta puudasta, kun sen ‘si aan vuosina 1956—80 uudis- Maiden viljan osuus valtion hankin- noissa muyddostaa yli puolet eli kes: kimmidrin 1,7 miljardia. vuosittai- a 2, miljardin kokohaismadras- Fy _ Kuikkiaan kasittivat Neuvostolii fon uudismaa-alceet nykySin 41 miljoonaa hehtecria, mist méidrids- td 25,5 milj..hehtaaria Kazehstanin reuvestotssavallasse, Tarkein alue ONEGAN TRAKTORITEHTAAN TYOLAINEN MANNINEN SELITTAA PUOLUEOHJELMAA miljoonaa amerikkalaista joka ic mukgia. Timi tosiasia Ee} ale kenen- kan kekaimi. ‘tse presidentti Ken- ‘pedy on. sanonut, etti. huolimatta asuntojen- kipeasti puufteests asuinrakeonustoiminta ¥Fhdysval- loissa supistuu: viime voonna sielli Takennettiin 1% prosenttia vahem- fin taloja. kuin vuonnga 1959, Osoittakaa minulle selisinen: ka- pitalistinen maa, ijossa tydldinen kuluttaisi asuntovuokraan vain 5—6 Erosenttia kuukausipalkastaan, niin- kuin on asianlaita meilld Newvosto-. liitossa.:- Ja pitkisihin teidin tietii se, etl juuri Neuvostomaa on saa- vuttanvt kaikkein swurinta TMenes- tysti kulttuurin ja Kansanvalistuk- sen alalia.. Tsaarin Venijalli oti vain: 1,4 miljoonaa henkedi. jotka olivat sagneet kansakoulua korke-. !amman sivistyksen. Nyt on Newvas- toliitessa 58,7 miljoonaa henked, joilis on korkeakoulu-; keskikouln- tal vajaakeskikoulusivistys! Ja mita virkas on Teidin lehtlen- ne sepustuksilla kapitalististen mi- |den asukksiden. korkeasta elinta- sosta, kun siella co krooniflinen tvottomyys. Yksistdin Pohjois-Ame- rikan Yhdysvallaissa on |dhes 5 mil oonas tyotonta. Presidentti Kennedyn sanojen mukaan kay 17 ‘pukkumaan tyhjallé vatsalla. Sel lainen on tyétitekevien asema ke- hittymeessa kapitalistisessa maass2, joka on valttynyt hivittaviltd sodél- ta ja -luonnonennettomuuksilta. Tai ottakaamme Ranskan iarmarien ‘ti- la. Luuletteke Te, herrat, etth-Rans- kan . talonpojat nousivat -dskettain-| taisteluun “korkeata. elintasoaan” yastaan? Ja miksi te ette kosKéttele siti peruskysymysti, etta kanégallistiile Neuvostoliitossa kBytetiin tiydelli- sesti (yitatekevien tarpeiden ‘tyy- dyttimiseen, siti vastoin: kuin piia- oman maissa meneg siitd suurin osa riistajaluckkien hyyvaksi. Ja lopuksi, miksi Te cite mainit. se siiti tosiasiasta, eft® obemassa- olonsa 43 vuoden aikana on neuyas- tokansan pitanyt melkein puoli ai- kaa tafstella vihollisia vastaan maansa puolustamiseksi tal paran- neHa sodan-jittimia haavo'a. N.S. Erushtshey on sanonut, efta 30s kaikki-ne yuodet olisi voitu -kayttaa. talouden kehittamiseen ja meuvas- tothmisten etintason Koholtamiseen, |. joka on Newvostovaition perushuoli, niin meidén maassamme olisi jo nyt Kaikkein mahtavin talous L7|Eaikkein mahtavin tilous ja. kak kaik- CEYLONIN PAAMAARANA RAKENTAA SOSIALISMI Helsinki..— (KL} — Ceylon, 9.5 miljoonat, asukkaan saari intian vallameressa, on myky¥isin voimak- kagsti teollistuva itsenginen valtic, | joka kuuluu bBrittrlaiseéen kanszin- ¥hteisgon -ja jJonka yhteiskunnalh- sena tavgitteena on kulkea rauhal- lista tieta sosialismin. Sosialismi on Ceylonin korkes piadmadrh jarjes- | telmana. : Saimme he!lposti tillaisen pikaku. van kuuaneltuamme hetken maas- samme vierzilevaa Ceylonin Se- menttiyhtymiin johta’aa, tekniikan tri G. Pormamperumaa. Erittdin si- | vistynyt ja laajalti mazilmaa tun- | teva Viefaamme on Suomessa os- taaksean tHSIt2 sementtisikkeji. joita tahan saakka ‘on kahden vis- meisen tugden aikana toimitettu yhteensé jo 4 miljoonaa kappatetia.. — Tehtzamme on toistaiseksi ai- Hoa saarella, mutta nyt jo on ra- kenteilla uusi tendas. Koka teolli- suutemme on pidasiassa osuustoi- minnaltiselte “pohjaile rakentuvaa, mutta emme ole sidattu‘s valtioval- taan, Vaan yorImme pula teollises- ta autonomiansta. Samoin -maata- | Tos Oni suurimmalta osaltaan visi tyisissa kasicsd, mutta valtio ostaa tuotteet markkinahintoihin. | — Sosialismi . ‘saarella ilmenee ennen kaikkea. sosiaalisessa kebityk- Sassi. Olemme saaneét aikaan, etta siell4 on- 17 milj hehtsarin Isajui-| nen Uudismaa-alve (Tselinnyi krai). ‘Teiseksi suurin alu ig. 4.9 mil ardia puutaa- viljaa (yksi | i e on Barnaulis sa, eteldisessa Keski-Siperiassa, Sen laajuus on 224 mil}. hehtaaria. Uu- houtunkaynti ylioppilaaks: saakka on imaista, samoin on voimakkaas- li kehitetty sosiaalisia laitoksia. ti paiministerimme Pandaranajke on nainen. On todettava, etti hin on erinomaisen ansiokkaasti. ohjan- nut valtiolaivaamme ja niinpe meil- 14 on varmastikin koko Etela-Aasian korkein elintaso.. Intia on ¥iime al. kaisista. edistysaskeleista huolimat- la yield kaukana jaljesss. Luonnal. lisesti: meiti quttaa se, etti Ceylon on- Juonnonrikkauksilla varustettu saari, jonka ilmasto lisaksi on suo tuiza. Tee, raakakumi ja kookos ovat talli haavaa ldrkeimmat tieat- TRETINTE. Lopuksi- haluan viels korostaa, tri Ponnamperuma sanoi, etti po- liittisesti merllé yallitsee ‘iydelli- nen demokratia, hallitsevassa ase- massa on Sri Lankan sodialistmen pudiue (Sri Lanka farkoittaa Cey- lonia — JM). Sen ja kaka kansam- me: tavoitteena an sosialistinen hy- vinvointiveltio, | suhteet kaikkiin nagpureihimme ovat hyvit, jJa- me noudatamme tunnontarkkaa puc- lueettomuusiin’ an. - Tietysti meili on myos vaikeuksia,. mutta kelliipa iit. el alist, ja tirkeintihin or: Vie kaumus. ettd maamme elf4 suuren NeuUsUN kauitta. — JM. — Olette tietysti perillé siita, et- kein: korkein elintase. Kukasn ob- _ jektiivinen ihminen: ei vot vaittls -| Hit. tatuutta, vastaan. = Myds te sen hyvin Jisitiite. berrat. Komimuaistisen ~ puo- een ohjelmaluonnos ej ole “sana- yuolautta",.se e: ole. “sariaflista sai- vartelua” eika se sisilla "mahtipon. tisia sanakaanteita”, niinkuin eraat ehdet Viittavat. Puolueen: ohjelma- uonnes :0n kommunismia rakenta- -Van neuyostokansan oh elma. Siina heijastuvat,. sqsialismin puplesta kaytgvan. taisfelun. ‘ suurenmoiset saavytukset,... kommunismin. jalot aatteet. Ja teidan, herrat, 2i onnistu salata Aotuutia njinkain: ei vaida pi- | atts apie sen ponene PE: Naisten oan IS rauhan. puolesta * Hetsinki... — Me naiset slemme | jtse Kokeneet toisen maailmanso- - dan ja oppineet tuntemaan Sak- san miilitarismin ja fasismin mur- hahullonuden: Timin sodan aika- na murhatiujen 58 miljoonan jau- bossa aval myas meidan issmime, mi¢hemme,:lapsemime ja stsarik- fenime, sanoitaan Saksan Dem kraattisessa Tasavallassa kokoot- tneen - syypR: h, -- Linsi-Saksan, Suomen, Norjan ia Tanskan_ am: riattiyhdistysnaisten yhteisen Se. minaarin antamassa julkilausu- - massa, jtssa korostetaan tyovaen- loka: ‘Vastuula takstelwssa- rau- han siilyttimiselsi, Julkilausumassa sanotaan mm.: KAydessiimme entisessi naisten keaskitysleirissi -Ravenshrueckissa oli vieli kerran edessitmme sodan ja fasistisen - vékivaltaherruuden ko- ko kanheus: ja julmuus. . Yoidaan tuskin kuvitella siti brutaalisuutta, joka katkeytyi fasistiseen “jarjestet- man “a jolla 92,000 naists mit# hir- vittavimmi)s, menelelmila kidutet- tiin kuctlaiksi. Y1i #00 lapsesta saat. laivat naiset pelastaa kuoltemalta 20 esiintymalla.rohkeasti ja panemalla oman elimiinsa panokseksi. Ravenag: brueckin Naisten huuto: “Kuulkaa Ravensbrueckin Wirien vetoomus. scojatkaa yauhaa, taltuttakaa sak- calainen militarismi, poistakaa ato- misodan thka", kehottg meita en- tists paremimin yhtymaan. taisteluun rauhan puolesta,. mititarismia ,, ja vevanshismia vastaan,... silli viela ovat Linsi-Saksassa entiset navitta: iat vallassa uutta sataa -valmistele- massa. Meidin sydamemme Kohdis- tua hellimmin rakkittensa lajistim- me. Sentahden emme tifé kosxaan sallimaan, ptta NATGn soturit. tuo: wal - elamaumme sodan ja atomikua- Jeman. ee : itimeren ytyy | pysyi rauhanme- rena Ja meidan taistelumme avulla se ivlee pysymdan. TILATEH AA. VAPAUS! ag fen ig Lak fh c mee SY fa ae Lege e ' . . 2 Ree “Thana, Es fae oo dismaavyohyke ulottuw halki Neu-t: - vostoliiten Agsian puoleisen alueen efelzasan fina Tyynen yaltameren rannikolle asti. Kauko-iddss& sijait. sevan Habarevskin ymparistissakin on 113.000 hehtaaria wudismaita, erolupaa vasfaan Bono, — Nayltaa jekseenkia var- malta, etta Lansi-Saksa saa nyt kris- tillisdémaokraattien, ja vapaiden de- mé@kraattien mucdostaman. kokoo- mmushallituksen, jota johtaa Konrad Adenauer, koska tim on -vakuutta- nut, ettel han 230 allg . Ailttokans- lerina keka virka-aikaa:- Adenaweria odotetaan | vahvista- van timin lupauksensa kirjeessa Heinrich Kronelle, joka on kristil- lisdemokraattisen . liittop&ivaryh- man johtaja seka vapaiden dere kraattien puoluejohtajalle Erich | Mendelle, kun. liittopaivat ovat hi. net valinneet. Han ei ole ilmoitta- nut mithan siiti, milloin han sikoo any . f i ' a =. tik - a hy eet Va ae ’ . mattom: | |Ampumisteoria on vahvisteftu New York, _ _Amerikkalainen ai: ~ kakauslenti News Week kertoj vilk---: ko sitten maanaontaina, ett? Ndolan | lento-onnettomuutta tutkinut . Kan: sainvalinen kamissio on liytinyt ta-' ‘distetta, etta kanetta, jossa ‘paasif” he teeri Hammarskjold sai surmansa, OF aIarLimitt tt. Lehti kertoo saaneenss tietonsa - epiviralliselta ¥Kn tahoits Kengos- ’ Tukholma. — ‘Tuskin koskagn: ‘saadaan-: taytta . seliyytti siihen, - mitd Dag! Hamimakshjatdin ke” neelle tapahtui. Niin’ palion ¥ol- — izan, kui¢gokin santa, etti onnet: . tors - ntuu suorastaan usko~. ellei “keneeseen val-" kutedtu iBraa: pain,” * Sith ti kul: ‘tenkaan Teleaeta* * ammuttiinks’ Hammarskidldin konetta,.maasta | ’ ¥uEko ilmasta. -_ . i wo Nin Jausuu Stockholms-Tidninge- nille Luluaborrgin lentotukikohdan. — paallikké, majuri) Ake Lind, joka Rarhaillaan on: kaymassa Huotsissa Hin on. saapunut kotimaahansa fa- hinnd hankkiakseen Lulnabourgin runtsalaisille keitlidkalustua kuten | jitikaapin. -. :° Majuri Lind pitii pbtypuheens.. vaitteité, etti Hammarskisldia kul. - jettaneen konecen miehisti olisi 9i- | lut ylirasittunut.-“Samein on paik- kansaprtamatonta se, etta ‘kone olisi - Hlut huonssa kunnossa. Jos *ollakin taholla haluitiin am: F ; pua alas Hammarsk éldin kone, niin. { asiantuntijan. silmin asiaa. katseen. + © & tarvittiin vain rittiinia sen pudotta- |. miseen, tapahtui ampuminen sitten — : masta tai iimasta, tihdent#a maju-- < Lind. ‘Tapauksen tutkijat yritet- ee tin: kylidkin parchaan kyyyn mu. s: kaan johtaa harhaan mutta onnisti misen mahdolliscudet (dese ‘olivat ) oiemailomat. Vancowverilasten huomioon VYaticouver. — Lauantaina, mar: Taskuun 4 pnd piti Clinton-haalila esilfaa filmeja Kuubasta, mutta kun . haslimme juhlasalissa on samara, ; \ Hiariz. jhanurilaiteilija T. Mannisen konsertti, niin filtmien esitys en Tettiin mydhemmin ilmoitetavaan uikagn. ' Sitten oli painevithepaholainen sotkenut paivinmisrin minun vil- Mmeksilihettimissint kirjcitukses$a._” koskien -kultaviaden - jublanaytel- ~ = mia: * ‘Vapsuden vartijat’.. Se esite-; tdin sunnentains, marraskuin “15 | = . pa, kello- 4ip., Gikd 26 pnd. —E.N." re "| Anttoni Maison kuoli Torontossa ‘Timmins, — Ikivd viesti ssapui = | ‘tinne ‘Torontosta. Talla paikkakun- * falla kavan asunut jz hyvin pidetty kansalaisemme, Antioni Matson oli: < - | kudliut stella tyttarensa kotona Sy. diunhelvaukseen. as Anttoni meni vierndiin tHLta vai. | moaan