Rooma — Yhdysvaltain ul- koministeri Alexander Haig sa- noi NATOn neuvoston kokouk- sessa 4.5., etté Yhdysvallat alkoo aloittaa Neuvostoliiton kanssa neuvottelut Eurooppaan sijoitettujen keskimatkan ohjus- ten rajoittamisesta ennen vuo- den loppua. Ulkoministeri Haig kertoi, etta han ehdottaa Neuvostolii- ton ulkoministerille Andrei Gromykolle neuvottelujen a- loittamista keskimatkan ydin- ohjusten rajoittamisesta syys- Nyt kun Pohjois-Euroopan maissa jatkuu ja laajenee kes- kustelu mahdollisuuksista luo- da ydinaseeton vyOhyke Poh- jois-Eurooppaan, monet ovat tassa. yhteydessa muistelleet varhaisempia ehdotuksia tasta kysymyksesta, Minakin tahtoi- sin kiinnittéa lukijoiden huomi- on eraadseen tarkeaan mennei- syyden tapahtumaan — YK:n yleiskokouksen aseidenriisun- nan erityisistuntoon kolme vuotta sitten, toukokuussa 1978. Eritysistuntoon — osallistu- neiden 149 valtion (mukana my6s Neuvostoliitto ja Pohjois- Euroopan maat) hyvaksymassa paatosasiakirjassa mainitaan, etta ydinaseettomien vyGhyk- keiden perustaminen on tarkea aseidenriisuntatoimi. Siind ko- rostetaan, elta sellaisten vy6- hykkeiden luominen maapallon eri alueille olisi kannustettava toimenpide, joka vie asiaa lop- putavoitetta kohti eli taysin ydinaseettomaan maailmaan. Juridisesti dokumentoidun ja ydinvaltojen takaaman ydin- aseettoman vyOhykkeen muo- dostaminen toistaiseksi ydin- aseettomaan Pohjois-Euroop- paan on helpompaa kuin sinne, missé ydinaseita jo on, Ja jokai- nen askel, joka vie meita lahem- maksi ydinaseetonta maailmaa., on uusi mahdollisuus koko ih- miskunnan jaada henkiin. Ydinaseisiin, joita jo nyt on rittavasti kaiken elollisen mo- ninkertaiseen tuhoamiseen maapallolla, voidaan suhtautua jarkevasti vain yhdella tavalla: on pyrittava supistamaan sen varastoja ja rajolttamaan sen leviamisté. Ydinaseettomien vyOhykkeiden muodostaminen on kiinted osa Sellaista jarkevaa suhtautumista. Neuvostolitto kannattaa kaikkia toimia, jotka edistavat ydinaseettoman maailman luo- mista. Neuvostoliitto ei suin- kaan vastusta globaalisluontoi- sia toimia eikd laajempia ydin- aseettomia vyOhykkeita kuin Pohjois-Eurooppaan ehdotettu, mutta se lahtee siita, etta mita mittavampi on hanke, sita suu- -remmat ovat my6s vaikeudet sen tiella. Neuvostoliitto on teh- nyt lukuisia globaalisia aloit- 2 kuussa New Yorkissa. NATO-diplomaatit paljas- tivat Roomassa myés, ettd pre- sidentti Ronald Reagan on 1a- hettanyt pitkan kasinkirjoitetun viestin Neuvostoliiton presi- dentti Leonid Brezhneville. Sii- na Reagan ilmaisi valmiutensa aloittaa uudelleen kaksi vuotta sitten keskeytyneet neuvottelut aseidenriisunnasta. NATOn eurooppalaiset ja- senmaat olivat odottaneet il- moitusta ja ensimmaisen koko- uSpdivan avauspuheessaan Ita- teita ydinaseita vastaan. Aiem- min mainitussa YK:n yleisko- kouksen erityisistunnossa, jos- sa aseidenrisuntaa pohdittiin vuonna 1978, Neuvostoliitto esimerkiksi ehdotti, etta alettai- siin neuvottelut ydinasetuotan- non lopettamisesta kaikissa muodoissaan ja sen varastojen asteittaisesta supistamisesta, kunnes ne olisi kokonaan elimi- noitu. ¥K:ssa Neuvostoliitto on ilmoittanut, ettei se milloinkaan kayta ydinaseita ydinascetto- mia valtioita vastaan. Se on ehdottanut, etta solmittaisiin monenkeskisia sopimuksia y- dinaseettomien maiden turval- lisuuden lujittamiseksi. Kysy- mys on ollut ensinnakin ydin- aseita omistavien valtioiden so- pimuksesta, etteivat ne kayttai- si ydinascita ydinasecttomia maita vastaan, jotka tulevat mukaan sopimukseen ja sitou- tuvat olemaan valmistamatta., hankkimatta ja syoittamatta a- lucelleen sellaisia aseita. Ja toi- seksi Neuvostoliitto on ehdot- tanut sopimusta, etta ydinaseita e1 sijoitettaisi sellaisten valtioi- den alueille. joilla ei sellaisia aseita talla hetkella ole. Onko jokin muista_ ydin- aseita omistavista valtioista reagoinut naihin Neuvostoliiton aloitteisiin? Valitettavasti ei o- le. Sita huolimatta Neuvosto- liitossa edelleenkin toivotaan. etté muiden ydinaseita omista- vien maiden hallitsevat_ piirit ennemmin tai myGhemmin tie- dostavat ydinaseidenriisunnan valttamattomyyden. Me toivomme myéds, etta USA olisi valmis Neuvostolii- ton rinnalla takaamaan Pohjois- maiden stauksen ydinaseetto- mana vyOhykkeena, mikali jal- kimmaiset sita haluavat. Kuten tunnettua, Neuvostoliitto on aina valmis sellaiseksi takaa- jaksi. Mutta kysymyksessa Pohjois-Euroopan ydinaseetto- masta vyOhykkeesta ratkaiseva sana on tietenkin Pohjoismailla itsella4an. Niiden suostuminen ydinaseettoman vydhykkeen a- jatukseen voisi todella edistaa ydinasehullutuksen lopettamis- fa. Ilja Baranikas lian paaministeri Arnold For- lani oli vedonnut neuvottelujen aloittamisen puolesta. Belgia tuki vetoomusta omassa pu- heenvuorossaan. Ulkoministeri Haig sanoi, etta neuvottelut Eurooppaan si- joitettujen keskimatkan ohjus- ten rajoittamisesta kaytdisiin Saltin eli strategisten aseiden rajoittamisneuvottelujen yhtey- dessa. Italian ja Belgian lisaksi neuvottelujen aloittamista ovat vaatineet Lansi-Saksa ja Hol- lanti. Myds Englannissa on vaadittu neuvottelujen aloitta- mista uudelleen. Ulkoministen Haigin ilmoitus otettiin koko- uksessa helpottuneina vastaan. NATOn eurooppalaiset jasen- maat haluavat liittaa neuvotte- lut keskimatkan ohjuksista Salt- neuvotteluihin, jotta Euroopan puolustusta ei eristettaisi suur- valtojen valisesta strategisesta tasapainosta. Euro-ohjusneuvottelujen liittaminen Salt-neuvotteluihin el vilvyta neuvottelujen aloitta- mista. sanoivat kokouslahtect Haigin kertoneen. Lahtect pai- nottivat, ettei Haigin ilmoitus ‘Emme voi hylata maata, joka on seissyt takanamme kai- kissa sodissa joita olemme kay- neel, samaa el vol sanoa kai- kista curooppalaisista littolai- sistamme. sanoi_ presidentti Reagan muutama viikko silten. Maa jota Yhdysvallat ei voi hylata on Etela-Atrikka. Rea- ganin hallinto on lujaa vauhtia kaantamassa huomiotaan Ete- la-Afrikan suuntaan. Tama on herattanyt kasvavaa huolestu- mista mustassa Afrikassa, var- sinkin ns. etulinjan maissa. Carterin alkana Yhdysval- lat suhtautul nuivasti rasisti- seen Etela-Afrikkaan ja pyrki pitamdan ylla hyvia suhteita mustan Afrikan maihin. Nyt Yhdysvaltain hallinto rohkaisee amerikkalaista paa- omaa virtaamaan Etela-Afrik- kaan ja kehottaa amerikkalai- Sia yrityksia tekemaan kauppo- ja eteldafrikkalaisten kanssa. Valtiolliset suhteetkin pa- ranevat. Etela-Afrikan paami- nisteri Pieter Botha on kutsuttu vierailulle Yhdysvaltoihin. Mikah YK:n turvallisuus- neuvosto tana kevaana vaatil taloudellisia pakotteita Etela- Afrikkaa vastaan sen Namibian itsendisyytta vastustavan poli- tiikan vuoksi, Yhdysvallat tulee Jokseenkin varmasti estamaan paatoksen veto-oikeuttaan kayttamalla. Huolestuneita kirjeita USA:han Afrikan yhtendisyysjarjes- t6n puheenjohtaja Siaka Ste- vens on sanonut, etta Yhdysval- 28 be viela ollut Yhdysvaltain paatés aloittaa uudelleen Salt-neuvot- telut, jotka ovat olleet jaissa, kun Yhdysvallat ei ole ratifi- oinut valmista Salt-II -sopi- musta. Haigin ilmoitusta pidet- tiin kuitenkin mahdollisuutena saada alkuun uudelleen myés Salt-neuvottelut. Aiemmin Yhdysvallat oli Sanonut euro-ohjusneuvottelu- Jen aloittamisen riippuvan Neu- vostoliiton asenteesta ja joiden- kin Jahteiden mukaan paiva- mdaarista puhuminen olisi viela liian aikaista. Mikali Neuvostoliitto puut- tuisi sotilaallisesti Puolan tilan- teeseen, heikentdisi se pohjaa neuvotteluilta, sanoi Haig. Ulkoministert Haig sanoi keskustelevansa keskustelujen aikataulusta ja muodosta Neu- vostoliiton ulkoministerin And- rei Gromykon kanssa_ syys- kuussa New Yorkissa. Yhdysvaltain ilmoitus vah- visi NATOn vuonna 1979 tekemdn pdatdksen. jonka mu- kaan Eurooppaan sijoitetaan 464 risteilyohjusta ja 108 Pershing -ohjusta Neuvostolii- ton Keski-Eurooppaan suun- taamia ohjuksia vastaan. NATOn _ kaksipaivalseen kokoukseen osallistuu 15 jasen- maan ulkoministerit. 4.5. kasi- teluin Madridissa alkavaa Ety- kin seurantakokouksen jatkois- tuntoa, Puolan tilannetta ja Lahi-itaa. tain hallinnon lausunnot ja loimet “ovat mita ikavampia ja harmillisimpia iskuja mille jokseenkin hyville suhteille, jotka OA U:llaja Yhdysvalloilla on tahan asti ollut’, Stevens on kirjoittanut va- roittavan kirjeen Reaganille. ‘Hyvin huolestuneen’ kirjeen Reagan on saanut mydés Zim- babwen paadministerilta Robert Mugabelta. Juuri Mugabelle Yhdysval- tain Etela-Afrikan tuki on erit- tain kiusallinen. Tahain men- nessa Mugabe on pystynyt hal- litsemaan maataan olosuhtei- siin katsoen erinomaisesti. Mutta Etela-Afrikan kasvava voimapolitiikka naapureita kohtaan saattaa rohkaista tiet- tyja oikeistolaisia piireja aloit- tamaan vakivaltatoimet uudel- leen Zimbabwessa. Zimbabwe on Saamassa kansainvalista raha-apua maa- reformin toteuttamiseen ja seitsenvuotisen sisallissodan tuhojen korjaamiseen., Maalla ei missaan tapauksessa olisi nyt varaa joutua sisdisiin selkka- uksiin,: Mosambikin suhteen Yh- dysvaltain uusi Afrikan poli- tikka on jo purrut. Mosambik karkotti kolme viikkoa_ sitten nelja amerikkalaista diplomaat- tia. Heita syytettiin CIA:n a- genteiksi ja sisaisten levotto- muuksien lietsojiksi. USA kat- kaisi valittomasti kaiken elin- tarvikeavun Mosambikille — ruokaa kaytettiin taten poliitti- sena aseena, kuten Reagan on lahes miljardi Peking — Kiinan vakiluku on nykyisin 982,550,000. Maailman vaekkain valtio il- moitti vakilukunsa nousseen viime vuonna‘1,2 prosenttia eli 11,6 miljoonan ihmisen verran. Jos Kiinan vaest6 lisaantyy Ssamaa vauhtia jatkossakin, mil- jardin raja ylitetaan joskus ensi vuoden aikana. Vaestotiedot valittanyt Kii- nan virallinen uutistoimito Uusi Kiina ei kertonut, miten il- moitettuun vakilukuun oli paa- tytty. Kiinassa ei ole tehty va- est6laskentaa_ sitten vuoden 1964, jolloin vakiluvuksi saa- tiin 700 miljoonaa. Ensi vuonna vaestolaskenta on tarkoitus jar- jestaa jalleen. Kiinan hallitus on aloittanut vakiluvun kasvun hillitsemiseen tahtaavan ohjelman, jonka avulla maan vakiluku halutaan vakiin- nuttaa | ,2 miljardin vuosisadan vaihteeseen mennessa, Kiina- laispareja neuvotaan hankki- maan vain yksi lapsi, ja suur- perheitéa rangaistaan mm. pal- kanalennuksin. Seka miesten etta naisten avioitumisikaa on hilattu ylemmas. Kiinan vdest6 on nuorta, kaksi kolmasosaa siita on alle 30-vuotiaita. ailemmin uhannutkin. ‘Ihmisia tapetaan erottelematta’ Suurinta levottomuutta Yh- dysvaltain hallituksen asenne- muutos on herattanyt Namibi- assa ja Angolassa. Jo nyt on nahtadvissa, etta Etela-Afrikan © joukot ovat voimistancet toi- mintaansa Namibiassa ja Ete- la-Angolassa. YK:n vaatimista vapaista vaaleista Namibiassa ci ole tietoakaan. Andreas Shipanga, ns. mal- tillinen namibialainen poliitik- ko (vastustaa Swapon vakival- taista taistelua, mutta ei kuulu Etela-Afrikan johtamaan nuk- kepuolueeseen Turnhalle-liit- toon), on sanonut, etta Namibi- assa on vilme syksysta lahtien vallinnut etelaafrikkalainen ter- rori. ‘Angolan raja-alueella on todella vaikeaa. Ihmisia tape- taan erottelematta. Monet pa- kenevat raja-alueelta paakau- punkiin Windhoekiin, johon on muodostunut pakolaisghettoja’. Rahaa Unitan terroristeille Tilanne on yhta paha ellei pahempi Angolan puolella. E- telaafrikkalaisten tukema Uni- ta-jarjesto Dos Santosin johtamaa Ango- lan laillista hallitusta vastaan. ‘taistelee’ Eduard Namibialaisten ja angola- laisten lahteiden mukaan Unita , $anoo hallitsevansa koko Etela- Angolaa, tama ei pida paik- kaansa. Unitalla on tukikohtia siella taalla ja silloin kun se haluaa soittaa ‘voimaansa’ se tilaa Namibian puolelta operoi- van eteldafrikkalaisen pataljoo- nan ‘taistelemaan’, Angolan hallituksen jouk- kojen vangiksi saamat etela- afrikkalaiset ovat kertoneet, et- ta kyseessa ei ole taistelu, vaan ‘Asutuksen eliminoiminen’. A-A. Tuominen