“Fe lont 0, ojan | Ronis ista sil tieteen Opettajan on aina mieluisaa muistella entisia oppilaitaan, jotka ovat loytaneet oikean ela- mantien. Olen seurannut Lenin- gradin alueella Antropshinan _kylass4 asuvan Martynovin per- heen lasten kehitysta alkaen siita ajasta, jollom he viela kavivat koulua. Ollessani Pokrovskin koulun johtajana ja opettajana panin merkille heidan ahkeruutensa ja pyrkimyksensa voittaa vastuuntunnolla vai- keudet opiskelussa. Sithen ai- kaan kukaan meista opettajista ei voinut edes aavistaa, etta pohjoista tulee tieteenraivaajia. Myohemmin opiskellessaan jo korkeakoulussa Martynovin nuorukaiset osallistuivat opis- kelunsa ohella aktiivisesti yliop- pilaiden talkoisiin ja HER VICt toihin. Heidan vanhempansa ovat _ kauppalaitoksille. Tukkuvarasto- jen ja suurten kauppayhtymien tavarantuntijat valitsevat ne mal- lit, joilla on heidan mielestaan kysyntaa ja tekevat sopimuksen naiden tavaroiden toimittamises- ta. Perustana tassa on ostajien kysynnan tutkiminen. Kymme- nien spesialistien tyOn tuloksena hylataan kaikki satunnainen ja suositellaan tuotantoon muodik- kaimmat tavarat. Tama ei kuitenkaan merkitse sita, etta esteettisen komission vahvistamat ja kauppalaitosten hyvaksymat kokoelmat ovat jo- kin horjumaton laki tuotannolle. Jarjestelma jattaa kyllin laajan mahdollisuuden Juovia muodin muuttuvassa ja oikullisessa uomassa. Teollisuuden odot- tamattoman muuttumisen vuoksi kaupat voivat vaatia tuotan- tolaitoksilta kuosin tai somistuk- sen muuttamista. Muoti ei tietenkaan synny it- sestaan. Jos kuluttajasta tuntuu etta han valitsee vaistomaisesti hanta miellyttavan puvun, nin spesialistit tietavat, etta infor- maatio valmistaa hanet teke- maan taman valinnan. Sen tekevat muotilehdet, tulevan kauden muotimallien esittely erikoissaleissa ja televisiossa seka sellaisten ihmisten vai- kutus, jotka jo tanaan kayttavat huomispaivan muotivaatteita. Naita ihmisia silmallapitaen on perustettu myymaloita, joissa myydaan pienina erina tulevan kauden koemalleja. Taten muo- vataan muotia ja kysyntaa. Neuvostoliitossa muotitavaroiden tuotannon val- misteluun on saatu suuri joukko tiedemiehia. 23 tieteellista tut- kimuslaitosta kehittelee kan- kaiden, nahkojen, somis- tusaineiden ja muiden materiaa- lien uusia valikoimia. 129 teol- lisuusyhtymaa valmistaa tiedemiesten ehdotelmien mu- kaan materiaalien koe-eria. Ku- ten mainitsimme, nama materiaalit ovat perustana uusien muotikokoelmien luomiselle. Tallainen jarjestelma poistaa sen ristiriidan mahdollisuuden, joka ensi nakemalta sisaltyy kasittei- _siin (suunnittelu) ja (muoti). ‘Margarita Kalinnik ta Tiistai helmikuun 1 p. 1977 maailn -ratkaistiin myonteisesti. laan) tavallisia tyOnihmisia, tata nykya elakkella. Anastasia Saveljevna Martynova paatettyaan koulun sai koulunjohdolta suosituksen jatkaa opiskelua opettajaopistos- Sa, mutta joistain syista ei toteut- tanut. tata toivomusta. Myohemmin ollessaan jo avio- liitossa han oli toistakymmenta vuotta paikallisen neuvostotilan peltoviljelijain prikatiirina. Kuva el olisi taydellinen; jos ei mainit- taisi hanen aktiivisesta osallis- tumisestaan lastenvanhempien konferensseihin, joita koulujar- jesti saannGllisesti pedagogisen propagandan mielessa. Aleksandr Nikolajevitsh Mar- tynov, lasten isa, tyoskenteli myos paikallisella neuvostotilalla tydlaisena. Vapaa-aikoina _ har- rasti plirustusta. Hanen vai- kutuksensa lapsiin jatti syvan jal- jen. Ensimmaiset sodan jalkeiset vuodet eivat olleet helppoja las- ten kasvatuksessa suurissa perheissa. Se oli aikaa, jolloin kansantalouden uudestiraken- taminen vaati koko neuvos- toyhteiskunnalta jattimaisia pon- nistuksia ja uhrautuvaisuutta. Naissa oloissa kasvoivat Mar- tynovin lapset. Sergein ja Sashan jalkeen syntyi viela kolme tytarta: Nadja, Masha ja Ljuba. Vanhemmat tydsken- telivat aamusta iltaan neuvos- totilalla ja lapset tekivat kotias- kareita. Taten lasten kollektiivi joutul itsenaisesti pohtimaan. ja - jarjestamaan tyonsa. Ensim- maiset itsenaiset askeleet jattivat vastaavan leimansa heidan luon- teeseensa. Paljon merkitsi lastenkas- vatuksessa myos vanhempien arvovalta, heidan myonteinen vaikutuksensa lapsiin. Ihmisrakkaus ja _ rehellisyys olivat kasvatuksen oleellisimpia puolia, Lasten valilla syntyvan eripuraisuuden, jota tapahtui harvoin, vanhemmat pyrkivat ratkaisemaan periaatteelliselta pohjalta. Sashan muistiin on painunut eras tapaus lapsuuden ajoilta ja sita han muistelee nyt- kin. Han ei milloinkaan tuntenut vaikeuksia opiskelussa. Mutta eraan kerran kolmannen luokan opettaja pani hanelle ainekir- joituksesta odottamatta nelosen joka tuotti lapsessa syvaa tyytymattomyytta. IIlalla han valitti aidilleen. Kuunneltuaan rauhallisesti luokkaantunutta poikansa, aiti huomautti ikaan kuin sivumennen: —Kylla me teimme suuren virheen kun lahetimme sinut kouluun oppimaan, silla sinahan tiedat enemman kuin opettaja. Siita lahtieh Sasha ei milloin- kaan etsinyt aidistaan littolaista opettajien arvostelussa. ‘*Puhu aina totta, ole teoissasi lapsille esimerkkina’’ oli isan ja aidin elAmantunnus, jota he tas- mallisesti noudattivat. Kun nousi kysymys hankkia lapsille pyora, pidettiin sen johdosta perheneuvottelu, johon osallis- tuivat myos lapset. Kysymys Talon tarhamaasta lohkaistiin maapals- , jolla fapset omin voimin kas- Puolen kilometrin paiiss’i Mare tynovin kotikylasta on Antrop- shinan rautatieasema. Se houkut- teli lapsia puoleensa, silla sen ohitse kiittivat yhtamittaa pitkat kunat. Joskus ohi kiitavasta ve- turista valkeahampainen hy- myileva veturinkuljettaja_ter- vehti iloisesti lapsia heilaut- tamalla mustaa kattaan. Silloin Sashan padassa syntyi ajatus valmistautua veturinkuljettajak- si, jotta voisi kitaa tuntematto- mien kaupunkien ja asutuskes- kuksien ohitse ja ihailla niiden kauneutta. Vanhempi veli Sergei haaveili autonkuljettajan tyosta. Myohemmin kahdeksan- vuotisessa koulussa poikien mielipide muuttul. He alkoivat haaveilla lentajiksi. — ‘Vuodet: vierivat. Veljekset paattivat yleissivistavan kes- kikoulun. Lapsuudenhaave vahi- tellen painui unohlaan antaen sijaa realistisille ajatuksille. Sergei lapaisi menestyksellisesti paastynytkinnot Leningradin len- tokoneiden jokeiston rakennus- instituuttiin, jonka sah- komekkaanisen tiedekunnan paatti sitten moitteettomasti. Veljensa jalkia seurasi myés Sasha tullen saman_ instuutin opiskelijaksi. Han osoitti taipumuksia tieteelliseen tut- kimustyohon ja korkeakoulun paatettyaan siirtyi tiedekunnan oppituolin johtajan ehdotuksesta aspirantuuriin lukien itsensa teknisten tietieden kanditaatiksi. Hanesta tuli saman korkeakoulun opettaja. Jo lahes viisi. vuotta A. Mar- tynoy on toiminut opettajana. Rinnan opetustyon Aleksandr Aleksandrovitsh suorittaa huomattavaa tieteellista tyota ja johtaa tieteellista kerhoa. Lyhyessa ajassa han on kirjoit- tanut kahdeksan tieteellista ar- tikkelia ja suorittanut perusosan tohtorin vaitoskinjasta, ja sehan on luonnollista, silla eihan tie- teen parissa voisi menestyo sel- lainen ihminen, joka suhtaan- tuisi valinpitamattomasti luomistyOhonsa eika pyrkisi eteenpain. Muutama paiva sit- ten Aleksandr Aleksandrovitsh taytti kolmekymmenta viisi vuotta. Nuori mies on _ par- haassa tyOvireessa. Hanen rat- kaistavanaan ovat viela monet tieteelliset ongelmat. Enta miten perheen esikoisen laita? Sergei Aleksandrovitsh Martynov paatti aspirantuurin ja lahipaivina vaittaa itsensa tek- nisten tieteiden kandidaatiksi. Han vaimonsa on myos_ tek- nisten tietenden kandidaatti. Kolmas perheen lapsista Nodezhda Aleksandrovna sai korkeakoulusivistyksen Mosko- van taloustieteellisen kor- Keakoulun Leningradin haaraosastossa. Nuoremmilla Mashalla ja Ljuballa on my6és aikomus saada korkeakoulusivistys. Kesalla Martynovien nuoret, paitsi Nadezhda Aleksandrov- naa viettavat vapaa-aikansa kotikylassa, jonna pojat omin kasin ovat rakentaneet huvilan. Merkkipaivina kokoontuu ruokapoydan aareen = suuri perhe;isa ja aiti, pojat puolisoi- neen ja siskot ja siina riittaa jut- auareth jad. @ Tama on sae Salme Jarvi- sen runosta Kataja. Runosta ei kay ilmi, onko tekija tarkoittanut sen symbolisoimaan Ruotsin suomalaisia siirtolaisia. Niin tai nain — joka tapauksessa tama sae sopisi vaikka motoksi teok- selle, jonka juuri laskin kasis- tani. Kysymys on Eckodowata **22 ‘ruotsinsuomalaista runoilyjaa’. Tuntuu tavanomaiselta sanoa, etta tama teos oli vaikuttava lukuelamys. Sitakin se oli, vaik- kel haikaissytkaan kirjallisen tyylinsa ja muotonsa loistok- kuudella. Mutta parempi ehka sanoa niin, etta tata lukiessa tuntui, etta tassa on nyt jotain ainutlaatuista ja merkit- sevad, etta tassa on kappale Suomea, kappale tasta maasta irti revaistya Suomen kansaa, sen tuntoja ja tunnelmia, sen kulttuuritahtoa ja sen luomis- voimaa. Ja mika myos tuli teosta lukiessa mieleen, oli se, etta mi- ten helposti sita tottuukaan asioihin, joihin ei pitaisi tottua; painaa unohduksiin asioita, joita ei pitaisi unohtaa; alkaa pitaa normaalina menona asioita, joiden luonnottomuus on suoras- taan kirkuvaa. Niin kuin se etta tama Suomi-isanmaa on tyon- tanyt luotaan satoja tuhansia kansalaisiaan; etta tama vauras suurten mahdollisuuksien maa, jonka yhteiskunta on kroonisesti sairas, kurittaa satoja tuhansia kansalaisiaan maastakarkoituk- sella ja siirtolaisuudella. Hen- kilokohtaisesti koin runo- kokoelman ennen kaikkea kipeana muistutuksena naista asioista. Runojen kasvupohjana on siir- tolaisuuden todellisuus, siihen liittyva kieliongelma, muu- kalaisuuden ja _ irrallisuuden tunne, henkinen ‘‘kahtialeik- Turvallista la ej sy olemassaka é Tehokasta, mutta samalla taysin turvallista laaketta ei ole olemassakaan. Jos la4ake auttaa > johonkin sairauteen silla on aina myos sivuvaikutuksia. Sivuvaikutusten puuttuminen on selva osoitus laakkeen tehot- tomuudesta. Nain totesi dosentti Juhana [danpaa-Heikkila. Huolellisinkaan tutkimus tai viranomaisten ennakkotarkastus el voi estaa sita, etta kayttoon vol péaasta laake, jonka myOhemmin todetaan aiheutta- van ehka vakaviakin hait- tavaikutuksia, Harvinaisten sivuvaikutusten toteamiseen voidaan tarvita kymmenenkin vuoden kokemukset eri maissa, eri roduissa ja eri ymparis- tooloissa, kertoi Idanpaa- Heikkila. | Laakkeiden vaikutuksia seurattava jatkuvasti ccescoman a ont, mahdol- tua ja muistelemista. Ystavyys ja hyvantahtoisuus vallitsevat Martynovin suuressa perheessa. | Joonas Valjakk: teosta kautuminen’’. Joistakin runoista se heijastuu epasuoremmin, jois- — takin — kuten esimerkiksi Heimo Koskilammen runosta — hyvin paljasti: ‘‘Pienikasvuinen / miehen mielinen / rajan ylittad, / tyota kurkottaa. / Sydan jaa paikalleen / onkimaan tutuissa vesissa, / polkemaan kotikylan teita. / Syntyy riitaa / ajatuksissa ja sydamessa. / Mies seisoo kahdessa maassa. / Han on siir- tolainen.”’ Kuten osittain tama runo erat: muutkin kokoelman runot ylit- tavat myos_ siirtolaisongelman ‘“‘sinansa’’ puitteet, kohoavat tyolaisten elamaa ja _ taistelua kansallista rajoista .riippumatta kuvaaviksi runoiksi, joilla on selva liittymakohtansa vanhem- massa suomalaisessa tydvaen- runoudessa. Tyypillinen tal- lainen runo on _ esimerkiksi Aappo I Piipon ‘*Taomme toisil- le’, jossa seka tydvaen luok- kanakokohta etta taistelun nakoala tulevat vahvasti esiin. Kuten kaikkiaan ja jattaen pal- jon sanottavaa sanomatta: Runokokoelma seka kipeasti havahduttaa etta antaa iloa ja rohkeutta. Vavahduttaa siksi, etta se on _ runoilijoiden herkkyydella ja rehellisyydella kirjoitettu. viesti suomalaisen yhteiskunnan hapeallisesta murhenaytelmasta ja suomalaisista vieraalla maalla. lloa ja rohkeutta antava siksi, etta se on vakuuttava ja hyvaa jatkoa enteileva osoitus ruotsin- suomalaisen kansan _ elin- voimasta ja sen keskuudessa plilevasta taiteellisesta luomisen voimasta. On katetta uskoa: Se taivu ei, se nostaa paan, jos maahan ly6- daan, niin juuret jaa. Aleksandrovits 4 fj laakareiden ja _ terveys- viranomaisten jatkuvasti seurat- tava erityisesti uusien laakkeiden etuja. ja haittoja. Laakintdhal- lituksella on useimpien maiden tapaan laakkeiden hait- tavaikutuksia seuraava rekisteri. Siina olevien havaintojen perus- teella voidaan laakareille tiedot- taa sivuvaikutuksista, laakkeiden kayttoohjeita tarkistaa tai laak- keen kaytto0a rajoittaa. Joskus laakkeesta luovutaan kokonaan jos sen haitat havaitaan lian suuriksi sen antamaan hyotyyn nahden. | Sivuvaikutuksia arvioitua enemman Idanpaa-Heikkilé vaati, etta myos laaketeollisuuden on kes- kitettava voimiaan asiallisen ja turvallisen kayton opastamiseen sen antaessa tietoa laakkeistaan laakareille ja muulle ter- veydenhuoltohenkilostolle. Pohjoismaissa ilmoitetaan vuosittain noin 4,000 laakkeen aiheuttamaa sivuvaikutusta. Idanpaa-Heikkilan arvion mu- kaan luku on kuitenkin vain 2-10 prosenttia sivuvaikutusten todel- lisesta maarasta.