O Kalasta kaydaan nyt maailmanlaajuista kiistaa.
Kuka kalastaa, missa kalastaa ja kuinka paljon ka-
lastaa, siina visaisen ongelman ydinkysymyksia. |
O Kun Islannin ja Englannin valinen turskasota oli
kayty ounasteltiin kiistan laajenevan ja niin kavi-

kin. Englanti joutui nielemaan

ee 82

tappion karvasta

kalkkia, mutta paatti vanhana meri-imperiumina ot-

taa menetyksensa takaisin EEC:n kautta.

Kalakiistan taustana on kui-
tenkin oikeastaan laajempi kiis-
ta meren kaikkien rikkauksien
omistamisesta ja hyvaksikaytés-
té. Lansimaiden pitkaan jatku-
nut talouskriisi on avannut-“mo-
nen talousmiehen havaitsemaan
jo kauan tunnetun tosiasian:
merissé on ihmiskunnan tulevai-
suuden aarreaitta.

Turskasodan aikana alkol jo
kayda selvaksi, etta Islannin
paatos laajentaa kalastusaluet-
taan 200 meripeninkulmaan saa
seuraajia. Asiasta paatettiin kes-
kustella mydés YK:n kolmannes-
sa merioikeuskonferenssissa,
jossa ei kuitenkaan paéasty yksi-
mielisyyteen.

Turvatakseen itselleen enem-
man oikeuksia kuin mahdolli-
nen kansainvélinen sopimus
koskaan olisi antanut EEC paat-
ti yksipuolisesti kenenkddn
canssa neuvottelematta laajen-
taa kalastusvyGhykettain tamian
vuoden alusta lahtien 200 meri-
peninkulmaan. Se merkitsi kan-
sainvalisten kalavesien kaventu-
mista Pohjois-Atlantilla huomat-
tavasti ja Pohjanmeren muodos-
tumista EEC:n sisimereksi.

Englanti oli, kuten arvata saat-
taa, kaikkein pontevimmin kii-
reellisen paatoksen  takana.
Turskasodan tappioiden lisaksi
paatokseen vaikuttivat osaltaan
sisépoliittiset syyt.

Englannin tydévdenpuolue ei
nimittéin saanut yksimielisté
kiltosta paatoksestéan  liittya
EEC:hen ja: arvostelu sen kuin
yltyi laman aikana. Tietysti ha-
luttiin silloin suunnata kritiikki
pois EEC:sta ja tiukat yksipuoli-
set otteet kalastusrajan maédraa-
misessa nahtiin hyvana keinona.

Viime vuoden helmikuussa
EEC:n komissio julkaisi asiakir-
jan, jossa kasiteltiin 200 meripe-
ninkulman kalastusrajaan siirty-
misen ongelmia, kalavarojen
suuruutta, niiden sdilyttamista
ja ‘neuvottelumekanismia kol-
mansien valtioiden kanssa.

Tass& asiakirjassa lahdettiin
kuitenkin viela siita, etté itse ka-
lastusrajan laajentaminen toteu-
tettiin YK:n kolmannen meri-
oikeuskonferenssin paatdsten
tai suositusten mukaisesti. Kun
tama konferenssi ei sitten paas-
sytkaan mihinkéan paatdksiin
paatettiin EEC:ssa toimia yksi-
puolisesti — ja nopeasti.

Heinakuun 27. paivana 1976
EEC:n neuvosto paatti talous-
yhteison kalastusrajojen laajen-

tamisesta 200 meripeninkul-

| omioon
| Halutaan ostea aluminum siding

scrap (romua) paivan korkeimpiln |

| hintoihin. Rehellinen punnitus.

USE OF META
3 korttela eteldAn Eglintonieta,

AUNIITA

UKKIA
URKKAKIMPPUJA
‘URKKALAITTEITA

Polketkaa hakemassa
kukkakalenterinne

FLOWER SERVICE
Puhelin 673-9595
252 Regent St. S.
Hazel kadun kulma
22 Durham St. N.
New Sudburyn kauppakeskus
Sudbury

12

Figo
any

&
es

‘ee

#

&
»

%,

»
*,

ux
Sets
Os

Cac

,
“A an
Aa’

ahak

ae

A
*
*

BM
Pate

“
BD Ae
te
Pe
ro
tyes
a

oh
os Os
+ ©,

eM
he Fe
Pe ee ee
B94
rae he i Pe
nn oo
ain
‘<

i

>
>

«

>
‘a ’
‘2 *
seis eee, eS
xe MATE a, tS
2 SEER

ca
me
"ne

ae aie

WISE

RAIS

ng? “¢

“855 ee
2 a tees

tk
x

k.

on:
¥,%

(a os

ae,
>

i

Ae,

Oe Ne Pe

ya * ae

Seite. Lee ate +
Pes ¥,%,

.
fyt

NY ge ae
¥ ke ee
‘Soaemeey

iJ

O75
2
*,

*.
ae
Bes

° Ma
Mat etate” ee
BN tee ete

bas s
x
"9 a oe
sh
eed

ate,
ee
e645 2,
OAM
fat

vagy

mes

4% oo % <
«
Pate oe oe

Se
x > 4 >

*

2

*

*

we
ey
(ee ee oe)
Aas ne m4
as ae

Wyn ee
Pat i
See
oe ¢ 6.
4c 4m
+8

s
hs

vA
+

67%,
%
¥,
es
*
Pig o
*,
ae
oe
oe ee
ws
res
Pa)
‘«
+4
oe
ER

Beas

** x

a
aan
Nea
Sc all

+,
Ss M3
~

*e

+.
Fran
J
ite

oe

es
ae

*

ta oa":
Mead

28 te
x oe
al J ’

*
we

*

Meats”,
oe eee ee
+ eee a ee,

em

"EEC:N KALASTUSMERI on ollut Neuvostoliiton, DDR:n ja Puo-

lan alusten tarkein

yyntialue. Nama maat pitavat saamiaan ka-

lastuskiintidita aivan liian alhaisina.

maan 1. 1. 1977 lukien. Samalla
paéatettiin valtuuttaa § EEC-
komissio neuvottelemaan  kai-
kista paatoksen aiheuttamista
kaytannon kysymyksista.

Laajennetun  kalastusalueen
sisalla tapahtuvan kalastuksen
séannot hyvaksyttiin EEC-
komission 23, 9. 1976 ja 6. 10. 76
pidetyissé kokouksissa. Niissa
maaritelldan vuosittainen kalas-
tusmaara, verkkojen suuruudet,
pyyntiajat, kolmansien maiden
laivojen pyyntimaéaérat ja mah-
dolliset rangaistustoimet sdanto-
jen riikkomisesta.

Muiden maiden
oikeudet
Suurimmaksi kiistan aiheek
on 200 meripeninkulman kalas-
tusrajan maaraamisen jalkeen
tullut tietysti niiden EEC:n ul-
kopuolella olevien maiden. oi-
keudet, jotka ovat harjoittaneet
kalastusta Pohjanmerella

Amerikkalaislehti Washing-
ton Star on léytényt selityk-
sen USA:n kovalle pakkastal-
velle. Lehden mukaan syypéé
on Neuvostoliitto, joka on
tyéntanyt omalta alueeltaan
kylmié ilmamassoja Yhdys-
valtoihin. Asiaa kommentoi-
va ‘tiedemies” olettaa, etté
ndin Neuvostoliitto tahtoo pi-
dentéaé satokauttaan.

Tama teoria tarjoiltiin myds
suomalaisille lukijoille Helsin-
gin Sanomien vilityksell

Enaéa ei siis "kylmaé
tunnut riittavan vaan nyt on
siirrytty "pakkassotaan’’. Tal-
ta alueelta onkin jatkossa var-
masti odotettavissa lis
vostovastaisia juttuja.

Kylmat talvet, sateiset ke-
sit, kuivuus ja kato, kaikki
vaan Neuvostoliiton syyksi.

Kesilomat pilalla — Neu-
vostoliitto tyénsi sateet Suo-.
mee "Neuvostoliittolaiset
ke in — suomalaiset
turkiksissa’’, siind ehka oikeis-

Pohjois-Atlantilla.
EEC:ssa on jaettu nama ns.

kolmannet maat kahteen ryh-
maaan. Ensimmaiseen rymdan,
jonka kanssa on haluttu neuvo-
tella tietyista rajoitetuista kalas-
tusoikeuksista, kuuluvat Neu-
vostoliitto, DDR ja Puola. Muille
maille ei ilmeisesti aiota antaa
mitaan kalastusoikeutta EEC:n
vesilla.

Sosialistisissa maissa on herat-
tanyt kummastusta se tapa, jolla
EEC on suhtautunut kolmansiin
maihin ja niiden oikeuksiin. Tuo
suhtautuminen on ollut ylimie-
lista ja hiailyvad. Hailyvyytta
osoittaa mm. se, etta 14. joulu-
kuuta 1976 paatettiin sallia Neu-
vostoliiton, DDR:n ja Puolan ka-
lastaa tuolla alueella 80 % kym-
menen edellisen vuoden keski-

saaliista, mutta jo 22. joulukuuta.

péatésta muutettiin ja alettiin

puhua 40 prosentista. Siita va-

hennettaisiin viela 15 % kalakan-
suojelumaksuna.

tolehtien tulevaa otsikointia.

Vielé pari vuosikymmenté
sitten USA:ssa levitettiin leh-
diss4 tarinaa kuinka Neuvos-
toliitto on soluttanut amerik-
kalaisten vesijohtoveteen ke-
mikaaleja, jotka saavat aikaan
ihmisten aivoissa kommunisti-
sia ajatuksia.

Ehké tistékin nihddan lahi-
tulevaisuudessa parannettu
muunnelma.

Kun neuvostoliittolaiset
saavat aikaan siainmuutoksia
langattoman séhkén avulla —
kuten jenkkilehdet vaittévit
— ehkapaé valmisteilla on myés
kokeita ajatusten siirrosta, te-
lepatiasta. ;

On monta aihetta epailla, et-
ta ndin tapahtuu jo nyt. Miten
muuten on mahdollista, etté
ennen niin yhtendinen Suomen
kansa on alkanut kéyttaytyé
aivan oudosti, lakkoja on vuo-
si vuodelta enemmin, niiden,

,

jotka asettavat kyseenalai

Puolassa_laskettiin, ett& vi

-meisen paéatéksen mukaan maan

troolareilla olisi oikeus kalastaa’
taman vuoden  ensimmiisella
neljanneksella 5 500 tonnia. Jou-
lukuun lopulla ilmoitettiin kui-
tenkin Puolan kalastuskiintidksi
3035  tonnia. Neuvostoliiton
kiintid on 38478 tonnia ja
DDRin kiintid 3 395 tonnia.

Kalastuskiintidt tamaén vuo-
den kolmelle ensimmiiselle
kuukaudelle miéaarattiin  tark-
kaan vasta tammikuun lopulla,
vaikka 200 meripeninkulman ra-
ja tuli voimaan jo tammikuun
alusta. Vasta 29. tammikuuta
Neuvostoliito, DDR ja Puola sai-
vat Brysselista kutsun tulla neu-
vottelemaan  kalastuslisensseis-
ta. NaissA neuvotteluissa sovit-
tiin my6os, etta aloitetaan neu-
vottelut pitkdaikaisesta kalastus-
sopimuksesta.

Neuvostoliitto, Puola ja DDR
ovat hyvaksyneet kalatuskiinti-
onsa, mutta pitavat niité aivan
liian alhaisina. Onhan nykyinen
EEC:n "kalastusmeri”  ollut
juuri ndiden kolmen maan ka-
lastuslaivojen tarkein pyyntialue
ja kalastuksella seka kalanjalos-
tuksella on kaikissa kolmessa
maassa kasvava merkitys.

SEV-maissa on kummasteltu
EEC:n logiikkaa myé6s siksi, etta
kalastuslisensseista sovittaessa
neuvottelukumppanina oli aikai-
semmasta tavasta poiketen
EEC-komissio. Jokin aika sitten
EEC hylkasi kuitenkin SEV:n
ehdotuksen, joka olisi merkin-
nyt nimenomaan tallaisen neu-
vottelumekanismin luomista.

Sosialistiset maat eivat ole ha-
lunneet karjistaa tilannetta, vaan
ovat ilmoittaneet kunnioittavan-
sa EEC:n kalastusrajan laajenta-
mista, ja heille mydénnettyja ka-
lastusoikeuksia. Se ei kuiten-
kaan merkitse toimenpiteen hy-
vaksymista, korostetaan mm.
Puolassa.

Kika se merkitse my6skadn,
etta asia jatettdisiin tahan. Asia
ei ole viela loppuunkasitelty. Ei
ole hyvan kansainvdlisen yhteis-
toimintakaytannon mukaista, et-
ta man mitédn keskustelua il-
moitetaan kalastusoikeuksien
lakkaamisesta, todetaan sosialis-
tisissa maissa.

Kysymys on mielenkiintoinen
myos juridisesti. Merkitseehan
EEC:n yksipuolinen paatés kan-
sainvalisilla vesilla tapahtunutta
toisten maiden oikeuksien ra-

joittamista, josta ratkaisuvalta

kuuluisi vain kansainvdliselle
elimelle eli YK:n merioikeus-
konferenssille.

Asia tullee esille myés Belgra-
dissa ETYK:n seurantaneuvotte-
luissa. EEC on nimittain sosi-
alististen maiden kasityksen
mukaan menetellyt  selvasti
ETYK:n toisen korin henkea ja
kirjainta vastaan.

Pekka Lehtonen

si koko kapitalistisen jarjestel-
min jatkuvuuden miaiari kas-
vaa kohisten,

_Tassdhin on selvéa nayttéa
slité, etti suomalaisten aivoi-
hin ohjataan ulkopuolisia 3a-
teita.

Telepatiasateilyn pitkdaikai-
sen vaikutuksen tuloksena ih-
misissé herid sympatia Neu-
vostoliittoa. kohtaan. Se on
taudin vaarallisin vaihe, Neu-
vostosympatiaa tuntevat ovat
tiysin parantumattomia.

Suomalaisten oikeistoleh-
tien tiedetoimittajat ovat esit-
tineet, etté telepatiasiteilyé
voidaan, joskaan ei lopettaa

lin ainakin hiirité ja heiken-
tid suuntaamalla "’toisinajat-
telua” ihmisten aivoihin. Vai-
keutena on vain se, ettd satei-
lyn lihde pitéd sijoittaa sosia-
listisen maan sisdlle. Muuten
hdiridité ei saada aikaan.

| $1,520.00
| johtajana Aatu Koivula.

Sochlin, NL:in
(Mustal lemerelle)

| 24 paivad terve

a6 paivaa

| Yksi matka syyskuun 5-

hengelti. Matke
Yksityiskohtaiset tiedot

0.D.
OPTOMETRISTIT

Puh. konttori 674-4014
kotiin 673-0705 —

Vastaanotto ESPANOLASSA
Keskly. klo 11 ap. — 9 Ip.
Puh. 869-2920

Palo-, auto-, henki-,
ja vastuu-

LTD.
uutustoimisto
PUH. 674-2197
10 ELM ST. E. SUDBURY |

rT

Sahko- ja putkitus-
tarpeita — maalla
kohtuullisin hinnoin

& Buijders Supply Ltd. ~
Puhelin 522-1531

Posti: Site 8, R. R. 3, Sudbury
Maantie 69 etelliin
Richard Lake —