4+ Sees P59 . +, + OM ‘> =e o’s o<% 6,9. GUATEMALA © POPE: radia age CRs Si Cem i @ Was *, 8 be Pate ¥ os «94% ‘HONDURAS a 6K + ee *~ Epes OL ELIT Ceres xs 4 * ¥ 8, 6 8. MORAZAN PROVINCE + "ght Lm 4 AW aK is * 4 SO ea a <5 % Fgh wt Top Brth ¥ S@ Son Miguel AMO DE EOD HK © ( ys, NICARAGUA a ie eae ae eae FB MER RPC OLS OE EIR S y . . Pe eee Fd Oy te We a ae Ned oe. . “ So ew 8 ‘ ¢ shemmenncteeereree nts SON erence x % BA SLES * + ows is 2 Me, vat, : . vance ae bp Te Roe ey ae eee * Sa * ewes ~ * coe ee ws RS ate eg MR NE, FE ANE tote LN Vow ey Ce one Cre > arta ithe beads Ree ete Ae are ‘A * ‘A * fi eo ¢ ce es a oe ed w ¢ *, * Py) ee Pts oe re ¢ * * Pear feat eT sPaTo Peto te Mele es < < a“ = Cee oor or cc oS eae “>. < " oes baa ao . a> “sy y aoe! wo ee +O 8 BN 2, *. 4 « & 4% * ° 4, "A * Ve eee ey eNO Ces '* “e, * ¥ %, *y *, on By, xO) MA “ 2 ae i aes 4 y, Kenries dex ex Pac +. 2 Poe x eh * ‘* « yaw S * ee xo 8 heat ae Wale ate o eae x a es , too s eee eee ey Te » we oe . ete atts teeta ‘ a ata shy ate te ees x ate Noe AN NS NOR RRS fee ety — * ay #755 Ae Ce NE ee eR eS ere “ “: tatete ts oe ee nte eee on 6 ~ vA h 4. a * « ney iS, ¥ ome ¥ ay Cm *« . * » eee tote area” <% Ko Fe ee hy ew ee. ae ~ ° , * wa) Ce ee ‘ee *, x * + exo SF 3 * < ° ‘A ¥ € 9M @ Coe oe eae eS > %. ¢ 2 4 +> ‘< ». «. « ‘2 ne + 4° 0! ney oe 46 € xo ex « >. + Aue « * She Se arot St eS a ® 4 exe OOK ayy ve cote wee Ne ee aS ee forte at erat ets Se vn ¢ « one ~ ” < 4 ¥ + 2. ¥ Pe 2 * A anys 3 Coe Cates N,Q 8 ee oo *. 7 aye ey a ex aes Bee s > * a 5 . aH ON eo ee 9 Mat ar OREN wt ee Se > ‘ ox ea si : z ‘ £8 ee < eee . Ls ». ia _ eae ey ee ee 4 Rhett tee s ‘ate a, 4 + > > . ‘4 * Wnt “« w ane ne > ote ne ree) 2 ‘“ » m4 * MOO BN e Lk OOD 23 Paty ba eee ae Ke eaten Seta eae ate ‘CoN oe Fy . A. ' * AS an Saree > weg? : . atte ate: ‘e Pee aie xe em ¥, A Parad at ar ¥ es eae. +. att 3 '* SRO ee OAR on Ps ae) 8 ‘4. Ee cane toa 5 Pi ae eae ae ‘a * © Keskiamerikkalainen uu- tistoimisto Noticial tiedottaa, etta Yhdysvallat olisi siirtanyt vahvoja merijalkavaen yksikéi- ta Salvadoriin suojelemaan maassa olevia amerikkalaisia. @ Jokin aika sitten samai- nen uutistoimisto kertoi saa- neensa tietoja, etta Yhdysval- se aailman kansat voivat tehda vuodesta 1983 sen vuo- den, jolloin kilpavarustelu py- sdytetaan ja otetaan konkreetti- sia edistysaskeleita kohti todel- lista aseidenriisuntaa. Tassa a- siassa olemme optimisteja em- meka pessimisteja, sanoi Maa- ilman rauhanneuvoston pdasih- teeri Romesh Chandra le} tilaisuudessa Helsingissa 4s- ken, Pohjaa optimismille léytyy % s x SASS SS SASSI Se s * . : we eats ’ oe e, Bee HON Oe > « © 2. * * 4 ne Va oes et > 8 Ne ek Cee PERC, oe Se te ae ae ‘. ey CNR Me Dee Se * * Ne relate tatty ete? teeta ate ato ats Soy *?, = “1 P; eee farq Ce a « SE TREC RN elie) URI ene eSNG HORNED RSET NCE AE SE CNR > « 4 o Pe oe Wo eae Aw ‘4 * eo a ety x ‘* en Yo > x name « ex io @ 8 be ¥ ty ora ae OR ae a ey * * * aoe Pe 26m Pope 4 > y ay Sry Ae sw ad’ is Y en te * WO ae ‘4 ne Sy! Cie ae #54 95% < poe 2 “ y ° '* ‘A Pats * ° « « ¢ eK 4 ty Reta eear se a * . Re ee NRG NG 4 * . * tte oe e ¥ ‘* * ¥ 4 Peete > ¢ ¥ aS, * eS ar « « tet C2 e Cee ° ‘* foe eas ae 4, ¥ ¢ on ‘ « 7 Ebr aree oe eats? of Ce er pte ee. ease Ce Ie Se oe te 4, Cr se eae aa ar Si ¢ Pine e es wea cae" “76S wae es > oe S ov ete £3 ste ea See ee note eth "3 a3 oi « re me”. es ee Ae a Poa Yo, i‘ e 4 ey eee 4 as rare are cs ¢ ¢ Ae ¢ oa » * foes Pon a ge Coe a eee > ‘ he Cra oe + th ow wee eens ¢ ey oO ty ey aoe a Oa Oty ny s ey * ‘4 2 4 4 Yew xo ees od ¢ n ee ee oe CE te Ser Rete ae aes 2 Md ratte SEN Re ’ > ¥ ek > > < Cs oe or ety toa > ¢ > erate vet Peon caren) cee ’ aaa Paks one + - a! “ * ay ey “> Te es ote ay Coe en Paes ere ce Pye ae so 5 Eee br ota Parcs raed Par art Ses ° as ee ge eae < ‘ PR ae eae ey » ee > a) ae, ¥ « ove x 2 noe Oates $8 cs rm J eS a & Soe Tae f a + fees eke 4 eo 6 Oe > ” es ? . * FS he eee + tain lahetyst6 olisi valmistau- tunut evakoimaan Salvadorissa olevat Yhdysvaltain kansalai- et, Tarkkailijoiden mukaan Salvadorin sisallissodan ratkai- sutaistelut ovat lahestymassa sissien otettua haltuunsa maan tarkeimpiin kuuluvan _ teolli- asemiinsa, Avaruutta alotaan menneesta vuodesta. Se oli ,ayttaa hyékkaystarkoituksiin. vuosi jolloin miljoonat ihmiset osoitti mieltaéan rauhan puoles- ta New Yorkissa, kun siella pi- mys kemia Uusia joukkotuhoaseita ennen kaikkea ydinaseita mutta wwe isia, sateilyttavia omistettu toinen erityisistunto. Se oli suurten mielenosoitusten ja rauhanmarssien vuosi kaik- ialla Euroopassa. Eurooppaan sijoitettavia USA:n ohjuksia vastaan ja ydinaseista vapaan Euroopan puolesta, muistutti Chandra. TOIMINTAAN TATA VASTAA Asevarustelu on nyt saavut- tanut korkeamman tason kuin koskaan ennen. Taman vuoden loppuun menness4 USA suun- nittelee sijoittavansa uudet kes- jukset ja Pershin-2 ohjukset viiteen Eu- ea- itus aikoo sijoittaa MX-ohjukset toimintavalmiksi tataan ja valmistetaan. Yha useampia tiedemiehia riistetaan pois tyOsté, jossa he voisivat auttaa lievittamaan maailmassa vallitsevaa kéyhyytta ja nalkaa. liksi sitten olemme opti- mistisia, kysyi Chandra, Suuret joukkomielenosoitukset, joissa vastustettiin asevarustelua, so- taa, sortoa ja pakkovaltaa, ovat saaneet aikaan sen, etta YK:n yleiskokous hyvaksyi lukuisia padtoksia aseidenriisunnasta joulukuussa 1982. Kansat olivat tahtonsa: jaadytt len testaus, valmistus ja sijoi- ilmaisseet SEER EEOC RIE AR TR SRR. Gime RRR RE Ep a ¥ 6 ¥ 9 4-06 Be in ey gg ay ee eo ee 7 t s Ci ee eee 4% C) Toistuvien tappioiden uuvuttama Salvadorin armeija on luhistumispisteessd. suuskeskuksen, Berlinin kau- pungin, jonka takaisin valtausta armeija on nyt yrittamassa pa- rin tuhannen sotilaan voimin. Uutistoimisto Noticialin mu- kaan Yhdysvaltain Salvadorin etystO on toiminut vilme paivat kuumeisesti kerdtessaan tietoja taistelualueelta. Suurlahettilas Dean Hinton on my6s yrittanyt sovitella maata johtavan oikeistorinta- man sisalla syntyneita vakavia erimielisyyksia, jotka ovat jo puhjenneet aseellisiksi yhteen- otoiksi, Uutistoimisto Noticial va- roittaa salaisiin tietolahteisiinsa viitaten, etta Yhdysvallat saat- seminaries SARS i} SN RR ORR nn OA eR varat rauhaan, edistykseen ja elaman edistamiseen. NEUVOSTOLIITON RAUHANALOITTEET Chandra sanoi kaikkien so- danvastaisten liikkeiden tuke- van sitad rauhanvetoomusta, | jonka esitti Neuvostoliiton 60- vuotisjuhlallisuuksien istunto. Neuvostoliitto on samoin esittanyt sopimuksia, joilla y- dinaseistusta oleellisesti vahen- disiin. Se on tarjoutunut juhla- nettaisiin. olemaan kayttéamatta ensim- maisena ydinaseita, se on kan- nattanut ydinaseiden jaadytta- mista, Tama antaa kansoille va- kuuden suta etta asevarustelu voidaan pysayttda ja ydinsota ehkaista, sanoi Chandra. Erittain tarked on NKP:n paasihteerin Juri Andropovin aloite vahentéé NL:n_ ydin- aseistus Euroopassa samalle tasolle kuin Ranskalla ja Eng- lannilla yhteensa. Ja juuri Prahassa pidetty Varsovan liiton maiden kokous teki sekin merkittavan aloitteen: se esitti Varsovan liiton ja NA- TO-maiden valille sopimusta 4a ydinasei- joka estdisi vakivallan kayton. yt Yhdysvaltain ja NA- tussuunnitelmat, kieltakaa va- TO-maiden olisi vastattava nai- ivallan kaytté, luokaa ydin- hin aloitteistin, jotka ovat katk- ae vapaita vyGhykkeita, kayttakaa kien mantereiden kansojen rau- taa valmistella joukkojensa [a- hettamista Salvadorin armeijan tueksi, jos sissien eteneminen jatkuu. Salvadorin naapurivaltiossa on parhaillaan meneillaan Yh- dysvaltain ja Hondurasin yhtei- set sotaharjoitukset, joihin osal- hantahdon mukaisia, sanoi Romesh Chandra. OPIMUKS /ENPAI ‘uosi 1983 on koetinkivi, péatdsten vuosi, sanoi Chand- ra. Tata ovat korostaneet monet maat. Joten on toivottavaa ettei tehda paatdksia, joita ei sitten voi peruuttaa. - Jotkut kysyvat, mika mer- kitys on sopimuksilla joita kul- tenkin voi rikkoa. Kyllaniilla on merkitystaé, varsinkin jos ne hyvaksytéan YK:ssa ja allekir- joitetaan. -Vaite, etta Geneven asei- denriisuntaneuvoitelut edisty- vat, ei pida paikkaansa. Ne ovat pysahdyksissa, samoin kuin ladridin ETY-kokous. . rauhanliikkeen on painostetta- va niita eteenpain. Maaliskuussa kotimaassani Intiassa New Delhissa pidetta- va sitoutumattomien maiden kokous on tarkea rauhanliik- keelle. Siina tulee olemaan kes- keisena esilla ydinsodan ehkai- Sy. ntapa NATO:n Euroopan joukkojen komentajan_ kenr. alter Rogersin lausunto, jon- ka mukaan on hyva etta yt useampi maa tinkii sosiaalitur- vastaan aseistuksen kustannuk- sella? Ja hanen toivomuksensa, etté Euroopan maat valitsisivat voimakkaita hallituksia, jotka haluavat tehda taman? otta kai Rogers puhuu noin, vastaa Chandra. - yrittda térkeasti puuttua Euroo- pan maiden suvereniteettiin, vaikuttaa ennalta niiden vaali- tuloksiin. Mutta tama herattaa vain artymysta kansoissa, han Saa lausunnoillaan ne vasta- hankaan. -Reagan on sanonut meille, etta rauhanliikkeen takana luu- raa Maailman rauhanneuvosto. Me sanomme, etta er listuu 1,600 amerikkalaissoti- lasta. Paaasiassa Panamasta komennetut sissisotaan pereh- SA:n erikoisjoukot voidaan nopeasti siirtaa Salva- doriin, jos sotilaallinen tilanne kaantyy murskaavaksi maan armeijan kannalta. leksi takana, vaan seisomme eturivissd. Han itse on rauhan- liikkeen voimistumisen takana, han on 4rsyttanyt sen toimi- maan voimakkaasti omassa maassaan. NICARAGU. PIIRITYS USA varustaa voimakkaas- ti Vali-Amerikan maita tarkoi- tuksenaan eristaa Nicaragua Ja synnyttaa sota sita vastaan. Mi- ta mielta Chandra on tasta? - Tarkastelen USA:n ase- varustelua kokonaisuutena, jos- ta toimet Nicaraguaa vastaan ovat vain osa. Se on palanen suunnitelmissa luoda sotilaalli- sia voimakeskuksia. Yleisen mielipiteen on vastustettava asevarustelua yleensa. Tama liike on voimistunut USA:ssa itsessdankin, eika se halua a- seellista puuttumista muiden maiden asioihin. Nicaraguan lisaksihan USA yrittéa rakentaa voima- meren maiden alueelle. - Asevarustelu on suoranai- nen rikos aikana, jolloin mm. aa uhkaa pahin nalan- ee ee hata aikoihin. Jollei mitaan sanoo Chandra. - Suomen presidentin no Koiviston uudenvuoden puheen kansainvalisiad asioita kosketteleva osa oli pantu erit- tain myOnteisena merkille ilman- rauhanneuvoston pilris- sa, kertoi Chandra, joka sanoi puheen jalkeen lahettineensa * oikein sahkeen presidentti Koi- - Tuo puhe vahvisti luotta- musta, jota tunnemme Suomen ulkopolitiikkaa kohtaan, Se oli osoitus siita, etta ET Y-kokouk- sen ensimmiainen isantamaa jat- kaa Helsingin hengessa, sanoi Pekka Leskela pienennpteelirecedttniypdecetettttecatibtttEttPlltTtTDOLbtss sig Ogee