* m3 Bae t eae : : - ere stats — Tama ei hyddyta enaa, heittaka4a minut ulos, han sanoi . Miksi ette heita minua pellolle? Ei se minua vahingoittaisi... Haluan pudota nenalleni, han selitth paattavasti. —~ Hyva herra, han jatkoi taas rukoilevalla aanella, kallis ystava, antakaa minulle korva- puust!! — Yksivaiuseampi? Shveik kysyl. — Kaksi. — Tassa saat.... Sotilaspappi laski aaneen jokaisen saamansa korvapuus- tin ja hymyili onnellisena. — Se tekee hyvaa, han selitti, se on terveellista vat- Salle. edist€4a ruoansulatusta. Antakaa minulle mydéskin pain kuonoa. — Sydamellinen kiitos! han sanoi Shveikin tayttaessaé heti hanen pyyntonsa, olen taysin tvytyvainen. Olkaa niin ysta- vallinen ja repikaa litvit yltani! Hanella oli mita kummalli- simpia toivomuksia. Han pyysi, etta) Shveik vaantdisi hanen jalkansa_ sijoiltaan, kuristaisi hanet, leikkaisi kynnet ja vetaisi hanelta etuhampaat. Han ilmoitti haluavansa ru- veta marttyyriksi ja han pyysi Shveikia katkaisemaan hanelta paan ja heittamaan sen sakissa Moldauhun. (Sotilaspappi ha- lusi nimittain seurata tshekkien katolisen pyhimyksen Jan Ne- pomukin esimerkkia, jonka paa mestauksen jalkeen ommeltiin sakkiin ja heitettiin jokeen. — Paani koristeltaisiin pie- nilla tahdilla, han sanoi liikuttu- neena, tahtoisin saada mita kymmenittain paani ympari. Senjalkeen han alkoi jutella kilpajuoksusta ja Siirtyi siita nopeasti balettiin vilpymatta tassakaan aiheessa kauempaa. — Tanssitteko czardasta? han kysyi Shveikilta. tunnette- ko karhutanssin® Kas nain... Han aikoi hypata yléspain ja kaatui Shveikin paalle, joka Kunnon sotamies ; : } ¢ x , “ ; ‘ “ — J $ 3 : : ; ane & a : 4 . nr eure K 3 ‘ ES F vot 4 fi ¢ % " i 1 . SHVEIKIN | seikkailut maailmansodassa kiskaisi hanet erilleen ja painoi istuimelle, — Mina haluaisin jotakin, mutta en tieda mita. Tiedatteké te, mita mina tahtoisin? Alistuneen nakdisena han antoi paasna vaipua. — Mita se minua liikuttaa, mita mina tahtoisin, han sanoi vakavana, ja teita herraseni, se ei liikuta senkaan vertaa. En tunne teita. Kuinka uskallatte tuyjottaa minua noin tunkeile- vasti, Osaatteko miekkailla? Han muuttui nopeasti tais- telunhaluiseksi ja koetti saada Shveikin heitetyksi istuimelta, Kun Shveik oli tyynnytta- nyt hanet antaen hanen selvasti tuntea ruumullisen vlemmyy- tensa, sotilaspappi kysvi: —- Onko tanaan maanantai val perjantai? Han oli niinkin utelias, etta tiedusteli, oliko nyt joulu- vai heinakuu, ja osoitti mila suu- rinta intoa tehda mita erilaisim- pia kysymyksia: — QOletteko naimisissa? Pi- dattek6 juustosta? Onko koto- nanne ollut luteita? Oletteko y- leensa tyytyvainen elamaanne? Onko koirassanne ollut vesi- kauhua? Han tuli avomieliseksi ker- toen, etta han olt velkaa rat- Sastussaappaistaan ja Satulasta ja etta hanell€a muutama vuosi sitten oli ollut tippuri, jonka han oli parantanut hypermanganil- la. — Oli nopeasti tehtava jo- takin, han selitti nikotellen. tama chka tuntuu teista katke- ralta. Mutta sanokaahan aah. aah, mitaé minun pitaisi tehda, aah? Teidan pitaa toki suoda minulle anteeksi. — Termospullo, han sano unohtaen, mista juurt olt puhu- nut, on astia, jossa ruoka ja juoma satlyttaa alkuperaisen lampotilansa. Kump korttipel teista on parempl, toveri, »farb- li« val »kaksikymmentayksi«? — Minun on taytynyt nahda sinut aikaisemmin! han huu- dahti yrittéen syleilla ja suu- della Shveikia kuolaisilla huu- lillaan, mehan olemme koulu- tovereita. — Sina olet mukava poika, han sanoi lempeasti omaa jal- kaansa taputellen, olet kovasti kasvanut viime aikoina. Sinut nahdessanit unohdan — kaikki huoleni. Han tuli runolliselle tuulelle ja alkoi puhua onnellisten kas- vojen ja kuuman sydamen pa- luusta auringonhehkun maille. Senjalkeen han lankesi pol- villeen ja rukoili: »Ole terveh- ditty, Maaria!« samalla naura- en taytta kurkkua. Kun he pysahtyivat hanen asuntonsa eteen, oli hanta vai- kea saada ajurinrattailta. — Emme me vicla ole pe- rilla! han huusi, apua! Minut muilutetaan! Tahdon ajaa e- teenpain! Hanet sananmukaisesti kis- kotuin rattailta kuin keitetty etana kuorestaan. Hetkisen naytti silta, kuin hanet olisi re- vitty kappaleiksi hanen kierret- tyaan jalkansa istuimen ympari, Ja han nauroi kovalla aanella kepposelleen: — Tehan katkotte minut, hyvat herrat. Sitten hanet raahattiin por- lista sisaan ja portaita ylos a- suntoon ja heitettiin sohvalle kuin sakki, Han kieltayty: mak- Samasta autoa. koska han et ollut sita tlannutkaan, ja kest nelannestunnin, ennenkuin ha- net saan kasittamadn, etta ky- symys olikin ajurista. Eika han sittenkéan maksa- nut sovinnolla, vaan mukisi, ettaé oli tolttunut ajamaan um- pivaunulssa, — Te vain pilailette minun kustannuksellani, han selitt: is- kien viekkaasti silmaa Shvetkil- le ja ajurille, mehan kavelimme kotiin, Jatk. Esteitta kulkivat entiset eramiehet aitoja, esteitd tuolloin kaivattu, tunnettu et, Vasta sitten kun erdmetsiin omistajat ilmaantuivat, silloin myds aidat.ilmestyi ja vapaan kulun eramiehelta vei. Mita varten attoja tarvitaan, mitd varten vapautta rajoitetaan. Ken omistaa han esteetta kay ja portit auki on — eihan estettd nay. Mita isommat palstat sita horkeammat aidat. Sitako varten vapaus aidattu on, ettet erdmiehet omistamattomat omistajien kalaisien jarvien ja palmupuistojen rauhaa rikkoa sats. Siksiké jokainen palsta aidattu on, ettei erdmiehet yhteista polkua kaydd vots. Te isojen palstojen korkeiden aitojen haltijat. Te varokaa, aitojanne madaltakaa, verdjanne avatkaa. Vai odotatteko, etta ertimiehet sen tekevdt vapautenne verdjat avaavat ja aitanne madaltavat, maahan suistavat. KARJAPAIMEN -78 Tervehdyksenne Vilkkosanomien LAULUJUHLANUMEROON joka ilmestyy toukokuun 10. paiva. Tervehtikaa tovereita ja ystavianne tassa numerossa. Yksityiset nimitervehdykset $7 ja $2. Henkilo- kohtaiset kehyksissa julkaistavat 1x2” $6.00 ja 1x3" $9.00. Tervehdysien on oltava lehtemme toimituksessa huhtikuun 28. paivaan mennessa. JUHLA- TERVEHDYS! LAULUJUHLA- TERVEHDYKSEMME! 5 TERVEHDYKSEMME! Todellisen suurperheen muodostaa eteldamerikkalainen lintu nesti useita naaraita on samassa pesdssé. Kun naaras hautoo aivan matokaki (Crotophaga), jota on kolme lajia. Nama linnut ovat melko yksin, se makaa viiden munan paallé, mutta "kunnallisissa’ pesissa isoja, noin 40 cm pituisia, mutta erittain kevyita, silla kookkaimman- oi olla jopa 29 munaa! Sellaisen ison kasan alimmaiset munat eivat kin lajin edustajat painavat vain 160 g. Anikaki (Crotophaga ani) asus- tietenkddn tule lainkaan haudotuiksi, joten niistd ei kuoriudu poikasia. taa trooppisilla tasangoilla ja rakentaa usein pesinsdé avoimelle au- Hautomisen aikana koiraat puolustavat pesid hyvin kiukkuisesti, ja kealle, Linnun pyrsto on nyvin pitka ja perusvari.musta, joka vivah- heti kun poikaset tulevat taysikasvuisiksi, ne alkavat auttaa yhteisissi telee metallinhohtoisesti pronssinvariselle. vihrealle tai siniselle. Kiin- perheaskareissa. Kerran 72 piivan yanha poikanen auttoi ruokkimaan nostavinta ndissa linnuissa on, ettd ne ovat hyvin seurallisia, ja ryhmat sisaruksiaan suurperheessd ja hyékkdsi kuolemaa halveksuen viholli- pitavat tiiviisti yhta elinpiirinsa sisalli. Pesien rakentaminen tapah- sia vastaan pesin laheisyydessd. Jos toisen elinpiirin lajitovereita tuu varsin umpimahkaan, ilman “suunnitelmaa’, ja tuloksesta saa tulee lihettyville, anikdet hyOkkadvdt myds niiden kimppuun. Myés huolimattoman vaikutelman. Usein iso joukko lintuja osallistuu raken- ttoisella tavalla kuin perin elamiassé nama linnut pitivat yhta. Aamui. nustoihin, jotka voivat jatkua vielé senkin jalkeen, kun munia on alettu sin ja iltaisin voi nihd& niiden istuvan tiiviisti vieretysten jollakin hautoa. Seka naaraat etta koiraat ovat mukana rakentamassa, ja mo- oksalla nukkumassa. ‘Tassd ravintolassa on kurja palvelu, ruoka-annosta joutuu odottamaan tuntikaupalla, mut- fa se ei haittaa koska ruoka on niin huonoa....’ 1]