: rie. oe mneaiactit plies. A toon tes eras if ee le i , vl Byites a : we “! ee way . weet . . | _ . LU. . . _ = myc . a _ ‘a . . . a a Sririiny ven ie 3 wt . oer rie tel _1* ' rt i. 1 5 Tok - weg “317 ' 7 cae ‘ . . v stu 2 Fame INDEPENDENT LABOR ORGAN . OF FINNISH CANADIANS. {LIBERTY} — ‘Entabllshed Nov. 6,191? | mind: Ww. se mo Manegie: SUKST Porstal bubtile. 9 P. _ - Tharoday, Api 9, 4970 Dmitri Gudkov: LENIN JA IHMISKUNNAN, NYKYPAIVA | MUA luhemmiksi twlee Vv. 1 Lenbiith aynty min 1t0- vuotiephiys, mune wvaktuu tile suuretle. merck {ville pu nvlyiben naitekbisnan onniet- tomuuksiste, ‘on ‘pyetytettiva: f0- i Silmnfetete nnn SLi me PERINTO MDELLISTA PARDMPI, MUTA ENTAS Ne’ “PERIJAT . Suomen. ‘vanlien ‘jliteen: muddostungite: altitespiliiin ‘pitides-. afi Sbubertpi .! ty is ot nsteatiliclen aialiatinen yhteiskunta, joka. pe-(ssen Lifmatainen Auomios- ‘Suomen | Kuvalehden - HF: _pitkaisemassa rustuu tustantovilineiden syhteig- ertikKelissaani, etts edessd voi ima. olla’ joka. suhteellisen heikko kunnalHselle omistukeelle, | ‘lvahemmistdhallitus tai pitkiaikainen:vithamieshallitus, Ham atvioi: Hréét kapitaliemin tdéoraetiket. Uskottavinmiulta.tuntua ‘kakoomuksen.. ja Suomen méaseudin ja pollittivet atrategit vahviste- | puoiadis ghtelnen vihemmistdhallitis, jota joku fiberkalinen ja’ ruot- - vat itsekiiin siti aavistameatta salainen Seman suunnen mies: kay. sisdita kasin tukemszan, Te leniniamin teotuudenmukaisuuden Taifaisella hailituksella om tosin verraten hyvi. perinté hoidet- | tavanaan, sila Kansan raskaer tortion saanyt Aansanrintamiahalli- tlés kirjoitukelsta. Yh onéramén: val- a. ubratasn turhiin ae aeaie vastuataa ihmisten syvitlislé . aja- Tikal ksla (Hnilseeed, dln GH: todelld mittaamaton -vaikutus ‘maailman koRtalothin:. ‘Nima yritykeet ovat beraialn yhdeatii tal nseammaste jolasa laaditadn anblyyttisten: ‘Inakukonelden avulla raholtethn: anti‘leniildizen propagandan teeseji. Koko a _ Telephone thes wa nee ca a ee =e a ~~ || avbhigtisest =. oom "orn : woneg wade ie ae . ee a ee Te TTT et ee i em ee Ee . . F, . : 2 OES eee wo eee : a a a i eet . ee eee - . a ‘TLAUSHINNAT: Chaatinen: 1 ve. $10.00, 8 kk. $525 UBAIO: So | $ kk. $3.00. : 1 vi. $11.00; 5 | $0. - Suwonesn: +0. ¢ i vk. au -Quebecin vaaleista Nayttia silta: etta Quebeciasa kbydilain tavallista “huumempi” . -/tanga erilisiath yksityiskohdleta.. vdalikampanja. VYaalit suoritetadn, kuten tiedetain, hubtikuun 28 ‘paivanil, eli vajaan kolmen. viikon kubuttua. _ Valitettavana seikkana tissit yhteydensa on pidettavai tyéven- | puolieiden vaikutusvallan ja jarjestilligen voiman heikkoutia Qlue- becissa. . S¢ vaikutiaa osaltaan siihen epirealideeh tughetmadan, mika Quebecin vaalikampanjasta on ‘tahan’ mennessi saato maa=- ‘Kunnan, ulkopuolelte.. Tuntuu silta kuin nykyinen hallituspuolue, déidministeri Jeane | Jacques Bertrandin johtama Union Nationalen hallitus. clisi niissi | Vaaleissa “selka seinga vasten', kuten sanotaan. Tihan vilttaavat .. he propagandalliset otteet, mihin hallituspuolue on turvautunut. Vieisend” tapanad on,, etté hallituspuclueet ovat muita “maltilli- oo sempia” vedoten valitsijoihin ‘ ‘omien saavutusten” ja uusien tu- 7 ‘pausten - .perusteella. Naita perinteellisiii menetelmid ei Union Na- a tiotialen hallitus pidi. kuitenkaan riittaivini, kaska se turvautuu ; yhuisita ultimaattumiohjelmaan Ottawaa yastaan ja toisaalta. be- paratistien Parti Ouebecoisin ohjelman hyvaksikayttéén. | Ottawalle esitettyjen ultimaattumimuctoisten vaatimuaten ok. avolta on tarkoitus saada liittohallitus valltsijain diimien edessi syyniiksi. Quebecin joukkotyottémyydesta, hucnosta palkkatasosta _ jz muista pulmista. Kun -liberealipuolue. on muodostanut liitte- hallituksen, niin tHIl& taktiikalla yritetiiin tietenkin | lyéda, mah- dollisimman kovasti myos. Quebecin liberaslipuoluetta, mika sivu- - mewunen sencen tuntua olevan Ottawan, eke ainoastaan littohal- lituksen, “valkoien toivo’ niissi vaaleissa. Unkaamalla jariesta’ karisaninestyksen Quebecin jtsengis- tymiskysymyksesta, ellei jiittohallitua {sadi yuoteen 1974 men- nessa uutta perustuslakia, huitaistaan myds kakteen suuntaetl, . Seki liberasleja. ett maakunnan itsemaarddmisojkeutta vaativaa Parti Quebecoisia vastaan. Ja kun tyivdenpuoluee! ovat Quebecissa heikkoja,. huten on jo todettu. jarkevien Ja. ajantohtaisten kysymyaten mapittely jad .pakesta toisaryoiseen asemaan ndissa vaaleissa. Me luonnollisesti toivomme scki Quebecin ett Canadan liitto- valtion etujen ywuoksi, etta ndissi vaaleessa - Airkastuisi quebeci- . laisille tydvien itsendisen poliittisen roolin Lirkeys. | Vaalikampanjan nykyisess§ vaiheessa on turhaa esittda mi- : thin ennusteluja,. mutta mahd@ollista on, etti tmikdin puolue _ hallitseva. Union Nationale puolue, liberdalipuclue, Parti Quebe- cols, Creditiste-puclue ja tyévaenpuolueet — ej. sa ndissi vaa- .-lelesa rilttavasti kannatusts haliituksen rasuodostamisekei “omin. ‘yoimin”. Todennakoiata on, elta edessii on jonkiniaisen koitoomus- hallituksen. mucdlostamisen VAltLamattomyys, mika seilaisenaan et . olisi-lainkaan -bullumpi ajatus Quebecin yaeatin etu ja. silmaila- pitien. Mahdollista on myés danien. jakaanutuminen niin, etta- uudet vaalit on pidettavd:lahituleyaisuudessa. “Perasti kuulun”,. kuten sanctasn, Mutta vaalipaivién mennessé voidaan odottaa Po-. | liittisen iimapitrin auurta kuumenemiata Quebecista.. Kaakkois-Aasian ttilanteesta | Puhuen Kambodzhan vallankaappauksen merkityksestd.,. Sua- men Sosialidemokraatti: tatest, etta sen “taustana on Vietnamin Botan asteittainen laajentuminen lihea kaikkialle Kaakkois-Aasias- sa. Kambodghan vallansiirron jilkeen alucen kartta on muuttonut | amerikkalaisten edukst. Tama voimatssapainen. jirkkyminen uh- “kaa muuttas Kaakkois- Aastan kehitykeen suunnan ratkaisevasti pahempaan pain.” | : “Edeltakerrottu Ost selvasti cnaulan Kantaan.. keikeaus,’ missil ‘olivat ja on yha Yhdysvaltain tiedyatelupalvelun — ClArn earmet pelissé, ej voi johtaa mihinkiiin muukun kuin tilan-, Kaiken lisikei timd on | teen pahenemiseen Kaakkois-Aasiasse. vain Osa tilanteen pahenemisen kokonaiskuvasta- Paiva paivalta tulee ilmeisemmaksi, etta presidentti Nixenin | | ohjelma €i pyrika#n Kaskkois-Aasisn tilanteen rauhoittamiseen ; et amerikkalaisten sotilaiden Kotiuttamiscen eika Vietnamin ‘veri- Nylyn lopattamiseen. ‘Niinsanottu ‘ ‘vietnamilaintuttamisoppi" pyr- kil tetenkin amerikxkalaicten miesmenetysten: vihentamiseen Viet- namin sodanse, mutta ¢: sxdan lopettamiseen muuten kuin USA:n - imperialismin vaiten puitteissa, mika on letenkin yhti kaukana ‘kuin ennenkin. Vitmepaivien tapahtumet. Kaakkois-4asiasaa oucittavat. ettii - Indokiinan niemimaa on kokonaisuudessaan joutumasss presidentti .. Nixonin "vietnamisoimisen” uhrikei. Yhdysvaltain - armetja, diplo-— matia ja tiedustelupalvelu CIA ovat. pelanneet yhteen, ja seurauk- Bena ‘on pualueettomikal julistettujen Laesin ja Kambodzhan joutu- minen yha tiiviimmin mukaan ‘tahan ‘Blrategiaan jonka piilimia- | rink nyttaa edelleen olevan USAin actilaatliser voiton sagvut- taminen Etelé-Vietnamiaaa je amerikkalaisten—joukkojen jitmi- | nen yalvomaan koko alvetta ikalsikei ajoikai. : Vhdysvaltain: toimnesta «i ole vyucden 1962 Geneven sopimuk- _ sen jilkeen kunnioitetty Laosin puclucettomuutta. Kambodzhaa on “vietnamilaisaissien” -liitkeiden varjolla pomrnitettu useaan otter. seen, Laos on jo nyt gelvisti USA:n joukkojen uusi taigtelutanner, vaikka ajté.e) julkgauudessa vieli, myonmetakaan. | Erityisen vaaralliseksi on Kaakkois-Asgian tilanne ruuttonut : Kambodzhan vellankaspraukgsen jalkeen, Uudet. vallanpitajat, jotka | ovat saancet taban mennessi tunnugtuksen vain USA: ‘lta ja nal- , gonilta, tosin vakuuttayat puolueettomuutta vedoten jopa ¥K:n Piisihteeriin. Vaatimukset “vietnamilaisten poistamigeksi” huiten-- kin opoittavat, efth kyseessi on USAn mielenmukainen “puclueet- tomuus” jonka piiimiarind on keikenlaisen hansallisen vapautus- libkkkeen tukahduttaminen, totesi eKDL: im \ Hdnenkannattaja Konean. ‘Uutiset viime torstaing. ) . ¥hdysvaltain, toimesta. — ja tietyeti porvarillisten tiedotue- _ . vilinieden piiestimind — Jeimotaan jokainen isinmaallinen va- ~pautusliike Kaakkois-Aasiaess “pobjola-vietnamilaisekst", ~ NMiitH bohjois-vietnamilaisig eotavolmia on muka kaikkiolla mies taton-— pojat ja tydliset nousevat sortajiaan ja niiden . amerikkalaisis : taustamichii vastran. ~ fo ; | simdisénti. ).gen valtidmattomyydesta | sitt, ett se vastag perin pohjin ‘|laajzojen . | kiemplé etuja. Uljanovien vallan- kumoukselligen perheen -draama |: Keambodzhan ‘fiend propaganda hojas visti j ja samoihin talheellistin tulkintoihin i vaaristelyibin, - “Millaisie, nimi ‘menetelmit ovat? ‘Endinngkin. valtava inhimilli- nen ja pollittinen Klinnoatua Le- ninid, hiinen oppiaan ja toimin- taansa kehtaan yritetiin hukut- taa Jinaimainga kutauthaun “tri- vinalisuuteen”, “Kysymys on suur- wiehen elimékerran lubilsiata ykaityiskohdista ja hinen toimin- Tiesk Pista silmifin -kakeri netkkaa. : | . Ensimmilinen. Monet porvartl- tiaet lehdet kuvaayat Leninin eli- man Uittiwis tosidnioita elle vidristellen niln varsin tendens- Eaimerkilsi -: Leninin thetéellinen, poliittinen ja vailan- kumouksellinen elama, joka ko- hotti valtavat kansankerrokset yhtendiseen paamairaan, kuva- tann Tielkeinpd henkilikohtsisena Koetotaimenpiteend teaarin ‘halii- tusta ja koko kapitalistigta jar- jestelmié vastaan’ Leninin veljen Alekeanderin teloituksen vucksi. Nuori Viadimir Uljanov oli todel- ja . byvin jirkyttynyt rakasta- mansa ja kunninittamensa veljen. | teloitukgsen johdosta. Mutta on’ selyas, ett8 murhe ykain, olipa be miten suur ta- hansa, ¢i olisi riittinyt Leninille otiistamaan koka merouttaan,.ko- |ko elimiiinsé titannisetle taiste- lulle ihmisten vapauttamisehsi kapitelistisesta orjuudeste. ~~. Samoin kuin monet edeltajansa ‘|Lenin oli, ayvdsti -vakuuttunut paitsi sosialistisen vallankumeuk-_ myos ‘ansanjoukkojen — tiir- voimisti tietenkin hanen paaltae vileyyttaan. « Mutta hiinen padttavaisyyten- ‘| sa padsyynd ja lihteena olivat kansanjoukkojen karsimykset . it- .|sevaltinden ja kapitalistisen riis- -| ton kakainkertaisen sorron alla. Edelleen, erdigiin Leninia ku-. vaaviin- aytikkeleihin porvarilli- nen lehdist6 pyrkii usein: 1iitts- maar valokuvia, jotka kuvaavat hinti: sotilaiden parissa. Tillai- #en lon sen suunnittelijoitten mielesta kuvata Leninii, melkeinps milita- tismiin .taipuvaisena - henkilénd. | Tima tendensai on valheellinen, se ei kuvas leinkaan oikein ta- min suurmichen luonteenpiir- teita. Johtaessaan - sisdisen vastaval- * }lankumouksen ja ulkomaiden in- tervention takaisinlyémtaté Lenin ‘| moamattomastt, Emil Wailin, Toronto, Ont., tayttaa perjantaina huhtikuun 10 pditana TO vuotta. Vic Haaninen, Long Lake, Ont., tiyttad keekivikkona hubtikuun iS paéivani &3 vuotta. | Len’ Hjorth, Teorento, Ont.. tiyttid perjantaina huhtikuun i7 piivind 74 vuotta. - - ¥Yhdymme sukulaisten ja tut- tavien onnentoivotuksiin. Bula mahdettomuns on, etta pohjeis-vietnamilaiset voivat mu- _ka- Btelé-Vietnamissa pith ku- rissa pucli miljoonaa, hampaisiin antl | ! Bjtilasta. ja’ yli miljoona mieaté hasittavad Seigonin armeijaa ja laheitaa suurlia armeijoita vyiela mulhinkin maihin, kuten on vai- tetty, 3 Toisaalta on “ huomioitava, -6tta 7 vapausliikkeen sissejii on Indo- kiinan kaikisga maigda. Aivan _ lnonnollista on myis, etl sissit avustaval tolsiaan, kosika Kysees- 5a oh Yhtelnen taistelu isinmaan vapauttamiseksi ja amerikkalaia- ten hydkkiysjoukkojen poistami- ‘gekei koko Indokiinan alueeita. a Sitloin: kun presidentti Nixon aatui virksanea, oli vingeinsé. pii- rélesi toiveita alitd, etta hin jo- pettaa yerenvuodsitukaen Vietns-. misaa, Tostasiassa presidentti Nixon lupasi niin menetelld, | Mutta vucal on-jo kwlunet hi- nen yirka-ajastagh scdan jatkves- ‘Ba jf [anjentuessaan yhi. Tilanne on kirjistymiash koko Knakkois- Apsiagsa ja nytt ailtii, ettii Yhdysyvailat helttistyy vibitellen Botaan kaikkia Indokiinan konso- je vastoan. Viimmesikaiset tapah- tyumat osvittavat kulnka vagral- lista pelidi on Be, ‘kun ¥idysvallat YyHttea alistan valtanea alajeau- ‘teen ‘tolsetla _mantereella” olevin , kangoja, ‘Lenin - aloitts . timdin asenteen. “kuvituksen”. tarkoitukaena | aselstettua amerikkalaista ja loramuni stinen pudlue aihtau- tuivat limmd]li ja rakkaudella nuoren Puneisen armeljan gatl- Jaigiin ja komentajiin. | | Mutts Lenin niki heiseii ennen kaikkea . ja yksinomaan kangan edustajiz, jotka olivat aseiatautu-: néet’ puclustamaan ~saavutuk- siaan, Mikaan ei oflut Leninille viersampaa’ kuin mijitarismi mis siin muddosss. - Lenin korosti artikkeleisgaan ja pubciasnan aina, etti aseellinen taistelu on valiaikainén, joekin: valttimatin tehtiva, jobon -ono- reo sosidtistisen valtion vihglliaet oval gen pakoitaneet. = = = | Lenin antoit todellakin neuvos- tokansalle perinndksi kehotukeen puolustas kaikin voimin omaa vai- tiotaan. Kanga on tayttiinyt {a- Tain Leninin ohjeen monigsa Tas keisae talatelviasa sosialigmin. ¥i-. -holligia vastagn. Mutta ihmieet, ‘jotka yrittaval esittid timan pucien vAdrasea valosaa, pitivat . parempana “onohtaa”’, etta engimmainen: Le- ninin allekirjoittama agiakirja ol asetus rauhasta. Nimenomaan taistelun -yleisen aseidénriisunnan sek kansojen vilizen rauhan je sovun puolesta. Lenin vilhasi perin juurin inmpe- rislistista vallcituseotaa ja kara- myksia, joita se uiheuttaa inmis- kunnalle, = . Kommunistinen puolue ja new- voatokansa oval perinect hanelté Taistellessaan kansojen valisen. ranian, puolesta imperipalistista sotaa vaatnan he thyttivat. aamalla sosialistigen valtion perustajan evden tarkeim- mista ohjeista. Leninin vallankumouksellisesta toiminnasta puhuessaan menet porvarilliset lehdet yrittavit esit- thd asian siten kuin sogialistisen vallankumous lakakuussa 1917 ¢i alisi ollut koko itd edelthneen kehitykeen Iginalainen . geurans. Lokakuun vallankumous = yrite- thin kuvata yksinkertaisena val- fankappauksena, verrattain pie- nen: vailankimouksellisen Bala- liittolaiaryhman taitavan toimin- nan tujoksena, Piiim#ira, johon talaisen val- heellisen teesin laatijat pyrkivat. on selva. He kieltiivit, atti sosialistinen vallankumous olisi seuraua Iain- alaisesta, taloudelliaesta ja soai- aalts-poliittisesta prosessiata, joka tapahtuu objektivisesti riippu- matta hallitsevan luckan yrityk- sista estda siti (j4 aiden yritys: | ten viistatsesti. - Marxismin-leninismin yvoima on sen syvallisessa tieteellisyydeasii. Marxismi-leninismi osoittad s elth nykyaikai- fen porvanilisen . yhteiskunnan kaikki viat: turvattomuns, tyét- timyys. poliittinen- taantumus, fasiaml ja‘ sen Valstamaton Beu- ralainen, imperiatiatinen aot el- vat ole ‘sattumia’. vaan vaista- maton tulos, kapitalismin ypyay- vid aeuralaiaia. Timiin: opin ‘huippu on syVva teoreettinen ja kiytiinndllinen johtopaatos: jotta tehtaisiin lop- PAIVAN PAKINA VIERAALLA ASIALLA Vaikka ‘eaimerkikei oikeudes- . set ovat meonossa katsomaan su- sa ef hyvitksyti “lain tuntemat- ‘tomuutta” puoluetukgeksi, niin maan asinita tuntemattoman lehtimiehen haksahduksia vol- daan jotenkin ymmartaa, vaikka ei hyvikesyi. | “Mutta jatkuva uuraatus: vie- raalia asialla, omien lukijainsa — ja tikalaéiaten kansalaiatemme -guuren enemmistén etuja vas- tian, on Kuitenkin jlmid,. joka Biheuttag kulmakarvolen kcho- tuata vahin siellé ja thulli. Vai miti arvellaan siit&® unia- ja -tyGliigvastaisesta vuodatuk- sedla, minki. Toranton Vapaa Saran “Vatupasst " julkaial nein - imeensii: ~— Lakot kestdvkt Kanadassa kuukausiakin . . Jokaisessa ta- | Pauksessa ne paatty vit ‘kompro- Anisalin. Miksi ei voide useam- malla aialla hyvaksyé sitovna valltyemuctos. Muutamien sent- tien’ eron . vuokal © kiriatetdtin naélkiivydiai molemmin puclin, valetuan taistelatahtoa ja vahit ajatellaan ‘yleisdatii joka kiiraii jakostea ynti paljon . aloitetaan siinntililgesti pitloin _ (kun) ait on yleisdie suuorin.. vahinko. -Lentolilkentceasi tle- detdin ientovalvojien,. mekea- nikkojen, asslastiimestarien ja. tuhkakupintyhjent&jlen = ryhty- vin lakkoon johlopidvien alia, - Jolloin sadst-tuhaunct kansalal- ‘pagandistit, ku ° . Lakka - piiieslagsa. Amerikkalainen ajka- kausglehti Time kirjoltti Bakettiin meéisen levottomans amerikha- . lgisten ‘historioitsijoiden- koulu- kunnasta, joka tunnustaa luokka- intrepgien ia luokkataistelun ofe- maseaolon historian proteasin -pe- rustana. Nimittien titi amerik- |. | ‘kalaiétan histotioitéijain . koulu- | - kuntag “revisionisteikal” (he ‘'re- visicivat” ~luokkien _ ylapuglella clevia vakiintuneita.opneja, joita amerikkalaiset -historicitsijat pi- tH¥VAt ochjeinaan), lehti oscittas: levottoemana, .etti “eraiit revisio- nistit hyvikeyvit . marxilaisen lugkkataistelnteorian’ Yhdysval- ‘tayen historianprosessin, eritte- lyasdé. 2. Menetelmien yng. lainaaminen vastustajaita ja niiden eopeutta- minen omia tarkcitukasla palveie- mian on poliittisen , taintelun vanha koetekiu keino.. Tallaigeen taktitkkaan’ on jJoutunut turvano- tumaan kapitalismi, yrittdessain heikentai ja laimentaa kaikin ta- voin luokkataistelun kirkevyy(ta nykyajan kapitalialiacsaa yhteis- ‘kunnasga. Tama tesiasia ei loppujen la- pukei oscita muuta kuin sita, etta leninilainén: oppi kKapitalismiata ja sen valttimattGmisti korvaa- misesta uudella, nykyaikaisem- maila sosiaaliseiia jarjestelmaélia, sosialiamilia on oikea ja oikeuden mukainen, : Armopalojen jarjestelma, jon- ka avulla kapitaligmi yrittaa lyo- da vaikutelman “kulutusyhteis- kunpaste”, samoin kuin kaikki mutttkin yritykset narmigida ka- -todistavat f pitalismin. clemusta, tnnen muuta sosialismin vaita- Vin suurta sHosiota konsan kes- kuudessa. ‘Tama merkitsee vilme kidessa leninismin aatteiden voittes, — Tamin paivan uapitalististen maiden tydtitekevat vakuuttuvat yha enemmiin, ett# kapitalismin Duutteita ja malapaiseita ei voida laakité, konunietelivatpa sen -pro- teoreetikot ja vaa- riatelijat siti .miten paljon -hy- VENSS. . tes on hoitatriit muutamat asiat-hyvin: vakauttamisen, yaltion ‘rabe- asioiden hillityn parantamisen, aikomaankaupar nousin, naan ylka- | polfittisen arvonnan Jisdantymisen jne., nuitta usd valtiovarainmi- msteri Vennama on fleikannut kauneitmat taakerinsa lupaamalla porstag tyortdimyyden kolmessa kuukaudessa . Doe, PYRBHOKSEN vorrio. | Phiviin Sanamien (Helsinki) ‘piikixjoituksessa todétaain, etea oikeiston vaalivoitito of. johtanut . astat esinn. Aallitusneuvottelujen osaita melkoiseen umpikitjaan: “Sitkeat ja vatkeat . hallitusneuvottelut tulevat: varmdsti “jad _ dyttamndén vaalimenestyksen kuuméntamia pita. Oikeisto oppii var-- Sif -pian nékemaga, ett# sen on vaalivoitestaan ja rahavalian tuesta sitolimatta mahdoton foitaa -timan imaan aésioita aiin kuin se tse tahtae.. Lusikka on ennemmin tai my Ghemuatin diettava kaunilseest kdtesn, elfei-sitten haluta ‘aad tyystin puuroa vaille, Huomatiayaa onkin, ettd kokcomus on hallituskipeydessaan entinyt Jo “pydrtdi Manet vagleja. edeltaneat pyhat sanansa. Oikeision vaaliveitta, jonka pitr ‘vadllnainspuheiiiin viltaten ratkaista kaikki ongelmait, nayitadkin nyt johtavan erdaseen -puls- kimpaan sisdpoliittiseen kriisiin sotiert jilkeen, Monet ovatkin osti- vasti puhuneet Pyrrhoksen voltosta.” on mumnnrtnnunuiitnnestgtenaen Suomessa rar sea am ‘Heleinia. — YT 100 erilaiatia tilaisuntta jarjestethan Suo- messa Leninin ayntymin 100- vuotisphivin yhteydessi- Jo .. Viime lavantaina saapoi Helsin- kitn Suomen hallituksen kutsu- mana Neuvestoliiton heallitua-- valtuuskunta. Sité johtaa Neu- rostoliiton opetusminteteri NN, A. Prokefjev. — Suomessa nidettivien titai- suukeien jirjeatijind ovat valtio- valta, Suomi—Neuvoastoliitte- Seura pek# tukuisat muut kariea- laiajarjestat: -— Myés. yya- sopimuksen - 22. ¥LOSIPAIVa ost Lenin-kuukaucer ajaksi. — Lenin-juhlien jirjeatelyiat kertoi tieodtusvilineiden eduata- |jille Neuvostoliiton suurlahetys- téssi “Helsingissi:’ suurlihettilas A. E .Kovalev.- Han selosti myos JUNESCOtn Lenin-symposiumiio .|Tampeéreelle saapuvan ‘Neuvoato- Tyémies-Eteenpiin oli yhden viikon — Umestymatia-_. Veljeslehtemme = Tyimies- Eleenpiin, jola puinelaan Su- .perior, Wia.,, USAissa, joutui diskeisen ESA:n postilakon ai- kana olemaan yhden riikon il- . mestymiitti, koska Superiaris- ta Wis, Minneapolisiin, Minn. menevalle postille oli esitetty kuljetuskielto sen vucksi kun Minneapolisin postityolilset oli- vat hiydelliscati lakkoutuneet. Suurin asa Tyimies-Eteenpadin - lehtei: postitetaan eri . puctille [SA:ia Minneapolisin pasti- kontterin kautta. " _ -Newyostoliittolaiset tiedemie- het ovat liytineet Pohjois-Kazah- planista Kustanain ‘kaupungin -li- helté 30 miljeonaa vuotta:sitlen kas vaneiden kasvien sig. kulaisinan toiselle pualelle maz- ta .: . ¥leisé on jonkinlainen tahdoton nuija, jota kuin am- mattiliitto heiluttaa whkaavasti. ‘tyinantajan pain pial.” Sittk nyt kuulitte, tai ssitte | Jukea, miten “pahoja kiusanhen- kid" ammattiyhdistykset ovat. Sen kun lakkoilevat piruuttaan, yleisin kiusakgi. Kako kirjci- tuksen kirki kohdistuu “yleisdén Chyvén" nimigsh ammattryhdis- tyellikKeili ja erikcisesti nilden toimintag vastaon, mihin yhdis- tyy - tilanteen. vaatiesaa myo lakkotoiminta.. . Tuohon syddmenvucdatukgeen sisiltyy Hmeéigeati simo anitos Canadan asioiden ja erikoisesti timin mantereen ammattiyhdis- wtysliikkeen tuntemattomuutta, Muita kylli giind ‘on vielikin > Buurempl ona tictoista ynseytth, vierokeuntaa ja vihamielayytta ammattiyhdistyslikkeita Wig Laan, Kukaan ci lahde. “piruuttaah” lakkoilemoan. Jos cslmerkikel Torenton rakennustydliiset ovat —6tyylyvdisid «6 tydolosuhteislinaa, ammatilyhdistya ei gas heité lhhiemiin lakkoon, Jos ‘Vatu- kttn ‘yrittiimiiiin, Tyytyviilaet tydldiget sanovat hinclle, etta. mone auohon Inkkoincsi! niin mikiiin “pahansuopsinen” | _ pasal! ‘tolgin luwlee, olin men- liiton valtuuskunnan kokoonpa- | Toa — Y¥etavyysviiken avajaisiuh- lan jirjeati SN-Seura-ja sen tun- -)Tukeena on V. J. Lenin ja-Neu- vostoliiton ulképolitiikka, Jubla pidettiin 5. 4: Helsingin K Kulttuuri- taloaga.. —_ UNESCO: n Lenin- -symposiu- mi alkei Tampereella 6. 4. Sen paityttya on daéanottajat kutsut- tu ‘tutustumismatkalle Leningra- diin. — WNeuvostolilton ja Suomen nuorigon ystivyyeviiken paijuhla jarzestetdan Turussa, Sunk pu- huy wkoministeri Ahti Rarja- lainen. oo BAK yarjestas 12. 4. Kot- katsa Leninin -syotyman 1)- vuotisjuhlakokouksen, josaa pu- hujana on SAK:n: puheeniohtaja | Niilo Hamaléinen.. Tilaisyuteen osalitetuu Neuvostoliiton ammat- tiyhdistyavalituvekuota. — Lenin ja suomalaiset-nayt- tely avataan Helsingissa 14d. 4. Myéhemmin. se siirretiiin engin Toinen tosiagsia on, ett tsed massaa Belvitellain tyimaaktiis-. . toja paljon enemman ilman lak- koja kuin lakkoibin - turvautu- malla. Lakot ovat aittenkin poik- keykgellisia kollektiivisten tyo-. : ehtoscpimusten laadinnan. yh-. teydesad. Kolmanneksi Canadan ammat- ' viseit tiyhdiatyslitkkeelle on ayyt ja tiydet oikeudet olla hy- | vaksymatts “Bitovia valityamuo- toja”. , Perussyyni sithen miki (Za- nada ammattiyhdiatysliike vag- — -tuataa kynsin hampain na. “so- Vinto-oikeuksia” ja nliden “sita- vie” piitéksik, on se, ett nileta- “on saatu Canadassa, eikA yhksin- - omaan Canadasan, perin kieltei- Sli Kokemudkaia. Mita sitten tapahtuu canada- laisille tydldisile sen jiilkecn yun heidin lakkoutumisoikeuk- ainan - rajoitetaan valbovalian. tolmesta. Antakaamme tisaa yhteydes- ai “pwolueeton puheenvuoro” asiain kommentaattorille -Ed. Finn'ille, joka sairaalatydlaisis- ti pubuen Jarjoitt ¥iime maa- nantalna: : “Kollektiivisat “tybehtosopi- mukset sairaala-alalia ovat mil- tei paljasta teeakentely# (little more than a aham), aanci CUF- Hin johtaja Gil Levine, Ben Johdoste unioita paine- . -taan- epditoivolaeen ascimaan. Useita asiraaloita joutul Saskat- chewaniasz vilme vuonne Jakko- tilaan. Salraalatyéifisct’ Ontn- ricdaa, Nova Scatiassa ja Now- - gelesin —tuomidistuiméssa A867 lendysls, silloin §1l-vuwotiaan Toronte Daliy Starin tydvien- . Nixonin vartija lapsenryé ostajana Los Angeles, — Presidentti Ni “Onin entista henkivartijaa syytet- Hit. viime vitkolla ersan vaitcoutus- valtaisen- pattkinfohtajan llvuoti.. = © aan perjan kidnappaamisesta ja Yb ty dysvaltam rikoshistorian kolman- . neki sudiTimpien ‘tmnatden aati. Misesta, , ah wotias Ronald Les. Milter. joka oli presidentti Nixonin henki- ‘vartijana Apolio-estroiavitien ‘un. nisksi jdrjestetyilla paivalisilld vii .- me yRonna,oli sryteltynd Los An- yuotina Kenneth Yourgin ryistimisesti. Pojan 158, suuren pankin johtaja Frederick Young maksei . 250000° _ dallaria poikansa vapauttamiseksi. Miller olf Hittevallion verovirs> ton palveluk rydstiessitin po van. YVeroyviraston palvelirksesta ii- net sirrettiic Nixonin henkivarii. Jaks] yiIme vuonna taman Los An- - golesin vierailum, ajaksi. Maier suo jeli, myés enlistd vaetapresidentlia + Hirbert Humphreyta vaalikampan- | fassa 1968. . ‘Viime’ lokakwussa Miller piditet-- ‘tin erdiin davaratalon rydstésta, ja hin on sijta Jahtien olivt vankilassa. — Yleinen syyttaja:.sanoi .viime viik- kokten kuvlustelujen }ilkeen, ett han wskeo lannastahojen Clevan kes kemattomana sveiteiliisessii - pan- kissa. Turkuun ja, sielta Jyvaskylaan. —— Lenin ja nuoriso-seminaari - avataan Tampereen - yliopistossa - 20. 4. Samana piiviind avataan - Feisingin myoa . Lenin-viikko Vanhaila ylionpilastalalla. — Leninia syntymin 100-yue- tispaivin paajuhla -pidetisin Hel- sjogin yliopiston’ jublasalissa 22. 4. Taman kansalaisjuhlan suoje- lijana on preaidentts Urho. Kek- - konen. — Muita Lenin- jublia jarjeste- tain Tampereella jz .Purussa. | — Ensi marraszuussa tulee ku- luneekei 100 vuotta presidentti J. EK. Paasikiven syntymisti. Paivin viettoon valmistzudutaan. myte eri puolilla Neuvostoliittoa: | foundiandissa harkitsevat myés lakkotcimenpiteiti.” Hin sanod Nova Scotian tyd- ldisten alevan “painettuna selka seinda Vasten". Nami ‘alipalka- .tut gssirasiatydlaiset vaativat $120) padkenkorotusta kuukau- dessa — mutta hele luvataan vain $15.00. 0° | - “Qntarion aalraalatydJaisten lakot. kieltA& Ontarie Hospital Disputes Arbitration laki, miki _pakettan tydliiset (niihin - Keuden paitéksiin, “Sen jé&lkeen kun’ timi Iaki hyviksyttiin v.-2665", selitti mr Finn, | kunnalligtyélaisten palkka-auk- . ko samoissa "kaupungeissa on laajentunut miltci kakeinkertai- .. Hamiltonin,- -gekst. Toronton, Ottawan, Londonin ja. Windso- yin tllastetiedot: osoittavat, «t- turvantu- _ maan vViimeisena toimenpiteena “gitoviin') soyinte- ~oi- “ariranlatydliiaten ja wis 7 . . TOUIERI ore ee oe 17. aes er eT - og Oar tates TH! . . - r r . " -- os om . . L ; . aa we wt to. sooo es: . . 7." . . . " . . =p oF ". . . oy an ev oe. . . sy ue wo omnes "8 . . . - 2 ee . . = . wk "Totes game 2c . oe ni Satter . . o_o or a ee . . oh | ee . . Oy ‘. - "; . 1 "os . v . . . "., . . : ot . 7 ae . . . . . . . . a 7 _¢ . vb, "a, ss ee rit ae a . . . . . . . - .. . . . = ..,* 4 bal me tet . = . . . . a . . se eg rn Fah ST Lad oo et i Ree ee OP ee cee eT ee er Re a nea os =e Ete . . . . . = 1, - ee ee ee ee . . st . . 1 . Pan i Pa PC teetel Lt _ . : et . . age, roe he . . " _ 7 " : os . . . _ - ° . a . “4 ee oes oats . - . . : -= " . . . -_ ee) soe oy a | ee ee - apo - . . . . . = a at oa = . se In "oo. . 1 = monty . : . . ." . . Co . , a. - oa win ‘ms “i= "gE "om, = = . . | - =, ' . . a _" 7" — = . Jt a | a . +. = - . . 8 1 . ou . . ee ee ee ee Eee] i ' il ! =! z ro. ol fap a=t Pee - "47 la eet et =u 1 oo es i ZL a - . i er et ee 2 = ie “ oe ‘ ato f = i . mea . z= Sees wT, wer " et : _- _-. __. . soem ee Ot ones . . . ‘ 1 es ra. ee ‘ 4 Li ea " - a 7 . . rr er er tl . ee er = . - * oom 8 7 | Ts a . . . a” 7 = sae . "1 . _ . 7h _ = aa ot - a ema ae 7 Wo neta . ‘ _ Teepe eT Se 7 = F oo . . tH -tavallisten kunnallistydéliis- 7 t ten palkat ovat nousseet $24— ~ $40 enemmiin kuin sairaalatyé- léieten palkat — yvaikka ne kaik-. ki Kuuuvat AmaAAn unioon (CUPE}.. Kasi aydiimelle. Kenen on ayy, jos nim& sairaalatyélaisct jou- tuvat oikeuksiensa puoluatami- - seksi turveutumaan takkoon? -.Samaniainen tilanne vallitsec -Miltei poikkeuksetta kalkiesa_ lakkotilanteiaga. tyoliialukijoiataan perustamacta “7 ammaltiyhdistysten pahuuttr . ‘vastnan?. On slinkkin “elimiin- Ayb" ja 'ndiimiirh”, ° — Minsiikoura, Mutta Yapan Sana paithaa — . - . 1 2) pe a i Se ge eee = aera?