Peo

F eee a ee ee a ee a FERRIS aD iano Ft aha .

iz
ry
‘i
1 f

iF...
|?
if
i
im

a “ae . = r “ Tore =".8 ur = : 1. I. i pice“ 7
a my ae ow! a.T _ . . oer naa 7 are ae aa a eT - gee ot yg a uF . -
. . wee so mt soe Me . rat 10: es mow . . "poe _ ee er
. . . ate - a moo 1 . a 1 : ‘Fe. what "y . "Oy .

a oS a al ha Ca hl Cn ee
- a
. . "owe moo

yoy 1 ebay eee ie

Tae TL. oe Se ear es ea

ath sy ety ort oem anak pa,

=
ie Pinata el ee

| .

a. .

iar a Fa a =

co ee ee
. . “,F

t fy ee |
Pe

—

-

Ti

rT. ‘whe is 771 pen 1
. . i

. . oar _ eon my .
a”. . ot = , . ' _
1
ee . . ee ee
1 = . = ares . = ‘=n 1
. . ’
aaa Lad fh a ree a. os
7 ope

- . . 1 .
Ce a yh es .
ne . 7 rn | * - sore 7

J

:
ota

ae
heimiar a
ao

—_
r.
fa alos . ,
a i ee ee bo ie et
a ee ey -— . — ee . oe _. cae 1 1
. lhl ee ee ee

1. = . _ 4

= ree ee
= ee he ee

8 "

ee os
.
—_r -
. - 1 . - .

so .
eee

eT a
.

I

1 . . -- wae
7 . . . - = . . . . . a "4
F . . 1 ' . .
a . =: er .
. ae wl ard a. i 10 : . . :
- sient
rie ai
1 aay ”% = .
Pile tee
a in

. peed! eee pe | _— ma apa aad eo a oF
: —_ . - 1 s sbe .

i . a1 .-. |= . os oa oat yt oo . soos .
4 wee -— me =. -_— ) oo Ls Cr a . eerie
ee a ad ee el a 7 -

Viime vuosikymmenien aikana
ovat Etelé-Amerikan valtiot op-
pineet kayttamaan sita rikasta
kulttuuriperintoa, mika espanja-

laisten valloittajien havitystyos- °

14 huolimatta varsin moninaisis-
sa muodoissa on naissé us. latina-
lais-amerikalaisissa maissa saily-
pe. ee
lon tavat ja ottaa ohjakset kastinsd,
ei, 1assai nyt muu guta, Aarne on viela
IHan nuori. Ejhiin tissd nyt talvella
vakituista tyOvoimaa enempid tar-
vitakaan, mutta ottakag apua tar-
peen mukaan.”
- Faloa asuftlin entiseen lapaan j&
vahin erin selvittiin surusta. Heimin
Hittakin puuhailtiin, mutta me’ Sitr-
4vival heinikwuhun.

Eriand lauaniaina ennen haita e-
mint sanai pojille:

“Nyt lihdetain kirkole, saatte-uu-
det vaatteet haihin.”

| Pojat viihin hitnimastrivat. mutta
eivilt Wikoja ‘kyselleet. Niin V&hti
Harjun emanti kahden renkinsii
kaussa, oma porka kolmantena, kan-
gaskauppaan. ‘Sie valittiiv puku-
ja vacten hyviit kankaat ja sitten

mentiin rSatullin ja sovittlin, ettd

puyut ovat vaimitna magraphivaan
menuessi. “Alinii maksan faskut”,
Sano; emiuanita, )

Ihmisili ohh tunnonvaivaa, eth
mith Harjun-emanta renkiensit kans-
sa kirkolla ajeli. Olipa povarinwo-
rin kortitkin xniyttiinect, e
passannut doista renkii’ kotia ittia,
Pitel asia olisi herattanyt niln huo-
miota: kvl8 rengista tulee Harjutm
sci : "

Helmin hiiipsivii culi, mutta ef
niin hauskana kuin se ols: alfut jos
isinid ohsi out joukossa. ~Erota
titviyi iidin ja veljen Helmisti, hi-
net yvietiin toiseHe nuolelie suurta p!-
Hija.

Rylila jatkettiin juttua, ett mis-

Aihin tulee Harjuun uusi isinti, ei
slimii muuten tulla toimeen. Naapu-

Tit tuivoivat, ett tilisi nyt sellainen
muntil, joka pitiist alustalatsiaan v-
hin kuritssa, muuten niiden kanssa
menee kaikki pilatle. kun sielti ajna
kiisketdiin esimerkkii katsaag. Ren-
Ki-Kallesta ci sithen ainakuan ole,
sili hiin on oppinwt karkki tafon
vanhat tavat. Mutta hiinet se emin-
{i val hyvinkin attaa, koska niin
hyvit vwaatlectkin hiine! le Hebnin
haihin hankki., . .

Ce a

Harlia asuttiin enliseen tapaan,
suki terpparit ja paivelijat tekiviit
kuin ania tyotdin. Ja Aarne kasvai
yt miehistvi didin lempilapsena, hi-
nen Ayvien ghyeittensa tukemana.

Vildentend vuatena isionin kuc-
lema jalkeen tuli Harjuun vienmuu-
os. Vaio of loytaayt Anninsa ja
perusii oman kodin. Tilaie tdytyi
Gitaa tuinen. Jytiistii toinen meni
sliraan ditins? luo ja to‘nen meni
hoitamaan veljensi pikku Lriaa, jon-
ka diti kuoli Jastaan nakematt®. Har-
juun oli palion tulijoita, rautta erat

wigpurlisten tvtot, jatka ulivat toi- -

wanect pagasevansh yhicen taloon.
kun olivat vhdessi teikkineet ja kas-
vaneet, sivatkin palkan -—- Elli pad
st karjanhoitajaksi ja Sylvia sekii
had oclth emantad auttelemaan.
Kalle sai Eevertli-nimisen pojan to-
verikseen, Ja ominta ol: tyytyvii.
ren wuusin palvelijothin, kuten oli
ollat entisiakin,
Jatkuu.

“7 yh Wa * et .

ett, ‘ei.

‘isimpana

nyt. . Rinnan. timan ymmarté-
reykgen kanssa on intiaanien o-
sallistuminen Ete 1 4-Amerikan
valtiolliseen ja. yhteiskunnalli:
seen elimaadn suuresti voimistu-
nut ja rotuergavaisuudet ‘tasoit-
tuneet, THtd. kehityst8 valaisee
museotarkastaja: Jens: ¥de 5€u-

raavaan tapaan; . _

Latinalainen Amerika kisittaa
koko Etela-A merikan lisdksi
myts- Keski-Amerikan ja suuren
osan Pohjois-Amerikaakin, josta
sen piriin on. luettava Texasin,
Uuden Meksikon, Arizonan ja
Californian valtiat. Nimitys _ la-’
tinalainen Amerika’ on syntynyt
siitd, ettd tala alueelia on siirto-
Jaisuus Eurocopan | latinalaisista
maista ollut . leimaa-antavana
piirteena seka Kkielellisessé ett .
MUuUUssa kulttuurikehityksessi,
Leima on yleensa eSpanjalainen
kaikissa muissa tamin - ‘alueen.

maissa paitsi Brasiliassa;. jossa se -

on portugalilainen.. _

=:

Ennen eurcoppalaisten maa-
hantuloa tala alueella . -kukoisti
uselitakin eri intiaanikulttuureja.
Biela-Meksiko, Guatemala, Hon-
duras ja Salvador kuuluivat

maya-kulttuurin piiriin. Perusta.

uiotti inka-kulttuuri vaikutus-
valtansa nykyisen Ecuadorin ja
Bolivian alueelle, tolteekit, az-
teekit ja taraskit loivat nitden
lisaksi omia kulttuurimuotojaan.
Kaikki nama kansakunnat olivat
maissinviljelijéita, ja mahdolli-
sesti ainakin taman maanvilje-
lyskulttuurin kehtona on ollut
Colombia, josta saannolliset vil-
jelys- ja asutusolot ovat levin-
neet sekd pohioiseen etta etelaan.
San Augustinin kylass&é Magda-
lena-joen varrella Colombiassa
tavatut jAttildisveistokset todis-
tavat jo ammcin havinneesta
kulttuurikansasta, joka niinikin
on haipynyt unholaan, mutta
jonka kulttuurivatkutuksen jAal-
kid tavataan moneila taholla niin
Perussa ja Boliviassa kuin Mel-
sikossakin. Erityisesti ne#ilme-
nevat harvinaisen korkealle ke-
hittyneinad keramiikki- ja kudon-
naistomia.

Ylatasankojen viljelysalueiden
itapuoliset rinteet alenivat -vailta-
viksi troopillisiks] aroiksi tai
aarniometsiksi, joiden vaesto al-
kuaan eli metsastyksella ja ka-
lastuksella, vahfisessi madrassa

 kuwitenkin myoés maanviljelysta

Taalla oli padasial-
WiljelysEkasvina ma-
mok-juuri, joka on stita merkilli-

harjoittaen.

nen, etta se myrkyllsena yaatii

-hyvin monimutkaisen kasittelyn
-ennenkuin se kelpaa nautitta-
vaksj. |

Maahanitulleiden eurcoppalais-
ten oli vaikea’ tunkeutua arojen

ja aarnrometsien halki. Ajinoina —

kulkuteina alivat alueen mahta-
vat joet: Orinoco, Amazonas,
Parana ja muut, jotka tulwies- -
saan hautasivat valtavia alueyia
alleen ja mucdostivat suuria jar
vimaisemia, tukahuttzen kaikki

asutusyritykset.
sisti slamsiden intiaaniheimot
eurooppalaisten vaikutukselta ai-
nakin osaksi siihen aikaan, jol-
loin tam’ vaikutus merkitsi tu-
hoa. Nyt nama intiaanit ovat
Vahitellen omaksuneet wudenai-
kaisia viljelysvalineita ja -mene-
telmia, osa heistdi on siirtynyt

Tara - Seika |

r .

when
te ee

a wre re , Bere ae ty
se a , "tg r"
1. rrr +

7 er
ee eo ae TE
as eo

‘1A
1"

cee

1.174 F =Mr=a1
. ”

a ee
vn 1 . ee |

#
"1

a op ud
t

- "Ls

. 7 7

cer ey

[ree
soa

pie

7
rd

a AS
fice i
we ee
eae er
. a
: wt
wa Tia erage

se _ wet

JI ites eda a

ete uy

Foue .
: mee
le .

ee er ce we
ee
ee ee :
a
woigaat “Os

. Ly
Sh theese sae tule chal tai tl seaf

ee a ee

af wars . re ae 8 .
." . ae on ' ae = iiiel aL Pl .
ee em ee 0 es ed ed ey a ed

% ..
i. . ue

: iu sata
a Se rh be

mk
a Seen, “
i oe
ee ee .
Site ae aa
Sp LEE Se he
“ 1 :

.. .
ee .
eee Oo

yoo

eee . : . oo
wat i cer en . _
anh pid. ee ae eee 6 Pele tine! ae
. . t

: gers fr 1 . . .
* . cr .. " 7 [ial .
nae = Betas 2 1 * Pa .
Sogn Dawes pon ae hee porsie . oe ey eer nh vaednee “4s
“ : . " a . . : "at .. ae 2 a hehe ay . " “ :
oe ee ee :| pete a wee ee ee . Sage uw tweet ot Feat cone Lo. stay et seo .
roe es ie we woe o woot. ee ais wat Ci ir aes a ee a . _ . tte oP i
L “eo . 2 . rs ee es shoe ae eHan Phe ee taee a 4. ree oe be FM lay, Tota woe wn *
. oe ar] "pore . . ai we a N oge woe toa hn is oo
. . wet .
. . .

at 1-4"
i}

Tawd komeg collie, G. Getiva, Newtondrook, Ont., oii stante: ja Honey
Hawley iytlasen uskallinen faveri, Aeratts huomiote ja tudi paikiiukst asket-

sessd koirandyttelyssG Torontossa.

valkoisten palvelukseen- sisd-

maan liikenteessa, kumi-istutuk-—
- silla ja.dljykentilia, ndin joutuen

nvkyaikaisen kulttuurin koske-
tukseen:

Ete ]a-Amerikan intiaanivaes-
ton tarkkaa lukumédardéa ei tiede-
t4, mutta sisdmaan harvaan asu-
tukseen katscen se on verraten
runsas . Puhtaita intiaancja to-
Sin tapaa perin vahdin muuailla
kuin Amazonin laaksossa, muttz
valkoisen siirtolaisuuden ainea
nathin aikoihin saakig kadsittiies-
si valtaosaltaan vain miehid,
ovat intiaanit seka-avioliittojen
kautta antaneet vahvan osuuden
sem sekakansan muodostumi-
seen, joka latinalaisessa Ameri-
kassa on laajoilla alueilia ylivoi-
maisena enéemmistana.

- YiUaoleva koskee
padsta Eteli-Amerikan: lakeuk-
Sia ja metsialueita. Yuorisio-
laakioiden vaestantiheys oli aika-
naan erittain sturi, siell4 myds
syntyivat nuo Eadonneet intiaa-
nikulttuurit, jotka houkuttelivat
€spanjalaisia seikkailijoita tun-
nettuthin “ryGstéretkiinsd, mitk
johtivat ndiden kulttuurien tu-
hoamiseen. Meksike, Panama,
Bolivia ja Peru olivat niisti pa-
himmin karsineet. Nama valloi-
tussodat maksoivat satojentu-
hansten intiaanien henken, mut-
ta silti jai ndille alneille elinveoi-
mainen. kantaviestis. -

Jasketaan, ettaé’ Guatemalan 3,5

- miljoonasta asukkaasta 60 pro-

sehttia on puhtaita intiaaneja ja
etta jaljellefiavassa 40- prosen-
tissa on vahva osa intiaaniverta.
Meksikossa, Perussa’ ja Bolivins-
Sa.on niirukaan runsygs intiaani-
vaesto, muualia sen osuus an vii-
haisempi.

On itsestaan selvia, eta siella,
missa intiaanit ovat cnemmisté-
na, kuten esimerkiksi Guatema-
lassa, heidiin osyutensa yhicis-
kunnalliscen ja valtiolliseen toi-

parhaasta

- Niinpaé

™—

mintaan on jukisestikin havait-
tavissa. Guatemalan 165,000 a-
sukasta kasittavassd, erittain ny-
kyaikaisessa padkaupungissa’on
intiaanileima autojen vilindsta,
valoreklaameista ja muista mo-
derneista ilmiGisti huolimatta
hallitseva. Pdéakaupungin lansi-
puoclsen maaseudun vaest6 an-
kin lahes sataprosenttisesti puh-

faita intiaaneja, jotka verrater. -
nykyaikaisen naan viljelyksen

ohessa harjoittavat korkealle ke-
hittynytta kotiteocllisuutta. Mek-
sikossa ovat intiaanit moneen ot-
teeseen voimakkaasti ja jalkia
jattavalla tavalia puuttuneet
maan olojen kehittymiseen ja
Mmuovaamiseen. Meksikon wn-
simman historian pystyvin presi-
dentt: Benito Juarez oli taysive-
rinen zapoteekki-intiaani, joka
kohensi heimolaistensa. asemas
laajan agraarireformin ja koulu-
uudistuksen avullia.

Nykydan alkaa olla yleisesti
tunnustettua, etta monella lati-
nalaisen Amerikan valtiolla on
intiaanivadestissaan arvokas ja
p¥ysyvainen voimatekija kaikilla
elaman atoilla kunhan se noste-
taan. siitd tietamattémyyden
auosta, mthin se atkanaan sorret-
ttin.« Varsinkin kouluolojen ke-
hittamiseen” on tAssi mielessii
pantu suurta painoa, Naissa pyT-
Kimyksissa ovat Meksiko ja Pertt

. kayneet etunendssaé ja saavutta-

neet huomiotaherdttavia tulok-
sia. Esimerkiksi naiden maiden
tiede-elamiss& on intiaanien pa-
nos Nopeasti kasvanut ]2 eraiilii
aloilla jopa sUmeaanpistiva.,

Luonnostaan intiaanit ovat o>
Yykkaita ja sitkeiti.

intiaanien
Parhaisiin tuntijoihin kuuluva’
ruotsalainen Erland . Nordens-
klold on teoksissaan lakkaamatta
korostanut intiaanien luovan.
miclikuvituksen voimaa ja hei--
din kekselidisyyttiin. Aihectta
eiviit maahan tunkeutuneet es-

Pee et ee eed eee
i ae es Ta #

ee mee ea . “ . :
' aL ge gti tee : :
1 ri 7 zhi

. see oe oon -
4 ee

le rl “ _-
at r

ase ee

a
ai
‘cEIE

77 1
»

ee .

eee thd =

woptiy te

abot.
re Lok

Pe
“ron ™t ae

a he " "' | 47 ST a a
a, oid 1 h- r * " 13 | et 2 ; b . ro:
i tet ll es 2 i i Tel

4 ee

1 .
—— os mo ot rout . or . . oa . mi. a ene A . :
he ee Cae oot . ae 2 aw apne, ' r= age rn ee A r . a a op ye a rae
. : ' ' . : Seas fee “a "aed oe 4 . " op eas .* roto ! opis Ly ae, 7 = . .

: . om | = 5 ‘ = ' —" ._ . 4 " : 1 ee ee ==, 5 +": al ee rl = + + on mm ee = eee TT : nT ie 274 1 4 oes 1 . eo . oo -" - m4 a) el
ae a a a ee oe ee La, rir oe I bales te le a a a i oye i Ramm a a Bae Phe ta.t. .

- fF oe . =A, . "a ra, . . . oo, Ly . 0 i | Sage = rt . oat . wat set Soo mg . 7 oe Ray . . ee 4 "4 . . 2 . . ™ =, a . . _ . . . = 7 7 er) tele a .

os " Le eo : ae a nh - = fal 7 a, ot i 1 os ri * E oath hae Oe oe be " ie , ah . J? er. aa ae “a - wane te F . pow Tl ela, . ! . . . wo . ' “! . . a ; -. . oma a : 1 ; . .. : . 1 7 . :. _ er ! oo:
! 1 = | r 5 ' See i PE ee = . i= . . _ . * 2 = tot es og i os a . "a. : ond ae . oa . . a il . . “4 . . igen iy vo pee Data toe ame ta ..

- —  - os . Po .-_ fame es an. . er: i mai * pe Lp ee . Aare: par me a oe

ea ket
2 . a wet