alaisen jarieston. natspuiiae r Lyylt Toivonen k Pokjois-« aan’ Siomalpisia ‘osastoja is nisten osastofa jarjestimiay Ja puhetilelsuuksia seuray. aikolssa. allamainittuing Bal. " ‘ “ue, perfantaina Joni r ; nd Lake layantains jouluy tre ) jouluk. 22-30 pn. nq tlistains Ja Kestlviikkorg 4h fa‘ taminik, 1 Porcuping torstaing tun. j ma. le | *Perfantalna ns- _ lauantaina kohdistimagn tolminhan edighimiseen, unine. ‘ taveretia ° tekemédn Balen: tilaisnukéslen ‘og “olvatliseste laaduéta, fot =. vuoksi on parhajilaan jf: jota “yoin tele “Suosltepla. . saa kahdéksantolsta, Pup San halvermmalls jz# kolme aleemmaila. Olkaa hyva 1g | sols ‘revotvertn jz tarituen hérra Tsatskinin vyGtiicil. Hin hanet: 'raivasta Earjals- Ekunasta. apn han: tele ehit huowiaa Aon Torin epakaytanng-- g[mennapit! Terivet sir- | replvat vaatieite fa. ti: | telile : lan. §Voin tarfota:’ nappeja afrakatalsesty takst“ruplaa pari, koh n- ‘akkunan Kina. ttamppain ran nélkAtakon Jolldostn in pakko! . BS ravkat! . inen” Fipkennet. aleritie me punatset | Ie on vallessa raripntivat Furltolat? | oskova! kiljutte pantikin aikot on halliteemasn 7 fpnailijairi, ° syvyydesta vavisuttan a pakkoy > Taukat! 76 rHdkanne!. e, keybat orien dnetontd, | : dn yil merten Ja. rajain enraalikeinéngasta: . I" ie slteet, Joiliz -on oletaarien - fohtavas “ moukarit! Yhtykid silhen! a nontkymmentuhantiner nue pakko! Pols: kidutus, ' teltd. te puiuilset 5 spares KERIEN “puns ASTANA | ar - levathamuustyey- essa, Han Pri mk: mokreattien ‘tekor L. “donokraalin én suUnnUBtaina ja Man. tammik | ar “Folvosen matka tules a firjestimme . aiykven fa tyilalsnnisten Rasputiinin luut Bir}. Filppo. vpiedattebin ‘minus talpumuksen’ | kutinnellessanl tein rmasn vahemmankin bhullunknu- “sits cD fahdo. SEnoA . mitiiir.” wyit VASLASE tyrmedsti. “Tiedan- * sliopaisyytesi. Mutta miten san- it hiipla ‘finne limocittautumatta? etts t tulla sissHe siOraa paata Evin. eto sind mtn’ futle falls, rr tis Waissd Hogwitin kysymyksiss4 sii- j vihlovags mustasukkaisuntts. mYKSeenme, " Ruby Sandi, eiteon julkeasli lempedn katseen. Fallette punasbui, ‘gir: “Ruby on pltkdiaikalnen ja pae- ja Hhdnell4 on ai- is tulla lucksent milloin ja miten ystavanl, A halosa.” n pelinne tayiyy Toppua! aw 6 vallan kasiini vaimoonl nih- a Muila | Paletten, tyyneys ot jirk- nyt. Ban Vala hymyili balveksi- i, Ruby katseli hanté ibailien astuen VilkEkaasti hener vierel- on, sanol Hogwitille, Eatseessaan HUthy Kio: ‘Tyyntykig, herra Hogwit! — Mi- kdatinan aslan myt telseen sirun- ‘Tiedgtte yerein, hyvin miten ahdotonta on teidin kasitelli mi- a Valiallanne. Mixei siis uhotella fat nid Resputinin luut sekot- meet jarkeniie? —_", Rogwit hatkihil. Tuo luuiutty ol sa kohta. Hin perdédntyi pati kelta, mulkellien hithantyneen Bpullevacti.. Katsdljuean tuokion nf pliolittain siativist!, punlit- int syyitivaati, mutts hyvin piat- Bisestl, jatko! Ruby: "Herta... Hogwit! Olen tehnyt nyt pullisest] pastiksen, joka merkit- sIth, etta Inkimlehen! tulee pu- ttelemagn telte favicsuhteisiam- Hopwitln suum .aukesi Ja haneg tseensa avi | suorastaan pelisty- abeL on “Tarkoltatko dviceroa?” am kuluttug, kysybyksl. eOikeln yrumiirretty.” Palette kifntyl slvultain helhin aen muko tarkastella. ja..jarjes- ae poydalld . clevig ‘pilrrustus- fa aleusvilineitaan. Han halusi s4- 1 Hogvitilia ilostuneet kasyansa. Hogwit seisoi miykistyneend. Mutta by snattal huomata hanen as- ‘istaan, * 668 hiinen. pelastyksensi oi hhiaipyd. ‘Hanen kasvoilleen cod evita ivallisestt, mutta lets sai han ian, tukeilevakel, Ruby é1 halun- t odottaa HaneltS sanoja, vaar eh} itse jatkemaan, astuen lé- smumaksi havith: - : "“Kuulkaahean! Minua on kaiken 13 valvannut aviotlittamine. 'Tie- ittehain, eft saitte minut vaimok- ainosstaan rahoillanne, Tur- meiséssa loistavan aseman himas- ni suorastaan mdin itseni teile — nh sitipatiel Iupasitte olla vaatl- atte, minulta kalkkea nalsellisuul- ni, — Mutta plan havaitsin, et- |. ive, —rehanne fehneetkian minua nellisekst,” yaikka kylvittekin sita Mililstd yimnparlliini, sulostuttaak- thie elaméini prameudella, seka et- lupauksestanne huolimatta avio- iteemme élttenkin hankaiuuttivat AUsAlimnan,. jossa ‘“aipnoastian sdmasin. conenl ehdot olevan. Tus- ‘kumttinkaan olisin volont ottaa lela ratkaisevaa askelta erotakseni sta, BIR olettéhan allut minulie lity N A — elle: tuota Juujuttua isi tullut. Vasta - tuolla- kanpisea VANKILAOLOT NEUYOSTOLIITOSSA Vuosikansia on porvarillis-so3- em sancmalehdisté harjoittanut pita mustinta tosziolojen vaiariste- Neuvostoliitan | stsiisisti olois- | a Tama viedristely ei ale rajeit- a unut: ‘vain ‘“taloudelligen elaman loja ‘koskeviin spickothin, Vaan nh se ‘ kasittanyt kniken sen, misty leensi voitaan jotakin kirjoittaa. Posint peta. porvarillis-noskelatst “tiedonanneilla” ci ale ollat Urempag -vaikotusta tretgisempiin yOlajsjoukkeihin nuhden. Niille ni annettu. . be .arve, miki niilie uuluukin,: so, ei ‘mitdan. Sensi- aan vahempitiétoisia ihmisryhmia h Hails. “giedonannoilla” vedetty | ronasst hyvinkin torkeasti nenas- *Wiimeistmmista | férkeyksista, vita on- ollut porvarillis-sosdem nomalehdiston palstoilla, ° ansait- . tise filgntecssa mzinila eri- oisesti Neuvatolsiton vankilaoloja uvaavat kirjoitukset.- Koska nail- = kirjoitulssilta on ollut nmrearatty ivtittarknites, on patkallasn, etta nits nista tesigsinifia valaixenme litften . tadenperal _Suarelly De EaiheaateamyydellA . -tosiolojen ; Mera ove et wilme pal- ing “hirdk eet. ‘epikoisesti Neu- aete aeert Sotowetskin vankisirto - oleja | ‘yastean. Aiheena on. ale ne firtolasia valkoisexi ” Siio- Ystavani Palette seq vastata ky- luoden Multia vastasi| Han pvilile ryndikkedish, katsoen hin- Te olette julkelta — ja havytta- i -—' midrihtell Hogwit poissa hiliaan, ja astuen askeleen 1H- riovlessti ja purlstellen Loja koy- aan nyrkissa: “Teidan pelinne tay- re loppue! Buuletteko, roisto! Tel- Mind |- ‘Laminen fo. Tatkaiservan taal _ i tama padtineni on - Tuo luojummenne — nm ] fanomattom inhot- iva — Yh inhottaya ‘hain nol- den Fyssienkin huiputus yoilla luil- la. ¥mmiriite listkin, miten mnh- dotonta on minun taman jalkeer anaa tulla teldin Runtoonne yai- MOnaAnne,”’ Ruby Puhut ystdvalliselia Mutta hanen silmiensa waihke soot Syv8a imielenkughua. Hogwitin il- mest osottivat hirvedst) Jarhytet- tya milelHi, mutta oll vaikea pait- faa mitd han oikesstaan pBjattell Ja Toiten tunsi. Sen kyla huom asi: elt hin koettt nilit® raieltanss. nieleskeli kuin jotain ples- pyrkivda palaa, rykasi, Ja siiten ta- keltavalla 2anela EYSYL: “da Tinka sy¥yn perusteethy aot avigeraa hakea? — Et kaj Tolne esittad syyksi Attoncs kohtelua, Eas- 8 juuri sanoit minun alleen ysli- vallisen: ¢£ mydéskilin voine Byytiad Thinus ‘aviorikoksesta — yal miten?” (Jatket.) .Canadasta Jack Slader, Canadan Raillovuor- ten nousija opas Castle Mountainista Kertoo 8 ayxistettavilicen seuraavan enka alberialaisen Tictsésiysiutun.: Janek olf kerran nein tyuhannen meétsirajen, kun Tmebsistamassa jalkaa ylippoleia iso) mesiksaunet bisti esfin vesakesta Je niin jikidii. etiel ollut aikaa ampua, Kultenkin kéerkesi Jock saamaan jarat allensa ja kilpajuoksun paatyttya alket kil- veta korkesan mintyyn, joka yksl- nalend kehosi lthela ae Karhukaskuja | 5.0. metsirajaa, Earhu ja: puun juurelie takajalcilicen katselemaan muriten ja raapien Kynsillado peta- fia ikiidnkuin leustven BydHMeHser kutson tulla alas hinen lemmekEal- le kastvarsilieen. Mutta Jack yan piti Injasti kiinnd mannyihagro- Kasta, jonkun ajan perists yallyste- li toiten karhu pitkin mien syrjaa heidan luokseen. Karhut tervehtlyat tolslagn Harhumaisella tayallzan, al- vastellen ja kuonoaan mututttellen sitten toinen karhy ifnkyttell ylog vuorla kadoten naékyyisti, totsen jiictessd Jakki yahtlmasgn Tuokion kiluttia toipen karhy patisl Jakki-paran jhmecksl, ken- taen kahta majayaa etutassuissasn Hin cli hakenut ammeaettitaltolset tyomlehet. nakertamaan puun polickt Elké kauan ottanutkaan kun maniy | hevahtl kumoon. Onoeksl! pua kas tuessann helttl Jikin vleressi ole- yaan vyirtaan, josla hin vol uida yastakkaiselle yannalle valooojinan turvaan. | | Mliin ainakin Jack Slader kertai minuie Lake Lauisella, Ja tottapa koska oll vield elessa Ja voi — JUGES.: Henee, laman Lertos. ——< Vain 62 “katta” Kuusikymmeniakaksi miesta kuall erdésst Oklahoman hilllkaivannosse - Suurmaailine £1 tule koskaan ticta- ngén heidin nimiain, jotka kyla olivat painettuina pelkelisessa Ich- dessd. Oliban siind vain 62 “katti” pits: yksi insinddri. Heidin ‘me- nonsa oli vain mitaton sattuma fe- olllsundessa. Kultenkin nama 62 kuclemaa he- Tattivit sympatiag hetkeksi yleisdssi ja tuntuu kuin miesten, joitten on pakka antautua sellaisten vVaaraan kuin on kKkalyannassa tyaskentely pitalel saada parempaa palkkaa, elks turvallisyusisitteiia seals! ofly laiita- matia, vaikkakin ne maksarat. Sil- Icin kun tama tunne muuttuu yh- teiskunnallisia vVaarykKsia 9 ymmar- tiivakel tietoisuudeksi, Jota “kannus- tag tolminiagn, voldaan yaesta nodot- taa, etti oloihin saadaan parannuk- sid. kuttajien, ja mitd kaikkia joukose lieneekin, tosiolota muataavat. ‘tie- donannet”’. Kiricituksissa, joizsa porvarillis-sosdem lehdet ovat se- lostelleet esim. kk. vankilan oloja, on ollai omiti paksuinta pajun- kaytta. Mith voidaan esim._muute sanok “tiedonannasta” 45,000 van- gin olesia Solovetskissa. Kuka’ on kaynyt t4]4 saarella, tal muuten dutustunut Solavetskin .: vanhan Jugstarin azemaan, niin .hanelle selytaa, ethi 45,000 hengen sifoit- rakennuksifa on. yk- sinkertaisesti mabdattomuus. Van- ‘git saa latoa paadliekkain —- ja tuskin sittenkidn” sactaist bets ‘Snehtumaan Jucstarin kaikkiin ra kennuksiin, Mité alee siftten van- kien huonoon kohteluun, . ovat “tie- donanaot” tissékig sukteessa yhta perattamat. Solovetskin vangeilla on v¥apaudet, joita - porvarillisten msitte: vankiloissa ef kyeta kos- kaan saataao. Yleisesithan on nimiftain jo tunnettua, . mrtenka esjm. Kemin kaupungin (Karjalan Nevvostotazavalian} koke kauppa- liike, ravintolat, teetuvat, kasitfyo- verstaat, miti moinaisemmat _lil- kelaHtokset, ovat samaaisen Solo- vetskin vankilan . “plinetiujen” vankien hailinnzn, alaisma., Salo- vatakin -vankien ‘ haltaun ‘on’ Nen- vostovalta Iuovuttanat Koka kau- pungin ksuppaclinten - jarjestelyu yarha “pi ja hoidon. ‘Sauret: avppa- j ja. Mit. ae ee . 8 -_*= IF: a ” kehuone ustot Ke miss, erilaisiin. n Aygkomennuakentisy | jot. fs, coin _Torstaina, jouluk. 26 B: ni. =~ =; Thur... Dee.- 26: Muinainen suur- ~ ahmattien pesa Kir}. ROSS] BAATRA Jung kiigattan Rear, Milarin rantamal- ta. Mutta Miatari tekee . pitkinn pllieskellen vuorien ja kumpareien laa metsineen, paljastaakseen hive- levan kaunsntenss yhiakiia yasta matkan pakmasrasss, “Gripshohnas- 38, Inka se kiertaa kuin vilkkyva hepeavy6,. vallinmuts snikengan Maizeman mekoinen .ykeitolkkal- BUUS matkalla kaantae silmit pdivin Sanomalehtiin, keiviin sunnuniaileh- llln, taattuthin poryartilisiin tietystl: muita el manssa sandttayastt - hre- fakaan: yht# ainoata porvarislentea leviad suummilieen yhtS palion kuin Keikkia tyGvaenlehtii yhteensd, ja kitenkin on mass ollut jopa mon- la “tYOVAERDallibtiste” in mailla ta- Kanaan paylamentissa tyiveen ja HiEk&uporvarien enemmisté. Lehdet ovat Eutvia, Kuten sanct- ty, mutha yhden niisti, suurkapita- listien iehden sunnuntaillitteessa on Bentaain aika Klintoinen kirjoltus men Jastija ruhtingskirjetliia. prinss), joka on vieralilut kankana kantaisiins& kotipuolessa Hanskassa Kirjoittaja, ihaltee kanteistlinsa, ja hanela on slihen keikkd syykit, silla hinettahan ei kirfolttajas olis} isin- Egan olemassd, . ylels - vAhemmiin Keintaan tevalllnen ihminen, jeks olisi hiin mikiin prinssi vaan koy- eaisi nimensikin kirfoitiamlbsessa nihda niln paljon valyea, etia kir- joittaisi yistinimensss lisiifest BLEW nimensakin. Mutta tami inal ej hiumas hanta, silla kysymyshdn on aFBqIi pucletnen. Enel milsen Berna- dottenhan “valltsi" Ruogtsin ieumini- kanksi hylmapdinen upseert, ionka pili keintya vallen toisen henkilin Pusleen. Mutta taUsinen satvman- omalsuus saakin primssin yaipt- maan syvimletiskelyyn: EikG ‘ai- Killa olkeastaan ole Thapselkrasaura rensseligsiin? E1ké jokainen ole ¥a- paa muokkagmann . elgniliikohtalo- aan? Kuinka usthd pnkgap “palen- pofasta” tullut kelsart, Kun’ taas kelsarista on tullut paimen? - Mfkst olisi sifs kummastutiavea, etla, TAns- kalaisesta .aslanajajan apulaisesta tuli Huofsin Bernadottien ‘Kantaisi. Ja kuintenkin: asia on yhtay ihméellinen, sie mileshiat | oll myds yallankumouksellinen, ‘icka 1749 -kir- jolt baluavansa, “galyetla (yaltar- kumotuksellista) tasavalipa, {oka oul hanen hyvilkeymninss , halltiaemua- tol Tillaista on “prinssin ‘syviimtetis- tely. Se kuwoslaa oikeastaan hyvel- -Vahingo-- vain, -ebts: aseiqpiniiia asa rensgelissiian — # marsalkka- fan -kerjaliissauve; etth “pgimen- polista” on _tietystl divettémiin har- yoln tulluté ruhtinalts, “youths kylld smmenonkijoista, futki= ja -selaveb- kei sta, valapatoista, ‘snurriista jista, imlehjsta, folie ‘alden -ayvu-. jen Hsaksi,’ jotka - ovat tyypitlisth. sthistamaileen | luckaite, on ollut suu-" rentpl anno hiikiltemattémyytts ja chkiipa myés miskohtaista ronkeyt- ta kuin omistavaila ympdiristéliin- Jo se seika, ett& enslmainen Ber- nadotte oll alkuun vallankumous= maan kenragleja Ja ett han hyvik- syl “tasavaltalalsen hailitusemuodon” osoitias, ¢ita miEBSn . varsinainen hyve el fehnyt hdanesta moharkkis ja tyétatekevin kansan rasittajas “Paimenpoddila” Gi olisi tiltadista. iuninkasksitulemisedellytyst = mlkAli ban ollsi yhts tyypilliinen oman lwkkansa edustaja kuin me, jotka erl aikoina ovat kelnotelict itsensa rlistoyhteiskuonat. jehtown. Vapea tahte on vain sili, joka kalpa kau- russa laysuu omen (ia Juokkans3} tuhtonsa laiksi ja kykenee kalyal- lann katkomaan kaikk! pdit, jotka eivit Kumerra tale tahdolle. Pal- menpitti' ef Kelpas. taligisen yapal- den kuuluttamiseen. Mutta “‘palme- net". ovat taki Kiiyneet Ryvaa kou- lua, ja morestl helttancel palmen- save nsa Ja tertbuneet kethalsitn ja caarlln varotke! nautta ef tehbdifkséen kaupungin hiencin,; aistikkain revintela, kaik- ‘i ne ovat Solovetskin vankien’ va- littiman johden alaisina- Yangeis- ‘a kokoonpantu ensiluskkataen or- kesteri ravintolassa. pila huolia ctokaviergiden- musikealisen puyo- ‘en tyydyttamisesta. Entizet pros- ‘tuceratut viaiset, jotka Leningra- fin,* Moskovan j.n.e kachilla mil- vit ruumistaan, ovat. Nevvestaval- fan toimesta karkoitetfu Solovets-. kiin ja tyoskentelevat he ayt tar- joilijoina, kaiippa-apulgisina 3. vankien — omisisa like lattoksicsa., Vain yin ajaksi on nditten van- kien poistuttava Solovetskin: looz- tarisaarelle, joka. on Iyhyen mat- kan paises Kemin kaupungista. ‘Apwialla kun like. ja: mun “iam yirkoaa, palaavat “vangit™ tyopai- koillensa kgupunkiin. Hoke paivan he ovat. t4ysin vapast - sila eh-. dolla) etta - eival poista kaupun- vista. Vartijoita eL ‘sling, mielessa ole. kuin kéjpitalistisissa vankilois- sa. On olemasa vaukien omasta beckpndesta yalitiuja | vartijoita”, joiile vangiL ovat Jovanneet. yhtet- Sen sopimuksen peristeeHa sén, eitia eivat karkaa, eivatka riko miuten annettuje vankimaardyk- sia. Koko vankien elim on ‘py- ratty | stinndllistyiamaan vankien lieenkzisen toiminnan. avnlia. “Se Ona Solovetskin, yankisjirtolan wan- geistz, joita ‘ei nle véita. cijéittas EKemin kauptngm kanpya- ja Like- elaman palvelekeeen, on sijcitetta juurtajipiiste - selva; ben | on qilut | Mi Hiaks| veressaan. iétta Sikeitetty' vie “fa -asiallisuus olicl volmut kokonasn ottea ‘heldét valtaansa; ja. olin -ovat he ning ‘saa- ‘| peet wudestaan ryphtya “paimeneksi". Elle} yolmakksamp! ja Eaukoniikol- semnl vhinia ale nujertanut hetti -ta- oa taistejussa, on se niuferta- mut heidat ‘savyaluudella yh TSA Inknunottamatta, Mutta “pai- menten koulu el ole vielit piatty- nyt.. Nil, pubuaksemme Gripsholmas- te. Bo Juhanin-pojean kuyluisasta rasvolyclasta, jJosta osittemmin = tuli ERustas Vaasan linns, niin on thalle nyzyisin parisentuhatta ruhtinasten ia yihilstép kuvaa, mutta yksikdiin HAL e] ole ollut “palmen". El sils volda punhua edes yhodcsta vaivaisests Prosentista. Mutta sen sijaan on tiéll4 kokcenalmen armeija selaisia fotka oval verlsesti Jyineet Iokaisen “palmenen”, joka on yrittanyl muutta paimensauyansa — marsilk- Yasauveksé! Fatkihan ne olivat “paimenia” sineélp tarkoltukseliasn — tydtatekevan kansan edustafia: smoclantilainen Dacke, “tesla junk- kari", Engeibret Engelbregtinpolka Erik Puke, jotksa muinatsina aike- na ld-, 14, 16-sataluyuilla nousi- val sanomatonta sortoa ja walioytta yastaan, jotka olivat kunnokkalta urhelta ja itseuhrasvien. miehli, mut- ta jotka gala- ja Jujklmurhattiin valkka hella selyastl oll marsalkka- BRuVa Temssellssiin, ja heidan’ tlal- letn astul esim. sellainen rolston- tyyppi kaln aarle Knuutinpotks, Pysihdyn Gripsholman innassa erltaten hiinen velstokuvansa eteen. Huvan muokkeaja GUL muydan kuu- lua slcinen taiteillja, joka scka kykeni tyOhonsa etta. ‘tivisi nvatta- verse. Ja mita hinen kuvansa cslt- fia: juuri cellaista surkeata nork- koa, Josta Kearle Enuutinpojan “py- hit” plirteet puhuvat. Mutta ‘sen alkuinén kronikoltsije, joka sal palk- kansa itselidan Knuutinpojalta tatk- ka ainakin olf riippuvalsunssuhtets- 6h tihiin, sanoo, citi timbn ulko- Tauoto heijastl seka miehuutts etta frnumeutta! Tuolisinen elhginen kor- junaamea, sé se muka heijastes ‘kauneutta. EKarju on juuri oikea sand. Mutta mita hanen kronikolts!- jaunsp tulee, antaa hin tissd sekii than kaikkien gikain omistdvain kranikojtsliana . — ‘Nstorlankirjoitta-. jane. Fl asina niin musta, cttelviit he siipis} sita yalkeaksl, ct mitaiin| tans niin. yalkoista, etfeiviit he te; kisl BLia mustaksl, viclapa nitn Tlls- taksl, ettei, valkoista. yuostsatojen ku- liyttua yoida saads ainknan rsille mofkall seliaista, sattumalts yrilete. fijsilnkiian, Niin, no: kronikoltalja Baatias joskus. pubud. tattakln,.: mi- kali tema ei loukkaa: hanen her- ransa etua talkka tmlkall tim el krenikkas - alettaess: ole ‘Wield astit- nut niybtiimillekain. - Nitnpa ta- makin .kronlkoltsija' piyhuesssan Kaatle Enuutinpojan ‘thrista, En- eélbrekisti:: “Kurjat Taalginmaat talonpolatt Heldiin voulinsa piifasi-; vat heitd Eovin, oftival helltd kal-' heidan ¥aljasti veroing ja antclval Han ken rolikkua Ss&Vlssa. héeldin taisensa juhdiksi = hiel- nikuormien eteen, joalloin