Tee. ea eta rz

re", my ee ee ee . ee ee wae .
—- eet Te es ” = . en
Bee at parte Cee ee ete AE ee eer rll RU

- ee ee de ey ee ee ee,

tees

oe ee alee | ot i *

Pi ‘. -. 4 at . . . 7 aa aS
. ro. Ss = oe 7. . 8 . =I 1 . 1 . |

. all

. Bivu 2 2
.

] mmlepbanen, Bus. Ottice. aa. 4-42;
“abastag CHEpice CYR, €.d8. airer
Kr Suksl: Editor W.-Eelind, Malling
cddresa: Box #2; Sudbury: Ontarie.

es
“SUVOFEIIE “Fades WDOR appticawon
Eravmation IPet -gf charge. .

“VAPAUS”

Peas : - Indépebaent Labor
a8 nT funah iH ath -Es-
ed. Nov. 6, £9] wHOriged :
wo actood class mall by -the.
ffice Departmesl, , ‘Ottasa: By 7 ) , TILAUSHINH AT. i 7
wahed thrive” weekly: | Tu s, | Capadasse: 1 vr. H.00 4 far

Courseays and. Satyrdage by. spAuS ,
. vaule A tk. 3m 6
Conevauonan: 1 yh 980 is

Publihinog Company Ltt. ab- 410-100. ‘Sajpmeasa 1 vk.
-Konservatiivien. vasliohjelma

Lm S.-W Sudbury, Ont.. can nada ~

a rv Fal

‘hear (ay
ated dadrtet Pade Te tebe ded hed wine Se We in cee Fee athe N oe OSS vie Wve we ey

. . *
, #

_Tiistaina tammik. 33 pe _ Piesay, Jat 23; 1962 :

,,.fme out sellaista, eltei omal atun-
‘| nallamume  olisi

 Canadan 24, parlamentin: “ylides: jstunito- kokoontui ‘Otte:

wassa torstaina. ¥leisesti: otakstttaan, etta tama On: nykyisen : oman.

dlahuoneen, viimeinen, istunte.—. ett plan nyt alkaneen is- °

| tunnon_paalyttyii imoitetaan” milloifi pidetdin audet. liitto-
véalit.. Tasta johtuu, elta kaikki se miti nyt kokcontuneessa .
-istunnossa kasitelladn, liittyy- tavalle. tai-tcisella et puoluei-

.| riveja joihip BL gle metkitly: ‘Tal-

den’ vaalivalmisteluihin. . Ja--kuten -tavallista, vallassaoleva-

-pualue, tassi tapauksessa vanha. konservattivipyalye, on si-
kali edullisemmassa asemassa muipin puolueisiin verraten,
etta sen kasissi on kansakunnadl yhtelsen, rahakukkarou pi-
dikkeet.

Talta pohjalta’ < on myds ‘katsottava avajaisistunnolie esi-
tettya hallituksen: ohjelmapuhetta, jossa tehddin yleisen mie-
lipiteen pakotuksesta joitakin pikkumydnnytyksia yanhuu-
deneldketta nauttiville ja sokeille, annetaan apua yliopistoil-

le ja kuivuudesta. kirsinéille farmareille aavikxkomaakunnis-.

sa. Toisaalta nama “myénnytykset ovat kuitenkin niin -viha-
| patiisid, étti huemio kiintyy pakes? akin “niihin seikkaihin,
mista tassa ohjelmapuheessa ei mainittu halaistua sanaa,

Ottakaamme ésimerkiksi lupaus vanhuudenelaékkeen ko--

rottamiseksi, Se on -epdilematta paras ja merkityksellisin

: _ myonnytys kansakunnan hyvaksi ohjeimapuheen muihin

“mydnnytyksiin verraten. Hyva on. etta elakelaisten asemaa
 parannetaan edes vahdn! Mutta vanhuudenelaketta ja sokel-

“| hoolimattomuudests
“Lammattimyydes a?
- Yoko

| eis, iimottuksia ‘arina sillon: jos

den elgkett& nauttiville nyt luvatty $10.00 korotus kuukaydes-

sa ja ehka mydhermin kansalaisten omiin maksuihin perus-:

tupan amerikkalaismallisen meksillisen vanhuudenel§kkeen

i

POLE ckETCaMLIit

kéytantéén attaminen on kerrassaan riittimaton toimenpide —

nykytilanteessa. Kymmenen doallarin. lisays nykyiseen $535.00
 vanhdudenelakkeeseen on -lilan vEhan:- $65 00 kuukausittai-
sella elikkeella eivat yanhemmat kansalaisemme vol maksaa

| uenelakkecn seka- sairnmusvakuutuk: | |

- juuri muuta kuin jonkinlaisen asuntapahasen — ja heidinkin—

pitaisi kuitenkin sydda ja saada limpimid vaatteita talyipak-

kasia vastaan. Nykyinen tilanne vaatii ehdottomasti sita, etta -

vanhuudenélake :pitdisi nostaa ainakin Ti-:een dellariin kuu-_

kaudessa ja etta eldkeikd alennetaan 60, vuoteen naisten koh- -

-dalta ja 65. vuateen miesten kohdalta. Canadan iyovaentiike -

on jo vuosikausia vaatinut melko yksimielisesti tallaista pa-
rannusta. Yleisen mielipiteen painestus ankin tullut niin voi-
. makkagksi- vanhempien kansalaistemme oikeuksien hyvaksi
({assa asiassa, ettA vanha torypuolue yrittaa nyt ilmeisestt
esta tdman tuiki valitamatié@man uudistuksen toteuttamisen
siten, ettd se’ korottaa elakkeita n4in olemattoman pienella
summMalla teivoen, jotta’-se- tyydyttiisi yleista miélipidetta.
Uskomme, etta tama fempu ei tule annistumaan, silla kukaan
el Vol nykyaan elaa 365.00 kuukausituloilla.
. . + . a -¥ ; .
| Objelmapuheessa mainitut muut wudistukset ovat verral-
 tavissa’ semaatin reformiasiasta. annettuibin - vihjeisiin, . etta
hallituksen tarkoituksenz on esitiad jonkiniaista “ikdrajaa”
senaatioreille. Kitten ‘tiedetadn, senaatista on tuliut “ansiai-
tuneille” poliitikoille erddniainen parempien ihmisten “van-
hainkoti”, missa he saavat-nauttia valtion leipda lopun. ikan-
sd. Nyt vihjaiilaan niin suurta “reformia’,
pitaisi erota toimestaan “lian varhoiksi”
Vuotta taytettyaan! : |
On tietenkin hyva, etta kuivuudesia karsimiaiin joutu-
neille aavikkomaakuntien farmareille Juvataan vahan avus-
tusta. Mutta se on kuin. pisara meressa silloin kun tiedetain,

tultuaan, eli — ff

etta koko maamme maatalouselama on-ollut jo toistakym-

ment§ vuelta’ kroonilJisessa kriisissd. Tama kriisi ei johdu

lygnnonvoimista eika mistaan ylilucnnollisista seikoista, vaan

nykyisen yhteiskuntamuotomme siheuttamista vaikeuksista

— joiden poistamiseksi liittohallitus ei. yritakdan tehdi mi-

| tain. ‘Tosiasia on, etta Canadan fermeilta ajetaan nykyaan

POS -— useimmissa. tapaukstssa tyattémien armetjaan - — notin
10,000 farmaria joka yuosi.

On myos hyva, etta hallituksen ohjelmapuhcessa luva-

taan jarjestaa taksi vaalivucdeksi enemman tyéttémiyystoiti

_taivella’ Siten saavat jolkut onnelliset ty6ttémat ainakin vi-

etla senaattorien

| tyhia. Viikki, olen oman ammalli-iorkin ja on aina oflut parasta midi ino ji.

| rita.

id

|

1

|

jioukkoon. Kiiinpimme wouden. seh-

8. VOidain tehda taas Under 1tse-

| myds kyS¥MvS S114,
; YovaenlikKKeen
duttajina ainy ayttanee! tehlavain- da Lathes 40 YuOlLa Nin Kauar uth “in koska o!laan tamrmdk uss jn
Lr! mi 13

ey cet
tutleet kiertokirjeet ja lehi li) pei: Lit. idtettiisiis, nots, Ghka tarkeim, Vherran. Wiapaudea mainelian niin Sita |
TWhas'd julkaisqiisiin lyhy est asa, et ¥oida vahentaa siita mila se nyt” fyvyistad valkeissa titanteissa, nahasi

7 sal,

; cuskaan: verotuksen alaisina, Koulu-

gg gg Wy Soe bevy ye Sees ee!

bl tear! =e wr
A

Sage Ce gn ge ee te a”

y :
. a
. 1 . : .

YLEISON KIRJE-

sessa tuntyu, ett verottajat ovat
tehineet. virheen osas.omme Yahin-
ecksi.. Edellamainitun  ligiik-
ai haalista maksetaan noi £70.00
‘maaveroa ja tieveroa, yond sahké
ja lammityskulut. Tatvitaan jatku-
vasti tuloja ndiden. menojen kar-
Vadinlseksi.

MENNEITA MUISTELLEN
“Olenime' yastikdin  padttineet
yuoden, Se on. jkdnyl muistojen

wen tlle "vuodelle ja ‘vioden lopul-

lilityksen. Kiaintakiamme .hieman

mennyt 4 vudtta: onko toimintam: x ‘ *

mitaan’ sanomisen
mihetta.

Tuessa onkin- piallimmiiisend
lehtemme, aanenkannalta-
jamme kampanjaljlastan.. Tilankse.
nian odut koko? vuoden hy vasa

BSeTHd ©
kunnesse, Mutta juossa on- pitkia

ton. taloudellinen na yltaa :
oblevan nyt hyva.

a #

lain. — lehteni 1i_ avustuskampanjan |
kondalle. -Clisikohan $@ joklunul

tai ¥alingi- jalkeen melke oikulliset. Lanta on

satanut ‘miltei joky paiva, Lymi-
2urat saavat olla [nkkeel 4 ana,

lehtent ilmestya pelkilli Auinkuhan kauan lahtewa. aural

lilaustu ciila ja. nila ilmpituksilla;
mita diikemichel. siirtolaisvaeston |:

'}
tyivdenlehdelle antavat. Suuryhtigt | @PBUYHty Se on vakava asta. Ky-

lehteni puollaa horjumatta lydli- ta,

lekevien wsiun jw -olkeuksia, Mei-
din an yllapideltava, ts. avustetlir:
Va sel aisla lehtea, mika puolustua
OKeuksiamme,

Milas. ova. nie liikkeeni mistil
kauppant Leen? Olenko nahnyl nip
den simoiiuksin Iehdessani? Jos vi
Val imoila, piin ‘voinhan kidnty3
Sellaislen laikkeden pusleed; | jotka |
Tamahin on yap

duraitava. .
H P ti

ACL él -nayli TTYL pahalla,.
Honk oo) KWenkin suiraalassa |
sydanvian lukia, Han: paasex sielta |
pian pois. Tolvomme michelle pi-
Kalstu  loipumista.
vanhemmissa sina katkenlaisia “Ka '
loti ks ba"

lonkkaansa,

ilmoittavat,
rea.

Mita Wa tidyd vlen” stunt trata:
ekeviind omalta dehieltini? Sehin
kaiiked apounsa jo bap
nenaa | pikkeihmisten asialle, les
(iol oumieturvan saikylbamiseksi,
lwdtiomyssvakuutuksen ja' vanhuie |

| atktadlcavch, piv Kerrahaan, — Weus.,
! .

ENEMMAN JA
MONIFUOLISEMPIA —
| PAIKKAKUNTAUUTISEA
Kaoska on kehoitettu iimaisemaan
Vapauden . ju Livkin’
niin atin myos sihen!

0 parantamiseks. jne. Mahdolli-
S€sh1 is0i5ek @lvat pida siita, mut:
ia ome = 1ydtdtekevat larvitsemme | :
llaista sunomaleh ed. | mielipiteita -
Talla lehtivukeamiula  ‘nousee: suhteen,
QUA olemme si.
}isening Ja kane, Olen tilannut jw lukewul’ ¥apant.-

ac elujemme pugluslivissa jarjes: luen Cunadasaa ou tune

mokraattien Vailivoitto kaynyl yh

ane ge a “het lt ee Ee tee a
ee ee ee ee at peer al, a fs

1 . a . . _ oe. " ¥

. .
rf
.

T° RO TR,

a iF
F
J
. a

C 00 ’ ") uutta. aa
Helsinki. — KY — Vaalitulosten kuntavaaleisga saayutettuun fulok-
laskennaia édistyess4 on kansande- | seen.

Huirioikeiston Kanssa liittoutuneet
ilmeisemmaksi. Urho Kekkosen vaa-| sosdem. puolveen © iohtajat saaval

Qsaston vicsikokousasiat kusitel- ijliiton ‘lisdksi vain ‘kansandemo- | mer kita tililléen ankathn: tappion.
tiin juoksevien usiain jalkeen, Va-|kraattien — Paave Aition vaaliliit- |

litiin johtekunta ja muut elimet. |
Kuultiin Ui lraportit ruhastonhoita- | Ln &inimiaran lisiys on Jahes 89,-
jalta ia jasenkirjurilta sek tilin-! 000 ja otteiden laskennan paatyttyi
‘arkastajien lausunnyt ‘niist#, Osus- sani ddra kohonnee v. 1958 edus-

Ed ell ipiig alitsijami vadleitin
,errattuma”: dancer fam gare -s ‘Su-
pistii 156, ‘yolitaijarajes-
ryhini on *yain: iat et viimekertai-
1 sesta. Setlaipen Jopputulos. oH puo-
jducen jobtafivd harjoittantasta. ken-

fo on fisannyt Kannatustaan.. SKD-

‘ ohjukset eivit sendin -aivan ar. | san etujen ‘Vvastaisesta- politiikesta.

Jimat ovat taalld oleel - joulun |

| vottomia ole.

Jikkeelle, ennen kuin ne raha] tin talloin. tussahtavat (kuten* on

SYTYS 8) Oe vail postin saannis- ; ‘ka ¥OL menial lakaamaan, ettejvatka |
sill kaikki -kayttavit nykydin: nana bomare: ohjukset sattuisi tus:
mootloriajoneuvus ya siksi on (iet: > suhtamuan joskus silloin kun varik-|S@45) Yaan iimackseksi presidentti
[set ovat tehemissi
148": farmarin pupupelloie, Kuvit-
Terveystilanne daa JA’-Beaver La- ' telen Tielessiini, mili silloin 4a-

Vili pahliisi: .

Oph mvissd i aikaisemmmin . Varaslamansa ja fic.

_ }PALYAISEN

‘ Tannerin: ja ‘Leskisen - Lilt ‘okump.
Jos eivat muuhun. kelpaa, “niin | panin, kokoomuspidluean!. eis. old
leikGhdn Canadan farmarit ¥DESE -
kayttaa_ niita viljelysmaillaan  va-
riksen pelattimina?

Olettaen, ctti jos ne kerran sil-

neltinyt lihes satatuhatia danta ja
20 valitsijamlespaikkaa. . .
Urho Kekkeosen vaaliliitto ‘on
soanut meidan oloissamme harvi-
niin ky-|-Ralslaaluisen voilon, 145 valitsija-
miespatkkaa, Siti ef kuitenkgan
veida ‘luskea ‘maalaisliiton (ulok-

valet ¥ nilden tekevin),

“ilmahykkays- Kekkosen . henkiléxohtaisesta kan-
natuksesta.

-Vatilsijamiesvaalin tulos muodos-
laa Eriomaisen | berustan silrryt-
laessd vVajaan kelmen viikon Kulut-
tua pideltaviin eduskuntavaaleihin,
korostaval kansandemokraattisten
jarjestojen johtajat,

PUOLU EJ0OH TAJIEN

Luuliakseni  vawikscl peliistyisi-
| vill niin pahoin, ctti lihtisivat pa-;
kout, ja-muahddliisesti pudottaisivat

‘lemainsa payout pois. Jos main ta-

__ mil oin pila vet | pal WS. shila olisi farmariily kal p ARVIOITA TULOBKSIST.A
millein jalkaansa ia} dentaista hyitya: Ensiksi, (al!a kel- |
LOSI sirkes koko ruyimista, et.) ai jaisival payut varastamatta, Ji?

recy tied: misla palwists kolotas: on! toiseksi,
IGisin, mutta eteenpain on vain’ War islaecettial tat Jannajtitstc, enkir tie-

Sucmen kansa on ndissd vaaleis-
caisivat [2 sanestanyt rauhunipolitiikan jat-
‘i kamisen ja luijillamisen puclesta
viljelysm iden ¢ ’ Ipusnu kansaned.” Eertta KViisiren
— ab THe uUntamassauN arrviesse: valit-
siumiesvauleista. Se on anlanut
‘rigkgan Lugmicnsa oikeiston yrityk-
‘cille ja erityisesti Honka-liiton mus-
-doslamiseen osallistunejlle sosdem.
/ puolueen johtayille. Me kansande-

Jarmarin pellat

Tonkin eGis, WISI
kisvulHsuutla, -—

y APAUDEN PUOLESTA

rr ee eye ry uve vw ee eR eS gree
ear te alia ‘'. fe ee oy a re ded ¥ mE i en og etsdaietad ar" = lela EA ttre ner vi

ta

kiiyty kokenaan. ‘alkapolitiikan Mer:

“Horkatinitama tuli kerta kaikkiaan

‘kiynyl paljon ‘baremmin: 82 on. me- |:

akaisempien

Javaaltissa. —

ag oe ye oo — ee ee ie — em i .
t

ey] TRI, YxINO TANNER -.
a wits? vaalitaistelua. poikkeuksell®,
zen. plikdna. ja kiihke§ai, mutta hi;

‘{suhteess4 reilu. ;

ie Juotettavan kcyan mielialcista,

kaikkien aikajen yHityksellisimp3-
nd Scomessa ja mahdollivesti koko
Hapilmsesa, Vaalit on Hmeisesti

i. famalla ‘Haned toimikautensa ‘iat...
zumiatz. Uudet. nimet senereti ia
‘eivat niyté erikojsesti kitanaste:
een, .

‘Puolueiden ‘yolmasthteista et the.
hinastisten tulostiefojen nojalla saa
‘Sysin selva kuvaa,

keissa. Tarkeint# niis3§ vaaleissa
olikin, eta iiriojkeistolaispiirien |

mucskatuksi. Nykyisen presidentin
‘vaaliliiton saamat’ ddnlmidrat-ja va-
litsijamiesmiarit ovat sith sugrwuy-
juokkaa, 'etlS niistd ei “-voida. pili
jueiden hormaagleihin + veimasuhtei-
sin. nabden- tehdé mitdén “Tohtopiti-
toksis. - Bees

Kekkoseis vaasillitto sai yi puo
let aanistain séllaisilta dinestiji-
joukojlta, jotka eivat  missdan ta-
pauksessa tule dinestimaan cdus-
kuntavaaleissa maalaisllilioa. Koska
sosdeyn:. Jiiton kannatlajakunta ja
jarjesto - hyvaksyvat nykyisett presi-
dentin ulkapotitiikan, oo myés. sel-
vad, tld: Kekkosen. vaaliliiton 24.|
nestijissa on eritidin runsaasti!
pudlueemme kannattajia.” Koska:
poolueemime saaman aanimaéaran
suhde on yvarsin.. hyvi = verrattuna
vaahen’ vasta2vaan
sutiteeseen sotdem. puclueen kans-
i, of tMewdia tays: syy. luottaa Puo-
lueemme menesiymiseen eduskua-

den. voimasvhteista ‘saa sen Sj
jo nyt verraten selvin kasityksen,
Kommunistipuolue an sdilytinyt

seutaukserna kirsinest tappicn; . ja
sosialidemokraattinen oppositia Oi
juauyt kokongan jyrin ‘alle ja. sen

Kaan, .
Niiden yaalituloster ei kuiten-_
‘kaan.tarvitse ahtaa viitteitii eds”

Han puolteittain.
KOULUNEUVOS —
JUSSI SAUREONEN |
sanoo TT). IEL.:
' Urbo Kekkosen vaalt)iiton saa

(Jatkuu sivulla oh
900006060088 65 STSSUSTONESUATUSOUSUE

- i er ee =,
Bi
at

KODIN P PURISTA

Ensinnd terveivel” ‘antl puhjoi. Imokraalit clemme~ erittdin iyyly--

esta pitkistd aikas, Talla onkin yaisid. saamaammeée Wlgkseen var-

stalvi naytellyt kokglailla ‘tapojaan sinkin kun otetaan huosmioon, ella

ost muistetiaa, etd, ollaan pohjei-! kysymiys olf presidentin  valitsija-
eSail, mutha wanhan nyt talven aika \imiesvaaleista Jjoita Kohtaan tyé-
viesid yleenga esaillga Pienempad

setkakinl. |} htomicla kin eduskunlavaaleja

ingin | kalkend” lilven

O1.28 Paikiallisten jarjestijen- ‘ja- | Hlenirie thunneet ju lukencet Liek- |  Karhu kin Wadnlaa Lulkedan ja tol. 'kohtaan. Muistetiakoon myds. ett

cengurake on. kondaltuni melkein! au sen perusilousesta alkucr, Se!
| yhdistyksenr jastn, .4¢ é] - yksindan | siirtavaisutoisea | Yoda: (oivou.

Me > tlarvitsemiie:

‘urheiliscurp:: siittoluisvakei.

| Larvilsemme
Ron manag. Me: iuhdilie toontatl ies rakii pela pusti-

| JanuNne ja.

Lys
niche

myénnamime son’ Mula rchellises-| haa paalle, otisi mietiNlavd keinoja j isan kerran viikossa ilmestyviikst, | | maxraattien -
_kulnka lehden Sha tUa  VOIMUSELO! yan Mmelko Varma ella se mienettad : edessa clevissa cduskuntavaaleissa. | Mies
a pakina-‘paijon tilwajiaun. Niin- mind Sen wr:

DLtWeT on THEY AAEVEM 5 wea, tt fi

Attic TUTE: Foimiuty 5

kahéentaa”’
Patt. eral

parantemisen varia alii
samme.

Mtge SES
seni "AIM alt L.

+ ¥ E

Os: Istomime Viimek sip detyssii ko-
asileltivi kosmukiesta | vat pitkit artikke:
QR Nesta asoista. Verakysyinys
ansatttua Rhuomiota” osakseen..
Nayttpa > silta. .etta olenmume alka

sila sac co ola alvan Vanna jid. |

[a lue.

I verou  maksumnme bearer Lake | Talie

‘haalis a yi] Sita Utlel doliaria., mi-

re on sentdan liian paljon mad

4d
ha teas Kalpuis. |
esti Yu sii tehida : siltoin vanhoja kun Jehli kerkiaa

tli ‘varsiitkin tui, pitkien matkojen pidhan. Mink puo-

tilalle - voitaisiin hunkkia ‘siin’ saada enemman > piaikkakernta-
eti lehdisla wutisia #sim. urheilun. ' ’ Kirjoituksiz Silla ne kKiinnostuvat lu-
yarkkupa ammuattilaisten saavuituk: | ‘ Rijoita.

saadaan, keantimpiski wai mrut vaaliliitot asettivat
. afana wandassaan tavoilteckseen
Olen seurannaut ‘Jehdesta Vapant:| Sineidin osuutemme vitentimiseen.

Wotayasti

-ta4dlla| . Hyvinhdn se on Vapauskin pale: ‘den Jukijain yhtidkokoukselle Tihet. | 'Nyt me kuitenkin olemme., lisin-| Naisen ruumiiltisen ciremriuu-
| jetkuvasti esis. Canadan Suomalai- i vedlut meitd., useammassa lupauk-| ; NIja
je Aas | tamia i a5(4KSia. 1a [estan ne oval rt subteellista osuuttamme presi: den fan Lodistay eleen ja lilas-

| sen Jarjeslén apua ja: tukea.. Me |.sG28u - engiunninkie ti tatamatonts | j paikallasn arvostelt eta Vapaagtta | spentin -valitsijamiasien keskuudes-j-lon avolla,
Nyt kun Lyovden | 6 veida {atid pois kolmipdivaises- |

“a. Néissa vaaleissa sugritetiu tyo
an Ionut hyvin pohjan kansande-
 ttienemiselle mys:

li, SIIB jog se mratetagn dines

Pror. ¥. J. SUBRSELAINERN .
gieza madlaishiton puclesta mm.
ott vialien tulos merkitsed . aryvo-
washa, hyvon ansailtua ternnustusta
asavalhin presidentille. Samalla se!
‘yerkitiec oscilusta Suomen kansan

Velen .silla kaikki buliset ovat jo

lestanl olen sita micita, celta jos

tT] -
kysynarslen ympardle. Paasi-
: diven-Kekkosen linjan merkeissa
Pehitthvayt) suomalanein ulkopoli-
Wika on kerdnryt laakseen niin va-
Gn paljan lukijoita jolkal pauttavan enemmistén, ett, se slit

aay |
Olisin sitz Miklta, etta kcetetlui-

| coVunha vite, etta mies ej
Onhan se joskus ilmestynyt; egtasin ja .ryhmilty’a todelta. suur- | loinkaan - ole hysteerinen, on vid-
elti suurin oa lukijoisti vivil HAL: kuusikin kertaa vilkossa. -

‘Tmiehia on ssitsemin yh a Haista

| TOIMITTANUT EEVA
Naisten luontainen ylemmyys

~ Eras amerikkalainen’ tiedemies, .
an. repo zi Ashley Montagu, -Vaul- faisten ovyotivaikutusta, toteaa
tia, ettd nainen on ruumiiltisesti Montagu, Jos maailma halwaa pags:
Ja slelullisesti miesta korkeammial-. ta onnellisempiin Majhin ja yleen-
la. $a pys¥a pySsiyssa, nim se tarviin
see @nemibian didillista:- henkea ja
vahemmidn miehista. Naisten. pitaa
kasitt#a tehitvikseen sytyttiia PO.
jissaan samaa huclenpiden ja yh.
LeLstorminnai’ henkea,, joka. Aes

Nainen @laa yleensa kKuarcemmin kuin
mies. Esimerkiksi Ameéerikassa ‘nai-
nen voi tvivod e'avansa T1 vuotta, itsessaain on. | _ aa
vain 641:. Vleens# naisen]. | Montagtun ‘kinjoitus
ruumiillinen kestavyys on parem- t pation ajatuksia.

pi kuin miehen, Sota osoitlag; etti}: Naisen Hidiblkayys * On. aifla - tuo.

he rttaEe

nainen - porimituksissa, keskityslei-*'mattu ja tunnustettu, - ‘Mut.a en-.-

simmaisen kerran siti pidet&ln

vin vaikeuksissa ja muissa shokels-
| ratkaisevana |

3a ja rasituksissa selvivtyi parem-
rin kuin. mies,

mil-| kijand, ett vain sth avuila voi-
sen ja miehen tasa-arvoisuuden
puolesia, mutta ensimmiisen
fan ju kigsessa sanassa naista pi.
detain tatkeimpind ja. kykene-
vampand maailmankehityksen oh-

ri. Un tedetiu, .etli hysteerisia

kohti, Kautumaiauti, on paijon’ ta.
wHbsemp! nehissa Kwin nalsissa,

TE

‘puolueet: ovat joka tapauksessa. se}:
viytyneet yoittajina,. mutta niidon! = Una,
valisist’ votmasubteista’ saa . Wasta cca.
Larkempiep tietojen nojalla.. .parels-—-=
man selyyyden. Vasermmistapiolyel- -

asemansa; Sosialidemokraatti. sen. -
sijann ovat sistisen hajaannuksert'* "9 .

aknet ovat menneet kokonaan huk:,_,

~ oe oe

kuntavaalien menosta, joissa HANES: 5.

erat=

oval aikaansaaneet miehet ilmane:2':

_tekijind, mzailman -
| kehityksessd — min lirkeana te

daao tuho es.88. ‘On- taistelu. fal- .

‘ farskylain Tylistie.
iroja pakoilla.

Emine tihde ve-i
mutta . tissa | wipauk-

sista. Laaketielven ym, yleisia uu-
lisia, Sia tulee muistaa, etha Var:

| pals on monelle akkuna ulkomaiil: |
maun, Ei Kuikilly. ole viel EHLIOL :

Fay Ud Ssunmuntaila, taimmikiun 28 | 49a niilakin. SyRyisin ¢: ole monts ; ‘fehden  iukijoile bauskaa

haksi aikaa tyétd. Mutta sekin on kuin pisara meressd silloin —

kun muistetaan, etta Canadassa tarvitaan seuraavan 4——3 vuo-.

den atkana ainakin miljoona uutta lyomaata — ‘ja tamin Ry

symyksen ratkaisemiseksi hallituksen ohjelm.apuheessa ci

esiteta edes puclta sanaa. :

Hailitus aike ilmeisesti jatkaa nykyists integratio-ohjel-
maaisa, jonka ansiosia Canada‘on joutunut yha. kiinleammin
riippuvaksi Yhdysvalloista, niin taloudellisesti. ja poliittisesli
kuin sotilaallisestikin — vaikka kaikki tunnetut tosiasiat ko-
rostavat voimakkaasti, ett maamme pitdis} omien kansallis-

: ciujemme vuoksi sanoutua iti Yhdysvaltain talutusnuorasta
ja omaksua taysin itsenginen ohjeima niin sisa- kuin ulikopo-
litlixassakin.

“Vaikka liittohallituksen ohjelmapuhe onkin tarkoitettu

 Vanhan konservatiivipuoluéen vaaliohjelmaksi pian jarjestet,

tavissé vaaleissa, niin valitsijojlia ei kuitenkaan ole meidin.

-kasiltddksemme mitdan-hoppug naiden vaalisyottien nielemi-
seen. Parempia tuloksia saadaian sittenkin fikemalla tydvaen
endal ‘kaita tilevissa, vaaleigsa. .

. Askel oikeaan suuntaan
. Vilme viikolla tiedoitettiin, ettd Yhdysvaltain-hallitus oli
“hyvin tahdon oseituksena” vetdanyt tankkinsa | pols [te- Ja
Linsi-Berliinin rajalta. :

‘Kuten muistettanee, Yhdysvallat, -tai ehki’ ergal yhdys-
valtalaiset upseerit, kuten on nyt selitetty, jarjesti .viime lo-
kakuussa tarkoituksellisia selkkauksia mainitulla rajalla la-

_ hettémalli siviilipukuisia virkailijoitaan I14-Berliiniin, missa
heijjta- vendittin henkilotodistuksia, Painostaakseen tissi .
asiassa ]ti-Berliinin viranomaisia yhdysvaltalaiset lahettivat

" mielenosoituksellisesti Jokakuussa tankkinsa Friedrichstras-
sen. portille. Tata siirtoa seurasi vilittoméasti se, etta Neuvas-
taliitto 1ghetti tankkinsa toiselle puolen rajaa amerikkalaisia
tankkeja vastaan. Si¢lli olivat sitten vastakkain’ maailman

_ voimakkaimpien maiden tankit ja mika.tahansa “vahinkokin®

-atisi silloin voinut syty ttad maailmanpalon.

Mhdysvaltain hallituksen. toimenpide veldessaiin tankkin-

|

Tne

‘on
| molla

jheuvostoll ittolaisetki fl

SYNTYMA-
PAIVIA. jf

vad hit, kampilla ja muualla. -
Sitien jos keksittaisiin Keimg, et:

kokGuksissa toiwellu. Nliden  pit-;

Kalle ‘Laine. Vancouver, BC. | kien artikkelien Ulalle viHSd Kinyl-!
paikkak Uniihl mista Kirjuituksia tue;
Ont. [ace Silk aiome kai voi pila rita. |

vin munipuolisina pulkkakun wkire |

pia G68. vuolla,
Bydig) Andcrsoq.,
laytiaa perjanteina.,
3, 76 Wisi.
VYhdymme sukulaisten. “ja
Wh unnenioivYy, uksiin,

— oo © —s . -

Tore in,
Lami kt yak

tutte dn on. vuesia ollut, ainoustaan mit,

Buon hulle Ji Tarmolissd Gayle
TUL, Sa mot kun sitakaan, otha jal

puis: sii vaara-aitoelta: |
kenraali Lucius Clayn
Sancvlaan ne omapdiscst - lihet-
'taneen, oli) jarkeva.teko, mita |
lervéhditty. suurella: lam-

hdysvaltain liittolais-
| sy¥nd vaikenemiseen se, ett kir-

Mmaissukin, ciké. suinkaan »ahi-
en Biles sill Hina te Bae oval asasion valitse: |
ko huojensi ‘TRelketsésti Berlil- ,

Min? Eavdt uskalla lausuy mistaiin §
paikkakuniansa .yreisisty asiotsta ’

nin kriisid. Sanottakoon Sa- | mitdin, sillé

malla, etté heti kun Yhdysval-|]maan “nokkaunsa’ niin se votlai-}

lain) tenkil vedettiin pois Fried-j Slin vaidntaa osaston syyksi. Purem.

richstrassen portilia, lahtival pi olisi ehki, jos kivjeenvaihtajat
tankit olisivat vastuussa vain toimitua&sel-

le, Muuten. mahdollista pienla po-
pois toiselta puolen..  lemiikkia ei larvitseisi pelati, se

Emme luonnollisestikaan tie-; vain lisdisi mielenkiintoua lehteen.
' od, johtutko yhdysvaltalaisten | Olisi viel muutakin vaan tami

Nia PHOWSASsa sqiyasluncisty di
kuclleista tai ‘chka urheiiwkipailu.
s@ OStuk5ia, MuUrLO @5!11. Kiera.
nen elim’, tydsuhteet™ ¥.m. . civit

tankkien lahettaminen Fried-
| ichstrassen portille silta, etté
joku* amerikkalainen kenraali |
ates UMapaisest: janniltaa
edelleen tilannetta ja kuumen-
a “kylmaa ‘sotaa". Tarkedti
J onk: n panna merkille se, ett
,lilanieessa tapahtui nyt paran-
: nus — 14 s¢ on merkkind siila,
etta Lansi-Berliininkin pulma-
kysymys voidaan ratkaista rau-
| hanomaisella

tavalla, ‘jos on

vain hyvaa tahtoa siihen. Siksi. |.

on entisla paaltavammin ja

keskeytyksett4 vaadittava Lan- |

si-Berliinin .ongelman rauhan-
lomaitta ratkaisua neuvottelu-
|paydan adressi,

ta vik TVita ja Jos onkin, 1 nid
a Liydellisesti ymmirra. Enta tyd: | lecmme.
Hasta wsloslic.

jeind selaisia kun esiin, Torontys. |

la nite Puikkakunlanir jena ripe: Men pul on yleisdn kKirjoiluksia sill: ue
si tulemaan. Niita on monia vuosia’ 8€. tekisivat leiden nviellyttiivaksi |

lakin piikkakunnalta on. @hka iad %

Talssa jlmene, kuin Vain riuuiu--
itd PuukKakunnil.a. Olisiko ehikii |

jos suttuisi joku ut a. st

venyy muutenkin lJitkaa. Tama- on!

kivjoifetiu siink vilpittiimassd mic-
[essa eta -loydettaisiin keimoja
joilla  voituisiin lehden

enka sitten myos. lisaa ilmoituksiz.
Lapetan ja taiven
nestysta  timan
elaiman taistelyssa.
ATS.
Heaver Lake,

tyovien ~ leheden

Onl.

| HIEMAWN OJENNUSTA.
j) “RANSAKOURALLE”

Tammikuun 16 paivind -ilmesty-
neessi Vapaudessa “Kanstkoura”,
Paivanpakinan = yhteydessi,  aivan
‘| viimeisiks) sanojkseen mielestinij
aliarviol ¥Yhdysvalivista’ Canadaun
lnolija bomare-ohjuksia,

Timin kirjoiltajen tmieleslii ne

fo

parhainia mia

F

sistltud |
= Sa ja sdada wudsia bilaeyia ju
[
|
|

| Suurel lydidisjoukat, vaikka jaulu-
| vathin = esimerkiksi

REVAL ole kiinmesluoelta- niisth pit-!- Fi re hheinnitatkin odatukset. |

Mi sla spasivun Kirzoltuksistla, eips ,
(Ha kel mekin ‘ovet juskus pai- an MISISTERL MIETTOSEN

kalkain muita ine venhemuaat ihini-|melesta voalien tulos antaa turval- |

Yehtea | isch pohjan maan asioiden heli |
puljolta selwilaé nisclle Kuikkien niiden vaikeuksien
sxeckelli “gita’ nykyisessi  maail-
mahdod lisim-. i mantilanteessi Satta myos mei
FL Kadisam pe lice nousta, ;
Suomen kanisaa vn syyld onnitel |
tla sei osoitiamasta terveesla vais-
ja

jotka- enemipan titi

qicmmne

wel,

Reeletigisiin saudi

iit Kansan sigsimnigsi. ao
Enkii muuta ken teivolun tinvin: toske ja kypsisti harkipnasta,

reat S0 ce.
| PLOLUES HTEERL OLLI UOTI
South Porcupine, Ont. pura valitsijamiesvaalien

atl Kan ja cdustajakokoukselle hy-:

Pid * Ferkaae'’,
— Al & M.,

 PAIVAN PAKINA. il

Oppineitten ihailtavaa paattavaisyytia

Kuten ‘liedeliin, oppineiste on yhieiskunnallinen ascmansa a
sl eiskurnallisen asemansi = tukia! llippoyvainen vallaluokasta, Ja las-.
SqTuelke paljon eriluisessa asemassa: Kit, sanoKaamme kymmnenentuhan:
~ KUNI tuvalliset Ly Ginisel a farm nen Gollurin vuosiiuloista tyotate- |
rit.:  kevien tasalle, kolmen Lai neljian
Teildisisti, on sastulle ju teista tihannen dollarin . yuosituicihin,
wu Vuelta vitlen kirjeilelissa so: 2
_ curian yl Kasytaiindu.
“wesiagso ) RAM Mm adstis233a mar |
niealisis, et 2 Nell “el of me-
neverlavah tn milli. Keon kal-cen-
scl . . .
Totla. listenkin an, ~ettd gaddil ju
tuhannet tyolaiset ovat menetts:
net tyopaikkansi,

- Muhdoilisesti edelidsanotussa ke
rosieiaan hieman liikaakin Javallis-
‘ten tyotaisten Ja oppineislon frau:
Valsdilta,

Mata iarkaituksemme on, ei tyé
liisten mahdollisten wuhrauslen vi-
heksymincnu,-cika oppineision mah-
dollisien menelysten suurentel'emi:

Postalar tet a

—

joutunect mus:

ja Winkyllamisesta. karsivia on kah-
deksun miesia yhta naista kohtl. -

Ja ju se seikka, etta mies e: ky-
kene synmytamaan = lapsia, Lodis- |

\jaajana kuin miesta,

Ei suinkaan ainpastean naimisi¢
sa oleva nanen: onusta tata neree: -

wae neo

tulven | set mukuises 14 ak: fivisesla toimin- |

tulosta ;

atheutlia huwimun -hypyn” alaspain.

.|on usein pelastetty. ihmisii, jotka

tia, Cll han on: runnmiillisesti &pa- kasta -huoltamisen ja ‘Aoivaamiseti
aydeliisempi kuin nainen. © | i kykyd, Jokaisella naisella on jo
Sielullisestt = vaikutlaa . lapsen| luonnostaan lama hieng spsiaalinen
a¥ynnylttiminen ja hoilaminen nai-|taipumus. Ja myiskin naimaten
sen koko luonteeseen nostavasti ja | maimen joutuu hyvin ugein huolfé-
kehitlyvas.j, sanoo Montagu. Luon-|maan ymparistdain, Tytar hoitaa
lo antaa {assé naiselle ‘paremmat | vanhaa ilidan, monet ammatit te
mahdoilisuudet kuin miehel'e op |kevat nhaisesta hucltajan ja -kot!-
pia hwoleupitoa, uhrautuvaisuutta,| apudaisen; sairaanheifajattaren ja
yhiciskunnallista mielta, oikeas-| lastentarliaapettajan. Harvoin- mies
wan, imisrakkaulla.

Mailman nykyiscn:

sekasolkun (Jatkuu sivulla 3)

tathan -puolesta.

Montrealis.it tulleiden uutistieto-|
lien mukuan naiti professoreja oli
| siel 3 tammikuun 8 pni “oikaise-
| massa” konsevvaliivipuolueen yksi
7 purlamentlijasen, Egan Chambers,
mutta ko. professorit pitivat kui
tenkin. ihaillavalla tavalla “nahkan-
sa. )

Tri Waldemar Sackslon, Macdo-
nald: Collegesta, sano) .mr_. Chan
bersille, etia hinth “huolestutiaa
Viadysvalloista lahteisin ‘oleva (Ca-
fadan ohjelmsa” ja tuomitsi” sen
kun suurta yleistad yritelaan Cuu-
dittaa sellaiseen harbaluuloon, efta|-
ydinasepommituksesta on - muka
pelastumisen mahdollisuuksia ’.

‘Tri Sackston*: sanoi: “Ailantista.

uraKoltsijoule, hanta ott ‘huiputet- _

FF

1.

McGill yliopiston Kirkkonistorige:
professori, tri H. H. Walsh sanol.
i Kaiken taman ironlana on s@,
iA me olemme seuranneet vhayve’ ©
valloissa .muniltua ohjelmaa vol -

miina ydinasesodan varalta — to-
asesoilam . . .

Reilua ja_ paittavad: puhetta, Tale
Hilt, jotka tietojensa ‘ja oppimad-

remoiin kuin me ‘Kansanihmiset,
misti on iodelia kysymys.

ovat olleet—palistustenkszan varas-
su, Mutta pommisuojiin turvautu-
viathinisiad ei voida pelastaa, silk

lakkiammie til'aisitle oppineille ja
sanomimne, é&tt heidan esimerkkt-

joutuu pikktasisita mysten hupleh-

st
. ka fahanga uskoo, ett pommisuc.” ”*
jista on mitiin hydty’ ene.
kdin muille kuin niiden rakennus:.::::

-_T
she

flaksemme saada Hroshtshevin ¥2:,,,.,
kuuttuneeksi, etth me olemme yal-" “

riensh perusteella ymmirtavit pa-.

Nostamme-suuresti kunnioillaen -

PT

“sane bildlled

Porvarilliset=. ra

. "Fr@{™ -

A.
i.
a

Ten, Mplelestain se el ole ollut jogs *y

_Kanae on nyt vaaliasn puhariut JRresees St
antanut ratkaisutisa, ‘Kun. esanoito +e.

"kod eraser

on ollut ‘harvinalzen korkea 288 a

Tulos merkitsee tiydellistd . voittoa 7 :,
Aykyiseite | tasavallar . one 1a, |

eee ee :

vn

“*

ne

i ee ee ee a a
. .

=

51asivséa, Me yaimme algit. aa vain a

ce

._ 7 Te "a r "I

a} .
ol le Li i ee ee ee i i ee oe ee ee

siina “tapauksessa ei olisi pelasta-

d4n kannattaa seurate.

'  Hieman e@vilaisessa
Kuitenkin oppineiste, sill heidtn)

lalislatlaviks), tstuneel vankrioiss2
jit menettinect hevgensikin sal:
Plistumisestacn tydvienliikkeen tor,
mintaun, TAllA pehfalla kutsoen |
“ama tyolaisel oval unranneel a4-
retiomiin = paljan yévdenlitkkeen
hyviksi.

Mutta he ovat kuitenkin poik-
keliksernseu yleises'a saannasla, sills
lama terror; ju vaing Kohdistuy
stltenkin “vain” kwikkein edistynes
ti otydvaenluokan 6 osaan) vaso.

Jakkotaisteluis:
sa tonesli hyvinkin kovalle, ova
yleispiirtein puluten .siind asenmas-
elt hoill# ei todellakaan ole
monetettavaa kein

sal,
TMLaan omudta
kahleensn.

CC ———————————————————————————————————— —=

WSEMTSsa Un

hen — Vilan sén tosiasian tunnus:
taminen, ¢(1i tillaista eroa on ole-
massa; Tiimin losiasiun tunnos!a-
minen on- viltlaimdtinti siksi, etti
voimme. ymmartad myis oppincis-
toa, sen horjuntaa . ja eparointii
csimerkiksi sodan j# rauhan asiois
Si, scki antua oikean arvan niifle
oppineille, jatha seisoval paa pys-
tyssi ja esituval “rohkKeasti miels-
pilcensd sittenkin, voikka tietavat
sdavansi ' Vallunpitgen viliat nis:
kaahisa, | |
Kulen muistettanec,
Gil yliopistin professoreja lihetti
jokin aika sitlen piaministeri Die-
fenbakerille yhieisen kirjeen, mis-
si skehoitettiin © Hiitfohallitusta
rommisuajan mainastamisen age-
masta ryhtymiin k&ytinndllisiin
loimenpiteisiin aseistaviisunnan Ju

tyhma Me-

‘7 .

ee ee ee ee : i
“ak + - ™ = Se ee
s . . ,

Emme halua kieltfa sits, etteiki
tyolaisildkim ole menetettivid sii-
4)(a. jos he: joutuvat’ vallanpitajien
kirjoihin. .Onpa ietenkin, eika
Kommunistien manifestikaan tor
koita kirjaimellisesti sitd, ettelko |.
tyoliisiltdikin vaadita ubrawksia. ©
Mutts kierlamialtin tosiasia on, etth
koko ‘ihmiskunta voi tuhoutua
ydinasesodassa ja niinmuodoin |
suurimimathin whrimrime ovat suli-
teellisen pienii silloin jos saadaan,
estatyksi ihmiskunina’ nvt ubkaava
suurin onnettomuus, ydinasesodan
sytivminen, mika visi, kuten sa-
nottu, tuhota koko thmiskunnan..

jla.,. .
“Ponimisuojista et ‘ole mitain
kuin rajihdysion atheuttamia ath
palojakaan vastaan", sanoi han.
“Pommisudjien rakenlamtnen”,
selitti tri Sackston, “lekee olctetta-
vaksi sen, etid me olemme val-
Thistautumassa ydinasesoftya var-
ten,” |
Han sanei, ella vieraillessaan
viime kesand 10 viikan ajan Neu-
yostoliitassa, hinelt@: oli fathuvas-
ti kyseliy: “Mika leita inmissd ¥ai-
vua’ PohjoisAmerikan mantereel-
ln? Miksi-te rakennatte pommisie-
jia? Va'mistaudulteko te hyokkaa-
maaan meita - vastaan?”
Palaten iakaisin pommisuojeky-
syniykseon tri Sacksian sani: “KA-

™ .

— Khinsakeurs,

fy

ree ee Ee Se Li mm eed a ry
-_ . " r .

. . . i ie .
i. . 7 . . le .

mir Tr ree ee ee