Risteilyohjukset: tulevat Eurooppaan Tukikohta nousee jo Lansi-Saksa: Kiistellyt NATOn risteily- ohjukset ovat tulossa voimalla Eurooppaan. Amerikkalaisten tarkoituksena on nimittdin a- loittaa tukikohdan rakentami- nen 96 risteilyohjukselle Sak- san liittotasavallassa jo ensi kuussa. NATOn_ ohjustukikohtaan sijoitettavissa risteilyohjuksissa on jokaisessa Neuvostoliittoon suunnattu ydinradjahde, joka vastaa kahta Hiroshimaan pu- dotettua atomipommia. Liittotasavallassa ilmesty- van ‘Stern’ -aikakauslehden mukaan ohjustukikohdan paik- ka valittiin jo puoli vuotta NA- TOn joulukuussa 1979 teke- man ns, tuplapaatéksen jalkeen. Lansi-Saksan sosiaalidemok- raattinen liuttokansleri Helmut Schmidt ei ole suostunut tahan asti kertomaan ohjusten sijoi- tuspaikkaa. NATOn ns. tuplapaatéksen mukaan Lansi-Eurooppaan sijoi- tetaan uusia ohjuksia vuoden 1983 lopulla, jos Geneven ase- riusuntaneuvottelut eivat johda tulokseen. Neuvottelujen olles- sa nyt viela kaynnissa, aloittaa USA jo ohjustukikohdan raken- tamisen. Rakentaminen alkaa vaike- uksissa olevan _ liittokansleri Schmidtin kannalta varmasti erittain huonoon aikaan. Lien- nytyspolitiikan ystavana mie- lellaan esiintyvan Schmidtin on vaikea selittaa, miksi neuvotte- lujen ollessa kesken Lansi-Sak- saan Wiersdorfin kylaan ra- kennetaan kokonaan uusi tuki- kohta asuntoineen, posteineen, RISUNTAA aoe sc \S — ‘Uusille amerikkalaisohjuksille rakennetaan jo tukikohtia Eu- ‘rooppaan, vaikka its€ asejarjestelmat eivat viela ole valmiiksi kehiteltyja. — Kuvassa Pershing 2 -ohjus tuhoutuu hetilaukaisun jalkeen Floridassa jarjestetyssa kokeessa. kouluineen, kirkkoineen, kapa- koineen ja kauppoineen. Tuki- kohtaan on tarkoitus sijoittaa 1,500 amerikkalaista sotilasta perheineen. Kaikki tama tulee maksamaan noin 200 miljoo- naa dollaria (noin miljardi suo- men markkaa). PAINETTA HALLITUKSELLE Lansi-Saksan voimakkaasti kasvanut rauhanliike tuskin tu- lee katselemaan rakennustoéi- den aloittamista hiljaisena. USA:n presidentti Ronald Rea- ganin vol olettaa painostavan liittokansleri Schmidtia voi- makkaasti, jotta rakennustyot saadaan sujumaan ilman hairi- Gita. Rakennuspaikalla on var- masti odotettavissa viela tana syksyna yhteenottoja viran- omaisten ja rauhanhikkeen kes- ken, Vaikka Bonnin hallitus on yksin vastuussa ohjusten sijoi- tuspaikasta, e1 se ole suostunut ilmoittamaan aikaisemmin tuki- kohdan sijaintia, Ntinpa ristei- lyohjusten syoittamisen arvel- laan tulleen jopa Rheinland- Pfalzin osavaltion paaministe- rille Bernhard Vogelille yllatyk- sena. NATOn suunnitelmissa on syoittaa vuoden 1983 lopulla Lansi-Eurooppaan yhteensa 572 risteilyohjusta ja Pershing 2 -ohjusta. Englanti on ilmoit- tanut olevansa valmis sijoitta- maan Molesworthiin | 60 ristet- lyohjusta, Italia sijoittaisi Sisili- aan 112 ohjusta ja Belgia seka Hollanti ottaisivat kumpikin 48 ohjusta. 96 risteilyohjuksen li- saksi liittotasavaltaan on tar- koitus sijoittaa viela 108 Persh- ing 2 -ohjusta, joilla korvattai- siin ‘vanhentuneet mallit’, IHANTEELLINEN TUKIKOHTA Lansi-Saksan uutta ohjus- tukikohtaa luonnehditaan var- sin ‘ihanteelliseksi’ risteily- Meksikon laake kapitalismin kriisiin ‘Isanmaan kuukausi’ syys- kuu alkoi Meksikossa laajan liikehdinnan merkeissa. Kan- sanjoukot tukivat katumielen- osoituksin valtiovallan tekemaa pankkien valtiollistamispaatés- Presidentti Jose Lopez Por- tillon antaman lakiasetuksen mukaan rajoitetaan valuutan- vaihtoa ja slirretaan valtiolle maan kaikki pankit, poikkeuk- sena yhdysvaltalainen The First National City Bank. KANSA KADUILLE Meksikon yksityispankkien johtajat, Abredoph Davila etu- nenassa kiirehtivat protestoi- maan paatosta. He vaittivat val- lionpadmiehen toimien olevan perustuslain vastaisia. Heidan mielestaan asiasta olisi pitanyt suorituttaa kansandanestys. Lopez Portillo sanoi kong- ressille antamassaan tiedon- annossa pankkiirien kayttaneen vadrin vapauksia. Han antoi ymmartaa, etta siirtamalla val- tavia valuuttamaaria ulkomaille he yrittivat kahlehtia Portillon seuraajan Miguel de la Madrid Hurtadon politiikan suuntaa. Madrid Hurtado astui virkaan- sa syyskuun 10, paivana. Lopez Portillo sanoi uusien asetusten katkaisseen paan va- luutan ulkomaille virtaamiselta. Mita tulee kansanaddnestyk- seen, kansa kaduilla on antanut tayden tukensa presidentin paa- tokselle. Aiemmin vain Carde- nas, pakkolunastettuaan Oljyn- tuotannon ja jaettuaan maita kolmekymmenluvulla, vuoden 1968 opiskelijalitke ja 4skettain paavi ovat saaneet liikkeelle yhta suuret ihmisjoukot. Tama johtuu siita, etta pankkilaitosten kansallistaminen (samoin kuin kaivostuotannon ja kaupan, jota ei ole toteutettu) on eras jouk- kojen vanhimmista vaatimuk- sista ja tavoitteista. ao ae FINANSSIPAAOMAN VALTA Nykykapitalismin plirteita Meksikossa on finans- sipaaoman valta, joka on syn- tynyt teollisuus- ja pankkipaa- oman yhteensulautumisesta, valtionyhtididen —alistaminen suurten monopolien eduille seka yha tiukempi yhteys oman maan ja imperialistisista maista — lahinna USA:sta — tulevan finanssipaaoman valilla. Viime vuosikymmenella Luis Echeverrian hallitus yritti joitakin nykyaikaistamistoimia. Tosin suunnitelma oli hyvin ris- tiriitainen, mutta siind koros- tettiin kuitenkin valtion osuutta perus- ohjuksille. Ohjukset on nimit- tain tarkoitus sijoittaa 24 liikku- valle laukaisualustalle, jotka paasevat siirtymaan uusiin paikkoihin nopeasti alueen hy- vid moottoriteita pitkin, Lisaksi lahist6n vuoret ja metsik6t tar- joavat suojaa. USA:n ensi vuoden talousar- viossa on varattu uuden lansi- saksalaisen tukikohdan raken- tamiseen jo 40 miljoonaa dol- laria. Talla rahalla on tarkoitus rakentaa mm. pomminkestavat bunkkerit jo tana syksyna. Seu- raava rakennusvaihe alkaa ens! vuoden maaliskuussa ja syksylla saapuvat paikkakunnalle en- sSimmaiset erikoismiehet val- mistelemaan ohjusten sijoitta- mista, Ensimmaiset ohjukset on tarkoitus sijoittaa vuoden 1984 kesalla. “TUKALA TILANNE’ Ohjustukikohdan — rakenta- minen kesken Geneven asei- denriisuntaneuvottelujen saat- taa USA:n neuvotteluhalut va- hintéankin kyseenalaiseen va- loon. — Voi kestaa viela pit- kaéan ennen kuin Genevessa saavutetaan tulos. Siksi on pa- rempi rakentaa valmuksi kaik- ki, jota pidimme tarpeellisena joukkojemme huoltoa varten, perusteli eras sotilasasiantun- tijia rakennustdiden aloittamis- ta. Liittotasavallan rauhanliik- keessé on runsaasti mukana sosiaalidemokraatteja, jotka voivat vaikuttaa puolueen sa- noutumiseen irti NATOn ns. tuplapaatdksesta ensi vuoden syksylla pidettivassa ylimaa- raisessa puoluekokouksessa. Jos Lansi-Saksan hallitus sa- Be ed Se ae ye Melkein 5 miljoonaa Kuluvan vuoden alussa Suomessa asui henkikirjoituk- sen mukaan 4,812,200 ihmista. Tasta vaestésté 60 prosenttia asul kaupungeissa ja 16 pro- senttia paakaupunkiseudulla. Vakiluku kasvoi viime vuonna 24,500 hengella. Ulkomaalaisten maara kas- vol viime vuoden aikana yli 900:Ila ja heita asui Suomessa taman vuoden alussa 13,600. Ulkomaalaisista yli puolet asui Uudenmaanlaanissa, kerrotaan Tilastokeskuksesta. Kaupunkien vaestd lisdan- tyl maaseudun vdest64 enem- man. Kaupunkien vaesténkas- vu oli 15,400 ja maaseudun 9,100 henkea. Vakiluku kasvoi kaikissa muissa paitsi Kymen ja Mikkelin laaneissa, Uudenmaanlaanissa —asui vajaa neljannes koko maan vaestOsta, Paakaupunkiseudul- la, johon Helsingin lisaksi kuu- luvat Espoo, Kauniainen ja Vantaa, vakiluku lisdantyi 6, 200 hengella. Paakaupunkiseu- dun asukasluku oli 765,900. Helsingin vakiluku oli vuo- den alussa 482,989 henkea. Asukasluvultaan pienimmassa kaupungissa Kaskisissa asui vain 1,937 ihmistaé. Helsingin vakiluku kasvoi !56:llaja Tam- pereen 842 asukkaalla. Turun vaest6 puolestaan vaheni 76 asukkaalla. Pienin kunta on Velkua, missa asuu 139 asu- kasta, noutuu samalla irti, eivat ilmei- sesti myéskaan Hollanti ja Bel- gia halua uusia ohjuksia alu- eelleen. Heikki Korhonen SR RR een RR tn Rt ent ster ene Sonera ein maan talouden hoidossa. Mek- rittamasta devalvaatiosta. Se sikon suurporvaristo pakotti hallituksen kuitenkin ratkaise- maan silloisen konsernien etu- jen mukaisesti. Vuosien 1975-1977 kriisi, joka sattul sesti presidentin vaihdoksen kanssa, merkitsi kapitalismin uuden vaiheen alkua Meksikos- sa. Vaiheen suunnittelussa oli- vat mukana myds Kansainvali- sen valuuttarahaston edustajat. Suunnitelman — sisaltamat tyotatekevien joukkojen elin- olosuhteiden huonontaminen — palkkakatto ja sosiaalime- nojen supistaminen — seka uu- sien mittavien Oljyvarojen loy- tyminen ja niiden hyédyntami- nen ja Gljyn ulkomaille myynti toivat suurporvaristolle mene- tetyt voitot nopeasti takaisin. TALOUS SEKASORROSSA Meksikon on vaikea talla hetkella kehittéa talouttaan samassa tahdissa kuin viime ai- koina. Talouden sekasorto ja pysaéhtyminen ovat nahtavissa ja se heyastuu myds ulkomai- siin taloussuhteisiin seka karjis- taa maksutasevaikeuksia. Eras ongelmien aiheuttajis- ta on’Alfa’, Meksikon ja latina- laisen Amerikan tarkein yksi- tyinen konserni, joka on myds eras kaikkein vahvimmista suurporvariston painostusryh- mista Meksikossa. Konserni hydtyi suuresti Echeverrian vuonna 1976 suo- samanaikai- pakotti tuolloin vastaehdokkaa- na olleen Lopez Portillon neu- votteluihin suljettujen ovien taakse, jotta tama saisi konser- nin tuen vaaleissa. Nyt Newsweek ja muut samankaltaiset yhdysvaltalai- set lehdet kirjoittavat konsernin joutuvan uusien kansallistamis- tormien uhriksi. Todellisuu- dessa Lopez Portillon hallitus mydnsi vuoden 1981 marras- kuussa konsernille 3 miljardin Suomen markan avustuksen lieventamaan k&ytt6varojen puutetta. Sen jalkeen se on jat- kuvasti saanut avustuksia ‘val- tion elvyttamisohjelman’ nimis- sa, samoin muita etuisuuksia kuten halpa kaasu, sahk6, rau- tatiekuljetukset seka ilmainen vesi, Meksikossa on kaynnissa yksityisen ja valtion paaomien yhteenkietoutuminen, — valtio- monopolistisen kapitalismin muotoutuminen. Jose Lopez Portillon toimet hallituksessa viime tunteina — samoin kuin alkuvaiheessakin — pyrkivat uudenaikaistamaan jarjestelmaa, tehostamaan sit. Vaikka pankkien valtiollis- taminen ja valuuttarajoitukset eivat pohjimmiltaan vastaa niinkaan tydtatekevien etuja larvetta l6ytaa ulospadasy Mek- sikon kapitalismin syvasta krii- sista (joka on entisestéan kar- jistynyt SOljytulojen romahdet- tua) niin ne ovat kuitenkin askel eteenpdin. Eduardo Campos Suarez