ar es So ates PEI: igo REY | ane . 37 Selva kédnne saksalaisvaltioiden suhteissa tapahtui viime kevaana, jolloin liittokansleri Heimut Schmidt (oik.) peruutti DDRn matkansa ja tapaamisensa DDRn valtionpaamiehen Erich Honeckerin kanssa. Idan ja lannen suhteiden vileneminen on jaahdyttanyt my6s molempien saksalaisval- tioiden suhteita, vaikka ne pit- kaan nayttivat sdilyvan entisen- laisina euro-ohjuspaatoksesta ja Carterin boikoteista huoli- matta. Selva kdanne tapahtui viime elokuun lopulla, jolloin liitto- kansleri Helmut Schmidt pe- ruutti suunnitellun ja hyvin val- mistellun vierailunsa Saksan demokraattiseen tasavaltaan. Pian sen jalkeen voimistui Saksan liittotasavallassa DDRn vastainen kampanja ja niinpa syksyn aikana on hei- tetty puolin ja toisin varsin ko- vasavyisia syytteita. PALJON JO SAAVUTETTU DDRssa korostetaan, etta kuluneen 10 vuoden aikana on saksalaisvaltioiden _valisissa suhteissa saavutettu hyvin mer- kittaévia tuloksia. Berliinissa vii- tataan maiden valisten suhtei- den perustaa kdsittelevdan vuonna 1973 solmittuun sopi- mukseen, joka avasi tien koko- naiselle sopimusvyyhdille. Kuitenkin DDRssa_ huo- mautetaan usein, etteivat suh- teet vielakaan vastaa kahden rliippumattoman valtion valisia normaaleja suhteita. Bonnin hallitus ei vielaka&an suostu tunnustamaan DDRn kansalai- suutta, vaan pitda kiinni ‘oikeu- destaan yksin edustaa kaikkia saksalaisia’. Tama ei luonnolli- sesti sovi kahden itsendisen valtion normaaleihin suhteisiin ja DDRn valtionpaamies Erich Honecker onkin vaatinut Bon- nilta tosiasioiden huomioimista vihdoin. BUNDESWEHR HUOLESTUTTAA Eras DDRnjaSaksan liitto- tasavallan suhteiden viilenemi- sen syy on DDRn mukaan Bon- nin hallituksen varustelupoli- tikka. USAn ohella erityisesti Lansi-Saksa vastaa NATOn varustelupolitiikasta, DDRssa sanotaan. DDRssa ollaan huolestu- neita varsinkin sen vuoksi, etta 6 Bonn suostui niin helpolla si- joittamaan alueelleen 209 ame- dikkalaista keskimatkan ohjus- ta. Nailla asenteilla maa tuki valitt6masti presidentti Jimmy Carterin pahamaineista ohje 59:44. Tuon ohjeen mukainen ydinstrategia kasittaa ‘rajoite- tun sodan’ mahdollisuuden ja ydinaseiden kayt6n ensi-iskuis- sa Neuvostoliittoa ja muita so- sialistisia maita vastaan. Lansi-Saksan sotilasmenot nousevat tana vuonna 47,5 mil- jardiin D-markkaan eli lahes 5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Parhaillaan on me- nossa Bundeswehrin toiseksi suurin varusteluohjelma, johon on madara kaytt4a noin 100 mil- jardia D-markkaa. Kaiken ta- man taustalla on samanaikai- sesti pyrkimys voimistaa liitto- tasavallan poliittista ja sotilaal- lista vaikutusvaltaa NATOn liittolaisjarjestelmassa. Jo ny- kydankin NATOn Lansi-Eu- rooppaan sijoitetuista maavoi- mista 50 prosenttia on liittota- savallasta, ilmavoimista lansi- saksalaisten osuus on 30 pro- senttia ja NATOn I[tameren laivastosta 70 prosenttia. Tulevaisuuden kannalta on vaarallista, etta Saksan liitto- tasavalta vasta hiljattain sai Lansi-Euroopan unionissa lapi tahtonsa, jonka mukaan kaikki tahan saakka voimassa olleet sotalaivojen rakentamista kos- kevat rajoitukset poistettiin. Tarkoituksena on laajentaa ja voimistaa Lansi-Saksan sota- laivastoa. Tahan ilittyy laheisesti myés se seikka, etta Saksan liittotasavalta on erilaisissa ju- listuksissa vakuuttanut valmi- uttaan paikata ns. NATOn ty6njaon puitteissa ne aukot, jotka mahdollisesti syntyvat amerikkalaisten joukkojen osal- listumisesta suunniteltuihin is- kujoukkoihin Lahi-idassa ja Persianlahden alueella. ASEIDENRIISUNTAAN EI RIITA TUKEA DDRaa huolestuttaa myés se, ettei sen lantisessa naapuni- maassa pyrita vakavasti paa- semaan tuloksiin aseidenriisun- nassa. Wienin neuvottelut Kes- ki-Euroopassa olevien joukko- jen ja aseistuksen supistamises- ta polkevat paikoillaan paljolti juuri Saksan liittotasavallan jaarapaisen asenteen johdosta, DDRss4 kommentoidaan, LAHJOITUKSIA CANADAN RAUHANLIITOLLE Rauhan rakentaminen on tyota jota tehdaan joka paiva. rauhanty6n tukeminen ja lujit- taminen on meidan velvollisuu- temme. CSJ:n ohjelmistoon on aina kuulunut toiminta maail- man rauhan puolesta ja joka vuosi nain joulun, rauhanjuhlan merkeissd olemme_ yhtyneet Canadan Rauhanliiton varojen- kerdyskampanjaan vicdaksem- me eteenpdin tata meille kai- kille niin arvokasta tydta. Ca- nadan Rauhanliiton yli 30-vuo- tias toiminta onkin ollut mah- dollista) vain rauhan ystavien avustuksella. Useita kirjeita taman vetoo- muksen hyvadksi on lahetetty jarjesto6mme kautta ja toivom- me etta ystavamme taas tandkin vuonna ovat avokatisia ja muis- tavat rauhanrakentajia joulu- lahjalla. Kaikki lahjoitukset tili- tetadn asianomaiseen paikkaan ja myoskin ne julkaistaan Viik- kosanomissa. TORONTO Hilma ja Niilo Lehto . Lempi Kiviniemi..... Aino ja Gunnar Gustafson .......... Katri ja Albert Jalonen Vieno ja T. Nitranen. . Aili ja V. Kauppila ..... Elina Kajander ......... 10. Martha ja Kalle Kujanpaa..10.00 Sylvia Ohman . 5.00 Toini Kuusela 20.00 Irja Heiska ... Aura ja Vainé Koivula Elli Maki........... Katri Kaarto ......... Mr. ja Mrs. V. Kujanen. Antero Salminen ...... Anne Lind ............ * ¢ * & # & 10.00 rostetaan, etta NATOn Euroo- passa olevista joukoista suurin miesvahvuus ja aseistus on Lansi-Saksan Bundeswehrilla. Siksi mikaan todellinen yritys aseidenriisunnan _toteuttami- seksi ei voi onnistua, ellei se koske my6s sitd. Saksan liittotasavalta pyrkii kuitenkin kaikin keinoin esta- maan armeijansa supistukset siindkin tapauksessa, etta joi- hinkin tuloksiin péaastdisiin. Bonnille on tarkeinta, etta se on mahtavin sotilaallinen voima Lansi-Euroopassa. Saksalaisvaltioiden suhtei- den tulevaisuus riippuu mones- ta seikasta. Idan ja lannen va- listen suhteiden yleinen kehitys heijastaa kuitenkin siihenkin niin, etta liennytyskehityksen pysadhtyminen pitaéa viileana my6s Bonnin ja Berliinin suh- teet. Tasta taas karsivat ennen muuta saksalaiset itse toivoes- saan parempia matkustusmah- dollisuuksia ja kanssakaymisen lisdantymista. Saksan liittotasavallan myOnteisempi suhtautuminen aseidenriisuntaehdotuksiin ja realistisempi § suhtautuminen sosialistiseen saksalaisvaltioon edistéisi seka saksalaissuhtei- den kehitysta etta koko Eu- roopan liennytyksen jatkumis- ta. Pekka Lehtonen SUDBURY Rauhan ystavd ......... 20.00 Toini ja Benny Heino. ... 10.00 Reino Andelin........... 5.00 VANCOUVER B.C. N. Isackson........ Siina Oksanen...... Aili ja Verner Arola Alina Leinonen. Hilja Trulson . Anna Luoto... ‘Taava Maunus ... Matilda Halminen Tyyne Wiitala..... Sylvia ja Stan Lowe THUNDER BAY,ONT. Heino Saarela, .. Sam Pukkala.... Laila ja H. Olson. Laura Lempidid... Elma ja Otto Sund Aino Lehikoinen. . Aili ja Ed Strom..... Lahja ja Vilho Alanen George W. Aho...... S. PORCUPINE, ONT. Kyllikki ja E. Hankila’ Kaino ja Nick Ranta. Anni Kanerva .. Hilda Aaltonen. Liisa Erickson. . Elli Haapakoski .... Hilda Koveronkoski. BLAIRMORE, ALTA Siiri Mackie ............ Vaind Ross eee a notte ge BOO Alex Raittinen........... 5.00 WEBSTER’S CORNERS Webster’s Corners Rauhanklubi ............10.00 Lydia Pesonen.......... 2.00 Laila Hyytidinen. . 2.00 U. ja B. Soderholm 2.00 Minda Katainen .. 2.00 Elien Linden..... 2.00 ST.CATHARINES, ONT. V. ja U. Seura Star ..... 100.00 Lontoo — Oljyn hinta nou- see kateismarkkinoilla vauhdil- la ja joidenkin éljyntuottajamai- den uumoillaan seuraavan hin- takehitysta ja korottavan viralli- sia Oljynhintojaan. Tarkein syy Oljyn hinnan kohoamiseen on Irakin ja Iranin pitkittynyt sota, joka on vahen- tanyt ndiden maiden dljynvien- tia. Hintaa korottaa my6s al- kava talvi. Teollisuusmaiden dljyva- rastot ovat suuret, mutta pelko dljypulasta ajaa silti asiakkaita varaostoihin. | Oljykauppiaat kuitenkin muistuttavat, etta ka- teishintamarkkinoilla myydyt Oljyerat ovat suhteellisen pie- nia. Afrikan maista saatavan raakadljyn hinta liikkuu vajaan 40 dollarin tuntumassa ja on noin kolme dollaria korkeampi dljyn virallista hintaa. Kateishinnan nousun arvel- laan nyt saavan jotkut dljyn- tuottajamaiden jarjestén Ope- cin jasenmaat korottamaan o- mia hintojaan. Opec suostui syyskuussa jaddyttamaéan Oljyn hintansa joulukuuhun saakka, mutta alan asiantuntyoiden mukaan tilan- ne maailman 6ljymarkkinoilla on taysin muuttunut. Kiusaus 6ljyn virallisen hinnan korotta- miseen on hyvin suuri. Opecin afrikkalaiset jasen- maat Algeria, Nigeria, Libya ja Gabon kokoontuvat Algeriaan. Oljyministereiden kokouksessa on tarkoitus kasitell4 Gljyn ja kaasun hintaa. Virallisia paa- t6ksid talta kokoukselta ei odo- teta, mutta siella varmasti tut- kaillaan mahdollisuuksia korot- taa ndiden maiden dljyn viral- lista hintaa. Mimmi ja Uuno Harju... 10.00 Linda ja J. Nissila....... 10.00 SAULT STE.MARIE, ONT. Jenny ja Eino Maki ..... 10.00 Aili ja Emil Rakkola.... . 10.00 Signe Kangas Cobalt Ont....20.00 Jenny Laine Timmins, Ont.....5.00 Mamie Tuominen Maple Ridge B.C.....5.00 Elli ja Lauri Koski Fonthill, Ont....20.00. Lauri Aho Cochrane, Ont....5.00 Anna Koski Salmon Arm. B.C.....5.00 Toivo Halme Nipigon, Ont.....10.00 Toivo Salo Worthington, Ont.....10,00 Wm. R. Ojanpera Whitefish, Ont....5.00 Ida ja Sulo Huovinen Webbwood, Ont....35.00 Karl W. Puiras Whitefish, Ont.....10.0€ Helmi ja Risto Salminen Brampton, Ont.....10.00 Helen ja Lauri Wilman Sointula, B.C.....20.00 Jos joillekin lehtemme lukijoille ei ole tullut kirjetté taman asian edistamiseksi lahjoitukset voi lahettaa osoitteella: Finnish Organizatien of Canada 957 Broadview Ave. Toronto, Ont. M4K 2R5 Kiittaen CSJ:n Toimeenpa- nevakomitea.