q. Uulteruus #8 - Sodeltista barrastusta ja intoa tvd- wat ¥ hy he a4 ; samme huomaamme vasta sitten, Run Ui tulista - S558, 7 seme sith rakkaudella ja uskolta. 5o- nielestitin ot nee EE 3 hestav yydella. NHER onkaan kan- ta, Han {Dafa 2 | impaa kuin uuttera tyo, tapahtuupa kysvi oe a A. sitten vhteiskunnan kukkuloilla tai falls vatimattomise2 kedetssa. Ei kukaan Lay toivoa kauniimpaa mubistopuhetta i Ruin cen, efta hin on ollut uuttera. Jospa vain voisimime @€Hia siten, etti (imi tunnustus tulisi osaksemme ¢: vain mistapuheessa, vaan etta se soveltuisi ‘wikkeen toimintaamme kodin piirissa- er tin, Antautukaamme uutteralla innos- 2% - wwsella tyOhGmme ja tehkaimme vel- _lisuudentuntoisena aina uskollisesti 7 se, mika haltuumme wskotaan. EILA-MUORI. aQo0-—__—— JUeree 4hoska istui Koskisken kanssa vil- | peksimainitin keithion pdydan paassa. , Hag “van kuuma kahvikuppi oli kum- i mangin nenin alla — ties kuinka mones _ | Firjeatyksessa tala ‘kertaa. KyHapa een an”; vastasi pailes i a si itsedan » hyvsi 3 pailyt - Poms tytén. :* —i-— 7 wat ished Sot” ee Shapheciest > sinua rakastaisi, : leimuten pals. Pi’ @ paasi Py sty ss a nakisit, rakkea, : errs Daivasta toiseen | ‘at toisensa aina . : 2 €] saanut pois’ asuuden tonnet- na, €tta hinen ar-. - onka kanssa ban. . va kun he olivat | saniaa, etti olika: Wtta aina of sa- kysyi: jos ming menisin - a3 ' nai taas Hukkaat kun hin kahvia_ vi- {tin horpaten alkoi kertoa, “Medan Tertun tyttéystivalls bavi nukavasti kun patkkakunnan pappi hd- wen rakastui. Afattelss, oli lahetianyt Greellisen kutsun saapua hanen ko- fiaan ja kun tytt6 meni niin kamariin ppp het vel, pani over lukkoon ja ko- ts 7 i yasti yield varoitti? ettei kukaan saa 1 | haiti. Eipa silti, onhan se natti tytté. \lutta elpas vain kertonat mita varten + bine oi sinne kutswitu ia mits sielia kanarissa puhuttita ja tehtiin. Semmoi- | ane papitkin vaan on muttei ne kaik- | tiGedoksi tule.” n kanssasi”, vas- | | . | mutta jos joskus or / m4 sO | § vain ajan Suluk. | 12 takastan, vain.’ || , i kaikessa.” | a kerran Kaarle vinen tytte sen- uttikaan Eilaan} t, etta lakkasike fan s¥kkimasta, | sind yond han et tyili tuskissaaa , suinka teki kr sivat yirtoinaar ova Lv6 pitag it- nyyhkytyksensz: 1. Han ei olis. toiset olisivat: | an, | a. Millaan har. | _ kuyaa pois mie-" 1 “Kuules nyt ‘kun mind kerron mit - Loetti, Han of | of allaisesta, asiasta tledain’’, alkoi Koskis- ka rinnassaan. 7. “Sitloin kun otin kouluikdinen tyt- Ahoska veli vahan pitempaiin henke- vin sanatulvan jalkeen fa samalla tar- i iasteli eiko Koskiskalta - saaniikaan | umnatusta papin panetteluun..Tama is- F i kovin arvokkaan nakGisend ja hetken « jubttua harvakseen kysyi: "Mita. pahaa se tytte oft tehnyt?” “huinka Sind sellaista kysyi?” padsi a Sboskalta kuin hadassd. 2 Fe ™ i esta toiseen, vile | niin samassa talossa . asuvat akat | “jsivat, nattrunaihetta samanilaisesta ju- sta. Stina talossa asut niin vanka Jako, ett han olisi sopinut hyvin- mi- yt, _ al isedidiksi, Nyt timd eukka levit- 3 © Gsellaista juttua, ett pappi oli kutsu- - BM banet luokseen, kuule nyt kuinka -: hmaa, sti syysta, etta heillé oli papin 28. hs sama sukunimi, miuka ottaak- an n eukolta selva ovatko he” sukua’ unaan ja waike- miksi voit olls i takaisin ja ot ‘oinna. El osane, i sta tapaaimiste tustaa kyvnelei:: ws ui mits, el it in aikaan mt. i £ 8g li voitiznut te “apa tauru akoile maistui. Ja miksi ti- “ mniksi tim ¢ ja eukke koko asiasta puhui kun se ei apaamaan. | B08 Yarmasit muualtakaan tuliut julki- Ub seen, EhRS luotti viel& aikaa sitten te yeein ol # tdonneeseen viehatysvoimaansa. fa Kea usem a “te & aslatza hulluinta oli kun tiedettiin atta sine mi : “San todellinen laita, miksi han kutsun i meille omnene “ttsaanut papin hie, Asia oli niin, ettei a "ako dllut koskaan purjehtinut aviolii- #7) 2 rauhalliseen satamaan, mutta hi- lH olf kuusi tytirtii ja kaikilla eri isa. a espe x “oo amme ulkoog set jaatya na alposti ofits be - i _f [ ity b: “ad syv miksi pappi kutsui hémet pu- - Reilleen nuhdeltavaksi. | | . “Alattele nyt. sintikin siti Tertun ys- | He ak. — i. 00 tapausta fiirkevisti. Fi suinkaas Jevan ne: Be * ppikaan niin hully ole, etta -kotiaan caan kaste bi ibe msi Amoren tyton lnkittujen -ovien — 3 musta syysta leuin sudtittaakseen 1 pant B esitsen velvollisuutensa.” ee. | Aboska. koatti gyuistella. “Sev itahan ree: i _ er taida at Mkeassy alta. . Ja. run ter- oa att x. ‘nin asita- giattele in -tied ‘inkin Villavaste ¥ j n 1 an PSpvn kal van, VabeorpOe SE Ning miksi. hinkin.oli nubdeltayana. in Sv cto se hyhya jan nuoret kun ovat niin: i; the re inusia ja. vapaita ettei - nit -si- Snihkiin kahleet: ‘Tamakin tytt6 on: . L - I - " T. | tayitanyt aivan aaridan mysten. : Ahoskan kielenkantimet olivatkin ta- Sivukuvia polyfeekkarien konsertista Mela, jotka emme vuosia sitten ol- leet tilaisuudessa kuulemaan tal man- tereclla .vierailevia YL ja Finlandia- kucroja, Henee tuskin koskaan ollut . Nautintorikkeampaa iltaa ‘huin se, min- ka saimme vieitia Suomen Polyteekka- rikuoron hihattsin. vierailessa keskuy- dessammme., Port Arthurissa oli -Kinsmen Club jirjestanyt konsertin Lakehead Exbibi- tion Auditeriumiin, miss&i ei varmaan- Kaan out ennen nahty sellaista suoma- laisten kansainvaellusta. Suuren salin — istuimia on tietamimme mukaan hy- van joukon toista tuhatta -—— oli yleisd Eika yleisé rajoittunut yksinomaan suomalat- Slin, vaan oli se osaksi toiskielistakin. onserttia me tavalliset maallikot emme pysty musikaalisissa termeissi arvostelemaan, mutta tahdomme kiitol- lisina mainita, ett se teki meihin syviin ta elahyttavan vaikutuksen. Ohjelma oh mielestamme mainiosti ja ajatellen . valikoitu; Eaikki tuntemiamme, rakkai- fa, Vanhoia ja tkuisesti nusia kansamme laujuja. Reippaina marsseina, lystik- kama hunioreskeina ja vienon suloisina sointuina hivelivat ne korviarme ja sy- damtimme. Tulimme taas kerran sii- hen tulokseen, ettei suomalaista mielti rtkadn niin liikuta ja tenhoa kuin oman kansansa laulut. Ja katsellessamme si- nivalkolippua siind Union Jackin rinnal- la tulimme ajatelleeksi kuinka daretté- man kaunis s¢ vaatimattomuudessaan on. “kuin taivas ja hanki Suomen on. varis! puhtahat.. .” kaikuivat runoili- jan sanat jossain alitatunnassamme. To- tesimme myoskin mielhyvalla, etia tas- sd hipussa oli. orkea sininen vari eika tucilainen syvantumma, kuten joskus nakee. . Kuoron johtaja, Osst Eiokas, ansait- see milelestimime laakeriseppeleen suu- renmoisesia saavuluksestaan. Hlarvyoin olemme hanenlaistaan kuoronjahtajaa nahneet. Eras opettajatar kuvaili ha- net-sangen sattuvasti: “Ensinngkin hin on ulkondditaan kuin filmit#hti ja sitten. han piti koke tuon mahtavan, kuusi- - kymmenmiehisen kuoron’ kontrollissa vain sormenpai!laan.” “Sivan kuin violisti viulunsa’, nyok- “kasimme. “fa huomasitteko —- myis kulmiensa kohotuksilla”, lisiisi eis toiskiclinen heitonen. “What a man!” “Oli suerastaan ihmeellis!i kuinks selwisti he jauloivat englanniksi"', huo- mauiti fommen. “Sanotsta szatktei eroit- taa pienecimmankin tavun_” ¥leiséita Euoro sai osakseen valtavia suosionosoituksia sek joutui toista- magn useita ohjelmanumercista, varsin- kin aiist®, joissa esiintyivat kuoron so- listit, Kim Borg, “Matti Lehtinen ja Antti ‘Koskinen, Vitmemainitun lauta- sovituksen “OV kaunis kesailta” iuun- teh yleisd. niin halticissaan, ett tuon paljon puhutun nuppineulan puteamisen lattialle olisi todellakin kuultut, pyyh- Eaisipa Joku salaa silmakulmaansakin. Sibehus-ohjelmasta haluaisimme eri- KOisesti mainita “Sydimeai lavlun’, jo- ta esttettiess& pala tahtoi wakisinkin nousta kurkkuumme. jonka nyt ensi kertaa kuulimme nails VY. A. Koskenniemen v. 1939—40 runci- lemilla, uusilla ja sangen kauniilla sa- noilla. Olisimme suoneet. etth ne olisi- vat painettuina siihen vihkoseen, min- ka ohjelman mukana saimme vastaan ottaa. Meille tim’ konsertti oli todella kuin vihreli keidas arkipdivaisyyden eramaas- sa. Palasimme sielt4 erittain virkisty- nein mielin ja kiitollisina sek nake- mammie etth kuulemaamme. Wiel pit-' kiksi aikaa j#i Viindn suloinen kannel kaikumaan korvissamme. Toromme kuoroile parhainia menes- tvsta sen jatkaessa kiertuettaan, ja mydskin, etta “Tech Town” kohogisi uu- sit Volmin ja varoin Kuoron jalleen pa- latessa kotimaahan. ‘Kuulemarmme mu- kaan sinne tullaan majoittamaan ulko- -maalaiset ngisurheilijat wr. 1952 olym- _-~pralaisissa, Lopuksi henee yleisin suhteen paikal- laarr huomauttaa, ettef yleens# kansallis- hymnien — sellaisten kuin “QO Canada” ja “\laamme”- laulujen — jalkeen ole tapana. aplodeerata. Niiti taan nousemalla yksinkertaisesti seiso- maan, samoin kuin laulua “Gad save the Kine”. Ja kutsuttaessa esiin soliste- ja, tulisi se tehda heille jokaiselle. AILI TERAVAENEN. Huntiaus Kullakin vyuodenajalia on eri tarkoi- tuksensa niinkuin tamikin aika, joka on ollut Hiljattain kistssamme, nimit- kihloissa., mutta sulhanen on tyonsa ta- kia pohjoisessa. Joskus harvoin tapaa- vat vain toisiaan. [kavihan nuoren on yksin olla ja kun oikein rakastaa muin ei valitd vaikka Glisi toisen mieskin. Nitin tamakin tytt® vakituisesti seurustelee miehen kanssa, vaikka tietad taman ole- van naimisissa ja kahden lapsen isin. Olen t4ti juttua kuwllut aikaisemmin, mutta en osannut sovittaa yhteen sen napin tapaamisen kanssa. Nyt on tre- tysti niin, ettd miehen vaime on menpyt | papille valittamaan ja kun be kutuluvat satmnaan seurakuntaan ja lisdksi iytto on vieli papin rippllapsi niin-kai hankin - sie. nubdeltavana oli, mutta osasipas antag asialle niin. salaperdisen. verhon, ettei siti tyhmempi hoksaa. Jaa-a sel- | laisia-ne nykyajan nucret ovat. i“ _ Aboska ryyppast-. kuppinsa tyhjiksi, “sopi. jo vaikka. tihted kun asiakin oii jo _ gaat selvitety’si. aikd. mitaan. mutta- kaan tahan batain muistanut.. eo, “SORYL. _ LALANTAINA, tain “‘hunttaus’’- ja harvestiaika. Olimme meékin atelemassa maita | ja mantereita, katselimme syksyn kaunts- ta iluontoa. Puut loistivat kauniio kel- taisina atiringonpaistesssa. Tuntui sil- t&, ett ne hyvistelivat kesin kauniita ja lampimid paivia. Kulpmme pitkin Saskatchewanin joen rantoja ja sieHi on katselemisen arvaisia patkkoja. Pie- nia ihmisasuntoja sijaitsee sieH@ taalta. Metsistimme sielli ja Hihdimme katsele- masn lintuja. Ajoimme jatkkiia makea ylos ja keskimaessa pysahty: antomme-. Pelkdsimme, ettfa se menee takaperin omalla vauhdillaan suoraa paata jokeen ja kitreesti oli juoksutettava polkkyja pyorien taakse.. Kin sitten rupesimme tarkastamaan ajoneuveamme, huomasimme, etta yh- dessk' pydrassa oli jabelia vain joitakin naraja, kumi oli mennytt2. Voi onne- ton, kun meita hammistytti, eka oliut varapyora muxana. Koethmme. keksid keinoja.. Tuumasimme; ettS.o]i “luki”, etta akat jarvat Eotin. Wuistrmme, et- ta ennen olivat rautaiset pyorat, ja mi- . tis jas. nyljemme Kaikista-pyorista ku- mit pois.. Nita telome, hata keinon zek- Sit. . _ Lihdimme. ajaa, 2 Tityyttimiin. Kyla _ ge hypittel).. Oli onmi; ettei autossamme ga Finlandian’”’,- - oh as ee be Skotlannissa satoi lunta viilme loka- kuussa ja Munro of Foulisin perhe of valmis maksamaan maatHanse ontiste- jalle sovitun raokramaksun — sangolli- sen lunta — jos omistaja vaati. Maatilan cmistaa Enclannin kunin- cashuone. Mivarot dvat vilfellect maat- laa viosisatoja ja aina maksaneet vuck- rana santollisen lunta, kun kuninkaat ovat vaatinect. Englannissa on ikaikki- cao vutisenkymmenti hallitsijahuoeneen omistamaa mantiaa. joiden vuokramak- sut ovat eriskunimallisia, Alyohemmin tinii vuoana lrovuttaa Lontcon Cityn korporaatio kuninkaalle jubtallisest: vitsakimpun, 4 hevosenken- haa ja Of naulaa. jotka antavat Korpa- raatiolle oikeuden Shropshiressa ja ritariturnajaisten jfir- jestamiseen alueella, jolla nyt Lontoon Fleet Street-katu sijaitsee. Viimeisista Fleet Street-turnajaisista on nyt tullut kulunceksi 700 vvotta, mutta perinne jatkuu, vaikka jo ammoin sitten on unohdettu, missd “eriniiiset amuat’! Shropshiressa aikeastaan stjattsevat. Weskiaikaistea feodaalimaatilain arvo on nyt miljconia puntia, mutta jos ku- ningas myisi- kaikki ne eriskummatiiset esineet, jotka hanelle maksetaan vuokri- ~ na, ne tuoitaisivat tuskin 20 puntaakaan - vuodessa. Rikas Aylesburyn kartano maksaa vuokransa toimittamalla ojkia kuninkaan vucteescen, jos kuningas 1lik- kuu seudulia, Crendonin herraskartano, Suckinghamshiressa. on velvollinen Ki- hettamaan kuninkaalle joka vuosi kolme punaista ruusua. Upportkas skottantilai- nen -Athollin hertiua maksaa tmaatilas- taan Bigir Athollista kuninkaalle vyuol- raa yhden valkoisen ruusun, niutta vain jos ktuntngas vierailee maatitalla, Wel- lingtonin herttuan oa vuokreamaksuna luovutettava kuninkaalle pieni Ranskan nykyinen trikolori lippu Waterloon tais- telun vuosipdivind. AMaatila maksoj 203.006 puntaa vuonna 1818, jollcin se luovutettiin “vuokralle” taistelun voit- tajalie, Marlboroughin herttua puoles- taan maksaa kuninkaalle wuokrana rans- kalaisen Bourbon-kuningassuyvun noiskokeisen valkoisen liljalipun, joka Ranskan kansallislippuna suureen vallankumoukseen saakka. Lippu luo- vutetaan vuokrana linna:ta, joka on ko> ko Englannin majesteettisimpia ja jossa ‘Winston Churchill on syntynyt. “Vuok- ra” omaksetaan Blenheimin taistetun vuosipdivand. Marlboroughin herttua voitti ranskalaiset mainitussa taistetussa elokuun 13. pna4 1704, Linna rakennet- tiin vv. 1705-1724 ja sijaitsee Oxfordin lahistalla. Rautaa sulaiettiin Canadassa ensim- maisen kerran vuornna 1742 St. Mauri- ce-jcen laaksossa, Sind vuonna raken- nettiin ensimmiinen maasuuni. Vi 60 yuotta alkaisemmin oli alueelia oflut Ranskan kKuninkaan Vihettamia pros- pektoreita rautaa etsimissa. ollut kattoa, sillA munuten paamme oli- sivat sen puhkaisseet. Eihdn se ollut mitadn [foistavaa menoa ja oli onni, et- tei nella ollut vastaantulijcita. Autom- me tarisit ja pubis] kuin veturi. Jlutta niin me vain “hunttasimme”’. Lahtiessimme keholtimmée emdntien tekemdin hyvan tulen ilansuussa, etts saadaan lintupaistia aliiseksi?, Outta emme saanecet janistakaan, Hnnuista pu- humattakaan. Ol hyvi, ett® Itse pai- simime kotim. Tamin kesin huvittelot on taas huvi- teltu, saunareisutkin tehty. joten ej muuta kuin Maija-sippani Kanssa ma- kallemme. issih vaatimattomassa kodis- sambtie kuin karhut pesdssiifin. Sen ver- ran otamme “raittia” Foordiliamme, et- _ fa tuull huuhtoo polyt eivatka rattaat -ruosiy, SAMULT, 1950. ‘SIVE fF. - Merkillisia vuokria | “erindistin maihin” # pie- weet Se ol ee ee a ee ee ee eed ee Mati ts. yd ee | “ . Pe ee ee