“Dmestyy tlistaina, torstaina Ja lauantains Porustotiu Isl? No. 43 Vol. LI vuosikerta - Sudbury, Ont. Jattildismainen ra Rautatieyhtist CNR ja CPR suunnittelevat miljardin Canedan sutitidlalsten Useniines tySvaenlehi! Torstai, huhtik. -12 p. — Thursday, Apr. 13, 1967 J ennussuunnitelma| arvoista uudistusta Toronton | ratapiha-alueelleen Toronto. — Canadan johtavat ‘rautatieyhtist — CNR ja CPR —. Jul: - kaisivat keskiviikkona alustavan tiedom silti, etti ne alkovat totenttaa Seuraavan 25 vueden alkana miljardin dollarin hintalser rakenous suunnitelman Toronton “alakaupungilla”, - ‘pola 370 eekkerinalan suu- ruisella alueella mihin kuvluu -mainitiujen yitiiiden suari rainplha ympsristiineer. Sanon sita maailman suutiminaksi rakentussuunnitelmakst alul- laan, rautateiden eras puhemiles ilmailit, efl4 sunnnitelmaan kualun | ge alue Toroutesta ntika on Hinnesti itaain Hathurst ja Young hatujen, Beka pohjoisesta eleladn Front kadun ja Gardiner Expreswayn vallsed, Tama suutnitelma * kokonaisuy- dessaati on niin suyri kuin-on ¥h- teenlaskettuna Meontrealin Palaces - Ville Marie, Toronto-Dominion Centre. kampleks!, swunnitteluvat- ' heessa oleva Eaton Centre komp- leksi, North Yorkin Flemingdon Park ja Toronton uusi kaupunki- talo. Nyt. julkaistujen ‘alustavien tie- tajen mukaan tahin projektiin vai yhidistyd -"‘Hikenne- ja tiedonanto- keskus, - -hotelli-edustajakokous- kompleksi,; haliituksen -rakennuksia ja korkea {monikerroksinen} asut- talokompleksi seka liike- ja kult. tuuripalkkoyja.”’ Kako maa-alue on naiden jatti- Mielenosoituksia USAta vastaan Uraguyassakin - “Amerikan vaitojen piiimiesten t turvaksi mobili- soit suuret maarat polliseja ja asevoimia Punta del Este, — Yhdysvaltain presidentti Lyndon 8. Johnson saa- Cul tiistaina Punta del Estessa pi- dettiviin Amerikan vallojen pa- miesten kolmipsiviiseen . kokouk- seem mika cunakkolielojen mu. kaan alkoi keskiviikkona ja jatkuv perjantaihin astt. . oo, Presidentti Johnsen (uli laine helikopteria Montevideosia mika on puolen:-(unnin lentamatkan pads | fa. , , Monteyideossa oli yoimassa -tiu- kal fa kauaskantoiset turvallisuus- siiddkset. Presidentin helikopleri - laski- eriim imerenysantabuvilan. ruchikolie. Timi huvila tulee ole- Maan presidentin asuntona koko hdnen Uruguayssa olonsa ajan. ; Mydhemmin | , deon poliisit ottival’ yhteen 250 opiskelijaa kasittivan - miclenosoit tajajoukkucen kanssa, mika proies toi titi - huippukokouksen pitou wastaan. Sielfi kuulyl myos am- muntaa. | | _ Muualla Uruguayssa’ jarieslival "Wasommistolaiset”’ gia Yhdysvaltain vastaan. So Montevidean lentokcntall4, mis- sd Urugrayn presidentti Oscar D. Gestido oli hanta vaslaanottamas- sa, presidentti Johnson sangi, elti Edistysiliton objelma talouskehi- tyksen hywvaksi on “vasia aldalla”. Viitaten keskiviikkona glkavaksi huippukokoukseen, -presidentti Johnsen sanoi, ett sen onnisluinisen hyviksi on’ tehty huo Jellista alkuvalmistelujiz. Huippukokouksen, fs. “talaisjohden, sanotaan hyljanneen jo ennen . alkamistasn latinalaisen Amerikan maiden kak. si avainchdotusta eli tojvonmusta. ‘Yksi nust® on toivomus, etts Yhdysvallat helpollatsi vaatimuk- Slaan, Joiden mukaan suurin sa -$en avuslusvaroista on kaytetliva Yhdysvailloista tehtaviin - osloihin. Vitinam-3o0taa Yhdysval- paivalla Montevi- mielenosoituk- kutlenkin Toinen yaatimus on’ se, ett Lati- nalaisen Ameritan maiden tuotteil Je unnettulsiin -suosituimmuscikeu- del VYhodysvalloissa. - | Amerikan Valtojen . Jarjeston (OAS) jasenmaiden kaikki valtion padimiehet, lukuunallamatta Boll: viag. Nicurageaa ja Haitia, osallis- luval iodenndkGJsestl lahag huip- prrkokokseen. Ainoustain DBoltvian presidentti iene Barrientes on vahvistanut. tie ‘don, clta han e¢i kokoukseen osal- listu siksi kun tyGjarjestyksessa cle meresld eristttyn Bolivian vaa- timus,--ett8 silie -tulisi’ mydntha paasy .merelle. Tami on OAS-jarjéstin jisen- maiden valtionpaamiesten = iainen kokous - ja valmisteluja sen onnis- tumisen., hyvakst on’ tehly teista Veolia. Kokousla ‘pidetiiin Jaajakantois: ten ‘turvallisuusvalmistelajen alo- suhteissa. . mobilisojnul liitlolaismaittensa PaaMichit sudjaamaan arviclta 2,000 sotilasta, Jiittovaltion potii. stk ja kansalliskaartin. mat Punta del Esten ympa. ristossa on julistet4u 30 mailin sz 4eelld Juvattomaksi- lentoslweeksi ja viranomaiset ovat antaneeet Inykyiset ratapihat, Urughayn hallitus ont: liiskokoisten " pautatieyhtiGiden omistuksesse, tai niiden kontrol- Ussa pitkialkaisten vuokrasepimuk- Slen perusteella ja yhtliiden puhe- miehet ovat antaneet yrumiirthi, etteivit ne pelkaa mittin finamssi- vaikeuksla kehityssuannitelmansa totevitamisen yhteydesse, | 7 ‘Rautatleyhtigiden kerrotaan kes- kustelleen tista kehityssuunnitel- masta jonkin alkaa,.multa eraita ¥ksityiskohtia siith. julkaisliin en- simmdéinen kerta. -keskiviikkona. Yhtididen virkailijat, jotka sane- vat, etti asia on jo toleutlamisyal: heeasa, imalsivat nyt taivomuksen- sa, lth suunnitelmat saataistin val- milks] @ngi yvuonna, ja elta . varsi- naisen rakennustyin ensimmiainen Vaihe yoitaisiin aloittaa v. 1005. Hintansa perusteella 14ma kom- pleksi olisi netji kerlaa suurempi kuin jahan mennessa Toronion. su- rin selainen — Eatonin rakennus- suunnitelma. Tahan rautatieyhtididen suunni: telmaan tulisi sellaiset paikat kuin tTahti- ja pika- tavaran kisittelypakal, Toronton pid-pestilaitos ja Union Station-ni- | mela tunnettava rautatieasema. Rautateiden paalinjat pysyisival ennallaan mutta nitden y¥lapuclelle tulisi rakennettayaksi uwsl raken- nuskomplexs!. Torontelaisen “Communily ‘Deve- lg¢pment Consultants Limitedin"” presidentti Stewart:'M. Andrews tulee johtamaan -suunnittelytyat, minks sierittamiseen osallistuu kaupungin asemakaarasuunnitteli- joita, arkkitehleja, insinébreja, markkina-asiain analyytikkoja ja liikenne-asiain spesialisteja, — Koska (aman suunnitelman to- teuttamisella’ tulisi olemaan mel- koinen vaikutus koke Torontoon, gen sunnhittelu fa teteuttamlnen yaalil yhteistoimintag Suur-Toron- Lon geKa Sen: asemakaayvasuunnitte- lijain ja Toronion satamsakomi¥sia- Bin Kans, Franco antol lentokiellon — | Madrid, — Espunja julisli keski- viikkona omislavansa ilma-alan A-l geciras-alueen ylipuolelia ja julisti lentokiellon alween yli Kaikilta Ien- tokeneilla turvallisuussyista. Alwe an -brittilgisen siirtomaan ja Gib- raltarissa olevan fentoluklascman rajallz. : Toimenpide tulkittiin t#al1i Es. | -|.panjan uudeksi askeleeksi kampan- lokoneet, jotka tulevat lalle luival- tomalle alueelle. jassaan Gibraltarin saamiseksi la- kaisin espunian alaisuuteen, Ranskalaiskenraali:. NATO vanhanaikaistunut Pariisi. — Selitlien miksi Runs- ka aon kaantinyt selkans4. Allantin Liitolle (NATO 114), kenraali Fier re Gallois antoi maanantaina ym- maria, ettd . NATO-Nilto - on van hanaikaistunut ja tullut niinmuc- SOTARIKOSTRIBUNAALI El ALISTU HELPOLLA * Koulustelujen aloittamista yritetaan vaikeuttaa | “mina olen amerikkalaismielinen” esiintymiselli — — Parisin sydimessi liikkeenhoitaja - Pariisi. evan hotellin tiedoitii maanantalna ctlei_ han - vuokraakaan laitesta brittilaisen filosofin Bertrand Russellin § jar- .jestiman . sota rikostribunaalin haytldon. Alkaisemimin Liedoitetliin, eile Yielnamin solarikoksia tutkiva kansainvalinen tribunwall dulce sudrittamzan = kuulustelunsa "fuut tehiivinsd Continental ho- - tellisia, Mainitun laiteksen Wilk: keenholtaja Lambert van. Ster- kenbure iimoitli kuitenkin imnaa- hantalna: “fina alen peruutla- - nat sopimukgen siktsi kun oien omerikkataismielnen." ) Kuten on alkdisemmin tiedoilct- tu Vielmamin solarikoksia tutkivan tribunaalin tydaskentelyn pili alka-| man mtainilusse hotellissa | huhlik, 26 paivind, - Tribunaalin eras punemies saul timan peruuluksen jalkecn mie: Nantaina: ja. miljoonan Set doin tarkoilustaan =. vaslaamatto- maksi. Kenraali Gallois viittasi 4-jalkai SEEM puiscen kaaprln ja Sarid; “Taman kuapin kokoisessy tilassa voidaan pitdi riittivdsti vaimaa 10 ihmisen iuhoadmiseksi.” Sét seuratksena on, etla vol daan kagniad yiosalaisin§ klassili- cotatuyaltieet, - jorden tarka- ‘|luksena .on vihollisyaimien luhoa- “ Mikali on puhe meisti, wookra- Munem nef. Jos hydkkays iapahiuu yksine omaah Ydinaseilla,. haa jatkoi, sil- loin duhglaan vain vihollisen rik: kauksia, ja se yaslay puoleslaan sopimus on ¥iela yvomassa, Me Jjat- samaila mitalia. kymme keskuslelua sila Continen- tal helellin hallingon kanssa. “Ite olive sopimuksen tekdul hia na livsin Wetoista: stile mihin tar- hoitukseen hetellia haluthlin vuok- rola, “Ale emme lee suunnilelmimme milaan muutoksia. Multa jos se bo we larpeciiseksi, lava toinen paikka. su Tribunaali ulgittaa Mich mukues paivani.” | Tri Russellin ja ranskaluisen fi- Jokutapaukses- suunnitel- ving tahtikuun aa d —- Ja koskha mik#anN maa el halua Vuarantaa ‘olemussacloaan ja ris- keeraia omaa tuboaan, han jatkol, “kaikki lilttosopimuksel ovat kKuol- Igita”. ‘Sen sijaan ella kehitettaisitn mil- hilistinen’ kaaostilunne, kaikKien maiden - pitaisi tassa. lilantecssa nmedsh on heet-7 pyrkia “parempaun vaktintuneisuuy asemianh kansOjen valisissi sub teisga." ' Kenrsali Gallois sanci ells ¥h- ysvaliain etta Neovestoliion olc- Yun vaarassi,: pyrkiessddn kansain: losofin Jevn-Paul Sartren muodos-|vallseen sopimukseen ydinaselden linia kunsadovalinen Cripunaali tu. low kuskitiamaan huemidnsa kah- lech seikkaan: ovatke amerikkalai- sel Hillolaisincen syyllistyneet kan- jakamisen kiellimiseksi, Hin sit: tj ajatuksen, ellf NATO-liiton age- mésla @lisl muodostctlave tilanne, missd ydinaseila salsilvat ne mazat, suinvalisten Jukien pullteissa byék-|igtka mitii halugvat. Kenraali Gal- kaykseen “Vieloamia vastaan ju ovale oamerikkalaiset pommitia- neel -siviilikeskuksia, kouluja, 4ai- radloita ja ihmisasentola. | Jos Lingl-Saksun johtafat Salsivat ydinascita _Kasiinga, . lols mydnsi kuilenkin, clth siili tulisi “poliittinen -pulmakysymys" S@ssa Bitka-aikaisen ja rikkauksien henkkimi-. .| Mrs: George Vasien ‘th salanewyoston - jaseneksi. tiistama Ottawa,. — Askettiin. kuolleen kenraalikuverntorin leski,- George: Vanier vacinotettiin tiistal- lltana salaneuveston jiseneksl Ca-| nadalie syorittamiensa palveluk- sien ansiosta. . Salaneuvoston jasenyys CH mel- | kein kokonaan symboolinen. New- vaston jisenet saavat automaatti- sesli eliniikseen “hongurable” tit- telin nimensi eteen. Sairaalapalon jalkiselvittelyja Ontarion hallitus ete: Jane ka- Toran, — Mmryansi Maanantal dun ja Wilson Avenucn kulmawuk- sitaitsevas . Workmen's Compensalion Boardin salraalasse ole koskaan suagtettu Ontarién tulipalomarsaikan. piraston .toimes- ta turvallisuustark stusta. | kaan asianmukaisesti tarkastettu oli tirkeln kohta s¥ytéksesl jonka teki viime viikolla virastaan ere- tettu -irt Morton Shulman. | . On tiedossa, eft tilssi sajraalas- Sa jossa tapahtul kuoleman tuot. tanut tulipalo pari viikkoa sitlen eli suoritettu. palolurvalllisuutts kotkeva tarkastus talrikuukausien gikana- North Yorkin palokunnan toimesta. Vaikka North Yorkin palokun. nan pSdllikkis ivan MNetson sandal, ett Sairaala naytii hyvin tehdyits rakennukselta, sanqi hin, kuitenkin ettey han ollut tetoinen; jotta viii. kattoon oli Jaifettu paperikuitu ti- lig, Jasikuitutilien asemesta. Paperikuitu-tiilien usketaan )- kotaan olleen tulen . vauhdlkhaan Jeviimisen suurin tektjli, USAn vidrii Taha loydetty. Montreabssa _ ‘Montreal, — Poliisit reittasivat eraan Sdilytyskaapin keskikaupun- Filla sijaitsevalla asemalia ja léysivdt sielti $25 000— Vt SSQ000 vhkrss rahaa yhdyevalla- latsissa SLU seteletssi: Reittana oli tutkimuksen rabls, 7 nfs. | CNAn Central- scll- - ~ Tisentiinen Suomi -Canadan I 00-ruotispdivan, Vapauden kultavuoden je Suomen _tsendistymisen 50- -onotispaivin hunniakst HISTORIAN YKSI RAA‘IN SOTA SANOI U THANT VIETNAMISTA | Canadalaiset saivat television Vilityksellé niytteen yhdysvaltalaisoperation | julmuudesta; Senaattori Byrd. yaatii sadankaynnin laajentamista New Delht — ¥En pildsth- teer! U Thani sanoi taalls maa- nantai-ttana, eliei hin usko 922- favan edistysta Vietnamin raw- haa hohtl “ellel Yhdysvallat to- peta Pobjois-Vielnanin pemmi- tusta,” Fubueo lownastilaisuudessa, mink Intian paaministeri. mrs. Indira Gandhi baneo kunniak- seen jariesti, ‘U Thant sanat; “Minun- henkilokobtalnen kasi- tykseni on, efts talstelua kay- dain hyvin paljon ei-tasavakis- ‘ten voimien valilla, Sill§ on mah. dollisuus .kehiliya suuremmaksi sodaksi ja levitd rajojen yi. “Tissa on s¥y¥, mdkei mind olen suositelut, etta amerikka- © lnislen pominilys olisi ensiminii- Tilanne toivoton till hetkella, sanoi Martin Esitti kuitenkin nel jaa kohtaa hasittavan ohjelmansa Yietnamin sodan tiimoilta Ottawa. — Canada on valmiina. jos siti siihen pyydetiiin, ottamaan suurimman tTauhan -yllipitotehta- vansa Vietnumissa, selitti ulkami- nisteri Paul Martin maangntaina, Samalla kertaa hin esitti alahue- neen ulkoasiainvaligkunnan istun- aotle yleisesii katsoen toiveltomuus mielialan Jipitunkeman raportin Vletnamlo tilanteesta. “Hallitus .on tehayt tietlavaksi’, hdn sanoo, etta “Canada on valmil- ha anlamaan oman punoksensa loppuselvittelyn hyvaks ¥iclnamis- Han selitty (arkoittavansa tills sith, ella Canada on valmiina. 1i- hettamiiin. Vietnamiin rauhan ylla- pitevaimia, mikali sii Canadalta haluiaen. Hin tunnusti kujtenin, VIIME TIEDOT | Moshova, — Marsalkka Andrei A. Grechke on nimitetly New- vostalliton puolustunministerike: Hin on 63-vuotlas, Exnsimumiisens Varapuolustusministerio’g tolminut marsalkka Grechko on ollut vt. puolustuaministerini vilme syksywla alkaen, jolloio marsalkka Rodion Mallnoyski Joutui sulraalaan. Mallnovskl kuoli syopaan maaliskuun a1 palvand. . Bean. — LatsiSaksan kanslerd Kurt Georg Kiesinger luki kecki- Vilkkona valllopalvilli jJullstuksen, mika aslallivesti puhoen antoi Lansi:‘Saksan tunnustuksen, etta Walter Ulbrichtin Johtama Sosia. Ustinen ybtendisyyepuctue on hallitseva puclue [td-Saksassa, Tuahin . a6ti Ronn on virallisissa lausunoolssaan sanoout alna Saksan Demo: kraatlinta Tasa¥iliaa Neuvottoliiton miehlilamaksi Sakean osaksi_- Kanaler! Kiesingerin nyt julkalsemassa lausunnossa vedotaan td: | Sabian Yhdlstynecseen Bostalispuolnersern, etld sc tekisi osansa. Saksojen sisailszen Jdanoltyksen Heventimiseksi, Otlawa, — Vastaten alahuoneen Istunnossa esilediyibin kysymyk- alin, piiministeri Lester B, Pearson sanoi kesklviikkona, ettS Rans- kao presldentii Charles de Ganlle ols ollut hyvlo tervetullut vilme sunnuntalne yieteliyyag V¥imy-luhlaan, mutta virallista ‘kutsua ci ae Gaullelle olta ilmeisestikaiin lahetetty: . J. Ottawa. —- John Diefenbakerin slvuuttamistilkelti torypucluecs:. [- fa johlanut, khonservatlivipuolueen kangallisen johlokaunnan presidcnt- ti Dalton Camp anto] kavppakamarin tikiliisess’ tilalsuadessa keski- yilkkona pitiminsd’ puheen yhieydess’ yrimdrlaa, ett hin voi ryhiya konservatlivipuolueen kansallisen jobtajamanttelin davoiitelijaksl, jos kukaan konservalllyinen maskunta-pilimtnisteri ej Johtajatavolttcli. _ Jakel_ryhdy. etli Agsian ja Afrikan maiden ase- voimia voidaan helpommin hyvak- s¥8 slihen 1t#ht4vaan. Ulkoministéri Martin sangi Ca- nadan hallituksen tutkivanl myos sitd, minkalaista kansainvalista ke- missionia turvitggn sOdan jaikeen Vietnamin® rauhan ylapitovoimien hallintaan: — Geneven sopimuksen Kansainvalisen yalvonlakomussionin jasenina an intia; Puola ja Canada. Jotkul diplomaalit vaittdvat, . seli- leliiin tilaisuudessa, eta puolustusoperatiojen johteon tarvi- luan suurempaa elinlay ettd 3 tai Tjaserinen komissioni ofisi edulli- sempi, | | “Kundentoista. vuoden atkaha”, sangi mr Marlin, “nyt on ansim- mainen kerla séllainen tilenne, et- lei ole mendssa mitédn julkisia ei- ki yksityisii toimenpileité tilan- leven ratkhaisemiseksi.” . Esiltaessaan nelja kohtoa kasit- (avahn ohjelmansa Vietnamin tilan- teen ratkuisemiseksi, mr Martin SeiOsii, thla Nilhin esilykslin i Sisilly mitain uuttu. Raarntyen Puolan ja Intlian dip. lomaaticj# kohti jotka olivat seu- Tiamassa valiokunnan keskustelya, mi Marlin sanoi olevan visseja syi- ta siinen, miksi han chdotuksensa nvl csitty, ifn sanoi chdstuksensa porustlit- van Sithen, elt Kumtmalkin osa- (datkoa siv, 4) NL:n kroonilliset alkeholistit tyoletrere Moshava. — Neuvostoliiten krao- hillisel alkeholigtt} joutuyat byoler rille korkeintaan kahdeksi yuodek- i Korkcimmassa neuvostossa kes: kiviikkona hyvaksytyn Luin perus- Lec din, Pidatyksen sikana annetaan pa- kojlisia heitoa ja he joutuval Sua rltimaan © tyopalyelui, - Liedoitti Tass uvlistihimiste. “Tuomiol unnctaan vusta Vine: send toimenpiltend jos alkehelisti vastustua varoiluksia ja kiellaytyy ‘VWapaatia ollessaan altumasla noite Lied oitti ‘Tass, - |. ioinen- ‘Tauban- operation Pohjois-Vielnamia | faan, lopetettava, Olen byvin 7 voidessani tofeta, elta | olen taissa asiassa tiydellisesti samalla kannalla teidin (Intian) hallituksenne kanssa,” hin sanoi - pidministeri Gandhille, . Netipaivaiselle vierailulle Intiaan saagpunut U Thant sanoi pitvans etuglalla Vietnamin raulan. Saa- vuttamista. “Minusta tuntua eta. se on historian yksi raa‘inta so- dankayntia”, han sanot.. Vielnamin sota olisi lopetetlava ", 1954 allekirjoitetun Geneven 50o- pimuksen pohjalla, han’ selitti “jos osapupolet siihen sugsluvat.” - U Thant vierailee Nepalissa tors laina ja perjantaina hin matkus- taa lentéen Afphanistaniin. seks Salgon, —— [kadankuin yvahvistaak- teen UF Thantin New Delhissa an- taman: lasunnen siiti, etta Vietna- — min sotaa kiydidn suuresti et-taga- - vikisten. vairnien vaélilli, Saizenis- - fa jlmoitetliin tiistaina Mekongin suistealueen “yksipudlisesta v¥oL- tosta’. -AterikKalaiset sanevat sur- manneensa 209 vVietnamilaista . 3i5-- stiahdisss missi wain ybden amic- : -| rikkalaisen sanotaan menettineen — mukaan henkensd ja 25 loukkaantuneen. (CBC-TY uutisissa naytettiin tis tai-illana kuvia tasti ihmisjahdis- la, missd amerikkalaisel ampuivat - kirjaimellisesti puhuean. “kaikkea mika ‘Jikkui’, -jJahdaten pakoon yrittineita .ihmisif:. kuin’ koiria konekivaareilli, Jentokoreila ja panssirivaunuilla, Se ali todells- kaamea nahtayyys, sam0l eras Sud- - buryn suomalainen asiasta Jehtem- - me edustajalle keskivtikkoaamu-. nd). . Vhdysvaltalaisten sotilasjobtajien tiedanannen mvkgen /amerikkelai- set pommittaja-havillajakoneet suc Tittival fiistaina tamiin sodan Loi- seksi laajakantoisemman Pommitus- Wiss V¥hdysvallalaiset sandvat. laman— pommitiksen yhteydessi menelti- neensa ¥hiden F-i05 Thunderchief . koneen, mik’ ammuttiin alas. Se. Oli yhdysvaltalaispuri¢n tiedonan- on mukaan 503, Pohjois-Vietnamis- sa alas ammutla amerikkalaiskone, -.| Lentaja on kadoksissa. Washington. — Senaation Harry F. Byrd (D. Va.) sani tiistaina, ~ eltd Eleli-Vielnamissa oleville Yh- dysvaltain hydkkdysjoukkojen ko- mentajille olisi annettava 50. dan ivhentamisen nimissa -—— va pagt kadet Pohjois-Vielnamin pom- mituksessa, | Samgila tama senyvatin 9 ngevoima- valigkunnan = jasei SuOSiLteli jouk- komitiaista liittolaisten | varviamis- la Vietnamin sianan. €iin valilti sila Kan sot on Jjaanyt Padaslassa vyhdysvaltalaisten ja eteli-korea- laisten kaytiviksi. Senaatiori Byrd sang] Yhdysyvaltain miesvormame-. nelyksen Olevan thin mennessa 65,000 miesta lana yuonna, KENRAALI ‘TAYLOR SOTAISENA MONTREALISSA Montreal, .— ‘Johlavat Korine: mistimaat tuleval smurest] petty: mian santuaan lodela, ettel Whelys- viilkoja saad _muullamaan nyk yisli sltuniaansa Vielnamisen, sani . vil- me sunnumiding kenraal) Maxwell Taylor, joka on siakisemmin oblut ¥hdysvaltain suurtahetttiginsd Sal gonissa. Puhuen Canadian Glubin - tTai- siudessa Montrestisga, kenrauti Taylor sanoi, ecitd Vietnamin rau- hanneuyottelnjen alctiamisessa on Olt valkeuksia siksi kun komme: nislit uskovat virheellixesti. (ja hi- nen puheensa siivyo mukaan “kom- munsteja"” ovut kaikki jotka elviit Yhdysvaltain hyokkdvapeslitlikkaa hyviksy — ¥.) ell yleingn mieli- ‘pide -sua “Yhdysvallat SEOSCLUMAAIN Ola pOnnishe luge nsa yahentami: seen. | Hain vaitti, iujen hatun oscmesta kommunistit ovat kehittinect kansainvdlisen kampanjun yrittien sdada Yhoys- vailal putolelatksl Pohfois-Vielni- min pommituksen ‘lopettamiscen. “" S... KOmMMmUnIstimaile vadrin- tuikiHtseval viavallisessa midriissi Yhdysvalloissa vallitsevat mielipi- de-eroavaisuudet tisld sodasla”, sunoi kenrwali Taylor “Ne wskoval etth meidit snadsan suastumaan (god unkayreiista } | luopumiscen, mutta ne tulevat peiiymaoi hua tosgnoo, with: presidentti Jolimsen ej] ante periksi.” ella rauhanneayotle- | Canadiin Clubinr jisenten e|sitta- TH = suosionosoiluksig «= “hairitsi' Kuitenkin. yksi yvilikohtaus”. Heli Keoaraali Taylorin puheer jilkeen ‘mentregtilainen lakimies Nicheluy Vlahos noust ylés ju pyy- si sanda Juvin esittad ildllisvden Horkillavaksi erdin ehdoluksen. Mr. Viahosin’ sanotiiin, kuilenkin Olevan- pois jirjeslyksesti ju, h- nella kielletliin pikes chdoluksen Si esilbimiseksi. Mydhemmin hin sanol WuHhlujlle, efta hanen Kirjeen: tarkoiluk- Sera Olf chdatlad vwitr sil, e@btte myanneltissiin oganattajiite — tilai- Hlus kysymiysten csitlamiseen jotta “endl le lulis! wslan melemmat puo- let’, | ' Oheyan Clubin presidentti Warten Chip- pendule estlti kenraal: Taylortlie antecksipy ynidn “Lisl sitvotlo. masha sckuantumisesha' (this un- spony interlerence }! Ilyldten ilmeisesti vuonna 1954 - alekirjeitctun Genever . sopimuk- | sen, muinkd laveitieena oli maan. etolh- ju poh jais-asan yhdistiminen kunsanvallaisten vaalicn pernstect lz, kenruali Tuylor sunoi ¥hdys- Valtain sodankayninin lavoitiecing “hela: Vielnamin itsendi- BY YS silen, eLLH se vol nalts se | as TE: Myéhemmin hin icisti gantan tu voltleen sanémajla, cella larkoilus om varala “Eteli-Vielnatmille — ti- Jnisuus Oman. halliluksensu nie doslamiseks.”.