Terveisia teille nyt taas hyvat lukijat taalta ylimaista. Terveisia myoskin sielta Suomen niemelta saakka. Mukava oli siella vierail- la, mutta parempi on olla kotona. Taman toteamuksen ovat tehneet varmaankin monet suomalaiset, jotka ovat vierailleet tanakin kesana tuolla synnyinseuduilla. Siella kulkiessa elama nayttaa hyvinkin rikkaalta. Tavaraa on vaikka milla mitalla, Vaatepuolel- lakkin on ilmaantunut tuo kaukainen. Hong Kong, jonka halvat tuotteet ovat levinneet joka paikkaan. Niiden laatu tahtoo olla sellainen, etta kun os- taja on tavaran kotiin kantanut niin jo seuraavassa hetkessa han ihmettelee etta mitahan mina tuotakin ostin. Rahamiesmaail- man edustajat kuljettavat tuot- teita mista halvemmalla saavat ja omat tyolaiset ovat tyottomia. - Suomessa ovat kulutus- tavaroiden hinnat nousseet niin korkealle, etta) monta kertaa joutuu ty6laisperheen aiti laske- maan mita hanen kannattaa ostaa ja mita han pystyy ostamaan. Vakituisessa tydssa kayvat tietenkin hankkivat toimeen- tulonsa ja jokapaivaisen velliku- pin hinnan suurella ahkeruudella. Siksi siellakin lienee niin paljon niita jotka pyrkivat jollekin sairaselakkeelle. Elama on kovaa ja se vaatii terveen miehen joka voi perheensa elattaa. Nykyisin Suomessa ei olekkaan suurten perheiden kotimokkeja. Elama on niillekin opettanut, etta nykyisen jarjestelman ollessa, ei ole hyva noudattaa sita raamatun kaskya: “Lisdantya ja tayttaa maa.”’ -Samanilaiset vakavat kysymyk- set ovat siellakin nuorten Tama kesa on ollut ihmeelli- nen. Ilmat ovat olleet vaihtelevat. Saiden vuoksi ei ole kerinnyt kyl- lastymaan, kun aitiluonto on taas kaantanyt venttiilia niin taas ovat ilmat muuttuneet. Kerran kuiten- kin oli vaantanyt lian paljon, etta tuli pakkaset. Siita oli seuraukse- na, etta perunan varret ja musti- kan kukat paleltuivat. Nain ollens tuli huono mustikkavuosi talle Timminsin perukalle, mutta kalasato on ollut sita parempi. Talla vaihtelevalla ilmalla on ollut kuitenkin oma viehatyksen- sakin. On ollut paljon kesavieraita joka puolelta maailmaa. Juuri talla hetkella taalla vierailee Elsa ja Vili Vesa (Vilin veljea ter- vehtimassa) Petroskoista. Heilla on kaksi kuukautta lomaa. Myos- kin vierailulla ovat Tyyne ja Tauno Tyrkko New Yorkista, miehet ovat Cobaltin syntyisia. Oli hauska tavata-ja muistella en- tisia aikoja. Siita onkin jo yli 40 vuotta kun olemme Vilia tavan- neet. Pian on taas syksy ja kylma talvi niin kaikki kotiutuvat. Heita on kaikkia hauska muistella hyvina ystavina ja vahan niinkuin kaukaisina sukulaisina. Kiitos teille kaikille kaynnista kun tulitte meitakin tervehtimaéan. Toivot- tavasti viela joskus tavataan. Syysterveiset kaikille Saunamaen paljasjalka Tlistal elokuun 23 p. 1977 -yuosia. maineikkaaseen. Mcin ren soittokuntaan. perheiden edessi. Heilla kodin saaminen on ehka kaikkein vai- keinta. Vaikka molemmat puolisot kayvat ty6ssa ja hankkivat keskinkertaisesti niin ei tahdo riittaa tuloja saastoihin asti. Nykyaika on niin jarjestetty, etta jos sina meinaat elaa saadyl- lisesti, niin saastamisesta ei saa olla puhettakaan. Ei siella kukaan nayta oikein vakavasti tata puolta ajattelevankaan. Rahan arvon aleneminenkin on jokapdaivaista elamaa. Suomen raha on kovin kor- keassa kurssissa verrattuna Canadankin dollariin. Talta puolen katsottuna vierailla pitaa olla melko paljon kayttévaroja dollareissa, jos meinaa asua siten, ettei joudu toisten autettavaksi, ruoan ja kortteerin hankinnassa. Suomi siis elaa taman inflaation tavaroiden hintojen nousussa, mutta rahan arvo sellaisenaan on kansainvalisesti katsottuna sita kovaa valuuttaa. Palaan mydhemmin Suomen kuulumisiin. Taalla kotona olivat tuttavat saattaneet ikuisen levon vuoteelle paikkakuntamme pitkaaikaisen asukkaan. tunnetun kKan- salaisemme Richard Vuorimaen. Han oli Timminsin katua kavel- lessaan saanut vakavan sydan- kohtauksen, jonka jalkeen hanet vietiin valittomasti Timminsin St. lisda Maryn sairaalaan. Siella han . muutaman vuorokauden kuluttua kuoli tuntoihinsa tulematta, sun- nuntaina heinaékuun 17 pna. Richard Vuorimaki oli syn- tynyt Inkeroisissa ja oli kuolles- saan 77 vuoden ikdinen. Lahinna hanta jaivat kaipaamaan. hanen ainoa tyttarensa Laura Kuusela ja vavynsa Edwin Kuusela, Sar- niassa, tyttdrentytar Paula Kuusela, London, Ont. seka laaja tuttavapiiri Canadan suomalais- ten keskuudessa, mutta erikoisesti taalla kulta-alueella, jossa han suoritti pitkan paiva- ty6n kaivannoissa ja ennen elak- keelle siirtymistaan kaup- palamme kunnallisessa tydssa. ‘Riku’, jolla nimella me tut- tavat hanet tunsimme oli syntynyt suomalaisen tydvaenliikeen kehityksen alkuvuosina. Heti nuoruusvuosinaan han kuului luokkansa rivethin. Ensimmainen tulikoe olikin kun han taisteli luokkasodassa punaisten puolel- la. Nuoren ikansa takia hanen vankilatuomionsa oli lieva verrat- tuna toisiin vanhempiin luokka sotatovereihinsa. Hyvin pian luokkasodan jalkeen han siir- tyikin Canadaan_siirtolaiseksi. Taalla han ehti asua yli viisikym- menta vuotta. Nama vuodet olivat hyvin tyontayteisia. Ei yksin kodin asioiden puolesta vaan myos osallistumalla suomalaisten siirtolaisten yhtei- siin kulttuuriharrastuksiin. Han kuului lehtiemme vakituiseen perusjoukkoon, lukien ja tukien niita kuolemaansa saakka. _ Riku oli mydskin niita suomalaisen tydvaenliikkeen | parhaimpia oppipoikia. Sen liik- keen mukana han oli oppinut musiikin tuntemusta. Han oli pitkalle kehittynyt bari- toonin ja bassotorven soitta- ja, josta syysta oli kovasti pidetty paikallisten torvisoittokuntien tokunta edusti tata seutua Cana- dan kansallisissa nayttelyissa. Tahin yli neljakymmenta musikanttia kuuluvaan soittokun- taan osallistui monta tyOvaenliik- keen mukana oppineita soittajia. Eras heista oli Richard Vuo- rimaki. Taalla kulta-alueella asuessaan eras Rikun kunniakkaimpia kultturisaavutuksia oli suomalaisen sekakuoron johtaminen, jossa toimessa han sai meidan kaikkien kunnioituk- sen. Monilla kansallisilla laulujuhlilla kuoromme oli kun- nioitetussa asemassa. Jouk- komme kasitti parhain ajoin yli viisikymmenta laulajaa. Naita seikkoja kun ajattelee niin on tunnustettava, etta edes- mennyt toverimme teki kerras- saan suuren ty6n, jota ei voi meikalainen mitata muuta kuin ajatuksissaan kuvitella. Riku on poissa, mutta hanen kunniakas elamantyonsa jai lammittamaan meidan jalkeenjaaneiden mielia. Edustit kansallisuuttamme hyvin ja omistit taman laajan maan kotimaaksesi, jonka mullassa toivomme sinulle rauhaista ikilepoa. H Sairashuoltokomitea kiittaa lahjoituksista Sudbury — Nikkelialueen kan- salaistemme satrashuoltyon hyvaksi on jalleen saatu arvok- kaita lahjoituksia. Martta Kuntsi, Sudburysta on lahjoittanut $2.00 ja Sylvia Jousi, Beaver Lakelta my6s $2.00. CSJ:n Sudburyn osaston sairashuoltokomitea esittaa sydamelliset kiitoksensa lahjoit- tajille. — IP. Perunasta terveytta Tunnettu englantilainen erikoistutkija Dr. Denis Burkitt, joka yllatti laaketiedetta vaittaen tayttavien ruokien ehkaisevan. syOpaa, kuten esimerkiksi peru- nan paivittainen syOminen. Todellakin, han menee pitem- malle, kuin mikaan venalainen ravintotieteilija, vaittaessaan etta voimme syoda 10 perunaa paivassa ja silti laihtua. Tama sik- si, koska tarkkelys perunassa on luonnollista, ei puhdistettua “‘rakennettu sisaan’’ selluloosan kanssa. Dr. Burkitt on talous- mielinen vaéittaessaéan kalliiden ‘‘vihreiden’’? ruokien § sisaltavan erittain vahan kuituja (tayttavia ruoka-aineita) verrattuna leseisiin ja ravitseviin ruokiin kuten perunat. Huomioonottaen kuinka lan- simaiset ravintotieteilijat pitkaan virheellisesti tuomitsivat kansan ruoan, perunan syOmisen terveel- lisena ruokana, Burkittsin mielipide kay yhteen NL:ssa aikaisemmin julkaistun vaitteen kanssa perunan ominaisuuksista ravintona. Kun katolilaisten nunnien hameet katkaistiin lyhemmiksi, katselivat miehet uteliaina nun- nien sadarid. Silloin tokaisi eras nunnista: . ‘Mita te odotitte ndkevdnne, parin rattaita?”’ Tama sot Falconbridge sulkee kaikki laitok- sensa 4:n viikon ajaksi; Inco vah- entaa tyOvoimaa Sudbury —— Nikkelialueen taloustilanne, jota vaivaa varsin- kin rakennusteollisuuden kohdolta samanlainen naivetys- tauti mika heikentaa koko maan talouselamaa, sai elokuun al- kupaivina vakavia iskuja: 1) Ensiksi Inco antoi tietaa, etta se vahentéé ns. ‘‘kivuttomalla tavalla’’ tyovoimaansa siten, etta elakkeelle, sairauslomalle tai pois tyosta jaavien tilalle ei oteta poik- keustapauksia lukuunottamatta uusia tyolaisia; ja 2) Falconbridge-yhtio tiedoitti elokuun 10 pna, etta kaikki sen laitokset suljetaan neljan viikon ajaksi eli syyskuun 11 psta loka- kuun 9 paivaan niin, etta noin 4,000 tyontekijaa joutuu pienilukuista kunnos- sapitotyolaisten ryhmaa lukuunottamatta ty6ttomien ar- meijaan. Edelleen nayttaa silta etta bridgen tydlaisille on tulossa ‘“pitkat lomapaivat’’ joulu- ja uudenvuoden pyhien aikana. Falconbridgen tuotantolaitos- ten sulkemisen syyksi sanotaan maailman (tarkoittaa kapitalisti- sen maailman) markkinoilla val- litseva talouskriisi, jonka johdosta yhtidn nikkelimyynnit ovat vahentyneet ja myymatta olevat nikkelivarastot kasvaneet. Yhtion asiakirjojen mukaan sen nikkelimyynnit kuluvan vuoden ensimmaisen 6 kuukauden aikana olivat 49,161,000 paunaa, vas- taavan myyntimaaran oltua sa- maan aikaan viime vuonna noin 11 miljoonaa paunaa suuremmat eli 60,169,000 paunaa. Mine-Mill unionin haalilta (se edustaa ‘bridgen tydlaisia) ilmais- tiin heti ‘‘hammastysta’’ tulkin- nut lausunto tasta 4-viikkoisesta “‘tyOsulusta’”’ siksi kun yhtid on antanut viela lahiviikkojen aikana ymmartaa, ettei mitaan tuotan- tovahennyksia aiota toteuttaa. Yhti6n varapresidentti G.A. Allen, joka taman _ tuotan- tovahennys tiedon julkaisi, antoi my6s ymmartaa, ettei hanen yhtio6nsa odota nikkelimmyntien nousevan taman vuoden lop- pupuoliskolla sille tasolle missa ne olivat vuoden 1976 lop- pupuoliskolla, ja etta han ei voi odottaa ns. yksityisyrittelija maailmanmarkkinain _ nik- kelikysynnan huomattavampaa parantumista lahitulevana aikana. ‘*Kehittyneiden lansimaiden’”’ talouslaman jatkumisen sanotaan olevan syyna my6os siihen, etta Inco on ryhtynyt sievalla tavalla, eli ‘‘hansikkaat kadessa’’ vahen- tamaan tyOvoimaansa niin, etta poikkeustapauksia lukuunot- tamatta elikkeelle, sairaslomalla tai ty6voimamarkkinoille lahte- vien tydntekijain tilalle ei oteta uusia tyolaisia. Tilanteeseen my6nnetdan vai- kuttavan my6s se, etta nik- kelikaivokset Australiassa, Botswanassa ja Filippiineilla “ovat lisinneet nikkelituotan- toaan huomattavasti yli kansain- valisten markkinain kysynnan kuten on asiaa selitetty. Inco myés sanoo nikkelimyyn- tien laskeneen ja ennatystasossa olleiden voittojensakin vahenty- -myés nikkelialueella neen. “Inco ei kuitenkaan ole misaan talousvaikeuksissa, ‘‘ker- too yhtion tyolaisia edustavan terdsunionin torontolainen tut- kimustyon tekija Paul Brennan selittaen, etta “‘verojen maksun jalkeen Inco on saanut sijoituksil- leen 12.6-prosenttisen voit- tomaaran, vastaavan voiton ol- lessa metallikaivosteollisuudessa yleensa 8.9 prosenttia.”’ Terastyolaisten unionin (USW) aluejohtaja Gib Gilchrist on ker- tonut, etta tammikuussa 1977 yh- tion tyOvoimamaarasta jain 93 joko elakkeelle, sairaslomalle tai tyOmarkkinoille (uutta tyOpaik- kaa hakemaan). Yhtid otti silloin heidan tilalleen 30 tydlaista, tyon- tekijain lukumaaran vahentyessa 63:lla. Kuinka paljon yhtio vahen- tad ns. “‘luonnollisella’’ tavalla tyOvoimaansa, siita ei ole viela tehty laskelmia. Paikallisesta tyott6myys- vakuutustoimistosta ilmoitettiin, etta siella kaynnistetdan erikoinen koneisto Falconbridgen tyottomiksi jaavien tydlaisten anomusten nopeistuttamisen hyvaksi. Tyottomyysvakuutus lieventaa luonnollisesti tilannetta, selite- taan erindisissa tyOvaenpiireissa, mutta tuhansien tyontekijain tulo- jen vahentyminen alentaa vaes- ton ostovoimaa ja se heikentaa seka like-elamaa etta muiden talouselaman haaroja_nik- kelialueella. ak E so 2h Ee Kaupanteolla eletaan ja rikas- tutaan, kuten sanotaan, mutta aina ei ole aivan varmaa se, kuka vauraustuu ja miten se tapahtuu. Jokatapauksessa meille kerrot- tiin elokuun. 10 pna, etta kaupun- gin valtuusto on paattanyt ostaa (keskikaupungin liike-elaman vil- kastuttamistarkoituksessa, kuten selitettiin) Larch ja Durham katu- jen kulmauksessa olevan Camb- rian Fordin vuokraaman Ja McLeod Brothers Realty Ltd:n omistaman liikepaikan vanhoine rakennuksineen ja arvokkainen tontteineen maksaen siita $450,000 hinnan. Tontin sanotaan kasittavan noin yhden eekkerina- lan maata. Samalla kertaa kaupungin isat (valtuuston jasenet) paattivat aainin 6-4 myyda edellamainitulle yhtidlle Second Avenuen ja Kingswayn kulmauksesta 5 eek- kerinalaa kaupungin omistamaa maata, mista yhtid maksaa $250,000. Jalellaolevan summan ($200,000) sanotaan tulevan kaupungin vuoden 1977 budjetin ‘‘itse-itsensa-korvaavasta’’ osasta — mikali Ontarion maakuntahallituksen kunnallis- lautakunta sen suunnitelman hyvaksyy. Kaupungin pormestari Jim Gordon kehoitti valtuuston jasenia lykkaamaan paatoksen- teon tuonnemmaksi, etti asiaa— voidaan paremmin harkita, mutta aanestyspaatos ratkaisi jutun, kuten on ylempana kaikessa lyhy- kdisyydessaan kerrotty. W.E. LUE JA TUE OMAA LEHTEASI!