Kui in ake Nyt on tammikuun 10 paiva ja on kuin kaikki ‘‘hornan henget olisivat aukaisseet kitansa ja paastaneet kaikki talvelle kuuluvat paheensa riehumaan. On kova pakkanen, lumituisku ja 70 mailin tuuli. Naapuria ei erota tien toiselta puolen ja kaikki, ku- ten esim. liikenne ja kaupanteko, on pysahdyksissa. Jos koskaan,-niin nyt olen kiitollinen siita ettei tarvinnut lahtea paivatoihin kuten ennen- vanhaan kyynelleen jaatyessa poskipaille. Nyt on iso takka Ja puita varastossa ja sauna. Kes- kella paivaa panin saunan lam- piamaan, istuin lauteilla ja laule- lin ‘‘saunassa lauteilla, rapsutella taalla saa vihdalla’’. tassa ei taida olla montaakaan nautinnol- lista hetkea tallella enaa, niin nautin tanaan, ehkapa huomen- na on liian myohaista. Tassa sattui huvittava tapaus juun ennen joulua. Ukko oli os- tanut pienen valmuksi paloitellun sian. Sita varten han oli ostanut my6os lautoja ja lauantaina alkoi kuulua naulojen naputus ja sa- han vinkuna autovajasta. I[I- tapaivalla kun -kuristin autotal- liin, oli sinne syntynyt pieni koppi, joka minusta muistutti ul- kohuonetta, sellaista yhden hengen istuttavaa. Ihmettelyyni tuli vastaus, etta lihansavustus- koppi oli tekeilla, sellainen kuin ukon isallA oli ollut farmilla: Mi- nun muistoissani se oli paljon isompi, mutta kaskettiin ole- maan hiljaa, kylla ukko nama asiat paremmin tietaa. Koppi vietiin takapthatle ja mina lahdin jouluostoksille. Kun tulin kotiin, tunsin palaneen li- han karya nenassa. Kotona istui ukko TV:n aaressa ja odotteli li- han savustusta. Han oli kaynyt | naapurin farmilla kolmen mailin paasta katkaisemassa omena- puun oksia. Omenapuusta tulee hyva-maku lihaan. Halyytin kuitenkin ukon tarkistamaan paistosta, silla kary oli minusta oli halyyttava. Ja otta totisesti sian kinkut eivat enaa_ roik- kuneetkaan ‘‘narusta’’ orressa, vaan narut olivat palaneet ja kinkut ongittiin tulesta ja tuhkas- fa. No, taman jalkeen lihat pestiin ja pantiin uudelleen, nyt rautalangasta roikkumaan, lisat- tiin puuta vanhan ‘‘barbequen’”’ syvaan vatiin. -Kuinka kauan tuota valkeata pitaa silmailla? kysyin. -Koko yon ja huomisen paivan, oli vastaus. -Kuka sita kay lis€amassa? kysyin tuimasti. Oli tarkoitus, etta ukko huomaisi aanestani ettei koko yota mokoman takia uhraisi. *‘Kylla mina lopetan, minka aloinkin’’, oli vastaus. Ja annas ollakaan, menin takaikkunasta ennen nuk- kumaan menoa katsomaan tekeletta. ‘*Tulenlieskat tulevat ulos ko- pin reijista’’, huusin, Juoksimme ulos ja kun ukko avasi kopin oven, niin ilmilieskaanhan koppi leimahti. Ukko alkoi koota kam- menellaan vahaista lunta maasta. No, mina juoksin sisaan laitoin pesuammeen vetta tay- teen ja ammensin sita vetta aamparilla ja ukko juoksutti sen palavaan savustus tehtaaseensa. Satiinhan se sammumaan ja naapuritkaan eivat tienneet asian todellista tilaa ennenkuin seuraavana paivana ihmetel- tyaan mika kummitus on Kaivaten, ilmoitamme, etta oF SN) 5 < ‘e i ¥ Ee a mee eI : < i a _ a ¢. LAS Ls Ss a . - _kuoli tammikuun 5 paiva 1977 Sioux Lookoutin sairalassa lyhyen sairauden jalkeen 81 vuoden viiden kuukauden iassa. Han oli syntynyt, Suomessa Sakkijarvella. Haudattiin Sioux Lookoutin hautausmaahan 7.1. 1977. Han lahinna jaivat kaapaamaan vaimonsa Ida, tyt- tarensa Mrs. H. Campbell (Laila), Mrs. W. Toikko (Lyyli,) Thunder Bayssa, seka Suomessa siskonsa Mrs. E. Karell (Aune) ja sisko- ja velipuolia seka muita sukulaisia Canadas- Sind rakas olit mulle, muistan sinut ainiaan. Talven lunta kulmillesi, hautakumpus peittakoon Lepaa rauhassa vaimosi Ida Mennehet pavat eivdt palata voi, mutta muistot Isdstani sdilyvat kauniina ain. Tyttaresi Laila Siirty! pdivd elon iltaan, raskas paiva raatajan. Vaiput pad jo vasten rintaa kuorman kovan kantajan. Siskosi Lyyli ja Aune Sydamellinen kiitos kaikille, jotka olivat saattamassa Emelia hanen viimeiselle matkalleen, Kiitos kukista ja lahjoituksista eri saatidille. Kiitos kantajille ja kaikille, jotka olitte apuna kahvitarjoilussa. Ida Dalberg Sioux Lookout, Ont. “ Tiistal tammikuun 25 p. 1977 valtionpoliisin -savukinkulle saadaan hintaa_ puutarhassamme, He = saivat selityksen ja toista siansavus- tamoa ei pihallemme tehty. Syy oli siina, etta se rasva tip- pui lihasta tulen sekaan, jolloin siita syntyivat isot-lieskat, jotka sytyttivat kopin seinamat. Liha ei ollut kuin hieman nokista ja kuori karrella paistoi lisaa uunissa, niin hyvaa se oli. Taloudellisesti se oli liian kallista paistia, kun huomioi puutavaran hinnan ja ukon tun- tipalkan seka sammutustyon, niin tein johtopaatoksen, etta mutta kun sita- : _ Kaipauksella ilmoitan etta — kuoli Cambridge Housen hoitokodissa lahella “Montrealia joulukuun 31 paiva 1976. John .oli syntynyt Joutsenon pitajassa Suomessa ollen kuollessaan 76 vuoden ikainen. Lahinna hanta jaivat kaipaamaan vaimonsa Olga, siskon tytar Hilkka Komi, ja miehensa Aulis Californiassa, heidan lapsensa Hellen ja Altti perheineen Montrealissa, sukulaisia Canadassa, Suomessa, seka cn weno Se taalla. en ahaa J silméisi suljit,. herpos kétesi auttava. Miksi ndin, miksi ei myGhempddn. Sen kohtalo yksin tietdd vaan. | halvempi on ostaa suoraan | kaupasta. Hella Wuolijoen elama oli taynna dramaattisia episodeja ja jyrkkia kaanteita, siihen mahtui monenlaisia harrastuksia ja int- resseja. Jo nuorena ylioppilaana han tuli Suomen sosiaalidemok- raattiseen liikkeeseen, kirjoitti tyOvanelehtin ja autol vena- laisia vallankumousmiehia. En- simaisen maailmansodan vuo- sina han alkoi -odottamatta har- . joittaa liiketté ja hankki mel- koisen omaisuuden. Suomen tyOvaenvallankumouksen karsit- tya tappion vuonna 1918 Wuolijoki antol empimatta koto- naan turvapaikan ihmisille jotka olivat silloin (non grat) Suomen viranomaisille. Hanen muistel- mistaan saamme muun muassa tietaa, etta matkallaan Venajalle ja sielta takaisin John Reed asui passitta hanen luonaan. Ja taas myOhemmassa vaiheessa_ kir- jailija otti vastaan kommunis- tipakolaisia ja vasemmistolaisia kulttuuritoimihenkiloita, esimer- kiksi Bertold Brechtin ja Helli . Weigelin vuonna 1940. Vira- nomaiset pidattivat Wuolijoen vuonna 1943 siita, etta tama oli antanut turvapaikan neuvos- totiedustelijalle. Melkein vii- sitoista kuukautta kirjailija odotti lupaamaa kuolemantuomiota, joka kuiten- kin muutettiin elinkautiseksi vankilatuomioksi. Mutta hanet vapautettiin syksylla 1944, Kyseisen kirjoituksen tekija korostaa, etta Wuolijoen laajan kirjeenvaihdon perusteelliseen tutkimiseen tarvitaan paitsi aikaa myos tietoja, esimerkiks! kielitaitoa. Wuolijoki kinjoitti kir- jeita seitsemalla kielella — eestin. ' (aidinkielellaan), suomen, ruot- sin, venajan, saksan, englannin ja ranskan kielella. Aikaisimmat kirjeet ovat niilta ajoilta, jolloin kirjailija opiskelit Tartossa. Pushkinin naislukion ylaluokilla ja sittemmin Helsingin yliopis- tossa, jonne han tuli syksylla 1904 lukion paatettyaan. Venajankielen taitoisena Wuolijoki oli vv. 1905 — 1907 valittajana suomalaisten ja ve- nalaisten poliittisten jarjestojen valilla. Han tutustui laheisesti bolshevikkeihin V. M. Smirno- viin N.J. Bureniniin ja N.M. Feodorovskiin. Arkistossa on kaksitoista kirjetta Bureninilta. - Yhdessa viimeisimmista, joka on paivatty 3 syyskuuta 1934 mm. sanotaan: (Petroskothin rakenne- taan suurta Kansantaloa nayt- ‘tamodineen ja katsomoineen. Kysymys on ohielmistosta. Et- teko voisi lahettaa naytelmianne suomen kielella nayttaisin niita tovereille. Ehka niita voitaisiin ottaa esitettavaksi.) Wuolijoki muisteli kaydessaan vv. 1905 — Helsingin yliopiston vendlaisessa kirjastossa han naki siella usein Lenin, joka illegaalisesta asemastaan huolimatta kavi kir- etta jastossa tyota tekemassa. Wuolijoen venalaisten bol- shevikkiystavien joukossa oli yksi jota han kirjeissaan ja muis- telmissaan nimitti Anatoliksi se oli taman salanimi. Karhun kir- joituksessa on poikkeuksellisen kiinnostavia otteita heidan kir- jeenvaihdostaan. Anatoli oli hy- vin ‘laheinen Wuolijoelle oli ta- man opettaja jota kirjailija muisteli kiitollisuudella elamansa _lop- puun. Vuosina 1907 1908 Wuoljjoki aloitti varsinaisen kir- jailjan toimintansa. Han kirjoitti tyovaenlehtiin suomensi L. An- dréievin ja myOhemmin Gorkin teoksia. Vuonna 1922 Hella Wuolijoki tutustui Gorkiin Berliinissa ja taman luona han tapasi myos Krasinin. Litvinovin ja Tshit- sherinin. 1930-luvulla Wuolijokea as- karruttavia maailmankatsomuk- sellisia ongelmia valaisee muun muassa hanen hahmotelmansa kirjeeksi Lion Feuchtwagerille jonka han kirjoitti saatuaan vai- kutteita taman romaanista Me- nestys joka kuvaa natsilaisen § likkeen voimistuvaa vaikutusta Saksan yhteiskuntapoliittiseen oikeudelliseen ja kulttuuriela- maan. Kyseisina vuosina Wuolijoen _kirjallinen toiminta oli erityisen tuloksellista. Vv. 1931 — 1939 han kirjoitti kymmenen .naytel- maa joista kaikkia esitettiin ja monista tehtiin elokuvasovituk- sia. Tunnetuin hanen naytelmis- taan on Niskavuoren naiset jota vv. 1936 — 1939 esitettiin paitsi Suomessa myos‘ Tallinnassa, Varsovassa, Lontoossa, Tukhol- massa, Oslossa, Prahassa, ham- 1907 Vaimosi Olga Montreal, Que. purissa, Kodpenhaminassa ja Zagrebissa, vuonna 1941 Budapestissa ja 1947 Pariisissa. Laaja ja kiinnostava on Wuoli- joen ja Brechtin, hengeltaéan samanlaisten mutta luomistyés- saan hyvin erilaisten ihmisten, kirjeenvaihto. Vankilasta paastyaan Wuolijoki oli fyysisesti heikko mutta henkisesti voimakas. Vuoden 1949 kesalla oikeis- tovoimat saivat aikaan sen, etta hanet erotettiin Suomen yleisra- dion paajohtajan tehtavista, joita han oli hoitanut yli nelja vuotta. Han oli silloin jo vaikeasti sairas. Wuolijoki teki tyota viela elamansa viimeisina kuukausina. Vuonna 1953 esitettiin hanen kaksi uutta naytelmaansa. Nis- kavuoren Heta ja Entas nyt Nis- kavuori? Samana vuonna ilmes- tyi viela yksi muistelmateos. Sairaalasta han tiedotti aikovansa kirjoittaa muistelmia Gorkista. Lahjakkaalle kirjailijalle ja tunnetulle toimihenkildlle Hella Wuolijoelle kuuluu nakyva sija Suomen 20 vuosisadan kulttuurin historiassa. Ja hanen jaamistonsa tulee eittamatta herattamaan jatkuvaa kiinnostus- ta. Impi Vauhkonen Onnellista Uutta Vuotta toivotamme kaikille sukulaisille, ystaville ja tuttaville. -. MarttaHelin Hilma ja Martti Piispanen Sudbury, Ont. Mita vilpittomimmin kiitamme ja arvostamme niita sukulaisiamme ja ystaviam- me, jotka muistivat meita monilla mydotatunnon sanomilla, kukkalahetyksilla, hyvantekevaisyyslahjoituksilla g ja ruokalahjoituksilla asket- ¢ tain tapahtuneen surullisen menetyksemme, rakastetun % vaimon, aidin ja isoaidin ¢% slirin, kuoleman johdosta. Erityisesti haluamme kiittaa Mr. E. Suksea ystavallisis- ta sanoistaan, Pastori Y. Rai- § viota, arkuntantajia ja @ Lougheedin hautaustoimis- ¢ toa. : Vilpittomasti, Mr. Arvo Vuori @ tyttaret Irma Parks 3 ja Millie Koskela © | _perheineen © a