Kuljen hetkesta hetkeen, huoletta huomenta vuotan. Enemmian ehka kuin luojaan, kohtalon oikkuthin luotan, Viimassa tuulten, vaellanyksin ¢ maailman tieta. En enaa koskaan kanssasi kauntita hetkia vieta — En enaa itkea saata lienenko liiaksi paha? Sieluni vaikk’ oli ennen, herkka kuin sulava vaha. Muistosi viela matkalle voimia antaa kerralla niiden jaksan ma taakkani kantaa. Jossakin maatunut kumpu . parhaimman ystavan peittaa — | En edes usein 00 saanut kukkaa kummulles heitaa! Ulla Luin sinitedie mielenkiinnolla Mr. Eklundin kirjoituksen val- tioopin lisenssiaattityostani ‘‘The Political Behaviour of Canadians of Finnish Descent in the District of Sudbury’’. Hanen huomautuk- sensa olivat teravia ja perustuvat ilmeisen laajaan kokemukseen. Haluaisin tassa puolestani esittaa muutaman ajatuksen vastineeksi. Yliopistollinen tutkimus on alueeltaan hyvin tarkkaan rajattu. Tarkoituksena on tehda syvyysanalyysi maaratysta aiheesta — minun tutkimukses- sant Kanadan suomalaisten poliit- tisista asenteista. Sen teknillisen luonteen vuoksi ei ole mielestani tarkoituksenmukaista pakaigte sita sellaisenaan. Yhteiskunnallista kayt- _taytymista tutkivassa tydssani on tarkoituksena ollut objektiivises- ti eritellA ihmisten hen- kildkohtaisia mielipiteita ja en- nakkoluuloja. Siten esimerkiksi esittaessani monien Vapaa Sanan lukijoiden olevan sita mielta, etta lehti tukee NDP:ta, en ole suin- kaan tuonut esille omaa mielipidettani, vaan nimenomaan lukyoiden kasityksen lehdesta. Lehden omistajat haluavat olla poliittisesti riippumattomia, mutta lukyat saattavat olla asiasta eri mielta. Yhteiskuntatieteilija yrittaa tuoda esille ihmisten asen- teita; toinen kysymys on sitten, se, ovatko mielipiteet aina yhdenmukaisia., Samalla tavalla kasittelin my6s kysymysta kommunistista. Mr. Eklund selostaessaan tyévaen- liikkeen taitekohtaa 1930- luvulla sanoo, etta olen yksinkertaistanut tilanteen esittamalla siina olleen kysymys kommunismista — puolesta ja vastaan. Tutkimuk- sessani olen kKuitenkin var- sinaisesti kasitellyt tietyn etnisen ryhman kayttaytymista enka Kanadan tyovaenliiketta. Ne henkil6t, jotka lahtivat 30-luvulla Kanadan Suomalaisesta jarjes- tosta, ajattelivat silloin ja ajat- televat edelleenkin, etta heidan silloimen nakemyksensaé kom- munismista oli heidan paaasialli- nen vaikuttimensa puolueesta lahtemiseen. Tama on siis heidan -kasityksensa (olipa se sitten oi- kein tai vaarin) ja se on vaikut- tanut heidan poliittisiin asen- teisiinsa aina naihin paiviin saak- ka. Tama asenne tuli hyvin voi- makkaasti esille tutkimuksessani. Tarkoituksena ei siis ole ollut rat- ‘kaista . vaittelya, mielipiteita. -vaan eritella — Sielta suurilta juhlilta jai niin kauniita muistoja, etta niiti kan- nattaa muistella paljon jalkeenkin pain. Juhlan jalki maanantaina yhdyin mina ja muitakin pohjois- ontariolaisia siihen ‘‘bussi kier- tueeseen” jonka oli tarkoitus naytella Thunder’ Bayta erikoisesti B.C:n_ vierailijoille, jotka niin suurella joukolla olivat Saapuneet naille juhlille. Seurueessa oli oppaana_paik- kakunnan miehia, seka entinen metsatyOmies Toimi Poyhola ja Olavi Kentala joka nuorena miehena oli edustamassa urheilul- lista puolta juoksuissa. Vahinko vain etten tullut tieta- maan monenkaan B.C:n tydlais- ten nimed, mutta entuudestaan tunnettu Nilo Linden oli seurassa ja pitkaaikainen asukas Matti Va- rilla. Han esitteli juhlapaikalla Osmo Lahden kertoen etta heillé iakkailla ihmisilla on nain nuori isa, jonka neuvoja on pitanyt pitaa mielessa. En tahdo olla mikaan ‘‘juoru- jen”’ kertoja, mutta kylla niilla en- tisilla raatareilla nakyy olevan omat kotkotuksensa. Kauaksi on jaanyt ne raskaan ‘‘prassiraudan’’ kantamiset, mita Niilo Lindren- kin joutui tekemaan isansa mukana kun Kiertelivat noita Keuruun ja Ahtarin kylia. Sielta kylaraatarista on mies alkanut ja isa on ollut kovanlainen opettaja, mutta sittemmin han Torontossa teki herroille juhlatakkeja ja taisi joku rouvakin saada muotivaat- teita. Puhdetoinaan han teki pukuja ja sovituksia Don haalin nayttamolla, koska sydan oli myonteinen naille tydlaisten kulttuurihommalle. Paljon se on Thunder Bayn kaupungin ymparistO muuttunut viilme vuosikymmenilla, ‘‘kopuk- ka’ aikana sithen on tehty sel- lainen keinotekoinen jarvi, joka on kaunis lyhyen matkan paassa kaupungin keskuksesta. Puistoa on jatkuvasti paranneltu, siella on muunmuassa museo, joka kuvaa metsatyolaisten elamaa kaikkine kalusteineen, mita minakin nain kun ensikertoja tassa maassa aloin vellikupin hintaa_ tienaa- maan. Suna katsellessa muistui mieleeni entinen ‘‘Shupoika’’ joka oli lahtenyt Vancouverin metsakampilta tanne ‘‘tistin”’ risukoihin. Taalla han paivitteli etta kuinka han oli ‘‘hullu’’ jat- taessaan B.C:n eika se ollut ihme- Kuten Mr. Eklund esitti, tarvi- taan viela paljon tutkimusta mo- nien historiallisten kysymysten selvittamiseksi. Erittain rajatussa yliopistollisessa opinnaytteessa tama ei aina ole mahdollista. Toivon kuitenkin saavani lahiaikoina suoritetuksi lisatut- kimuksia talta alueelta. Kanadan Suomalaisen Jarjeston lahjoitet- tua arkistonsa valtionarkistoon (Public Archives) on tutkijoiden kaytettavana huomattavasti enemman tietolahteita Kanadan suomalaisten historian. kirjoit- tamiseksi. Taman tehtavan eteenpain viemiseksi ovat kaikki, Mr. Eklundin ja mahdollisesti muiden, ajatukset tervetulleita. Tervehtien L. Sillanpaa kaan miehen piti tehda ty6ta ym- pari vuorokauden kolmenkym- menen dollarin kuupalkalla. Kamppia katsellessa muistui mieleen se kova kohtalo, jonka lumoihin on joutunut moni paremmilta paivilta lahtenyt. Kuitenkin tyémaat ovat olleet osaksi suomalaisten hallussa ja mita mina kuulin, naille kampille mentiin hyvin salaisesti tyohon ainakin Port Arthurissa ja Fort Williamissa. Nyt on tullut union kampat e1 nukuta endian niin kovilla vuoteilla eika sangytkaan ole kotitekoisia, joissa olis jalki ‘“kesaterassa’”’ olevista tyOkaluis- ta. Matti Varila kuului poytakavereilleen puhuvan ‘‘etta tallaisissa olosuhteissa sita ihmiset saavat asua, kun vain rauha pysyisi maailmassa’’. Ajat- telin etta Matti ei taida tunteakaan naita veteraaneja. Mina viime maailman sodan paattyessa ter- vasin “‘tuppeni’’ eraan veteraanin kanssa. Sanoin talle miehella, nyt on kovin mukava asua kun tuo vuosia kestanyt sotakin taas lop- pul, mies vastasi heti minulle, ‘‘no goold”’ ja piti pitkan puheen. “Tama sota-aika oli hanen elamansa parhaita vuosia. Sai val- tiolta vaatteet, ruoan, tupat, vii- nat ja perhe sai hyvan elakkeen joten hanen elamassaan sodan loppuminen oli kerrassaan paha- asia’’. En alkanut suuremmasti vastustamaan tata ‘“‘sankaria”’ tiesin kuitenkin etta han oli saanut olla koko ajan taallé Canadass vahtailla halkopinoja tai ruutikel- lareita. Nyt t&éman miehen oli kaytava raskaaseen tyohon ja perheen elatukseen saatavat rahat olivat niukat, kuten minullakin. Toivottavasti tallaisilla ajatuksilla varustettuja veteraaneja ei ole paljon, mutta kuitenkin niita on ja siksi rauhanty6 on hidasta ja vai- valoista, jota kuitenkin on tehta- va. International Friendship Gar- dens, tama ystavyyden puisto on aloitettu maamme 100-vuotis juh- lien rakentavana tyOna. Taman puiston perustavana tekijana on ollut Soroptimist Club of Thunder Bay ja sattuu etta se on aivan har- vinaisuus tassa laajassa maassa. Tahan puistoon ovat pystyttaneet monet kansallisuudet toimintansa . muistopatsaita. Puisto on koko laajalla maa-alueella, jossa on esim. ukrainalaisten, puolalais- ten, latvialaisten, italialaisten ja saksalaisten patsaat. Juuri tana kesana sihen on pystytetty suomalaisten oma patsas, sen on suunnitellut ja purtanyt Armas Hutri. Nyt saavat ihmiset seurata silman kovana, etta miten kauan sailyvat varkailta nuo lentavat joutsenet, koska_ italialaisten muistomerkin paalta oli jo varas- tettu. siihen valetut koristeet. Kaikesta paattaen siellakin on ihmisia, jotka tekevat leipansa varastamisella mutta harvoin joutuvat syytetyn penkille. Viimeiseksi oli tama kiertue tuon kulmakunnan ehka ensim- maisella asuma-alueella. Se on Fort Williamin kaupungin laidas- sa, jJohon tiedetaan ensimaiset Canadan ranskalaiset tutkimus- matkailijat saapuneen v. 1679. Paikka sijaitsee Kaministikwia Lehenin kirj asta Ratan} ja valtio | Eras uusi elinkeino. Siita) jo tuntemastamme seikasta, etta valtio on -luok- kaherruuden elin, seuraa itses- taan, etta valtio, jokainen valtio on diktatuuria. **Diktaattoroi- da’’, kuten Lenin sanoo, voi tietenkin myoskin yksi ihminen tai kopla, mutta perimmiéaiselta olemuseltaan ja tarkoitukseltaan on jokainen valtio yhden kan- sanosan toilseen nahden_ luok- Kkavaltaa, taman tai tuon luokan diktatuuria. Nyttemmin on maailmaan ilmestynyt epalukuisia ammattisumuttajia, heidan joukossaan perati’’ val- tiotieteilijoitakin’’, §joiden tehtava on porvarillisen valtion diktatuuriluonteen kieltaminen, ja sen yksinomaisen demokraat- tisuuden mainostaminen. Siita saakka, kun Venajan tyolaiset ja talonpojat ottivat val- lan kasiinsa ja lahtivat sosialis- min rakentamisen tielle, on kapitalismin maissa rehoittanut kokonainen uusi tuottava elin- keino, -ty6vaenvallan parjaami- nen. Taman lajin elin keinon har- joittajien ammattiin kuuluu mm. sellaisen uskon saarnaaminen, etta diktatuuria ei nykymaail- massa ole oikeastaan muualla kuin Neuvostoliitossa ja kansan- demokratian maissa, kun taas taalla kapitalistisessa yhteiskun- nassa vallitsee putipuhdas de- jokivarressa. Tassa paikassa tiedetaan idan j ja mene: ibmisten kina aikoina on sotilaiden taytynyt suojella liikemiesten etu- ja. Tuo “‘likepaikka’”’ oli sen seutukunnan kaytossa yli kak- sisataa vuotta, silla vasta v. 1902 siita havitettiin nuo alkuperaiset rakennukset, kun rautatiellikenne tuli kauppapalvelukseen. Nyt tuo paikka on oikein val- tion voimilla rakennettu ylos sen kustannusarvio lienee ollut kym- menissa miljoonissa laskettavis- sa, silla sinne on rakennettu niin mahtavasti 54 erikokoista raken- nusta, jotka kaikki kuvaavat tuota mennytta aikaa. Rakennushirret oli kasin veistetty ja siina lienee ollutkin kunnollisia ‘‘puumiehi- a’’. Alkuperaiset rakennukset oli tehty tuohon paikkaan v. 1801. Arvelen etta kylla nama nykyiset miehet ovat tehneet hienomman tyon. Hella on ollut kaytettavana paremmat ‘‘piilukirveet’’ ja luotilaudan asemasta vatupassi, koska nurkat oli salvettu luk- konurkille ja ovat suorat maasta ylos asti. Tama uusi ‘‘karsisooni’’ on rakennettu. aivan_ turistiliiken- netta silmalla pitaen. Kuuman il- man ja ajan vahyyden vuoksi emme voineet katsella sita paik- kaa oikein tarkkaan ja uskon etta moni meista kun tulee ensiker- ralla Thunder Bayhin katselee tuon seudun uudelleen. Toivon teille kaikille hyvaa ter- veytta siella suuressa ‘‘lannessa’’ ja pahoittelen kun emme ennat- tanyt kayda katselemassa sita ‘“Kakapegan Fallsia’’, joka on mydOskin jonkinlainen ‘‘kuherrus- kuukausien’’ viettopaikka. — H. "eRe sede se ae TERVEHDYKSEMME + OR oe *St. EER Ont. Hilda Tervo Fiina ja J. Terho Antton Laari Jalmar Hormisto Sivi ja Ed. Marks Sheila ja Don Viren Saara ja Kaarlo Huppunen Venla Kyyriainen Helmi ja Eino Harju Mimmi ja Uuno Harju Linda Virtava Linda ja J. Nissila Ed. Ellmen Aino ja Gunnar Gustafson Ina ja Charlie Mackie Hulda ja Theodor aie resilerutfie - ilman minkéinlaista diktatuuria. Niinpa sitten laver- rellaan ummet ja lammet ‘‘dik- tatuurimaista’’ ja ‘‘demokratian maista’’, tarkoittaen edellisilla Neuvostoliittoa ja kansan- demokratian maita ja jalkin- maisella Amerikkaa, Ruotsia, Suomea ja muita kapitalistien hallitsemia maita. Perin yksin- kertainen juttu; tyotatekeviin kansan kerroksiin kohdistuva riisto ja sorto on demokratiaa, kapitalistisen riistakomennon rajoittaminen. ja lopettaminen diktatuuria! Kun kapitalisti piek- saa tyémiesta, niin se on demok- ratiaa, mutta jos tydémies hipaisee- vastaan niin se on dik- Beth lors Jos mina lyon sinua, éiowisautes olen eradssa joituksessani -nimittanyt molaisten valtio-opiksi’’ Jos haluaisimme samalle . tasolle likaviisaiden kanssa, vait- taisimme, etta kaikissa Kapitalismin maissa , vallitsee pelkka diktatuuri ilman min- kaanlaista demokratiaa. Tassa vaitteessa olisi jarkeakin sikali, etta demokratia kaikkein demok- raattisimmissakin kapitalis- tisessa valtiossa on lapeensa val- heellista, kun se sita vastoin ty6- vaen hallitsemissa maissa on to- dellista, nimensa mukaista kan- sanvaltaa. Pysyaksemme selvilla vesilla diktatuuria ja demokratia kysymyksessa, pidamme kiinni sita totuudeésta, etta jokainen-val-. tio on diktatuuria, olkoon sen demokraattisuuden laita miten tahansa. Diktatuuritonta demok- ratiaa el ole muualla kuin sosialismin parjaajien nerontuot- teissa. Kaikkein vahiten sita on meidan paiviemme kapitalis- kir- **hol- vajota naiden — tisessa yhteiskunnassa. Kapitalistiluokka ei tarvitse valtiossaan ainoastaan tydldisten pieksijdita se tarvitsee myéskin Saarnamiehia, jotka siunaavat pieksajien tyon, ‘‘teoreetikkoja’’ jotka julistavat matanemistilassa olevan kapitalistisen maailman parhaaksi kaikista mahdollisista maailmassa. — K.K. **Kaikin pista nokkansa mi- nun pisnekseeni!”’ ““Sehan on ikavaa! “Eik6 mita! Myyn nenaliino- 9% ja. Tiistai elokuun 31 p, 1976