AINO LAPPI Sudbury, Ontario Irja Koivula Hilma ja Ensio Wuori Kerttu ja Taisto Lansi Elvi Duncan Viola ja John Passi Alina ja Wm. Eklund Hilja Rajala Tyyne Harju Hilda Valimaa Elina Sundholm Hilda Huhtanen Kerttu ja Toivo Leppdla Vilma Lehtola Impi ja Einari Ellen ja Lauri Rajala Kuoli New Liskeardissa, Ont., Laila ja Leo Nordman Ida Mannist6 TYYNE KINNUNEN HILJA RONKA Martha Kennedy Elina Sinisalo Taimi ja Waind Hietanen Katri Hietala Bertha Keskinen Aini ja Eino Hill Aune Kallio Esther ja Toivo Hakala Vieno ja Veikko Pukkila Anni ja Svea Kainola Finari Elgbacka Senja Suksi Kaivaten ilmoitamme etta rakas isamme lokakuun 72. paiva, 1984, ollen kuollessaan 80 vuoden [kainen. Eino oli syntynyt Ilmajoella, Suomessa v. 1904, tuli Canadaan vuonna 1924, avioitui Aune Sanelma Hissalan kanssa vuonna 1931 Sioux Lookoutissa, Ont., jonne he perustivat kotinsa. Lahinnaé Ejinoa jaivat kaipaamaan, Margareth aviomiehensa lapsensa Margareth-Ann, tytlarensa John Flesher ja heidan Roger, Lori ja Randy ja lapseniapsi Abbie. Potkansa John Rauman vaimonsa Helen ja heidan poikansa Kent ja Terry Whitehorse, Y.T. Tyttarensa Diane ja hanen aviomiehensa Max Randall, Delta, B.C. Sisar. lapset Sanni Laine ja Alli Ahtonen ja heidan aviomiehensa San Pedro, Calif. seka sukulaisia Suomessa. Hautaus suoritettiin Perrin Chapelissa New Liskeadissa_ keskiviikkona lokakuun 17. p. 1984. Kapteeni Nurse, pelastusarmei/asta, suoritti hautauspalvelun. Kantajina: Bert Fry, Max Logan, Ken Johnston, Doug Waugh, Mel Nurmi ja Pete Jepson. See ae Pees Hee Ged oe ce Gar Bae ee Peer Pre Peo Pae Ger POV ee eve he eer Gee Beane QeaPreagen goes ie Qon dex Pie Boe Boy Pee hee Gee Mee ger SenQargecgengs MPA DPee*rn Doo Sor M rahiee gd re hsawior Pre Gre Geag ERD sadder GQ arora rQeakh cod ia Me rie ceca gery OBO eGo Darrcder@ecgae GOR Koh ae gone Kauniin syksyn_ terveiset taalta ylimaista. Taalla eletaan vain sita huonomman rekikelin aikaa, kalenterit kertovat lahes- tyvasta vuoden vaihteesta ja ih- miset pelaten siita kovasta tu- levasta talvesta. Mutta kaikkien iloksi nuo kesalinnut ovat viela ymparilla, tarkoitan linnut, jotka ensim- masena tulevat joka kevat ja viimeisena poistuvat syksylla. Tallainen pohjoisen muuttolin- tu on kalalokki. Se tulee tavalli- sesti jo huhtikuun alussa, eika lahde pois ennenkuin vesistét jaatyvat. Vaikka vesistét jaaty- vatkin ja kalalokki majailee jaiden paalla, on se merkkina siita etta ne sulavat viela ennen oikeaa jaadtymista, Muuten tama kalalokki on oikein viisas lintu ja tuntee hoi- tajansa. Tassa South Porcupi- nen ja Timminsin valilla on Dome kaivannon kaatopaikka ja jateallas sek toisella puolella maantieta paikkakunnan hau- tausmaa. On jo vuosia kulunut siita, kun talla jatekaatopaikalla oli suomalainen mies tyéssA, some aina iltapdiva vuorolla. Mies oli luontoa rakastava ja diet kovin siivo luontoi- nen. Han joka ilta availi noita keittidista tulleita jatepusseja (karpits) ja silloinkos lokit oli- vat kovasti ymparilla, Tata me- netelmaa jatkui monta vuotta. Sitten eraana syksyna tama mies tuli vakavasti sairaaksi ja muutaman pdivan Sairastettu- aan paikkakunnan sairaalassa kuoli ja hanet saatettiin haudan- lepoon. Taman hautauksen yhtey- dessa tuli nahtavaksi, miten viisaita ndma kalalokit ovat ja mista ne Saivat tietonsa etti tama mies haudataan sina pai- vand ja myos aikamdaran. Kun hautaussaatto meni sanotulle hautausmaalle, niin kalalokit muodostivat sellaisen kunnia- kujan talle maanmiehellemme, etta Semmoista ej ole nahty ennen eika viela ja4lkeenpain- kaan. Ne asettuivat siind olevan tammen reunalle 5 tai 6 jalan valimatkan paahan toisistaan. Suita ne katselivat kun hautaus- saattue meni ohitse ja seurasi- vat kovin tarkasti kun ruuniin- siunaus toimitettiin. Suruyleiso kun hajaantui omille teilleen, niin kalalokit myéskin hajaan- tuivat hommiinsa. Tasta ehka monet ajattelevat, etta ei tuo ole totta, mutta me jotka tapahtu- man ndimme ihmettelemme vain etta mista nuo linnut hankkivat tietonsa, etta heidan monivuotinen hoitaja kuoli ja viela niin tarkasti hautausajan- kin, Viime aikoina on ollut hil- jaista tassa yhteiskunnallisessa elamass4, etta eipa oikein tahdo O Soapelin 1 nahal myytiin kallilla hinnalla i -Leniagtadin Lariseinvalioesal turki shu tokaupassa. Leningradissa lokakuun kansainvalinen huutokauppa. turkiksilla, Huutokauppa osoitti, saada minkadanlaista uutista. Poliitikkot ovat kyll4 alkaneet ‘haikailla’, etta kenesta se nyt tehddan Ontarion paaministert. Yrittajia siihen tuntuu olevan aika runsaasti, esim, luonnon- varojen ministeri, Allan Pope, nykyisess4 hallituksessa on melko varma mies pyrkimaan. No, saapas sitten nahda? Tama kullan hinta se pitaa mielet melko matalalla taalla kaivosseudulla ja se on merk- kind siita, etta heikompi arvoi- selta kaivannolta pannaan miehia pois toista. Huonontu- nut se on tama kulta-aluekin, ainakin tyOasioissa ja mikah kaivantoyhtididen ilmenee, niin tappiota ne ovat tuottaneet talle vuodelle. Sel- laiset suuryhtidt kuin Noranda ja Falconbridge, joiden tappiot (jos nlité vain on) johtuvat ja- lostetun tavaran myynnista. Monet kaivannot ovat olleet py- sahtyksissa, kun ei ole markki- noita ja nayttaa etta nita ei taida auetakaan, joten kitu- elamaksi se on mennyt kaivos- teollisuuskin, Nyt puhutaan vain elamasta sahkdéaivojen aikakaudesta ja suunnitellaan miten saataisiin tyOt tehtya vahilla palkkame- noilla, Siindpa sita ollaan! Tek- nillinen kehitys menee edelle kaikista nykysuunnitelmista. Aikoja sitten on havinnyt kaikki kylasuutarit ia raatalit, jotka ennen olivat hyvin arvossa pi- dettyja. Sitten on havinnyt suu- riioukkoinen metsatyOmiesten madrakin, Suomessa tosin en- natettiin keksia nimikin talla joukolla. Koko maailman sivun on ndité miehid nimitetty “‘jat- kaksi’”. Sitten kun keksitttin nimi “metsuri”, niin havisi koko ammatti melkein koko- naan. paattyi puolivalissa turkis- "Erailla esimerkiksi soopelilla, oli oikein hy- v4 kysynta, mutta kara- ollut. et- raporteista markkaa) dollaria Bar- guzinin soopelin nahasta maksoi Peter Dion New Yorkista. Muokkaamattomista minkinnahkoista 96 pro- senttia myytiin viime heinakuun hinnoilla. Vahiten kysyntaa oli va- rillisella minkilla. Sita ostivat padasiassa lansi- saksalaiset ja italialaiset yritykset. ta toivottua tuotteiden hintatasoa ei saavutet- tu”, kertoo NL:n_ ulko- maankaupparyhman So- juzpusninan paajohtaja Juri Masin. Aktiivisimpia —_ostajia olivat italialaiset ja lan- sisaksalaiset yritykset seka englantilaiset valit- tajat. Soopelista olivat kiinnostuneimpia yh- dysvaltalaiset kaup- piaat, jotka ostivat lahes 85 prosenttia koko ko- koelmasta hyvin anka- rassa kilpailussa Lenin- gradissa heindkuun huutokaupan — kiinteiden hintojen mukaan. Kor- keimman hinnan, 450 (ahes 3000 Suomen Kaytetyt tuotteet el- vat kiinnostaneet kaup- plaita, joita tamanker- taisessa huutok: ipassa oli yli sata kuudes