Viitse mikien, rotkaj jen,

_ LAUANTAINA, TAMMIRUUN 2 23 PAIVANA _

- Mutistoja suliladulta /

. KIRY. ULLA-

berran latumnie kulki, muistatko + sen, —
bun utkujen ddneila melsakin. soi

ja outoja viesteje fuult tot?

Me hithdimme déneti humpikin

van sielumme kuiskivat Ruitenkin.

Oli kaikki niin keunista, valkeaa,—

Fubtassa Bttltels #ankinen pac.

Vksin hithddn nyt latue vaijeten,

Sind endd et tule, tiedin sen.

On latu téd mullekin. vieras vaaR,

on

tunnen kuinka se jo mua pelottea,

\"jelékin ladulla Reipuun kukat
nostaval arasti nuppujaan.

fags elpyodt hetkekst, arvot, rukeat,

tiflessa fudduun maailmaan.

Huomenn saavumme satamaan

| -Kirj. Ville Hannuniemi

RANSSISSA lauletaan. Hanuri

SO,
Koko vapaavaht! tanssi. Joe, tuo
nokinen lammitt#j4 on aivan villi’.
Hixiliina kaulassa han hyppii ripas-
kaa. Vaitavat lhakset jannittyvat 3
hiltyvat hinen’ alastomassa ylaruu-
miissaan. Mon Dios. Meilla oli
hauskaa. “Huomenna padsemme sa-
amaan, Huomenna Buenos Aire-
sin!’ huutaa joku. Ja se oli totta.

Hans oh tina iltana erilainen kuin
ennen, Han oli biljamen. Hans oli
aiattanut pdivantasaajalla paansa

paljaaksi, ja nyt oli tukka taipumaton -

kuin pelijon sinki. Korvat, nuo Han-
sin suunnanosoittajat, olivat suoraan
vuille,: Hin oli kyll4 valmistautu-

nut Satamaantiuloa varten, silla tuo.

koxo matkan ollut pukinpdria oli
poissa. Kasvot olivat sileit. Ehka
4 tuo hiljainen. avuttomuus.

‘kaikkien mielet ja jokainen halusi

x€ckustella tuttaviensa Kanssa. Syn-
iyi synkka mumina niinkuin merelta
m.tskyn tullen. Se kasvoi sit# mu-
kaa kuin sirpin tera hienoni. Teri
katosi kokonaan. Himiaryys peitti
naan ja taydellinen hiljaisuus vallitsi.
THO suvrenmeinen -ilmid vortti nuor-

ten ilon ja masensi kevytmielisim- -

metkin mielet. Kun oli pari-minuut-
ula jublallisesti odotettu, tervehdittiin
taas ensimmaisia valonsateita won- .
hundahduksilla ja hurjilla kattenta-
puivksilla, Surumielista mielialaa
‘curasi iloinen tyytyvaisyys, jota ei
suka koettanut estda ilmitulemas-
td, . .

Aaikkiin oli tami komea luonnon-
mid vaikuttanut. Taahtavasti ja pal-
NL1 se sywille jokaisen mieleen. Ei
ale siis ollenkaan ime, ettl ‘aurin-
02 pimennyksid niin on -pelatty ja
Etta nite on pretty m maailmanlopun-
ain enteind. | :

Yht# luonnollista on, ett’. maan-

laristykset ja tulivuorien purkauk-.

*€t ovat herittineet samaa kauhua:
‘Ajateltakoon: Herkwlanumin ja Pom-
pesjin asukkaita, siloin kun Vesu-
Vius peitti heidat tubkaansa! Fi ole
ihme, ett he luulivat’ maailman lo-
pun olevan tulossa: Ja mitdpa muu-
la olisivat voineet luulla nekagn, jot-
ka olivat niikemiiss’ Krakataon pur-
kausta, Tasti maailman historian
hirveimmiasta. purkauksesta maini-
tian seuraayaa: Pilkkopimedta youd
kesti 18 tuntia, ima oli tayuna tuh-
“ea joka tytti suun, silmit ja sie-

Tatmet, yhtimittaa kuului kumea jys-
ke tulivuoren. sisasti, taivaalta satol

Pojat kertoilivat entisii ‘kokemuk-
Siaan Buenoksessa.

Silloin Hanskin herasi. Me vaike-
nimmie, sillé tiesimme, ett? Hans osaa
kertoa, Ja Hans kertoi. Han ker-
toili kauniista puistoista. Veteen ku-
vastuvista palmuista. Ravintoloista,
joissa oli elamaa ja musiikkia. Tum-
mista sifmista ja punaisista huulista.
“Ki maissdain ole nin ‘Kauniita tyt-

Ja mini uskon, vaikka Hans onkin

suurt valehtelija.

“Montevideon  valot
hitutaa joka. Me ryntéamme kan-
nelle.

‘On yo. Vain valomeri nikyy: Ja
valot ovat saffianlaisia kaikkialla.

Kukaan et halfua menod nukkw-
maan. Qlemme niin hyvalla tuuteHa,
ettemme puhuneet.. mitiiin, vaikka
stuuertti antoi illalla~ havyttoman

tulta ja tulikivea, silloin tailoin valaisi
salama pimeyden ja iski mereen hir-

yealld ratinalla. ‘Tati menoa oli na-
kemassd muuan Jaavasta tuleva laiva
(96.28 p:nd elokuuta 1883, Sithen
muy viel, kun osa Krakataon Saar-

Mer: nousi 35
netria tunki kymmenen kilometria
‘maan sisian ja huuktoi takaisin- tul-
lessaan nelja kylia ja neljikymmen-
tatuhatta asukasta mereen.. Kauai
aikaa taméin jalkeen oli laivojen vai-
‘keata piasta’ rannoilla kulkemaan,

‘kun taytyi tunkeutua ruumiiden 12-

vitse. : | | |
Kalojeh sisaita tavattiin sormia,
nenid, ja silmid.

Ne jotka pelastuivat tai sat-
tuivat laivoilla .kulkemaan ohitse,
vakuuttavat, ett@ he jo luuli-
vat auringon ijaksi sammuneen ja

maailman Joppuvan yleiseen veden-

paisumukseen.
Tallaiset kamalat. rapaukset ovat

kuin pienoisia maaiiman loppuja.
Kun niita on ollut kaikkina aikoina,

lisesta havidsta. N yt tuo pelko sind
muodossaan on- suurimmaksi osakst

hivinnyt, mutta sen sijaan on’ tiede
otianut tutkiakseen sitd, miten kat--

ken kuolema kerran on todellakin.

saapuva. Todetlisuudessa voines Si. .

takin pitaa vain atvailuna, kaikki ai-\
kaisemmat arvailut ovat osoittaneet
ihmisen tietdvdisyyden ra rajoituksen.

Enempaad kuin me tosiasiallisesti tie-
damme maailman ja ela@man synnys-_
ti. saman me tedammme myos Sen

lopusta.

hakyvat!” -

| huonoa ruokaa. :

-- Skanssi- oli” - siistitty. jp paivalla.”
Kaikkiata on pubdasta kuin upsee-
rien’ messissi.. Onpa aljylamppukin
hangattu. killtavaksi. a .

Skanssissa jatkuu sama iloinen ime. ,

teli. ‘AAawkki ovat ailvan riehakoita..
Meita oli vapaavahdissa seitsemin
miesta. Seitsemin miesta oli riemuit-
semassa. Oli . Gustaf, fammittaja,
Hansin jalkeen paras juttujen kerto-

_ ja.. Hain: panee nyt pasianssia, nab-

dikseen onko tummasilmiinen Juani-
ta oltut hinelle uskollinen, =”
- Tuolla on Lars ja Erkki; jotka ovat
aina leikkisatli sotajalalla keskendiin.
Nytkin, he kinastelevat nauraen.
Joe on jo vasynyt tanssiinsa ja is-
tuu Tummuttaen peltisté leipdlaatik-—
koa a :
Anthonu, neekeri istuu nurkassaan
vaiteliaana.. Hin hymyilee kaikille

- valkeat bampaat Ioistaen,

Hans alkoi laulaa, Kaikki nauta-
vat, sili Hans osaa tehda melkeip
kaikkea, mutta ei Iaulaa. Han vi-
syykin kohta ja alkaa sehitaa mi-
hulle mihin huomenna menemmie.
Sylkdisee valilla pitkin syljen, jonka
onnistun badintuskin vaistamadn.

Innostun itsekin. Alkgaa nyt ker-
‘toa Etela-Amerikan sateista. Silloin
sain kuulla elimini suurimman val-
heen. Hans kertoi:

“Olimme silloin, siita on noin vilti-
sen vuotta, matkalla Erela-Ameri-
kan haliki. Olimme jo yli puolivalin,
kun yovyimme eraan omituisennakoi-
sen puun juurelle. Epailin jo ilalla
koirwutta, mutta vasynyt kan olin,
nukahdin siihen puun varjoon. Aa-
mulla heratessini aioin huuhtoa suu-
ni. viinilid, jota olin varannut mat-
kalle tayden puulekkerin. Alutta se
coli. tyhji. Kirosin. Mruistaakseni
kreikaksi. Loin leitin kappailetksi
maahan, ja laudoissa oli paksu tomu-
kerros. Silloin huomasin koirunuden.
Se puu, jonka juurella olin yOpynyt,

oft ollut imijapuv. Se oli imenyt let-
_ lini niin kuivaksi, etta viininsakkakrn
oli muuttuaut tomukst.

Carramba.
Suutuin. Kaasin puun.. Silloin huo-
masin, etti sataa. Juuri sill# tavalla,
kuin Etela-Amerikassa sataa.
minulla ollut puufa, jonka juurella

_olisin pitanyt -sadetta. Tempasin re-

‘ ance ale car ae de sa Lol ra

“volverini. " Kaliberi 63.

+r

Etka -

Aa LT) Lr
ro. =o oF as train

i ie Coe ot

a . eo

_Sw

 Amminia |

Le, ke aha latte)
Sie ae :

“kaikki. ‘satepisarat wi, ja sade tak

skasi,”: Y

J uttu’ list kait jatkunut, rautta

“skanssin taytti niin’ raikuva naury,
ettei. Hans .saanut -“Hiintiiin “kuulu-
viin. Aika oli. rientiinyt. “Vahdissa
- pleva. Tnatruusi. toi kahvin huutaen

samaa tutun “grils opp’: - Vapaa~
vahti_ oli melkein lopussa. * Alsimame
valmistautua labtdn: ‘Hyvissi ajoin
nousimme kannelle. -Hijainen: veden
lorina kuului keulasta: ‘Roneen is-
kut tuntuivat aivan jalkapohjaan ag
tuessa rautakannélla,. Peramiehen

askeleet Kkajahtelivat. yksitoikkoisesti

komentosillalta. Lammittéja ja trim-
mari painuivat juuri laivan uume-
niin. Heitlé oli edessaan. ankata nel.

jan ‘tunnin tydé, Sen ajan on heidin

ty ydytettiva tulipesien. loppumatonta
nailkSa,

Jo alkaa kuulua alhaatta tuttu kra-
Sahtelu.

Lapio tyéntyy: rautalattiaa
mydten kivihiilikasaan. Osa siita nou-

see. Muutdmat kivihiilipalaset . pu-
toavat rautaturkille kolahtaen.- Kuu-

lux humahdus. Tulipesiniuakku aw-

keaa. Taas suhahdus, ja kivihiili on

siella, miss se muuttua voimaksi.
Nain jatkuu, kunnes: uudet miehet

uusin voimin tulevat jatkamaan tyé-

ta.

Kuulow kahdeksan lasin lydntia,

Vahdinvaihto.

Kiipein “komentosillalle, silia mi-
nulla on énsimmmainen ruorivuora,
sielld seisoo mies vasyneesti nojaten
TuOrirattaaseen. Han sanoo kurssin,

Lahtee pots, verrytellen puutuneita —

jaikojiaan. Tartun rvorirattaaseen,
Se on. hieman tahmea, sillé siité on
pidelty usein olpisim kasin. Katson
kompassia. Laiva @& ole aivan sillé
kurssilla jonka sain asken. Vaannan

sruorista. Ruorikone. alkaa tykyttad.
Perdsin kaintyy. Laiva on taas.

kurssillaan. Tarkistan’ kurssin tab-
toon mukaan, Edessani on juurt kir-
kas tahti.. Eteldisen taivaan kirk-
kain. Minun nimikketahteni. Sitti
kobti kulkee nyt laiva. Kou paistaz.
Sen loiste-on sellaista, kuin vain ete-
lassi voi olfa.

Ja -huomenna saavumme satamaan.
std om hauska. ajatella din yolls
ruorissa seisoessa-

a Fa or " na 7
ne a Pri

i ae ie ‘att:

rt rl
ite Mepnes P OME te
ST a

= 4 ce - 8

Libby F Frazier ja Howard Topham Washingtonissa « ovat fun-

tydskentelevit gasoliiniasemalia.

1 oF .

" wae r= . ot '
Woe
4 1

relul Washingtonin radi ivesitta jiaa yo phlubersse § ja paivisin molen: mat

=. Ss Tey . I. . . "
i a CO ee a Pr - oe ee me Fy "4 . 1
ea i fi. ' Be tenes Sr eT "14d oo a * . iw i La | A
1 i Ly nL _!" oe i al ee . Es Tee ‘ee 1 mad Te le
He teen ia * oe Me Se a Fi ot gm moet ae edd lina  geame

=

- _* . : a * 7
. si | . . - .
. . eee - . . et ole eles
. .. . : rn =item Wee, " “ ers elie aT Dae a oe ee eT Te “ os reboot
. a . . 8 em ee pe toe ae en . ; 1 1, . . . 7 6, OTR Bs I= Tm ee oe rr a . . 7 "=. pa a
7 . . To rai : TT CB be eee ear ee - ee a et te ae a anee aes eat : ee
. =. . . as wk vet mae, ~ ee ae solamente, : i ie a et eT a] moe com wre ee oe
. - . - at : 7 . ate Ts ee . . “Ion al supp ot "=I . . .- . ere a .-
"4 owe _ oo ae . . ' - “pores oo om _" es Aa ee ee 7 "at ee . . “ oem oe . are t
F. re : _ wi. . . . an . vt Meet a a : ee _ a bor
ata gerne er ee ee OTE ee ecto ae ppt, aad Ve coe pladites UT ak cecate a el wae a a eee Gg ea . Roig et Pts "
STE RTM are Sa ade Ti la cla tM ash a Se ite Pe Eek a ee ae gt te ee ee nd eater ne”
eee 1 te ae Lt —= wae ee cil ee Tee Ae ha ae Ie ao ue | r! ae fee te Oa Ln Cheer _.
. a . . .