Vitamiinimuusi ] pauna perunaa I pauna porkkana 1 pauna lanttua persiljaa Kasvikset kuoritaan ja lohko- taan seka keitetaan suolalla maustetussa vedessa kypsiksi. Keitinvedesté osa ofetaan tal- teen ja kasvikset survotaan muusiksi. Lisétaan vahan keitin- vetta ja mausteeksi muskottia (nutmeg) ja persiljaa. Tarjotaan makkararuokien ja lihan kanssa. Vitamiinisalaatti puoli paunaa valkokaalia 2 omenaa rusinoita Kaali ja omenat suikaloidaan. Kaikki ainekset sekoitetaan keskenaan. Salaatti tarjoillaan hyvin jaahdytettyna. Salaattikas- tiketta jokaisen maun mukaista, esim. majoneesia. Lukkari papin passari. — Laihia, Kauhava Ei karhua vittoolla ohjenneta. —~ Ilmajoki Minkas ne on rumia tullu kun mina olen korree ja Heikkikin on koko korree? - perusteellisesti Sydaninfrakti ja aspiriini Tunnettu laakeaine aspiriini, joka on levinnyt tuskien lievit- tajana kaikkialle maailmaan, voi olla todellinen loyto sydantukos- ten ehkaisyssa. Tohtori Inge Scharrer Frankfurtin yliopistosta on tutkinut asiaa professori Breddinin johdolla. Aspirinilla on ilmeinen kyky ehkaista verihiukkasten liimautumista yhteen. Todennakoista on siis, etta kolme aspiriinitablettia paivittain torjuu sydaninfraktin vaaran. Tri Scharrer kertoi tuonnottain tut- kimuksistaan Lontoossa. Lontoossa todettiin my6s, etta aspiniinilla oli erittain suotuisa vaikutus niihin naisiin, jotka sairastivat rintasyopaa. Heidan elamaansa saatettiin laakkeen avulla pidentaa jopa kuukausiaja vuosiakin. Lontoolainen tri Powles’ kertoi aspiriinin- symposiossa syovanhoitomene- telmista aspiriinilla, joka lamaut- ti tytarkasvainten kasvua. ~ Tavalliseen padnsarkyyn aut- taa aspiriini tietenkin kuten en- nenkin, mutta silla voi olla kayt- toa myods infraktin uhan alla elaville potilaille. Joka tapauk- sessa testit osoittavat sen edul- lisesti vaikuttavan veren koos- tumukseen infraktiopotilailla. Lisaksi aspiriinilla ei ole niuita haitallisia sivuvaikutuksia, joista antikoagulantteja nauttivat potilaat karsivat. Veren ohen- tamisesta nailla syntyy saman- tapainen sivuvaikutus kuin ver- envuototaudissa, jolloin pienikin haava voi olla vaarallinen. — Kaw Hoikentuminen tai liikojen kilojen pudotteleminen -kaypainsaé parhaiten ateriatot- tumuksia muuttamalla. Batelle- instituutti Frankfurtissa kertoo tutkimusten todistaneen, etta veri ottaa suhteettomasti vastaan rasvaa kaloreihin verrattuna. Ruumis siis kayttaa hyvakseen ravinnon sité paremmin mita enemman henkil6é kerrallaan sy6o. Ravintokemistit laitoksessa tut- kivat rottia, mutta myd6skin ihmisia. Havaittlin, etta rasvaa muodostui ruumiiseen puolta vahemman, jos sama maara ravintoa annettiin useana pienena annoksena — sen sijaan, etta olisi syoty vain yksi tukeva ateria. Toisin sanoin: Monta pienta makupalaa paivan mittaan voi hoikistaa, maha tayteen ker- ralla lihottaa varmasti. — rg. Ei ruokavetta kuumavesijohdosta Suomessa kauppa- ja _teol- lisuusministerion energiansaas- toohjeissa on kehoitettu saasta- maan lampoenergiaa keittiossa ottamalla ruoka- ja kahvivetta kuumavesijohdosta. Taman johdosta on Vahankyron_ ter- veystarkastaja Kaarlo Herttua YmparistoO Terveys-lehdessa vakavasti varoittanut neuvoa noudattamasta. ‘‘Alkaa hyvat ihmiset uskoko tuota ministerion neuvoa, vaan valmistakaa kahvinne: ja ruokKanne ehdot- tamasti kylmaan veteen. Tiedetaan tapauksia, etta jo omakotitalon kuumavesiputkis- tosta on liuennut kuparia veteen moninkertaisesti se maara mita saisi vedegsa olla’’. Beal IZ UTAMME apcamnellisestl lehtiemme asiamiehia ja -naisia, kirjeenvaih- liikkeemme asiakkaita siité hyvasta yhteistyésta ja kannatuksesta, mita lehtiliikkeemme on saanut kuluneen vuoden aikana. at ‘tajia, ja m muita Erikoisesti kiilamme lehtemme filaajia ja ystavidé sckaé CSJ:n osastoja, Naistenkerhoja, v haasteryntayksissa. Kiitos asiamiehille ja lukuisille lehtemme ystaville, jotka olivat suu- - ja u-seuroja ja muita jarjestoja niista arvokkaista lah- joituksista, joita niin runsaasti olemme saancet tiimin vuoden paperi- ja rena apuna lahjoitusten keraamisessa. + PARHAIN VUODENAJAN TERVEHDYKSIN, oe e rs 0 ee at ee OOK Wy a bod dec ae 69 soece0 © ie os, “4 : oN Fs % xs + = tb CX BS: Johtokunta ja henkilokunta 430 King. St. W., Suite 101, Toronto, Ontario MSV 1L5 Telep hore: Office and Editorial 366-9363 LEHTEMME TILAAJAT JA YSTAVAT, KANNATTAKAA NIITA LIIKKEITA, JOTKA ILMOITTAVAT LEHDESSAMME! Mattaat eivat punerra enaa marjoista, vaan ne punertavat, ihmeelliset taiteilijan lahjat omaavan syksyisen luonnon va- rittamista, juuri marjoja kan- taneista, varsista ja lehdista. Asken viela vihreat vaahteran-ja tammenlehdet loistavat varikyl- ldisina pihoilla ja metsissa. Koivut ovatkin jo lehtensa pudottaneet. Kesan kuivuudesta johtuen, ennen aikojaan rus- kahtanut ruohikko on saanut va- rikkaan peitteen lakastuneista, monikirjavista lehdistéa. Muut- tolinnutkin ovat lahteneet kesamaithin palatakseen jalleen, kevaan koittaessa, pohjolan lyhyeen mutta syvahehkuiseen kesaan. Puhuttaessa luonnon pik- kuelaimista tulen ajatelleeksi sel- laisia rakennusinsino6reja ja tyOmuurahaisia kuin ovat majavat. Nehan elavat ja tal- vehtivat vesistoissamme. Raken- tavat patoja pysahdyttaen vesien juoksua saaden aikaan usein hyvinkin harmillisia tulvia kulku teille ja farmarien pelloille. Tallaisen majavien tekeman jarven ovat pellollensa saaneet Helmi ja ‘‘Kumppani”’ jo kolmi- sen vuotta sitten. Taytyy mel- kein uskoa, etta nuo_ kallis- nahkaiset, hauskannakGiset luontokappaleet olivat odot- taneet jossain ojanteen tun- tumassa, pensaikon suojassa, koska me alyamme lopettaa ras- kaan ja tuottamattoman far- mauksen. Ja kun se sitten eraana kevaana tapahtui, etta lehmat meilta lahtivat, ottivat majavat haltuunsa koko ‘‘perapellon’’. Se pala peltoa tyOntyy sopivasti $ Korviin elektrodit Korvaelektrodien avulla toivovat Hannoverin teknisen korkeakoulun tutkyat auttavansa kuulovammaisia ainakin jonkin- verran. Menetelma on aivan uusi. Sita kehittelee kuusi in- stituuttia Amerikassa ja Euroopassa yhtaaikaa. Periaat- teessa on kysymys siita, miten pienoisilla neuloilla voidaan ak- tivoida kuulohermon sahkGises- ti. Hannoverilainen professori Erich Lehnhardt kertoo, ettei uudessa tekniikassa ole kysymys suorastaan paremmasta ‘*kuulemisesta’’ mutta kuuro saattaa jonkin ajan harjoittelun- jalkeen erottaa tarkalleenkin erilaiset “‘keinotekoiset’’ aanet. Menetelma siis perustuu eraan- laiseen ‘‘temppuun’’. Puhe muunnetaan sahkoisiks1 impulsseiksi, jotka kuuro ym- martaa korvan takana olevan vastaanottimen kautta ja elek- trodia mysdten kuulohermoon johdettuna. Harjoittelu tahtaa erilaisten Aanten tajumiseen ja mydOhemmin suhteeseen puhut- tujen sanojen ja naiden aiheut- tamien impulssien ‘‘kuulemi- seen’’. Taten toivotaan taysin kuurotkin ihmiset saamaan kon- takteja ymparist66nsa korvien avulla. Menetelmaa taydenne- téan optisin ja kosketuskeinoin. — €.1, rauhallisen metsan sisaan. Sen sivua pitkin virtaa pieni oja, mutta sina on, varsinkin kuivina kesina, niin vahan vetta ettei ‘“‘kumppani’’ oikein uskonut niiden onnistuvan hommassaan. Epaili niiden tehneet laskuvir- heen. Mutta eivatpa tehneet. Siella on natti jarvi, vaikka vesi siina aika tavalla laski tana erikoisen kuivana kesana, mutta ei ole lop- punut. Majavilla on siella nyt jo kaksikin pesaa ja sinne on tullut sorsiakin ja olemme siella nahneet oikein suuren vesilin- nunkin, jonka nimesta emme tie- da. On tullut niin kovin vahan tutkittua luonnontiedetta, niin- kuin muutakin tiedetta. Nyt me vain yritamme varjella naita pienia ja suloisia suojat- tiamme, ettei kukaan pdadse niiden rauhaa_ hairitsemaan. Ihmetyttaa kun nakee kuinka nuo pikkuahertajat ovat kyen- neet kaatamaan suuriakin haapo- ja. Emmehan me enaa tarvitse puita kuin saunanlammitykseen ja siihen niita siella metsassa riit- taa niin kauan tarvitsemmekin. Tallakertaa on tullut pakistua vain sellaisesta omakohtaisesta ja vahemman tarkeasta, mutta ne suuret asiat nim. hallituksen toimenpiteet inflaation pysahdyt- tamiseksi ja mita se vaikuttaa tavallisten pikkuihmisten toimeentuloon, ovat niin suuria, etta niista selostetaan lehtemme uutissivuilla,, joten Liekkiosassa ei ole tarpeen, vaikka asia mielta askarruttaakin. Kaikesta huolimatta iloista mielta ja kaikkea parasta lukijoil- lemme toivoo — Helmi 2 Pakinoita ja runoja on saapunut kirjeenvaihtajiltamme; Uuno Kaksonen on_ yksi ahkerista runojen_ kirjoittajis- tamme, Lyyli Toikko Ilahetti mielerikiintoisen artikkelin Thunder Bayn kuoron matkas- ta lansirannikolle. Kerttu Seat- lesta kirjoittaa samasta asiasta. Han oli kavaissyt Thunder Bayn ystavia tapaamassa. Kert- tu oli kirjoittanut artik-kelinsa Naisten Viirille mutta lahetti sen myoskin Liekille julkaista- vaksi — Kiitos siita ja tolvom- me hanen useimmin muista- van mydskin Liekin ystavien osastoa. Syytinkilaiselta olemme saaneet parikin pakinaa. Han kehoittaa lehtemme ystavia, kuten toimituskin, rikastutta- maan Liekin pakinaosastoa kir- joituksilla. Aiheen pakinaansa saa valita kukin mielensa mukaan kunhan ei vain loukata ketaan hen- kilékohtaisesti eika pyrita moit- timaan tydstaan elavien pik- kuihmisten ponnisteluja kohtuul- lisen toimeentuloa puolesta. Ris- timaen kalajuttu. saapui juuri ennen naiden Torontoon lahtoa mutta yritan saada sen viela sa- maan joukkoon. Kiitos kaikille saapuneista ja hyvaa kirjoitus- ja lukuhalua toivoo” — Helmi NOME: