Um dps,

ay Oe ee ee: ee a eee

-Sivu 2 Tiistaina, marrask. 11 p. — Tuesday, Nov. 11, 1958

VAPAUS

Organ of Finnish Canadians. Es-
tablished Nov. 6, 1917. Adthorised
Trial)

Telephones: Bus. Office OS. 4-4204:
Editorial Office O87. 4-4265. Manager
&. Suksj, Editor W. Eklund. Matting
nddress: Box 69, Sudbury, Ontario,
Adverticing rates upon application.

Translation free of charge

TILAUSHINNAT:
Cangdatsa - 1 vk. 740 6 kk. 3.75
3 kk. 2-25

Yhdysrvaloless: 1 rk. $00 G Ek. 450
EHHENIOSEA ° 1 rk. 8350 6 kk. 476

lghet tarlce weekly; Tuetdays,
Thuoredays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Lid., at 100-144
Elm 4, W., Sudbury, Ont. Camacds.

Kaivosmiesten thailtava asenne

Me tyétitekevit saamme oikeutetusti olla ylpeitk suuren onnet-
tomuuden ‘kohtecksi joutuneen Springhillia asukkaiden, miesten, nais-
ten ja lasten rohkeudesta ja kestivyydesti?. Koko maailma on ib-
meteliyt ja ihaillut Springhillin kaivosmiesten fyysilista ja henkistii
kestivyytta, On pidetty miltei ihmeena esim. sitd, ett® yh kahdeksan
paivad pimedin kaivokseen salpaantuneel miehet ovat voineet efi
iiman vett® ja ruokaa, ja etta he ylos tuctaessa oltvat wiela min ly-
vissa kunnossa, elta votval useissa tagauksissa itse kavella huomat-
lavia matkoja. ‘Vain voimakkaiden, terveltten ja Eovaan yysilliseen
tyohon tottuneet miehet voivat tilkaisen koettelemuksen kestda! Afut-
ta yhtiiin heita hetkompia eivat ofe Springhillin natset fa lapset. jotka
ovat saaneet joukkomitassa tuntea inbimillisesti suurinta syditnsurua
-— takkaimpiensa, joko miebensi, sulhasensa tal porkansa tapatur-
maien kuoleman johdosta.

Mdutta Springiillin kaivesmiesten esimerkillinen kayttaytyminen
ja esiintyminen menee viel talakin pitemmalle. .

‘(Palauttakuamme mieleenmme eraité uutistletuja kucleman kyn-
sista viime hetkena pelastuneiden Kaivosmiesten kondalta.

Georcian osavaltion kuvernéori Manin Griffin Iupasi 19 pelas-

toneelle kaivosmiehelle ilmaisen loman siclla. ‘Fama sellaisenaan
oli mailte Fyysillisesti suuresti heikentynetile katvosrmehille aaretto-
man miellytiava tarjous, silld Georgia on thanan luontamsa puotesta
tallaisessa tapauksessa yksi paras mahdojlinen lomapaikka.

Mutta Georgian osavallio on poliittisesti musta, paikka, missa
neekereita pidelaan viela 1958 muita ihmisia hoonoaimpina ja eriste-
tain sen vuoksi valkoihoisiste. Niin piiniynyt on tami vihempi-
osaisten ihmisten syrjinta hetdiin ihonvarinsa johdosta, etta Georgian
kuvernoderi jakoi Sprinzhillin kaivoksestakin pelastuneet miehet eri
karsinaan. Hanen lomakutsuumsa sisallyi nimittiin ehio, etta jos pe-
lastetut miehet sen vaStaanétiavat, hein joukossaan olevan neeke-
nn, Sf{aurice Ruddickin tayiyy alistua rotuerottetun alaiseksi fa viet-
(aa fomanse eniiaan tisista tovereistaan!

Tama neekerikatvosmies on stvumnennen sanoen 12 lapsen isd
— ja tomet pelastetut kaivosmiehet ovat selittaneet, etta juuri tama
hyvatuulnen “lqulava netken pili Tauluillaan ja rohkatsevilla pu-
heWaan toisten torvod ya maan uumenissa. Osatoverinsa antaivat
tiyden tunnustuksen pelastumisestaan juurt tale “laulavalle neeke-
rile”, ‘Mutta nyt pelastumisen jalkeen hanet letmatan kottenkin yh-
dysvaltalaisen rotusyrjinnan perusteetla toisia huonommaksi mie-
heksi, joka ei saa yietta4 lomaansa yhdessa valkoiborsten osatoverien-
sa kanssa

Mutta niin houkuileleva kuta tami, tamalarjous adile kaivos-
miehille onkm, valkothoiset kaivosmiehet julistival kuin yhdesta suus-
ta, etta “kulos ¢:° — he wettavat Juvatun lomansa yhdessa tai e1
izinkaan,

Se oli todela hieno solidaarisuuden osoitus canadalaisilta kaivos-
miehlta asatoveriaan kohtaan ja samalla Kertaa sattuya vastaus yh-
dysvaltalaisille rotusyrjinnan harjoittajille.

Afutta tama ei ollut viel viimeinen sana asiasta.

Nyt oli “laulavan neckerin” puheenyuore, Han osoitli yhta suur-
ta solidasrisuudentuntoa kuin valkoihoiset toverinsakin selittamalli,
eta han puolestaan sucsivw rolusyrpteniin haviistykser kohteeks!
sen vuoksi, etta nama valkoihoiset karvosmiehet saisivat elamansa
ainoan tilaisudden vieltaa ilmaisen loman Georgiassa!

VYhdysvaltalaista rotusytyintaa puolustellaan tavallisesti 31a, et-
ta neekertt ovat valkoibosia “huonompia” ihmisia. ‘Fassd tapauk-
seasa Canadaiainen neexeri on osoittanut monetla tavalla, elta bin on
Eymmenen kertaa paremm mies kun rotusyrjintga harrastava Geor-
gian kuverndori fa kaikki hinen hengenheimolaisensa.

7

Liberaalien huono puhemies

Liberaalipuclueelia on nykyaan min huono Eansaflinen puhke-
mies, eta han kaivaa maaita pois pualueensa muutenkin horjuvien jal-
Kkojen alta joka Kerta kun han avaa suunsa — vaikka han on puhuvi-
naan hyvinkin asian puolesta.

| Vimeksi, Edmontenissa viime viikolla pitamansa puheen yhtey-
dessé liberaalipuolueen johtaja Lester BR. Pearson esitti alvan oikein,
etla Jansivaltojen pitaisi tunnustag 600-miljoonaisen Kiinan olemassa-
olon ja mydntaa sille laillisesti kuuluva paikka YIK:ssa. |
angen, etta nyt on alka Canadan haillituksen tarkistaa Kiinan
tunniustamiskysymysta, mr. ‘Pearson yritti kaunistella omaa osuutlaan
sanomalla: ‘Canadassa on nyt voimakkaampi mielipide Kiinan tun
nuslamisen puglesta kuin kaksi vuotia sitten.” Talla kaiketi tarkoi-
tetaan sanoa, ettd Kaksi vuotla sitten, jollois mr. Pearson olf itse ulko-
ministecina, cahadalaiset muka “vastustivat” Kiinan tunnustamista,
mika on tietenkin holynpelya ja silkkaa valhetta, Canadalaiset eivat
we koskaan vaslustaneet ‘hiinan tunnustamista — eka canadalaisille
ole kaskzan aonettu tilatsuuita jlmasta nielipidettaan asiasta. Kyl-
hallituksen kerrassaan tuomitlavan asenteen takia. Vaikea on sanoa,
wlhkomintsterina mr. Pearson olf, on balunnut tunmisiaa Kitnan kan-
santasavallan — mutta min nykyisen tonpuolueen kuin Pearsonin ai-
kaisen liberaalipuolueenkin hallitus on pidittynyt siitd Vhdysvaltaio
halliitukeen. ketrassaan Cuomitivan asenteen takia. ‘aikea on sanoa,
onko Washington sanonut Ottawalle, etta ({anada ei saa Kiinga ton-
nustaa — mutta atyan kistatonta on ettd [littehallitus on pidatty-
nyt ‘Kiinan tunnustamisesta sen vuoksi kun Washington voisi siiti
narkastya? *

Tosiasiassa mr. Pearson sano viela nyt Edmontonin poheessaan,
eita Canadan hallituksen taylyy buomrioida ¥hdysvyaliain hallitukser
asenteen silla “‘hittolaisen” ef muka sovi tebda mitain sellaista, mika
loukkaa sodan partaalla-setkkatlevan. valtiasihteeri Dullesin tunteita!

lhika tassa kaikki, mr. Mearson sugerttaa vielikin kenlilli kar-
keistyota Vbdysvaltain hatlituksen, nimenomaan Dullesin byvaksi.
Yleisest) tledetaan,, ett Vhedysvaltain hallitus on kylmien tosiasiain
pakosla muuttanut hieman Kiinan politiikkaansa. Sen sijaan etta pu-
hultaisiin siita, eit Chiang Kai-shek ‘“‘valloittaa” Kiman, valtiosik-
teen] Dulles selittaa nyt, eltd sila ei taida iulla mitaan. Ja kun
Kiinaa e: woidakaan valloittad, nyt suunnitellaan ~kahden Kiinan”™

qagistymisen nimissa toinen ‘Kiina — joka olisi tictysti kuin liimaitu
Yhdysvaltam hahtuksen livyintaskuun. |
Tama “hahden ‘Kiinan” @;atus ei tietenkaan ole vahaakaan po-
puladrinen (iajJi Canadassa. Canadalaiset eivat voi kerta kaik-
kiaan kiisittaa, miien ikuisista ajouta Kiinaan kovlanul Taiwanio
Saari pitdisi ristda vakevimman voimalia pois Kiimaita. Canadalai-
set ervat haluakaan yinmartia sita, miksi ittolaismakden allkirjoi-
tuksella vabvistettu asiakirg. -~— eta Japenin antauduttuy Taiwanin

ror

faari palautetaan takaisin Ksinalle — pits) nyt hettia paperikoriia

Mit& muut sanovat

UsSAio SOTAPAPEILLA
TAITAA OLLA HYVIN
“SYNTISIA LAMPAITA”

Washington. — Elakkeelle jaava
armeijan paapappi on valittanut
“nappien huntavad vahyytta” armet-
jassa.

‘Paipappi, keoraalimajuri Patrick
J. Ryan sanoi, etti kataliset pa-
pit joutuvat tekemaan “liian pal-
jon tyota” ja etta sen vioksi kuole-
vaisuus on sluUri pappien keskuu-
dessa armeéijassa, Ja elta Eymmenii
heists joutuu sairdalahotteon .
— New York Times Servicen uutis-
tieta.

TALOUSN ARYMA

.. . Bienen ja tdan taloudellinen
kehitys on samaten lannelle eyii-
edullinen. Linnen talowdesta voi-
daan varmasti sanoa vain se_ elite!
dle nahiavisss keinoja ha kiristly-
van Jaman pysahdyltamiseksi. To-
saaltta on e@iltamattoman yarn,
etta Neuvosteliutto tapansa mukaan
saavuttaa asettamansa taloudelliset
lavoitteet. Arvailujen varussa on
vain, kuinka paljoila Newvostoliuite
ylittia suunnitelmansa ja ohitlaa
ko se laskettua oppesaInmin Yhoss-
yaltain koko tuotantatagen. Mithan
epailysti «i myiskaan ole, ettei de-
moékraattinen Saksa kelmen voodcn
sishllG saavuttaisi ja ylittdisi Linsi-
Saksan ftuotantoa myos asukasta
kohti Jaskettuna tai eftei Kitna ot-
taisi kiinni Englannin teallisyutta
lupaustensa tmoukaisestl L2—15 yvuo-
den sisslla. Tallsiset ovat naky-
mat jJohtayvan sosialismin maaan,
Neuvostoliiton vallankumouksen 41-
yuolispaivianas ...— Ransay Uuti-
set Helsinki.

Ranskalainen pappi
maaratty poistuman
Pohiois-Vietnamista

Hongkong. — Roomalaiskatolisen
kirkonm ranskalainen lahetyspappi
pastor] Janaques
on maaratty poistumaan Pobjois-
Vielnamists kosks hin “on tasaval-
Jan turvallisuudeclle § vaarallinen”,
liedoitti Vietnamin vulistomuisto
viime viikon jepuita.

Kiina rakentaa nyt
| vaitamerilinjalaivan

! okio. — Kiinan Kansaniasaval-
- -'Jan radiotiedot kertovat, etta Da-
t rien-nimisella Jaivatelakalla on ru-

yettu rakentamaan vwallanmeriliken-
peiti varten Kiinan ensimmalsth
suurta Jinjalatvaa. Pekingin radio-
uutisen mukaan timan iinjalaivan
kantavans an 22,100 fonpia ja no
peus 18 meripeninkulmaa tumnissa.

Canada lahjoitiaa
vehnaad Pakistanille

Ofitawa. — Pakistan on ilmeoitla-
nut Canadalle ottavansa vastaan
$7 000,000 arvasta yehnaa Colombo:
suunnitelman puilterss4.

Yehnd, jota on kaikkiaan tata
varten varattu 1,100,000 bushelis,
lahetetdin ennenkuin St. Lawren-

Liittovaltion virkallijat uskovat,
etta Pakistan suasiuu atlamaan vas-
taan toiseo $2,000-000 arvoisen veh-
ndlahetyksen myéhemmin kuluovan
vucden aikana. Colomo-suunnilel-
man mukaan Canada aniaa Pakista-
hille tavaroila $12,000,00%) arvosts
yuosittain.

Andre Reginald.

Kuka syyllinen Springhillin
kaameaan onnettomuuteen?

Sydney, N.S. — Olisiko Spring-
hidlissa lekakuun 2) pra tapahta-
nut kaivesannettomuus voitu Vall:
tia? Oliko glemassa ennakkova-
roitus, jonka mukaan olisi voitu
onnettomuus valttaa?

Minka luontoinen oli se tullts-
tus, jonka johdosta salpaantui tk}
kaivesmiesta No. 2 kaivokseen?

Jace Bayn kaivostydlaiset ovat
site mielta, elts vaarasta oli ristta-
yasti ennakkovarocituksia ja onnet-
tomuus ost yvorlu valtlaa,

Yajaa kaksi vilkkoa ennen on-
netteomuutta oli tapahtunut moullis-
lus, jota sitten seurasi kaivoshusino-
Tian pahin onnettumuus, Sutten
yiime maaliskuun on todettu 7 mul-
hstusta el “bumpia’, kuten karvos-
tyola:set niita kutsuvat. Siella al-
Jaan sita mielta, etta nama jatku-
vat mullistukset olist pitinyt riit-
(aa varoitukseksi, etta: kallicperus-
ta oli heikentymassa ja ol) olemas-
sa vakavamman mullistuksen yaara.,

“Bumpilla” tarkoitelaan nimen-
omaan sita kun kiviniilen poista-
misen johdosta peruskallien jannit-
tyneisyys Muulttau niin, niin joke
keivostunnellien katto lubistuu tat
[aitia nousee kattoa Vastuan, mika
nosta on heiksin.

Eris kaivosmichisl@ an sili miel-
ti, etth yhtidn insingorit tiesivat
tarkalleen kulliomuodostuman loon-
teen ja heidin velvollisuutensa oli-
si pitdnyt olla hnolentia siité, eta
tunnelleissa oli riitlavan (ukevat

YLEISTEN KULUTUSTARVIKKEIDEN
TUOTANTO LISAANTYY N-LIITOSSA

Neuvastoliiton kevyyella teollisuu-
della on retkaistavanaan sangen tar-
kei tehtava. Sen on lihimman §--¢
tucmten aikano valmistetta¥a viiestol-
le -iygsin riittfvaa masra kEankailta,
jalkineita, valmiila vaatielta ym. te-
rargith.

Miléen tisté tyissi& on onniskuttu?

Malnittakoon, etta vuoden 1958 en-
simmaisen kuuden kuukaudeg aika-
nha tuli valmistettua 2,9 miljardia
Inétria puuvillakankaita, 146 milioo-
naa metria villakankxaita ja 229 mil-
jonnaa mettridt pellsvakenkaila seka
175 miljo¢naa jalkineperia ja paljon
Tiwita togtteita, mika hucmattavasti
yittaa edellisen Yuoden saavutuksen
vastaavalla ajeaojaksclta,

Nyttemmin maan kevyt teollisuus
on saaruttanit jo sellaisen Rehltysta-
son, etta se kykenee huomattavastl
nopeamimin jouduttamaan jpleisten
kolutustarvikkeiden ftnotantoa = ja
turvaamagan lahlvuosien alkata vies-
tin kanges-, vaate-, jalkine- ym. fa-
yaratarpeen. Erlttain tarkea merkl-
tys timin tentivan layltamisessa on”
kemialiisen teollisuuden kehittami-
sella.

Neuvosloliitossa on plemassa erit-
tain Suotuisel mahdollisuudet Eeino-
knit teal lis wuden Eehittamiselle.
Maalla on rinsaastl puutavaraa fel+
luloosatiotanioa Varten. Puuviliavil-
jelyn omuodostuttua hiyvin lasjaksi
sagdaan runsaashi puuvillauntuvaa,
joka on arvakasta raaka-alhetta sel-
luloosatugtanoossa. Kalkki turvitta-
val edellytykset laytyvat myis syn-
teettisen Kuidun valmisttikselle. Mai-
nittakeon, citi keinokuidun valmis-
tus on yuosien 140—1957 valisena ai-

kana lishantynyt 11,10) Lonnoista 149,-
Ov) tonniin., Sen tuotanto on pelkas-
Lain 1957 vuoden alkana Hsfantynyt
15 SE.

Newvostolliton kommunistisen pua-
lugzen keskuskomitean laysistunnoo
paiatikset edellyttiva synteettisten
ja keinckuitujen tuctannen lisiamis-

ti vuoteen 1965 memmessa 4.6 kertai- ,

Sesti entisestaan,

Kansantalonden eraaksi tarkelm-
maksi tehtavaksi on olettu sellaisen
yoimakkaan tealliuuden Jugminen,
JoES alkaisi tuattaa runsaast! Keino-
kuitha, hyvk&laatulsta keinonahkaa,
kelnoturkiksia jn muila synteettisia
Enottelta. Sen ansiosta saadaan wi-
hia Taaka-sinelta yleisten kulutustar-
vikkeiden, varsinkin kankaiden, ¥al-
miden vaatteiden ja jalkinelden tuo-
tannen kehittimiseksi.

Synteettisten ja keingjaineiden an-
Siasta Kansan kKulutukseen saadaan
Jandullaan hyviat ja asullaan kaunii-
ta -untteita. Lisiksi sellaiset tuatteet
Tuleveat halvemmikési kiin alidoista
ragka-sincista) valmistetut. WNiinpa
keinokultukankaiden valmistus Eay
Mmoninverrdin halvyemmaksi kum vil-
lakankaiden tuotanta ja keinosilkin
Valmistaminen puclta halvémmaksi
kuin loonnensilkin. Taina on taysin
luonnellistakin, sila kLeinokuidun
valmistus ef ¥Vaadi laheskaan niln
Sitirta tyota kuin juonnollisten raa-
Ka-alnéiden heokinta. Ennakkelas-
Eelmlen mbkean Neuvostoliitossa
tullaan 1958 valmistamasn synteect-
Lista ja keinekuitua i145,.0K) tonnia
eneomiman kyin 1857.

synteettisa ja keimnckultuys tullaan
kayttimaan sellalsingan samoin kuin

Intia suuntaa kauppaansa
pulavapaisiin maihin

New Delhi. — Intia suunnittelee
lisati? kauppaansa sosialististen
maiden kunssa. Siksi Intian ulko-
Maakzaupan paajohtaja K. B. Latlin
johtama kauppavaliuuskuota mat-
kustaa kuluvan kuukauden aikana
Neuvostolitttoon ja kansandeme-
kraattisiin mazhin neuvottelemzan
kauppasepimuksista. Se toivop vei-
yansa kaksikerta/stultaa kauppaan-
5a ndiden maiden kanssa.

Suunnitelmana on saada #ikaan
tavarayaihdojle perustuvia kauppa-
sopimuksia, onka mukaan Intia os-
taa teollisuudessa larvillavia raaka-
materiaaleja kayttien maksuvali-
neend cupéja, jotta voidaan kayttia
tavaroiden astoon Intiasta.

Intia suunnittelee ryhlya  Fuo-
maan gogpalistisista maista terasta,
varillisid metalleja, kemikaaleja ja
keindlannokkeila. Vastinteksi In-

“arvollomana  paperipalana”’
mikst Hitler tapasi kansainvalisia
sommuksia sanoz.

‘Matta pitden kimnnt sili. etta
“Inttolatsta”’ ef saa lowkala sitten-
kaan, vaikka se olisi auttamatto-
mastt Vaarassd, kulten on asia tissd
tapauksessa, Pearson saarnaa 1a4l-
la valliosihteeri Dullesin uutta
evankeliumia “kahdesta ‘huinasta’’.

Jos mr. Pearson pitéa Washing-
tonin etuja kaiken muun viipuylel-
la, kuten op tissd aglassa inteistii,
mitt valiin on silloin hiberaalipua
lueella veiton meahdellisuuksia hi.
nen aikanaan

tia toraittaa teelé, hamppua, pienii
koneita kuten neulamakoneita, sah-
komoottoreita, kasitgits, kasin ku-
dottuja vaatetavaroita sek3 kuhvia.

Intian virkailijat ovat siina@ ws-
koss2, jotta kaupan laajentamiselle
sosialististen maiden kanssa on
mandoltista. Intian kauppa niiden
maiden kanssa oli ainoastaan 4
prosenttia koko sen ulkomaanksu-
Pasta, Sen ulkomaankauppa viime
vuonna nousi 16,600,000, rupiaan
($5,200,000,000). Tsst® ainoastaan
620,000,000 rupia  {$124,000,000)
lankesi sosialististen maiden osalle-

Taalia olevat heallituksen virkai-
lijat korostayat, eta Entian tarkotl-
tnksena ¢i ofe vihenlia kauppaan-
Sa eéntisten kauppatutlaviensa —
Britannian, Yhdysvaltain, Linsi-
aaksan, Jupanin ja Afrikan ja Aa-
Slain maiden — kanssa.

Kanppaansa sosialististen maiden
kanssa, ei vain Siksi, etta silti puut-
luu ulkomaista valuuttaa maksuva-
lineeksi, mutta myoskin koska sen
Wlkomaakauppa on Jaskenut 20 pro-
seritilla kapitalistisissa ‘maissa yal-
hitsevan taleuspulan johdosta.

Kaiken taman Jisaksi Intia pyrkil
lisaamaan vientiian Kkapitalistisiin
maihin, erikoisesti LainsiSaksaan,
Jonka kanssa se on kirsinyt suuria
kauppatappioita. Intialla oan tar-
koituksena tarjestaa Linsi-Saksaan
erikounén kayppajarjeslGé ja ke-
hoittaa Iahettam’dn Liansi-Saksan
kKauppa asioiden tuntijoila lanne an-
tomaan ahjeita miten voitaisiin mai-
den kahden masn valijji Jisttd
kauppaa,

mMmyos yHdessa luonnonkuldun — puu-
Yillan, Villan, pellavan — Kanssa, jo-
ta maasta laytyy faysin riillavasts.
Pellaysayviljely ja lampranhoita 3a-
mon kuin myos silkinyviljely lis#an-
tynyet woes! vuodelta. Nain ollen Meu-

“pestoliitolla on reatisét toahdallesiu-

det parhaiten kehittyneiden kapita-
lististen maiden saayvultamiseksi ja

tukipylvaat estaakseen tunnellien
hihishimisen,

Kaivostyolaiset kylid k&sittrvat
Vauran ja toset heisti emnustivat
pahempaa mullistusta. Mutta bell-
l= ef oliut juuri muuta vaiktoehtaa
kuin kiydé tehtavissain, sillé mmul-
ta ansiomahdollisupksia ei ollut.
JIedie escitettu sympaatia kaksi
Vuotta siflen tapahtupeen rajabdyk-
sen johdosta oli unohdettu ja hei-
dain oli huolettaya omasta kehtalos-
laan. Heille et: kakille loytynyt
thita yhdest4 aimoasta aki oleyasta
kaivoksesta ja ajan kulvessa heidan
tydttomyysvakuutuksensa tuli lop-
puun kulutetukss, Nain alien mo-
net karsivat naélasta ja puutteelli-
suiksista.

Evraita siirlyi Cape Bretonin kat-
veksiin, toisia lahti paikkakunnalia
etsien t6ith muualiay ja nila, jotka
jaivit, 41 ollut muuta vaihtoehtaa
kuin menn# takaisin kalvokseen
hiolimatta Juhistumisyvaarasta.

Taas on alkanut kampanja har
den perheiden elaman turvaami-
seksi ja taas on parkallaan estinty¥a
myotatuntoisesti Springhillin hataa
karsivia thmisia kohti Mutta ky)-
ma tosiasia on, ita onnettomuudes-
si kualteitten kaivostyéiiisten  li-
saksi lassa kalvaskylassa ei ole
minkaénlaisia muita tyémeahddli-
suuksia ktivesperheiden elannon
turvaamiseksi.

Ja siihen saakka kunnes tapatur-
man johdosta suoritetaan perus-

kaivoksen peruskallion geolegiset
Qminaisuudet. Jo vuenna 1939
Carro] Coal Commission selesti No
2 saftin geologisiad ominaisuuksié
reurdavaan lapaan:

“Peruskallio mitodostuu jiuskaki-
vest’ ja hiekkakivesta . .. Kivthii-
Jen poistamisen atheuttama jannit-
tyksen muuttuminen tapahtuy = ihi-
taasti, Kkunnes se kehittyy siihen
vaiheeseen, #1t3 aukko ja pilari me-
netelmass4 pilarit murtuvat y¥htsk-
kia ja niin kutsuttu ‘bumppi’ ta-
pahtuu.”’ |

“KUOLEMAN KAIVORSILA"

Eras Springhillin vanha kEaivos-
ty4laimen on selostanul, tla alueen
karyokset ovat “kipleman kalyor-
sia". Han vielékin muistea sur-
kean onnettomuuden vugonna 28491,
jolloin 125 kaivesmiesta Kuoli. Sa-
mala han muistutlt 2 vuotta sit-
ten tapahtuneesta onnettomuudes-
ta, jallain 39 kuol. Taag onnet-
tomuus ol) valkutlanut melkein jo-
kaiseen kotiin Springhillissa, sila
lalla kertaz 74 karvosmiesta kuoli.
Han osoailti, eH kaivoeksien sulke-
minen méerkilsisi koko k¥lan kuc-
lemista. llan on Sita mrelta, ella
kaivokset joudutaan SulkKemoan.

Cumberland-Karvoakset Springhil:
lissa oval toimineet Jahes oO yuotta.
Ne aval taman manteréen syvempia
ja vaaraliigimpia kaivoksia, Vue
sitn kulwessa yli 1000 kaivostyo-
laisti on kuollul tapaturmatisesti

lecllinen tutkimus, kaivostyflaisct | niissa kaivoksissa.

kaikkialla miuakunnassa jatkaval

Yuonna 1946 kuninkuaillinen ko-

muutenkin vaarallista tehtavaansd | missio julisti ne vaarallisiksl, Mut-
tielamatia sita onko heidan ty5-|ta yuonna 1956 Sptinchillin kaivas

paikkunsa
Lurvelliseksi.

TARPEEKSI VAROITUKSEA

Joes DOSCO-yhtidn johtajat olisi-
Val loimineet Springhillin pormes-
tarin esilvyksen mukaisesti, mahdol-
lisesti onnettomuudessa kuolleet
Ta kKaivostya@laista alisi vrelakin
henpissa .

Pormestari Ralph Gilroy sebosti,
etta mila syvempaan mentiin siti

sivyuuttamiseksi maan yvhti asukas- | enemindn “himpia’’ todethin. Han
ta kohti lankeavassa tekstiilituetan-|ol. pyytinyt yhtiotd avaamaan No.

NOSsd -

% ja 4 saftit, mutta DOSCO-:n toi-

Maan kutskin asukasta kohti lan-!westa oli osoiteltu, etta suljetun
kenva kangastuolanto -~ trikuokan-| Na 4 saftin avaaminen tutisi mak-

kaat mukaanlukien
TOUSeMadn Sh metriin. Yuoteen 957
Yerrattuna tama lsays tekec kKah-
deksaussa Vuodessa 27 metris8. Mainit-
lakoon, etta katkkien Karnksiden tue-
lanto on 44 vuodtn alkana — 1913—
1957 hissantynyt maan Kutakin
hansalaista komt) laskettuna vain 20
me triili.

Vuornna F965 tullaan Puuvilla- ja
keingkuitusesolttesta  valmistamaan
480 miljoonaa metrii kaupasta. Mai-
nitunlaisteh Kankaiden tuotante tu-
Tee jo 1908 alemaan suunnilleen 200
Miljoonaa metria oltusan 1957 vaste
AO mikjoonaa metria,

SYUHnnitéelms edelitaa lukuiten
uuslen tentalden ja muliden tuctan-
tolaitesten rakentamista. Slihen si-
saliyy mm. li keinokuitukombinaat-
tia, 20 keinosilkkikangaskombinaat-
tia, 2&2 trikoo- ja sukkatehdasta seks
monia tudlanlolattoksia, joissa ale-
taan valmilstaa jalkineita, keinotur-
kisth, keinonahkaa ja -kumia,

Monia uusig tehtaitea rTakennetaan
Yenajin federation itaosiin ja Keskt-
Agsian tlasavaltoihin. jonne toistai-
seksi an joudutto kutjettamaan kan-
kaita, trikcovalmisteita ja jalkineila
Maan muista sista,

— @anoesa, Fauninitunmut Jinna
Italiassa, Emilian MOaAaARK Un TNAaSsa
Apenniinien poljoisei'cel4a, kuwlti-
a1 Saksan keisarin Boenrik IVin ku-
tummgksentoossa INTT. Bismiprekin sa-
Nat: “Canessaah @mnie Mee Ienine
kadiu) on tullut puhecenparrekst.

tujee 1965 | Samaan 5400000 ja No 3 saflin

kunnostaminen attaisi visi yuotta.

Yhtiogn ja hallituksen edustajat
ovat pahasli kompastuneet yrittats-
sdah sclostaa niita syita, jotka joh-
livat jst atheuttivat Springhillin
onnettomusden.

Eras kaivoksen insindiretsta ol
selastanul Jehtimiehelie, etter mul-
listuksista cle mitaan ennakkatieto-
Hi. 06 Sma omM@s kKurtenkin§ § totesi,
ett@ joku tunti ennen onnettamuut-
ia oli todettu jieva mullistus, mutta
sen johdosta el ryhdytty minkaan-
Jasin toimenpitersiin.

haivoksen jontaja Harold Gor-
don on vanyistunul, etta miaanalai-
nen mullistus todethin No 2 saif-
tissa no 45 minuuttia eonen sita
mullistusta, jonka johdosta fahes
100 0 omiesta sulpsintui § kaivoksen
alaosiin.

Kaivostyolaiset ofivat kuluvan
yooden alussa tunteneet wseimpla
pienempiz mullistuksia ja olival
hyvin hoolissaan nilden johdosta.
Mutta karkesta tasta thuolimatta
kaivoksen paainsinaori Louts Frost,
on jausunut, e@tte: ollut minkaan-
laista vVaraitusta vakavasta mulkis-
tuksesta,

Maakunaoan kaivostarkastajat kak-
sl paivaa ikaigemmin olivat suaoril-
tancet tutkimuksia, mutta he y¥ait-
laval, etteivat he olleet tieloisia
silta, ella tyat olival kaynnissa vaa-
ralliscssa hickKakivessa. Limersesti
heidan poruuksensa olivat kulke-
nect HickkKakiven vieresta. Totsaal-
tu mronla vuotta on tunnettu taman

PAIVAN PAKINA

“Liikafuotantoa’ vaiko ‘‘alikulutusta?”’

Ensimmaisen sosialistisen maan,
Beuvastoliitan vin vwikolly viet:
faessa 41-sta VUOSIpaivadnsa mer.
din huemicmme kiintyi torontolat-

L

SLlistisissa maissa ei ole eika yat-

Kaan olla tyottomyyita. Mutha an-

takiumme lenden jatkaa: _:
1

sen Wapaa Sanun aikaisémpaan tal: | tyillomyyss — BK) johkod ylemsesti

mituskirjoitukseen, Missa sanotaan
Mmm, SeUCWIVG:

“ . . Tyéttomyys €1 ale vain Ca-jita

maanimassa Vvallitsevasta iamakau-
desla, jako puplestaan tass suurel-
osaituan aiheutul likatuotan-

Nadug kiusauva imida, mulla ilme-j| nosta eli siis tuotterden kasuantu-
nee sila suluremmassi taikka va-| misesla varaslaihin j@ markkinai-

hemmiiss’ mdarin youpart maail-|den taytlymisesta.

TF

mad.

Masilmassa oli-
si kylldkin ménekkimahdoallisuudet

Tama -sellaisenaan, rakkaat nuri-| paljon suuremmalle madralle kat-
Siakumppanil., on wsaitus sila mis-, Kenlaisi tarvikkeita kuin mita nyt
la4n piittaaumattomuudesia, minkaj| k¥etaan yaimistumean, multa_ ki-
Vapaa Sanu on omaksunut taluuw | fous an sind, ettei tavaroita tarvit-
den ja tosigsiain kKunnloiitamisen | sevilla ole milla aista maksaa. Ja

suhteen,

Tosiasia nimillain on. kuten lap- | seksi
setkin jo lielaval, etta LySttomyys | joissa

siten jowtuvat kirsimaan ensimmal-
niiden maiden trontekijat,
maissa teallisuus tuottad

on kapitalistisen maailmanosan KE yenemman tayaraa kuin mita koti-
rous, joka seuraa sila milloin pa-dmaiscen Kulutukseen muhtuu. (7)

hempana, milloin lievempana, mut-
ta kuitenkin milloinkaun kokonaan
hetlitiamatle,
tyatlamyylta ei kuitenkuan Juojan

|

Yniniri maailmaa™ | lalouselamasia . . .

Canudassa vallitseva tyottomyys on
SHS O58, Sadngisimmeko maailman

[

Taman maan luonnonresursseja

kiitus, ond ole, vik yksikadn vas-|— ja tyotalekevid — rustaviJla ca-

tuutituntoinen lehti ale endad vwosl-| nadalorsils

jas amerikkalaisilla

kausiin sellaistu ¥aitthoythian. So-|suurkapitalistetls ef siig ole osaa

(yleismaailmallinen |

yalttamattomig@ ftavaraila @:

tehty muekdollisimmun! tyolainen Sam Whitehead selosti,

sen sijaan eétla kaivoksta olisit pa-
Trunnettu, niitd on hugnonnetty.
lian osditt), etta cnnmen paasi yal.
nujen ohj kulkemaan Iman valve,
mutta sen jalkeen on keraantynyt
yunhoja tukipylvaita ja muita par:
ruja sind maarin, etta on yawned
kulkea ja toisinaan €: paase vaunun
oh.

Yuonna 1956 tapahtuneen raéjah-
dyksen johdosta monelta tahalta
vaadiltiin asian perustecllista tut-
kimista, mutta mika tapahtui. Tut-
kimuskamissialta kului 13 Kuukaut-
la ennenkuin se sai traporttingsa val-
milks? ja siind vain todettiin, etta
rajahdyksen oli oitheuttanut vaaral-
linen stihkojohte. Rapurlissa osdl-
tettiin, efia seks maakunnan kai-
vostarkastajat etta yhtii olivat tte-
tolsia tisti vaaraliisesta sahkojoh-

elle ketsan vajtu piiaa syyilisena
onnettomuudesta,

Nain olien yhtiala ef syytetty un-
nettomuuden johdosta ja sen j4l-
keen sensijaan, etta se olisi oallut
huolissaun kaivastyolatsten suojele-
Tiisesta se on Koetlanut kiihdyilie
tuotantoa. Tilastot selvast: oseit-
tavat, etli mileskohtaista tuotantoa
on koholettu.

UNLOTOIMINTA

Springhill on saavutlanut Kuntia-
paikan Canadan = tydvdenhikkeen
histerijassa. Scilsemankymmentayn-
deksan ‘¥uotla sitlen Springhillin
kaivostyoladiset kokoontuivat met
sian ja perustivat ensimmalsen
sturimman kivihiilikaivostyolaisten
union Canadassa. Sen nimeng oll
Provincial Workmen's Association.
Monta vuotta se oll Canadan Suu-
rin unio ja pioneeri alallaun.

Springhilissa oli suuria lakkuja
vuosina 1912 ja 1952 ja molemmiussa
tupauksissa Jahetettiin solilaita
paikan paaile.

Springhillin kaivostyGliiset tais-
telivat tunnetun kommunistin J. 4.
McLachalanin rinnalla kaksi- ja kol-
mekymmentaluyuilla Canadan unio-_
histisen liikkeen cdistamisen Ja Ba- |
rempien palkkojen puolesta.,

Mutta nyt Springhill on muotas-

eiki arpaa = tyollomyystilanteessa,
SUld sé johtuu jastakin “maailman
taloustilanteesta"!

Kuinkg ristinilainen tuo lainaus

tse asiassa on, s@ makyy slit# jos,

pysihdymme ajattelemaan  esim.
Vapaa Sanan sita lausetta, jassa $a-
notaan, etha tyottomyydesta karsi-
maaan joutuvat “ensimmiiseksi nti
den maiden tydntekijat, joissa
maissa--teclisuus tuottaa Enemman
lavaraa kuin mitd kotimaiseen ku-
lutuksen mahtwa,’

Onko slis taalla Canadussa tua-
tettu niin paljan esim. aguintiloja,
ettel endad tarvitse asuntoja raken-
faa?

Onko kaikitla canadalaisilfa — yl-
linkyilin viatleiia. huonekaluju ja
Inuita ketitalousvalineita? Eika mat
ta osteta sen vuoksi, etta “kKotimar
seen kulutukseen #1 enad mahdu'?
Vor johtuisiko se sith, ett niita
osteta
sen vuoksi kun alipalkatuilla tyélai-
sila’ ei ole cahas, milli roisivat
astaa?

Qnka canadalaisilla  yllakyllin
nykyaikaisia jJaakKaappeja ja polyn-
imureita, sek auioja ju muita aje-
Neuveji val jouluvalko he ole-
moun ilman nite sikst, Kup e: ole
rahaa millg ostaisivat?

Eiko kysymys sittenkitt ote slit,
etla kapitalistigen maaan luatanto-
ja jakosysteemi ovat ristiritdassa?

|
dosla, mutta raportissa katsottun

Turkissa pantu kapula
lehden suuhon

Aokera, — Hallituspualuetta vus-
tustava Ulvus-niminen sanomalehti
tuomittiin yiime maanantaina cl
keudessa kuukauden ajaksi lakkan-
tetuksi loukkaavan artikkeiin jch-
dosta. Lehden piétoimittaja Ulku
Arman inomittiin taman artikkelin
julkaisemisen johdosta vuodeks:
Vanketteen.

Artikkelissa arvosteltiin entisté
ministeria ja sen oli kirjoittane
patlamentin onpositicpuoluecn ji-
sen, jota ei yvoida tuomita parla
menitaarisen immuunicikeyden ta
kia. -

Brysselin lento-
halli liekeissi

Rryssel. — Rirysselin Kansainvali-
sen Jentokentan suuri. ertltain uu-
denaikainen matkustajahalli oli vii-
me keskiviikkoaamuna puoleksi pa-
lanut tiistai-thtang syitynecn katas-
trofagalisen tulipalon jaljilta,

Lukuisat palokunnat taistelivat
lrekkeja vastaan myohian yonhon,
mutta miiden toimintaa vaikeutti
suuresti ge, ettelvat vesipostit fal-
minget viela keskenersisclia Jente-
kentalla.

Toll paasi valloilieen heli kly 22
jalkeen, Jolloin puhalluslamppy ra-
jahti kellariker:oksen huoneessa,
jotsa ohjaajat suavet tietoja s4a-
oloista. Liekit levisivit nopeasti fa
Hin Olt kuustkerroksinen terdkses-
fa, betonista j2 puusts rakenneily
halli telessa,

Kakst lennanchjaajaa pelastettiin
vime hetkessa palavan rakennyk-
sen katolta helikoptercilla. Kab-
deksan muita pelastcttita sielia p+
Jotikkaiden avulla, Muuan pale-
mies sal pahaja vammoja sam@mu-
tustyon aikana ja kymmenkunta
Muuta thmista sai palovammoja ja
muita vammaja,

Rakennus on suunniteltu  rmanil-
mannayitelyd yurten ju 52 on mak-
sanui n. 4.5 miljardia Suomen mk.
Paarakennuksen otkea pueli, mm.
Jennonjohtatarni, ovat taysin  tu-
houneet, Leniokoneet eival kui-
tenkaan karsinect vauricita.

Lentokentaila vallitsi taydelliner
sckaannus palon riehuessa. Hat
jarjestelyihin oli ryhdytiiva Jento-
Jukenteen hiynnissa pitimiseksi.

Nelja Brysseliin matkalla ollutia
konetia saattoi kuitenkin laskeutua
favanmukaisesti. Matkustajat jou-
tuivat kuitenkin kayttimian vanhaa
lentopaviljonkia. Liéhtevat koneet
myohast yiyat.

SUT AHI
UA RENTLUT TTA ANT AN

POUUTARHAVIISAUTTA

Kavelytlaan ollessa pappi niki
puularhurin muokkKaavan hioneon
Konteon jatetiva puulirhaa.

“On dhmeetlista mita ihminen saa
4ikaan karkkivaltiaan avulla™, sanol
Papp.

Poutarhuri vastasi:

“Teidin olisi pitgnyt nahda kun
kaikkivaltias yksinadn pith huglen
13st.” )

GANGSTERILEMPEA

Gangsteri: — Rukaslan sinua nia
paljon, ella yorsin lehda murhan
WOOKSESI. '

Tytto: -—— Sind clet Iwan vakival-
tuinen, Slim — kunnon pankkiryos-
ta riittaa.
tumassa foisenlaiseksi cesikuvaksi.
Esikuvaksi kansan taisielusta kapt-
talistisen jarjeslelman  jarjello-
myytta vastaan. Kajvoamtehel kue-
livat jouri voittoilun himen whrei-
ni, S6 Ol WING Sy¥¥-

Nain Glen yhtiota on pidettava
tiydellisesti yvastuussa Sprisghillin
onnéttomuudesdia,

Kan tydilétekevien lulol elvat rita
lghes tulkoonkaan niiden layvarain
ostamreeen, mila he itse pystyval
tekniikan kKehilyksen nykyvarhees-
sa valmislamaan, niin seucaukserat
on se, etth lavarat kasaantuval va-
rustohuanernsiin. Nain tuleé min
sunottua “liikatuctantoa’, mika ei
todellisuudessa ole muula kuin
pakollist# “alikulutustu’, Jus Sia
luvan Sarge.

Kapiialistisen jarjestetman todel-
lisena Vitsauksena onkin sen jatku-
vusli toistuvat talouspulal ja -kri.-
sit, mitkd tuleyat sita pahemmaksi,
mits kouemmin kapitalismi e@laa
lata myohdisclamadnsa.

THssd on nykyisen jJoukkalyalls-
myydén  pecusia  kapitalistisissa
THLIAS LL.

/Muila se rajoittuu, luojan kiitos,
Yuin Kapitalistisiin tauihin. Auten
sanotltt, sosialistisen jarjcstelman
suunnilelmatalouteen ee: mahdu mi-
aan tyottomyyilla, Tassa on syy¥
miks] esim. Neyvostolilosta pass:
tettin tyoltdmyys yi 20 yuolta sil-
ten ikuiseks) ajpaksi,

Ja tassa on sey, muks; kackkien
maiden tyothtekevat’ tuleval amana
wkanain, omen perinteidensa ja
lapojensa mukaisesti kaanatymadn
kosialismiin ja lopettumaan kerta
kaikkinnn kapitalistisen jarjestel-
main vitsaukset dina joukkotyatta-
myydesta sotiin eli joukkolewcus-
luksiin asti, — Ransakourd,