cme eek oo.
-

i tn

oe hal a

. ge al ee bt)
1 . .
7 1 . .
1. .
r

Tsivu 2

INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS .

(LIBERTY } Established Nov. 6, 1917

Editor: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4964 — Editorial OS 4-225
Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaua
Publishing ©. Lid.

| VAPAUS

Mailing address: Hox 69 |
Advertising rates upen application, translations free of charge.
Authorized &5 second clas mail by the Post Office © Department, Ottawa,

. and jor payment of postage In cash
TILAUSHINNAT

“Canadassa: l vk. S680) G kk. $4.25 - USA‘ssa-
_ . 3 EK, 200 SWomessi:

” Laskisilao pilaityttya

| ¥hdessir muiden hyvaa tarkoittavien canadalaisten kans-

1 vic. $9.00 6 kk. $4.80
lvk. 9.506 kk. 5.26

sa meidan lehtemme tervehtii tyydytyksella sita, etta Saska--

tchewanin laakdrienyhdistys jarkiintyi ja perdantyi mahdol-

lisimman hy vassajarjestyksessa kokonaan kestamadttomasta

_ dakosta. | |
Mie pahoittelemme sita, etta maakuntahallitus katsoi tat-

koituksenmukaiseksi myOntya Mikarienyhdistyksen eratsiin .

vaatimuksiin, joiden tarkoituksena ei ollut, korostettakoon
sita@ seikkaa,; millddn tavoin parantaa ladkdrien omaa asemaa,

. Vaan jittad covet hieman raolleen niin, etta amerikkalaiste |
ahamiesten amistamat ja kontrolioimat jattilZgiskokoiset va- —

kuutusyhtiat voisivat sailyttaa kackesta huolimatta aseman-
sa Saskatchewanissa.

Taman valitettavan tosiasian huomioiden meidin leh-

~temme lukeutuu kuiténkin niihin miljooniin edistyksellisiin
canadalaisiin, jotka haluavat onnitella Saskatchewanin hal-
litusta ja vaestOd siitd, ett ne seiscival Sdirmmaisen paincs-
tuksen edessd lujina yleisen ja pakollisen laakintahuoltolain

puolesta, minkd tarkoituksena on taata.varallisuuteen katso- -

matta Saskatchewanin vaestolle nykyaikainen liakari-, laa-

_ ke- ja laakintahuolto. | |
pM x: +

Kaydyn taistelun kaikkein tirkeimpana kitstakapulana
cli -kysymys laakintahuoltolain (Medical Care Insurance
Actin} voimaan astumisesta, Suurten amerikkalaisten omis-
tamien ldadkeyhtigiden ja vakuutuslaitosten ‘kenttityin teki-
. jiksi saatu Saskatchewanin ldakdrienyhdistys julisti heina-
kuun 1? pnd volmaan dastuneen lszkintahuoltolain tiimoilta,
ettad sikilAiset IBAkHrit eivat tule missdan tapauksessa hoita-
qnadn potilaitaan ja muita mahdcllisesti sairastuvia ennen

kuin tama l&akint&huoltolaki romutetaan! Vahan mydhem-
min laakarienyhdistys vaati, etta ldakintahualtelain taytan-—
toonpanda on ainakin ly kattava tronnemmaksi Jos mielitaan.
saada laakarit potilaitaan hoitamaan normaalisella - tavalla.-

Taissi peruskysymyksessd — kiitos suurimmalta osalta

naskatchewanin vaeston ja koko Canadan- kansan horjumatta.

sille antamalle tuctle — Saskatchewanin nykyinen: CCF—
“NDP hallitus seisoi lujasti taman sosiaalisen edistysaskeleen

takana ja ladkarit joutuivat kestamattémasta asenteestaan

peraantymaadn niin huomaamattormasti kuin se heille oli mah-
dollista. Perdantyessain tastd perusvaatimuksesta Saska-
tchewanin l4dkarienyhdistys tunnusti taktillisesti. ja asialli-

_ gesti, etta sikalaisella Hallituksella on demokraattinen oikeus

ja vastuu maakunnan hallitusasio:ssa, etti edistyksen kul-

kua ei voida estad ja etth sikdldisct l4akarit tulevat loppujen
lopuksi tyaskentcleméan taman paxollisen iddkintahucitalain
alaisuuciessa ja yhteydessa. Toslasiassa laakarit tulevat itse-_

kin maksuvelvollisuuden perusteelia faman | ladkintahuolto-

Tain alalsiks!. | ae
J, + * a!

Kun sikaldinen tainlaatijakunla ei ale viela hyvaksynyt .

tehtyjen sopimusten edellytltamia muutoksia nyt voimassa-

olevaan maakunnalliseen ldakintehuotlalakiin, niin nyt on
_ vaikea sanoa, mité lopullisia “huononnuksia™ ladkarit saivat

lakollaan tahan laktin.
Kuvaaviaa ‘kuttenkin on, etta wutistietojen mukaan oli

Kaikkein. visaisemparna viimeisena Kiistakysymyksena ]aak4-

rien vaatimus, etta nyt toimivat ns. vapaaehtoiset laakinta-_
- huoltopalvelut — tosiasiassa suurlen vakuutusyhtibiden jar-

jestamat palvelut — saisivat jatkaa Saskatchewanissa toimin-
taansa maakunnallisen laakintalain: ohella. Meidan mieles-
timme on valitettavaa, ettS maaluntahallitus suostul tahan

-vaatimukseen, vaikka tehty sopimus nayttaa edellyttavankin
sita, etta yksityiset ldakintasuunnitelmat eivat vol sivuuttaa

rnaakunnallista. laakintahuollolakia. ‘Tama .myinnytys jat-
tad kuitenkin meidan kasittaaksemme vakuulusyhtidille oven
raolleen siind madrassa, ettd ne voivat edelleen jatkaa ihmis-
ten ‘sairzuden kustannuksella ‘yksityista Liketoimintaansa
voitte-osinkaja kootakseen. :

Toisaalta saattaa alla kysecnalaista s#, tulevatko: Saska-
tchewanin asukkaat suuremmassa madrassa maksamaan nii-

ta yksityisten suunnitelmicn maksuja, koska heidan taytyy.
kuitenkin maksaa osuutensa tinaakunnallisesta | aiikintahuol-
talaista. : oe :

Laakarien yhdistys vol pitdd, arvossa Sita, alta ladkinta-
huoltelakiin on luvattu tehdd sellaisia muutoksia, jotka hal-

litus oli jo hallinnollisten maaraysten perusteella tehnyt.jaa-
karien eduksi — kuten se, etta ladkarit voivat toimia : joko.
Gsittain tat kokonaan |dakintahuollolain ulkopuolella. Tassé —
dn-kuitenkin paremminkin kysymys mucdollisuudesta eika |

varsinaisesta asiasta.

‘Tassd yhtleydessa voivat Saskatehewanin asukkaat aut-
taa- daikdrien edelleen jarkiintymista ‘pitamalli kiinmi siita
-palvelusta, mink’ maakunnan paxollinen Ja&kintabuoltolaki
heille varaa ja kaytlamalta niita lddkdreita. jotka tyéskente-
leyil valittmisti timan lain alaisuudessa. |

Kansallisella kannalta kalsoen-on. lervehdittava suuretla

: tyydylyksella sila kun taistelu Saskatchewanin ldakintéhual-
_tolaista paattyi perusblemukseltaan taman sosiaalisen edis-

tysaskeleen voittoon. Se tulee varmasti edistamdan ja no-

peistuttamaan kansallisen terveysvakuutusiain laatimista ja
faytantddn ottamista Canadassa. Maan ja kansan yleisedut

vaalivat tallaista sosiaalista uudistusaskelta sittenkin, vaikka

tin liberaalipuolueen kuin torjenkin silmantekevat osoittan-

tulval tassakin asiassa kansakunnan parhailten etujen vas-
_tustajiks!, | :
| £6 : on oe eae ae |
Outoa tietiimattémyytta :
— Askettain julkaistuien uutiztietojen mukaan
walla on nyt vaikeuksia tehdi johtopaatoksia siita, aiheu-
. tuuko: nykyinen radioaktiivisuudep mousu-Canadassa Neu-
vostoliiten aikaisemmin Sucrittamista ydinasckokeista vaike
Yhdysvaltain parhaillaan quorittamisia kokeista:

wr

y

Lauantaina heindk. 28 p. — Saturday, July 28, 1962

100-102 Elm St. West, Sudbury. Ontario, ‘Canada.

‘tag huomioon tuon. kansan taistelut

‘lista vikellista vastaan jossa sen

ira tulli.

‘| atta |

Otla-

~YLEISON
_ KIRJE

VASTARANNAN KUSKUIX

: ON AINA OLLUT

Kuo | huemioi — Suakatchewania
laikGrien taistelun yleisen i44kin-
tihwoltavakuutusta .vaslaam  josta
koko -kansn byotyisl alin. timid el
cle. engimmiinen kerta eiki ainoa

Jatusan elki aingastaan canadalai- |.

nen ilmid.. Se on tapahtunut kautta
inaaiiman miéssi on yritetty saada
parannuksia aikaan. kako - kansan
hyviksi. Muistan kuinka Suomessa
vastustettiin. - Kansakouluja, Sela
olin itse tuossa taistelussa mukana.

Nyt kun Suomessa an jo kaikkien

osalle ‘kansakoulu saavutettu ‘niin
ijn: sith on ollut syuuri byaty ie
kyooia koko kansalle..

~ Muisten mys. kun: isnglannissa
naiset . taistelivat  dinloikeuden |!
nuolesta. Silloin beiti piestiin ja
suljettiin. vankiloihin aivan kuin
suuvia rikollisia - ja nyt Englanti
yipeilee siith, etth siellé naiget ovat
saaneet ihmisoikeutensa.

Tilevaisnudessa . tama faakinta-
buoliplait yhteiskunnan huoltama-
ha on niin tarpecellinen,. etti se
tulee voimaan kautta Canadan ja
koko masilman kamsojen hyvaksi.
Toiveisin,, etti tue imset jetka.
taistelivat sith vaélaan, . osaisivat
hivela raukkamaisuuttaan. —

* . “ 1 ;

'Tassa yhteydessi haluaisin muis-
tutlaa niille ibmisille jotka. Jatko-
vasli ovat jargineet Venaja, kun
sielli ci viel# oflg saavuletti para-
liisia, erikoisesti Industrialislin
toimitukselle joka jaikuvasti on
syytlanyt Venajda . valtiokapitalis-
mista, eraista 1osiasioisla. Kun at-

kotimatsia se¢ki ulkopuolista vihol-
lisla vastaan, niin sen saavutukset
ovat niin suuret, etla eletty maail-
man historia ei tunne mitsan jola
ijlihen voitaisiin. vetrata.

Kansa joka oli, tukutaidoton, 1ek-
nillisesti Kehittymalin teollisuusiai-
lokset verrallain Kehnot, ja nekin
hivitetty moneen kertaan;, jaka on
joutunul. taistelemaan koko -maan
laajuudessa kotimaista ja ulkoput-

kaupungit on tubditu Ja kulkulai-
tokset havitetty ja Kymmenia mil-
joonia ihmisia ja -koteja havitetty
ja kuitenkin se. On NOUSSLt ensim-
maisten kansojen joukkoon ain
ilyhkdisessh ajassa. Ei sie] engi
dle niité vaikeuksia joiden voilta-
miseksi taisteli. nyt Saskalehewa-

nin kansa, Vaikeuksia sella on tie- ;sup:stunut.
Eysti vielakin multa suurimmat on
ya vOuLeTL Ly: |

Haluankin lopiiksi sanoa noille
sanomalehlinikksreile ja historian ;

. 8
—_—_——— as Ere TT... esr ui

Pientd nun ~~

John  Remoedy: on
lausonut erases lebdlatdtilaleuy-
dessa julki muutamin ajatukela
UsAn Ja Newvostellitan ralisesté
taloudeliisesta = kitpaliusta. USAn ;
presidentin mlefesth Neovoaloliiton
ja USAn talonselamén -hesklnaieet
-volmuauhteet eivai eroa paljon-
Kaan moltnamisca tials YHOnna
1913 vallinnelste talondellisisia vol-
murtiieista, Lishkes Kennedy lau.
sui folkd olettamuksen, ea tole-.
vaisoudesta mimi  volmasnhieet
luskin (‘mouitiuvat Neuvestolilion
edukal, Onko gala todellakin nsin?

“yresldenttt

LANHTORORTA

Vernsjin osuus maalilman _teolli«
SunSstiatannossa 8 6¥1tl yuornna 1913
tiiskin 4 prosenttlin, kun taas USan
osuus ali yt 30 %. Saéhkévoiman tuo-
tANNOSSA Vendjé ofi- 74. silalla, kivi-
hiilen tuctannessa — kuudennella,

‘Valuraudan ja teriksen tuotannossa

— viidennelli sljalfa. Rautamalmin
tuotarnassa Venija oil jaljessh Jopa
Espanjastekin, joka astkasikounsa

ja plnta-alansa puclesta oll kymme- .

na 193 Veniti valmistl tecllisuus-
tucttelta @ kertaa vihemmin kuin
USA ja kutakin asukasta kohden
laskettuns .13—i4 kertaa vahemmin.
Nevvosto-Venija plenensl nopeasti|:
titi eroa. Vuoninn 1960 oll Neuvosto-
Hiten teotlisuustuotanto yl GO -.t%
USAn teo'lisuustuotannosts, sitavas-
toin Isaarin ajan Venaja oli alnons-

|
nik-kertoJa Venijaa plenempl. “vuon-

tagn lantisten teoltlsuusmatden ag-

riarllisdke.

“Mikes! ails nimerikialatset. PoUltikat |
pyrkivat Kauntsteiemaag = valianku-
iInousta edelfineen “Vengjan talou-
dellicia tilannetta? Tamia tapahtug
epillematti  suhdannenakokantolen
pohialla. ¥ritldma'la esitkad VenaJin
keisarikunnan = taloudelliset saayvu-
fukscet “todellista parenumizs! muuta-
mat fplirit USAssa haluaval saada
amerlkkalnaiscel vVakuuttunedks| Sita.
etta tuotannen kasvu Neuvostoliitas- °
sa olisl vilme aikoina ollueé hyvin
merkityksetan. |

TERA™
'Parhiap Kuvan Llantecsta antga :
teristtotantoa koskevlen§ liiastotie-

yaroja: kaln WSAsa8. ‘rind yuonie
lishiintyy investointien summa New-
restollitassa lihes .. anelnkertaisetal
'usahan verrattuna. |

Tosiseliat kertovat USAn supista-
van joka vuos! uuplen tehtaiden ra-
kentamlseen,
seen 4p tuotannon laajentamisten
tarkoltettuja miiirarahola, Jokls -al-
ka sltten. .aikakausienti - Neweweek
hoastattelt . @02 johtavaa teolllsune-
yhty oad. Kivi int, etté pilicriasi-
joitukset “‘amerikkalalseen teriisteol-
Hisunteen supistiivat vuonna 1961 29
prasenthia, konerakennusteollisunteen
64% ja kémiallisen teollisuuden ke-
hittimisten 27 %. Paiomesljoitusten
‘maitre on USAssa thlld hetkell’-hus-
mattavastl pienemp! kuin nelji vuot-
ta sitten. Kansantalouteen sijoltetta-
vicn pidemien supistuminen vaikut-
faz USAn Johtavien teolUsanusalojen
kehltykseen, mika on: erltylsen se]-
vieti havalttayissa Eoneteclisuuden
kohdalla. .

NL J} EDELLA USEILLA ALOILLA

Amerikkalainen aikakauslehti For-
tune kirjoltti, etth Newvostollltte
ylittl metallintyistikonelden valuxls-
tuksessa 60 prosentilla USAn kor-
kelniinan okonerakennustason, joka
on merkitly yuorna 1952. Viime
vior:na valmistettiin Neuvostotittossa
erilalsig tydsLdkonelta kolme kertaa
eneminan kuin USASSa. .

NewvostoHitts tuattaa rautomajmia,
koksit, rautabctonirakentelta, saha-
tavarog, moottori- Ja sihkiveturelts
ja villakankelta - enemmén = Wuin
USA. Lisiksi se on ensimmisel'd al-
Jalln minailmassa asuntoluctintocsa |:
mittasuhteiden ja kehitybvauhdln
puciesta.,

Neuroateilthan ‘Ja USAn Kaydesss |

raubnnome|lsta taloudellista E‘lpal-
tna .tapahlitg USAn talouselAmassa |:
jatkuvaa  kehityksen hidastumista.
Kun presidenth) Trumanin- valtakau-
delia tecl"lsuuden vuotulnen. kas«u |:
' oli 4.307%, olf ge Elsenhowerin sikana

: jn yt pysyitelee USAn talow

tojen verlaitu. Yuonnga 1915 ol te |

raksen fuotanta Vendjel’da vain 15 % |
USaAn terastuotannesta, Sedaniaikes-!
fini, vuoslia on tama ero huijmast!
Yuonna [sil Neuvyeste-
littossa valmistettiin noia 71 mijoo-
Naa tonnia terasli,. pa yuOnnA TH.
on: mira kohottaa teriksen. tuolan-
toa TT miljoonaan tonniln, Taman |

drjoittajilie, ella keoettakaa jytAa | perusteella voidaan varmuudella sa. |

a$lat ja tapahtumat sellaisena kuin
de oval, etki palvella vain sita
maa Tahakukkatoa kuten nyt on
teHnyt . Gaskatchewagio ]sak4arit,'

noa, etté jo-vuonna 1965 Neuvosto-

‘Witlo tuottaa $0 Mmiljoonaa fonnia je. :

rastd, miki
USA0 terdsteallisuuden nykyhetken

jotka faistelevat. valliota ja kansan | vHOSITuotanto.

iyvinvointia vVastaan,
Tamakin on

Aaikki ‘yhteiskunnalliset, parannuk-

sot toutuu valtio tekemaan fin:

‘Kalan kuin on valtio olemassa,
-—f Seppata, Port Arthur.

Tama on meidan miciestam-
me hieman outoa tietamatto-
myyita kun muistamme, etta
Neuvostoliiton suarittamien
ydinasekokeiden aikana ei ol-
lut anitdin ephilya siita mista
radiockijivisuudéen nousan vaa-

-Maallikkojen kannalta kat-
soem tunturst Kuitenkin silta,
tiedemicsten. on melko!
nelppoa, ja vaivetonta todeta
tadioaktiivisuuden nousun: ai-
heuttaja — onhan meille’ seli-
letty, efth Neuvostoliitte ra-
jaytteli “likaisia’ paukkuja,

jota vastain Yhdysvalloilla OR |:
sellaisia — ja.,

niita “puhtaita™
iiista aiheutuva -radioakttivi-
‘uuskin on ilmeisesti: joko “li-.
taista” tai “puhdasta” jatetta. |
Vakevastl puhuen me W8-!
comme nithin tiedemiehiin jot- |
a selitfavat, ettd. _jokaisesta |
tulee

t |
iuomattava mgaars - radioaktti-

‘isia jalteita maahan heti — |

valtioka pitatismia | 7
Mutta se on kansan hyvaksl ja

Sitten toinen esimerkkt, Vendjan
keizarikunta ' -tuettl sementtlig -kyint
nchen kertaa vihemman ictin LSA.
/Vutuna 96) NeuvostoHilon -semcnt- |

| titeottisouden tuotanto oli, 94% |

USAn sementtituotannosta. Vuoden!
kulutrua  Neuvestolittio  saavuttaa |
USAn lLkdtlantotasgn sementin ‘nsal- |
fa. Nama ja monet minut tosiscikat |

EUMOa¥ALl - vekuubtavasti villteet, |

joilia yriletéiin todletella, etta Neu- |
vostoliitto’ ef ole edistynyt lainkasn |

pyrkimyksessian ahittaa USA.

| TEOLLISUUDEN —

¥UOTUINEN KAS¥I

Vielé vakuuttavammaksi mundes- |

‘Eun vertadlu, jos: sen kohteeksi . es

taut ‘tnolemplen Maiden § teollinen
kehitys. Kuudentotsta stdanjalkelsen
yuoden aikana (1945—]961) oi Noy
Tastnliitan tealisuuden yuotwhen
kasvy keskima@irin 10.6 % fa. USaAn
vain L@ &. ¥uodesta 1953 alkaen on |
amerikkalnisen  teollisuustuotannen |
kasyu tO tuskin pysylellyt- tasoissa
vaeston kasvun KANESA, samalia on
: Metvastallitessa- trollisuustuotante
‘utakin asukasta konden kasvanut
Kahdektan vilme vueden alkana li-
hes kaxsinkertaisesti.

OSUES MAAILMAN.
TLOTANNOSTA

Samatia on USAn osuus magiiman
-tegllisuustuotanosta hulmasti lASke-=
nut, Vuodesta ld4d vuoleen 1560 sc
task? 45:8ta 20 "Rn, Sond. beth.
suuden algilia timid Jasku on ollut
WVielRKIN: tuntuvampl. - Kolmetoista

a ; an
-SEMEMITI . |
|

|

i sosiaalisten kysymysten erdan  spe-

on y¥hta pation kuin!

‘Eikéhin ole parasta jo lopettaa loma ja lated kotiin. -

-PAIVAN PAKINA

. vankojen uudistami-

elimiin’ kehiiya alustavien  tletojen

mukAAN etitige) la tasollaan. .
MAATALOUB.

. Hnomattavea: edistymisti on te-
pahtunut Neuvostolilten. maatalou-
den kehityksessi. Nenvostollltie on
Lai hetkel'é - edelli, USAsta vehniin,
perinan, ‘sokerl juurtkkaani, . Maldon,
eliiinrasvajen ja villian tuctannossa.
On eyyii malnita, etta vehndd, pe-
Thinjlta, eliinrasvo je. ja villaa Neu-
vostollitossa ftuoletaan kutakin azu-
kahta. kohden. enemmiin kuln USA-
esa. Viiden vilme vuoden alkana on
Nenvastoillton maatalouden brutto-
tilotantia Makantynyt 43 %.
“YASYNYT JUOKSIIA”

Presidentll .Kenneay nimithi jei-
Kisest! USAtS YASyTieekAl © Juokal-
jakei, jonke hin toivol sallyttavan
ensimméisen sijansa YuOsizAd An Jop-
puun. Tosiseikst tekevit kultenkin
nat toiveet. turhlksl. Mevvostelifton
tenisuuden. kehityksen vatedhtl on
nelji kertaa USAn teolllsuuden te-
hitveth nopeampl. Neuvostoliltte on
whi nopeam mln Aaa¥vuttamassa kl).
pailijansa. Kysymys el ole ainoas-
taan = Nevyostolliton = talouseliman
nopeammasta . xehityksestd, vaan
Neuvastoliltte ‘ohittaa USAn mys
absolucttisen tuotannon liskyksen
alajia.

Nii maallma -Joutwu todistamann
‘kshden suurval'an taloudelilsen kil-
yan Wuden. vatheen alkamista.

"-Alugiimatta sila, elia USAn ila-
fondellisen kehitykscen vootdisen
.vauhdin oltettaidin kasvavan tu.
Kevalbuudessa puolela, Neurorto-
Hiitts tavollaz kultenkin US4n
Feolten 19790 meoness’.. S14R Beu-
raavana = kymmenvuoiickkautena .
Neuyosioliltic Atha USAn kauas
taakseen tiicsd sulieessa rilitance
malnita,. «ld tuotantovalinelden.
valmtziokseo ovkyinen tuso [lsian-

iyy Neovostelliiossa vuoteen 1980 |
Tecnnessh 7-Rerlalzekn ja joukko- |

knlutusiavarciden -valmistus§ = li-

Kun sokea nékemétinté falttaa

Onka tama maacmomme, jola pa-
Dillisct sanovat ‘“muarheitlen laak-
soksi’, silti pitamittd? mitaan: eri-
koisempaa kiirettd polslahdin kang-
sa, niin saitas ja rathnainen miksi
sifa jotkul “asiantunlijat" kuvaavat,
vaj onke kysymys joslakin muusta?

- PS6ydalldinme on viime tilstaina
julkalstu CPn uutistieta, Se on Jah-
tiisin Vaneouverista, mista tavalli-
sesti lulee edistyksellisia ja lervei-
lf miclipidedlmaisuja, Ja kun. ky-
‘seinen ulttisjorina pohjautui kal-
ken liskksi, niin meille kerroltiin,

sjalislin . sananselityxseen, © niin
hammastyksemme oli lievisti 52-
ngen melkoinen lukiessamme siild
‘seuraavaa: --

“Eras laakari, joka AD asitetlyt

a pitkan paalle niita vei tulla | yuotts sitten USA tuott! 52 5% mag | 29 vuiolla sosiaglitesti sairaita, ‘s4-

‘oko suuremmaasa tai. pienem- |
nissd madrassa eri tilanteissa!
vas myas korkelsta . ilmapii- |
‘eista, missa ne voivat leijailla
“Wwosikausia.

Mutta huolimatta siila, tie-
avatké Ottawan herrat, min-
4 muan kokeista nykyinen ra-
Hoaktiivisnuden —_ lisaanLymi-
len johtuu tai eivatké tiedi —
ie ovat varmasti tietoisia siita,
ta sen aiheuttajana ovat
‘dingsekokeet. Stksi olisi Jitt-
ohallituksen vaadittava joh-
Jonmukaisesti -sellizisia kan-
iainvalisia sopimuksia joiden
perusieella nama kokeet lope-
tettaisiin pian. ja  ikuisiksi
apoiksi, |

|
Iman teraksentuotanosta, nyt - Fo |

lugithng valn 29 -%, Vuonna 1948;
USAssa tuoteitlin 60. .% vuoridiyn |
Mmaailmantuotannosta, nyt tamil
mania on laskenut 36 “:4n. Sila ar
kag on Neuvastolliton osuus manil-

man tuotannossa jatkuvastl: kasya-

nui. Nyt Neuvostolitte tuotta +H al
e Paol man beoliguustuottelsta ell
enemman kKuln Englanti, Ranska,|

Ttalla, Canada, Japant, Eelgla ja
Alankomaat ynteensk. |

PAAOMASLIOITUKSET
Neuvestolitolla on kalkkl edelly-
tykset saavuttaa lahimmin 5—6 -yyo-
devi alkana USA teallisueden ‘tir-
kelmnuilla aloilla. Tami Lapahtuu en-
Sisijassa Kansantalouden hyvaiksl tu-|
levion intensllyishen piidiomasijoltys-
ten avujla. Jo kaksl vuctta altten
Netivastoliltassa sijoitettiin tealhsun-
den. kehiitiimiseen 18 9% enemmin |

noo, ella nykyista susiaalista - Bal-
rintha voiduan verrata Rooman vul-
‘takotinan kukislumista edelignee-
seen” atkukauleen.”

Siis tuhen ja perikudon ‘ede.
seca aikgan! =

“Huuminsaineet, sikupuolisuh-
leiden vairistely, “materiilismi, al-
koholismi ja tupakoimnti viittguvul
kuikki nykyisen elimantavan havia-
miseen, sange tri R. G. E. Rich:
mond, BCn ja Oakallan -vankilan
oikuisuosastan paamajan vanhempi
lerveyvirkailija 2. 6!
“Sen surkean (ilanteen, seka
avjoerojen, ttsemurhien, sukepéoli-
sesli viarinkasvaneillen ja rauhoit-
tuvian laakkeita ¢lrunquilizers) tar
vitsevien Jokuniiiran perusteella
¥Yoidaan todeta, etta 'meidin -yhleis-
kuntamme on todella sairas’.”

Nain siis sanoo sasiaglisten sai-
raukgien “erikeistuntija" — vanki-

lahallinnan piirista.

"Viimeinen villitys”, mista rakas
mMummMoe-Vvainajamme, tapasi joskus
silmil pyoreinad puhud mei poika-
vitkareita toruessaan, on. Saanut
tassa samanilaisct muodot, Yhilets-
kunnan Sairautta tutkilaan sen 4i-
heuttamien ihmismenetysten -porus-
teeHa; laskemalla paljonko on hun-
Mausaineiden orjia, “ alkoholisteja,

ja viela lupakcitsijoitakin!
Mieleenkaan nadille sosiaalisten
sairauksien “erikoistuntijoille” ef
tule ne slosuhteet; monopolipai-
oman omistuksen -ja kontrojlin olo-
subteat, .mitki . sortavat
kaikkein heikompia,
“anna menna” mielialaa siksi kun
sola kullenkin tappaa haomenna,
ja kehittivit asatustit, etta jollakin
tavalHa on’ lasla paislava tosia
Tashan painamalla * ja muulenkin
keinoja  kaihtamalta
fikkauKsia kohtt — mika useiniini-
len johtaa yrillajansd turmioon.
* + td

Ju naiden maailmanparanlajain
“aakkeel” aqvat samaa mauta kuin:
tnudin’ taaduna parantaminenkin.
Piydillimme en myis Winnipe-
sista tullut. uutistielo, hemikuun
lS paivalta, Siina eras, tictomics
hankin, sikalainen  polisituomari
Isaac. fice saa mainetta. ehdotuk-.
sesia, etia. _yiteiskunnallista kay. |
hiinapua nautipval perheet — pan-
kaamme merkille perhect, eivatks | ~
Vain’ vanhemmal — pitaisi sterilt-
shida?

Paliisitltemari Rice olf puhunul

ellaisist koyhainapua . nautlivista, | h
gganli on | heet eivit johdu perinndllisyydesta,

joille néiden. almujen
“ammalti", ju joka ueeimmiten yh-

- sainlyy. ‘Ti- kertaisescsh. ¥ksin-

‘kaan mikdan dusi havainto tai kek-

lukien poltittisesti *

armatla |
-kasvattaya | taisi Kirjannellisesti sila kiltsanto-

kapwamusn |

ja rikollisuus cio ole perwmngllista :

og eta cat a
sates,
™ a Woks. Bb

Seaaery ; o mn pe a
KODIN PHRISTA

TOIMITTANUT EEVA =

. thon hionta

‘Yhotautilaakari antaa. seuraavia Ja auringolle. Kehitysiassi jojloin
neuyaja: finnit ovat pahimmillaan et hiontea
‘Finnien arpie yoidaan poistaa me-) viel kannala suorittaa, sill wusi
netelmalla, jota Kutsulaan thonhion- | finnikyiva saattaisi rikkea vasta vai-
naksi,- Hienta suoritetagn yleensd | valla /hankitun sileyden. coos
saitaalasga.  Puudutettua ihoa hie- rr
rotaan | erikoisella kojeella, jossa!
pyorivad teriisharjaa tai_renkaan |
mucloista kivea kaytt#a Korkeatah-
linen moottorl, jonka rakenne on
samanlainen kuin hammas!aakarin
porassa. Unsi ohut tho petitaa hio-
tut kohdat hionnan syvyydesta joh-
tues 1—2 vilkon kuluttua. Taman
jalkeen © on -nailé alueia jé)kipu-
noitusia vied arisen Viikkoa. — Me: | Firenzelaisen Cesare Guidin ome-
netelmad on hyva ja ‘turvallinen, nanvihreiss2 moareesilkkipuvussa
Lea entuneet huokosaukot ovat: och laskastettu ~ . toyhelilaahustin,

Kalanpyrstoja,
kurpansulkia ja
epdtasaisia helmoja |
Firenze. — Mannekiinit heilutte-
livat kalanpyrst6ja ja lehtokurpan
sulkia. ja kompastelivat minkkiin

imudgdéin vildentena néytispaivand.

joskus vaikeumpia poistas kuin f1n-| joka pisti jiykisli esiin ruin kalan-

mien arvet. Huokosaukko Of talie | ayy,
kaylivan suu ja kiytava, kulkee |
usein fitnipotilailla laajentuncena | tokurpar sulkia oli pisletty, turkis-
kaikkien ihokerrosten lapi-ihonalai-!tjaragn, joka olf pian’ kukkuralla,
SER kudokseen. . Kaytavan wloin ? ja ne: ruppulyat has pitkin manne-
osa on kuijlenkin tavallisesti Jaajin kiinin selkia.

ja voidaan hiomaila postaa. Huo-| Guidi oli revnustanut maataviis-
kosulket nakyvat edelleen,.miutla jtovan
oval piencmpia. Tommaan. talikay-|man minkilta,
Hivan aukke tukkeutcu ja aiheuttaa | kompasteli. eo |
pienien pussimaislen faajentumien! Muiden italialaisien muotisuun:
syotvmisen thon sisdfle talikdytavan [ niltedijoiden fapdan Guidi on tand
suuhun., Talliin iho on epalasainen | ¥uonna ottunul kéyHddn epilasai-
ja nystermiinen. Timi vika pata-| seh pituuden bameissyan, jolka oli-
nee hiomalla kauniisti.- Wuadenai-]¥ul muuiamien sentlimetreja  pi-
kojemme kylmin osa ei sovi hion-;dempia takaa.- :
nat suorittamiseen. samoin ei hyvin
| kesdlomakaan, sta nietiv viela pu-
naittaya iho on arka pakkastuulelle

jyohon muannekiini

ta - innunsulista,. , Miehusla ali Su-
mettia.
Gidlica, joka oli, MAL
muctinaylagksessa, oli myis omak-
cunLt epatasaisen kivelypuvun ta-
/kKinhebnan, mutta hameet olivat ta-
|sapitkia, Kaikki hanen hameensa
Tali Jeikattu’ suoriksi,
—

omaat niiden numercliclojen ver-
tailu antag selvan kasilsksen kah-
den suurvallan yalisen  taloudeili-
Sen kilpaliun lopputluloksesta.

i

a iff i

| NE POIKAV TRARIT |

Pikku-Kalle Olt Juurt: rokotettn
‘Kun laakdri aikoi panna siteen ro

‘koletun paikan paille, Kalle-poika 7
inti elta se on pan avi tolseen Ka-

' leen,
'e |
 — : f C ~ ee rel Kalle. side on pantava
. q i roketelun -puikan paalle siten, ¢cller
itil “Wat tole t pujat foukkaa 8 Sita”
=F : RERSPE.

ino: Kalle painakkaasti, °

‘ne nite porkia,”

'  . PERHEENEMANTA
-) . Kotilyd. jota naiset. sooriitavat,

oon sellaista tyila milf ci kukaan -

. isa tekematta.
-TILATKAA. VAPAUS!
“Useimmat Sterilisointi ei siis nute siind vi-

disivy alkoholismiin.

pualuneel rikkoliset tulevat suuris-: hdaksan, vaan sen sijaan toiminia —

ta perheista, .jotka elivit avustuk- ‘ niiden sosgiaalisten epakohtien pois-

sen varassa’, Kerloo asiasla cPnii
uutisliete,

-Ja arvon ‘pollisitnomar) SiunOO:
“Jos me emime saa opetetuksi hela! ! Korttelien epasuotuistin olasnhtet-

sikali, atteival hommaa niin paljon | siin.
lapsia, kuten olemme lodella: epa-
cnnistunet, silioin -meitan pitatsi
sLeviliscida heidat',”

Tama sellaisenaan ci ole lieten-

1 vasloin OMA tahlonan  ticvautu-

not,
antaisivat tuhat ‘kertaa parempaa
aaketla varailomille kuin mikaan

sterilisal-
miksaan:

sinto. Hitlerin Saksussa sterilisvinti,

teins “nuonompirotuisia

suksalaiset, silla perusteel{a, luksja.
Ricen-malliset

leet"

etla omar. “paren: | ittaassa Canadassamme

tlman ihanuuksrsty.

Mr. Rice punui ‘ -vanhemmista,
jolka ovat aina ollcel avostuksen } 5355" huamaisi, ells “alkeholistil”
varassa, Sek beidin lapsislaun Ja: on pavitettiva sterilisoiunin avul-
lastensa lapsisla .. ."_ la, tai atta el-haludut ulkomaalai-

Toisin sangen, han kuiketi loteut- set, lukKolaisel, poliitlisiin melon.
OSOltiEE IN
Kkantaa, etta kiyhyydenkin synnil| yisttelemisesta’ epiillyt
rangaislitan’ kolmanteen Ht, nelan !teitiva sterilisoimnin “Hula aina
tecn sukupolveen | asth —~" mikall : tyjseen ju kaltnanteen sukupolvecn
aterihsoidnl phniisel voivat HIBS; soakka?
da laslenlapsia_ kasviit et.

Tuten urven polisthvoniari kaan-
laa ‘asint. perali |
Janlaelleen,

Ensimnakin on lodettava, ata
viikka koyhalislékorttelit autiavat-
; Kin nuarisarikailisuuden leyiimis-
ta. niin lilastotiedet osoitlavat kui |
tenkin kumoamuttomalla favalla, ;
cClla nuorisarikelligig Kehittyy ja
kusvaa, nykypleissa -sultectlisesti
yh ‘patjon varakkainimissakin pii-
reisaa, :

havittimain ja tuhoumaun Wilt Mi-

Sita = paitsi
nin toumeenpanijuilie voisi
mietivaitaasestt | minkin, kuin ivi kieliolain aikana
sillé seamalaiselle-
tuomiérille, jokw olaksui lukewansa
lnomictn Kolilekolsta jlolienta kejl-
/laneelle hepuile. vaikka hanen
edessian: seisoikin mics, jolta Vail-
| dittiin lapsensa ruokarahaa. “pata

markkaa ‘sakkoy ja Vehkect pois”,
kiuithi = kerkean

hauntia. 7
| Lyhyesli' sonogen -meistii tuntuu,
etka ndiden korkeisli
(viteiskunnin Lakipyiviiden tuthiel-

Toinen ‘osinsia an, tii kovhyy's

‘s¥nuia’. omikali tassii yhteydessa -
| voidaan S¥nnGLA puhua. Neuvest-
lili an osoilkanut Bavainnalliselfa
ji kaylannolliselli tavatla todeksi

es ons vissa Siihen, jos. *
son, @lta koyhyys ja sosiaaliset pa- ,

iuttea nakemi ani’.

yaan Sosiaolsista olosuliteisia. — katsakoura,

) Htalian tulevan syksyn ja talven ©:

Piikia, sateenkaaren virisia Ieh- |

‘ultabrokadi-illapuvun - hel-° '

Tummanruskean Utapuven Hama -
-Oli kokonaan tehty pienistd ruskeis-_

tulokas

mys laskos-.

, sandi :

| “Pankaa se loiseen kiiteen”, Sa- |
‘la ette lune.

| huomaz, .cllei perheenemantS jala

lamiseksi; mitka pakottavat ihmiset -.

tain kéyhainupuwn ja- kurjalisto-

Saadylliset, halpayuckraiset asun-— |
— kGyhalistolGkkelien asemasts,

isdisten. valvoma ja tolmecenpanema -

Vhta vakavana seikkana on. pidet- |
‘vadrin | ajatcl. | tava Hitierin Saksan antamnia ope. -
Jos, nyl ruvettaisiin alla.
sterili-’
sukupuolisesti vaaran kasvaneita, mat” ihmiset voisival naullia maa} soinnin avulla kOyhdinhuoltolaisia

ka tietia vaikka joku loinen “Vil-

osallistuvat lat “wairin .
on hay |

herroille sterilisoin-
kaydi

huajamieliselle

gikeuden umkava :

OppPinciien +

mai ju viiden perusi@elli midrilel,
Iyt “laakkeet! yhteiskuntamme my |
kypdivien ongelmishi. on verratta.
‘sakes yrittaisi ta.

nD a ed ee ey

re le ee ere

oe
.

=F = 64 “8 - boo oe
.
- -= —eeeeS EE ey a me =
, = . se " = _
. . .
" . . . a . .
whee oe poo sae "oo.

we soy .
ie : - oo. - -