eet tia adi aale I Micilly Ma-dicth Lie Ba deal ie inthe indiedhs Piaitiiiiads Melee einlieitalt ais plained! Oo LTT: mr mS os rs INGEPENDENT LABOR ORGAN | GF FINNISH CANADIANS. Established Nov. 4, 91T : ‘VARAUS. 7 TELEPHONE: OFFicE AND EQGITORIAL 674-4264 | , " Published thrice. weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Yapaus _ Publishing Go. Limited, 100-102 Ebn St. West, Sudbury, Ontario, Canada. ‘Mriling address: Box 49 — Adtertiging ‘Tabes bpon application, translation free ot charge. Authorized. a6 seco class mail by the Post Offiee Depostaent, Ottawa, and for payment of restage in.¢ash. enim et ~ CANADIAN LANGUAGE: PRESS TILAUSHINNAT: Camaulassn : 1 vi: 10.00, 6 Ek. $5.25 Usa ‘no: _° Ske 3.00: Buomeen: FGLUE. 1 vk. $11.00, 6 kk, $5.75 -Lvk 11.50, 6kk. 6.25 | Centennial-juhla Sudburyssa_ Huolimatta ‘siiti mita todellisia tai oletettuja heikkéuksia lauantaisesss, Centennial-juhlinnassamme oli, Sudburyn ja 1a- hiseudun asukkaat ovat ilmaisseet kiitollisuutensa paraatin, ilotwlituksen. ia areenalle Jarjestetyn jublahetken jarjestimi- ~ : sesta. - ‘ Me askomme 'myés etti kiites tamin 100-vuotisjuhlinnan onnistumisesta “kiwaluw kaikile sudburylaisille ja Sudburyn lahiseudun asukkailie. Tosiasia ninettaun on, etta hyvakin pa- | -Taati, ja parhainkin mahdollinen jthhka ovat melko kuohd¢ita tilaisuuksia silloin. jos vaesté ei anna niille joukkom#ttaista -kannatusta ja tukea. Lauantaisen juhiinnan paras puoli oli kin sind, etta sudburylaiset yleensé tunsivat juhlan omakseen | ja antoivat jakamattoman kannatuksensa tamdn juhlan jar- jestajille, jotka momnessa tapauksessa tekivat paljon: uhrauti- vaa- tyata. 3 Ergitten vutistietojen vhteydessi on mainitta tniten esi- merkiksi jotkut kiinalaiset tekivat yoté ja paivaa tydta hie- non mainoslavansa valmistamiseksi. Kymmenet ryhmét ja yk- -silot ovat istuneet monta iliaa suunnittelemassa ja. valmuista- massa ohjelmistoa, paraatijarjestysta ja kymmenid muita valt- timattomia tehtavia. Tosiasia nimittain on, etta taLaisten teul-- min paljon iyGti. aikaa ja. rahaakim, Mainitsematta ‘tis yh- | teydess§ asianomaisten nimia voimme kuitenkin todeta, etta esimerkiks] suomalaisten matnosyaumnussa olleen “saunan” ra- khentamiseen ja itse taman suuren lavan valmistamiseen kului - siihen .tyihén osallistuneilta henkilgilta monta pitkaa tyapai- vad. Mutta kaikesta huclimatta — ja heidan tyolleen annetaan taysi tunmustus — naidenkin miesten suuritdinen.urakka oli. vain osa kokonaisuudesta eli siita tydpaljoudesta mita sadat kansalaisermme yhteisyoimin suorittivat. Suami-viikon ja sen — loppuvedeksi jarjestétyn Centennial paraatin hyviaksi. Talta pchjalta katsoen paikallinen paivalehti osul mieles- timme sucraan taiwan kantzan Kirjoittaessaan viime tiistai- sessa toimitusariikkelissaan: _MANAQEA: J. SUSI. | ‘toisen * maailmansodan “oautty: misesta on Kulunut yli kaksikym- meni vudotta. ‘Kolmannelta “SOUT. F sodalta on saaetytty.: Sen sijaan pienempis. tulipaloja on jatkuvas- ti roihunut eri pudlilla maailmaa, | ja monest, dvat ayTkit - pilvet ol- Jeet pelottavan uhkaavia, Saimme- ko elaa rauhessa, din nghliva ihmiskonnan vaelta- van kauhistuttaviin karsimyksiin ja kuglemaan, onko meidan kaettava kuliuurio loppu. maallman tuho? Fessimistit eivat usko pysyviin ‘raubaan He ‘sanevat, ettai..sota kuulua: ihbmisen luentoon.- Mika on aina ollut, se on aina oleva, ‘Fodettakoon heti, elta pessintiis- teilli on oikeys pelkoonsa. . Mut- ‘ta eiki. juuri: uuden sedan pelon tulisi olla se ponnin, joka pane inmiset- kaikkialla tydskentele- injan: Tauban puolesta. -Tadetla koon myas, eth. jonkin asian pel- ko yor muuttna saman asian oda. tukseksi, ju odotuksella on oma Suge@eroiva merkityksensa. Jos ko- ko kylikunta odottaa, elta mies jonka isoish ta [sd ovat hirttanect itsensa, tekee samoin, mies varsin usein tekee ‘niin kuin hanelta odotetuan. Sota sytiyy sila var mémmin, mila varmemmat silaan cen sytiymisesia. “Kun vattetain, etta sellaista ins- tituuliola kuin sotng ei voida POs. ‘tag, -koska se on ollut iankaikki- sesti ja lahtee ihmisen peruslarpeis- 1a neusseen vikkivallan perusteella,. niin sopii -huomauttaa, ett an erdi- 14 muitakin ikuista tmsituutiotta poistettit. Ehmissyanti on iopetet- tu: sith muuten on harjoitetta. Eu- roopassakin vielb tall4 vucsitu- hannella. Orjalaitos on Jakkautettu. Joskus malemmat instituutiot oval alleet itsestiiin selvid jarjestelmia. joiden cikeudellisuutta ei ole epail- ty. Verikoste on. loppunul ja ran- gaisiusten maeriaminen on siirretly sikeuslaitokselle. Taikausken valta Jon mucrettn, @iki noitia naa poul- ‘tela roviella, Samoin ert “uskonmal- listen systeemien valtaote heiliteaa.| kaikkialla maailmassa, Jos s8 po- sitiivista kehilysta on havaitlavis- sa monilla Yai onko mei-- Sainvaliseen ‘Naisajan oppejaan ko" maallman edun asetlaminen kansallisen edun ylipuelelie on yht® vaikeaa kuin on, aikanaan ajlut kansallisen’ edun asetlaminen heimon edun ylipuolelle. Mutta samaten ‘kuin jalkimméinen 105i- asia on ajat silten hyviksytty,. sa- moin pili voida hyvaksyi hansain- vilinén afatlelutapa. Radikaalinen ajattelulivan muulos on jwuri Lis- $4: ensin ihiniskunnan ¢tu, slilen Vasta kansakuanan elu, . Pitilyneila yscntena ja ‘ajalus- totiumuksia ei ole helppo munt- taa. On Juuliayaa, etl keski-ikiis- th ja vanhempaa polvea on vai- kea Opeliaa ylikansalliscen, kan- ajatteluun,- Vimniltat michet kysyval katkerina: Sen yvuoksiko . olemme: tlaistelleet © ja verta ¥Yucdattonee!, cll nuoret ra- dikaalit polkevit maahan kaikki pyhit isilta perilyl arvot, raavat kodin, uskannon ja Thal. sa’ ei olisi vivian vaarallista. rallisia. on se, etld monet Vale “RED, wun | puolesta nina Jallakie maallman |; Aolkalla, Raulan Vastakohta ‘on sota, ol- -koon se sitten kansainvillisen, si: | Sdllissotea, Eapina tal sli vastia- va: Sodan olemukseen. kuulwu +¥i- kivaltaisuus, ibmlshengen arvon' yandisyys, y¥ksilin suodjattemous ja kucleman tavanemaisnus. . Edel-- leén siihen ‘kuuluy yksilon vapau- den vihentéminen tai sen rlisto. Kaiken kuorjuuden. keskelli rinta- masotilas kokee kuitenkin ‘mieles- tian positilvisen arven: fan tais- telien = pudlustaa oOmaukin . hen- ‘keti#n. Mutta juuri talinykyai elfa maaiimagsa jbmisii, jotka kokevat menia mists asioista, jotka -kuulu- vat sodan lyanteesecn. multa jail. Ju el SuUtlA -pucluslag henkesain, jolka siis eraassh micless& pvat Saksan tuhoomigleirin ‘asukkaiden kaltai- : He ovat maailman kehitys- alwéiden “nalkaa nakevia joita joka vuesi kuolee miljoonia rugun puuiteeseen, alirayitsemuk- seen ja oiden mukanaan Luomaan kurjuaeen ja‘lauleihip. Meidan ‘on ayvta lodeta, ella elamme nyt juu- lth-[ ri kauheiden sikajen aattovugsis. San } Sitten (ojsen maailmanseadan nia. — Timi nuhe ehka sinan- lanhita on maaitmassa jatkuvasts listiniynynyt, vakifuvun, Tutkimalla toisastla. ipisaala elintarvikkei- hoista, katkerista mitaan cppimat-| den tuolannon - lisidntymisti oi. tomisla eri tihoilla syéitaval miali- nuovisotle, - ja sien syntyy ucvuitevia Volmia sen kehityksen tialla, joke - johlua uui@en purempain ‘maailmaan, jo- ka on rauhaa magilma. Toluus on kuitenkin se,. td aivan .sameoin kuin ihmisid voidaan kasvaltas so- tilaiksi, sankureiksi, Tmikizelentajiksi. sL Ja- polttogunien hoilajiksi, sH- Moin heits, voidawn kasvaltaa rae- haa rokaslaviksi itmmisiksi. Ajatus- la voidaan moillin Mian aptimmesti- SekSi, Taulla vaistamatonia on, -eita kasvatukseila on tarked trerkilys rauhan maaifmay luotaessu. Kasil ius @) Luoahdu vain kouhun, vatan| mys = eVilatsded | vhdistysten. leh. dislon, radivn, television, filmin ja kirgllsuuden valilykoelin. Tyo ot Ole omissadan tipauksessa -helppog Silla oo @delleenkin “sderukoajselle kuolla ktteduu’ duoti piassii- tai suslet muassa milloin minkin asian cp a inhmillisen loimiqnan) : lappajiksi, na- Haase Mule ina jiik:. dadn laskea, etta ihmiskuntaa wh- kai parinkymmenen * vuloden paas- ta kiulgstrofi, joka on’ pahempi kuin kayty tainen maoajlmunsati. Sillain nalanhali, kusvaa huimasti kumulgituen ja rtistiytyy icti kuin tuhosva kelera, Pahinta asiassa on eli timin hetken’ nakékulmasta Hunluu, ell ketestrofin ci voida mie ienkdan valttaa. Kun viela muls- trmime, eta Samgan aikaan, kah- denkymmenen vyuoden paasta, kur sadat miljoonal kudlevit nmilkain.. tailld linnessd eletiin ‘(uhlaavas. su vitakylldisyydessa. niin sopii ky- s¥a, Kuinka lanstmainen om: unto kestia sen kaiken. Tuistelu ruthan tarkeaiia = osalti ttt praleestar on niiden ,edellyiys- ‘Luomista, joiden .turvin ragha vordain = turvala. - Kehitysmaiden ratkaisla = kiy- Pelkat vebna- ju mais- silihetyksel eval “riilé, Flintasen 8 ST. ee ok bed Oneel mid ch voids “Haina lla, Se . 5 al a . er le pleninlikain mahdolli; | - teavilta:; © Lahjoituksia Vapauden paperirahastoon | Kittollisuadella «olemme saaneet vastaanotan nélji lafata War : pauden paperirahostoon. Monet litekeet Jah jolttsjilfle.. - Lahjoitukeln Vapsuden sanomalehtipaperirahastoon : on saate Rel. Antti Pilrainen, Swastika, Ont. UVune Fiander, Vancouver, B.C. -- Annie Ruitsale, Fort Frances, Ont. Aune Lilkala, Port Kells, B.C. Aikaisemmin Vanandessa jultaietu Beet Oe ETrnenmeene eee eee eee 2.00 1.60 1.00 ‘15S Liektn Jahjoltukset =... 22. eee eee Yhteensi rirrtstteregoreeernnsseecersesteoseecestecconse 198,82 Suur-Toronte saa vield ihynsia, | 2,357 halpa Toronto, —- Waakunnan talaus- ja kehitysasian minister] Stanley Randall thedoeitli titslaina suunne plelmasta, jonka ayulla on aikomus | uta 2.357 yleisen {varattomi- en) asunioyksilon’ rakentamista Sium-Torentassa seitsemiin — eri packkaan. Suunnitelman.- toteutta- nn) seh hinnaksr on ievioi tu Sa mil- joonz. Kaksi naista rakenonsatueista on “adeliyitdd sivistystason ngusua, tieddn ja-tekolikan levia- mis. . Kehitysmaal tarvilsevat suuncaltomal maacal” asiantuntijo- ta. opeltajia, Kehilysmaiden nue ret tarvitseval opelusta, ammiatti- koulutustasolla - korkeakouluope- tukseen saakka. Vaikta niytlaa- kin Selvalig, eis kahdenkymme- neo vueden kuluttua taopahluvaa surle annettamuuta el vorda valt- laa, voidagan sith kuilenkin lieven- laa. Kansainvalinen tyao kehitys- nitieiden hyviksi an mili tirkeinti rauhantyala, jousu On Innnettus, eta sishinen tau! ha jirkkyy ciel, esiclaan., Paloutuneita ¥Olmia Ol Maan Hina. Hettyyn pisleeseen ‘sti, mutha sitten tapahtuu rajah- dvs. Siksi sisdisen fue On jatkhuva kehitys, edistys. de- makratin. Rewha on vaarassa Ty OS siella, missa--vallitsee tletamatta. miss& kehilys | rauhan, paras y asuntoa Tavontossa, kaksj Yorkissa “kakéi Searborossa ja yksi North Yorkis- Sa. Katkkien omistajaksi tulee On..-- fario Housing. Corporation. = _ OHC:n johtaja H. W.-Suters on Liedgitianut, elt? naiden ssuntoyk- sikkdjen rakentamisty6t aloitefaan ldna ¥uenna Ja lopetetaan ensi - yuONNa. Vaikka timid suunnitelma on sel: leisenaan hyvaksyity, nevvetteluja kaydasn xuilenkin viela yksityis- | | ten kehittijien kanssa, selittaa mr. Suters. Santen, elta OHC:n ohjel- man mukaan yksilyisilta pyydetian ‘¥keitylekohlaizempla larjouksia. Vksityisiii pyydetain tekemdin - suunnitelmansa kehitetiavists mais- fa (lonteista} ja esittiimdin ne hy- vaksytlaviksi. Sen jalkeen QOH os-- las maan ja jarjestad. rahoituksen ja Otfaa asunnot haltuunsa silten kun nme valmisiuyvat. Uusia asuntayksikkoja tun SeuragVyvesli: — 480 yksikkdad Blake tadulle, | Pape Avenuen. jiapudlelle: wm 955 yksikkod Bleecker kadul- Sle St. James Towntissa:- . —- 265 yksikkoa Porter avenuelle ja 304 yksikkoa Jane. kadulle ja” Woolner avenuelle Yorkissa: : -— 138 yvksikkoad Eglinion avéenu- elle, MeCowan roadille sek 98 ¥k- skkoa St. Clair~ avenuelle “ja - Birchmount roadille Scarborossa: ‘Takenne- See ee ry te ee ee oe op en ee re" 2 a . nar . somone 2 ae - oops 1 r : a 7: Pe) 1g a Cer, onl i aurielts '. oo * * : a . | . eo. . . ome a "a sos . . 7 SH abd eth ee ie ena te un : " roe eee. Polo late! to an . ==" - of a . . . =e Ps hs a eee eee ee ak =o: on sot pmo . aor . T 7% inet H ari ST ot ae bce ch 5 ra. 7 ia ey ir patie 74 ¥ksikkaa Jane Kadulle ja John Best avenuelle Norlh Yorkissa. . Naiden asunloyksikkojen valimis- tumisen jalkeen, ja huomioonotta- en aikaisemmin tiedpitetut 2,913 lahoilla, nun sillcin on. jukseltava uskea, etld myis sodal siirlyvat al- Kanaan historiaan = menneisyyden kauhisluttavimpina monstrumeina. Pelkkid wsko ci kuilenkaan au- iz, vaktka se on-tarpeen. Jottla magilman rauha saataisiin lurve tuksi, yleisen. ajatlelutavan on ra- dikaalisti muututtaya, On opetel- lava ajattelemaan .maaiimanlaa- juisesti, . Lhmisyhtetskuntien kehi- tys Hihtee perheisti ja -suvuisla. Suvut muodestaval heimeja ja ne |. yhtyessaan . kansakuntia. Esimer- kiks; Suomi on viel& niin nuori maana, ett. kansanperinieessa | elaa muislaja- heimosotien vitmei- sista iUmennvksistas. Multa enda el- ‘vit himdliiset ja karjalaiset, yua- My ¥S, Tietejen puutteesta SHILL¥- vi endluulot, Epdluulvjen maape- rislf nouserat epailyn, kalven. kaunan ja Vikan usvat.-da niibin pohjaulue Ags ressiivinen kaytiay- suntoyksikkoa, jotka ovat nyt ra- tyminen. Oikeiden tietojen vapua) xenteilla, tulee Suur -Torontassa levi LLomjnen kaulla magaiiman on. ‘olemaan sagtavissa 6644 OHC:-n tarkea rauhan t¥yon Luki. asuntoyksikkd, seliilaa mr. Suters. - hevaitaan et “Erikeisktitos kyuluu jattidisouureen juhlaparaatiin osal- listujille, Siihen liittyy rahan, ajan, ja ponnistelujen kiyttéd, seki me uskomme, rakkautta Canadaan. Ei ole epdilystakdan. . slit etteiké se ollut paras Sudburyssa jirjestetyista paraateis-_ ta ja -paivdn juhlintaan sisiltyi palpon sellaista, miké ylilti | paraatin lorstavuuden kymmenien ihmisten viettaessa a uhia. paivaa huolehtimalla toisten rautinnosta. — “Sudburylaiset voival yarauksetta ilmaisia ksitollisuuten: sa Centennial juhlan jarjestajille ja osanottajille hyvin teh-" dysta tyosta. Liittevalticn perustamisyuhlan tunnelmaa et il- mraiste missaan peremunin kuin Sudburyssa.” Tera ie ee 7 Ta eh ae or oe ee Pe ee J er | ato B oF a KRaikkindg sikopea mya aa taisia ideslogioita, joista monet lahdot rauhua, hanki sotaa. Mutta pyrkivit omasilmanisajuiseen he-! histerian kuluessa oval monet mak- gemoniaan. Talli (avein aikunsa. simimit kilintyneet piiilaelleen. Natt sanomme: Jos haluat rauhaa, sa#avat uskonsodal ovat monesti hy- vin ¥eLisia ‘ja jutmia. Mikdli. re-! puelusta rauhas, — Roomalaista hellisesti ja vilpittGmasti pyrim- oppia on noudatetia kaikkialla _ me kant, pysyvad madailman rau-! maailmassa’ naihin piiviin asti, ja - |-has, vallitsevien ideologividen on| siksi jatkuvasti kaikkialla maail- .|sy¥ta larkistaa linjojaan. Ennen| massa: tehdsin tieteellisla tytta haikken on totultava “ajalukseen, | sota-aseiden ja -menetelmien kehit- wr - me ee Te Sa IM sees rer, LP ir * re = . Tassi yhteydessii haluamme vieli palata Sudburyn seu-- gun -kansalaistemme Suomi-vitkon viebteon. mihin sisaltyi -myés Canada. paivan juhlaparaatiin ja muuhun juhlintaan o Fn] —3 aie ee ey sallistuminen. Me glemme. sita mieHa, kuten on taltakin pals- falta jo korostaen sanottu, ela kites Suemi-viikon erinomai-. --" sesta onnistumisesta kuuluu haikille takatsdisille- kansalaisil- . lemme, jotka osallistuivat sen suumnitteluun ja valmistami- seen tai antoivet kannatuksensa jarjestetyille tilaisuuksille. - Kaikkien tyo ja toiminta ob. sina yhta, tarkeata ja yhia Valt- tamatonta. . _ Tulevaisuuden kannalta katsoen Lience KRUtenLRin paikal- laan palauttaa mieleen; etta kaikissa suomalaiskeskuksissa ei valitettavasti lrylli saatu viela jarjestetyksi sellaista yhtcis- toimintaa, joka oli Sudburyn Suomi-viikon. ormistumisen alku . ja loppu. Sudburyn ‘kokemusten perusteélla On syyta palauttaa Troe leen, ettd juuri tallaisten hyvien ja imnoittavien tulosten -toi- yossa on Canadan Suomalaisen: Jarjestén toimesta esitetty yhteisto-mintaa | Canadan 100-vizctisjuhlien yhteisesti jarjesta- -miseksi ja yleensa& kamnsallisten kubttunr:perinteidemme yaa- limiseksi kautta maan. Matnitun jarjestén toimesta esitettiin vuosi sitten touka- fcuussa kaikkikdsittivad yhteistoimintaa kaikkien tékaliisten kansalaistemme - kesken niin, ettd voisimme Canadan suoma- iaisena kansallisryhmina aniaa “niin ehein, arvekkaan ja in- 7 -neittavan panoksen” Canadan satayuotisjunlien hyvaksi, etta kaikki tabd@laiset kansalaisermme “voisivat olla ylpeita srita,” ja etta “ponnistelumme sai tunmustusta SILth muiltakin canar dalaistita. " | Hyvin onnistunut Sudburyn seudun kensalaistemme Soe mi-viikko ja sen. kruunuksi tallut Centennial paraaty ja siité ‘“Tnuilta canadalaisilta tunnustukseksi saat” palkinto puhuu _ deorutonta kieltd tallaisen _ yhteistosminnan edallisuudesta a : tarpeellisuudesta. Kysymys ei ole vain: tavallisesta ‘faskutehtivist’”, ell sii-- ta, etta kcun eri ryhmat liittivadt voimansa-yhteen, niin mista koostuu:yhieenlaskien vastaavasti suurempi buku. Tareéi “yh- - teenlaskutulos’ " sellaisenaan on tirkei ja merkitseva seikka, mutta samnassa yhieydessa tapahiu myos:“leadullista” kas- vua. Yhteisvoimin esiintyen saadaan vastaavasti enemmiin toi- mitsijoita, chjelman esitiajia ja kannattajia ja niin menetellen - voidgan tilaisuuksien jarjeslamisen yhteydessi tehdi entista ; Inuolellisempaa Yalintaa esim. chjelmien laadussa. Kaikkkein ’ tarkeinté on. kuitenkin se, etta yhteisvoimin esiintyei ja toi- mien vedetién mukaan suuria mairid selhaisiakin dansalaisia. jotled civat osallistu minkdiin ryhmin, seuran tai yhdistyksen tolmintaan;- mutta ovat valmiina antamaan kannatuksensa _yhteisille ponnisteluille kansallisten. kulttuuriperinteidemme vaalimiseksi. Juuri nain tapahtui Sudburyssa Stomi-viikon jublinnan yhteydessa. Juwurl sen vuoksi on paikallaan todeta,. ett itavallisen “yhteenlaskun” listksi yhterstoiminta tarkoit- jaa myos Feadullista kasvua 4! wusien voimien mukaan vela- mista, Sudburyn rokemukset osvittavat, etta lillaisen yhleistoi- ‘data verta ja havitd toislensa asuin- wlueita. Nyt nama ja myds.muut sukuluisheimot ovat ¥hiyneel sa. maksi kansakunnuksi. Kulen hei. mot. avat yhtyneet kansoiksi, joissa yallitsee siszinen rauha, samuaila ta- valla laytyy kansojen kehityksen kulkea. kohti suurempia Lilloja, yhiymis, joiden sisalla vallilsee rouha- Mutts on (arkeaa, etla lama kehitys. tapabtuu. flobaalisena, €1 Tiagilman puitiernsa. Sita syysla Yhdisiyneiden Hansakuntien mer: kitvsla e€3 voida ylikerostaa. YErssa | an maaitman rauhan turva. Mutta se edellyttaa myos Yin pysymisla ajan tasalla. Ts. YK ei vai olla niin kuin Kiigaa ©) olisi olemis- Sakaan. Myos Vhdistyneissa Kansakunnissa. Ko- minnan kannattajia on .kaikis- | sa kansalaispiireissamme ja’. kaikissa ryhmissimane. Valtta- en yliarvioimasta sen parem- ‘min takalaisten kansalaistem- me Suomi-vitkon saavuluksia kuin siina yhteydessa tlmen- neitad herkkouksiakaan, meéista tuntuu, efta ndista Sudburyn kekenmksista kannattaa kes- ‘custella ja vathtaa mielipiteita | ‘kaikissa kansalaispiireissdmme kalttta laajan maar. Omalta kohdaltaan Vapaus haluaa .puolestaan onnitella taikaiaisin kansalatsiarmme. my- is Centennial juhlaparaatiin ja -juhlintaan osallisturnisesta. Niihin juhlalliswuksiin ytitei- sila voimilla . osallistuminen antoi- mnuille canadalaisille par- haan smahdollisen kuvan lald- ldisist2: cansalaisistamme - ¥- leensa. Samalla. keriaa -—- ja ‘se ei-ale suinkaan vaheksytta- vi scikka — kansalaisemme yoivat siten menetellen antaa parhasan mahdollisen pancksen -paikalliseHle centennial juhlin- nalle, Lyhyesti sanmoen me kai- kin voirmme oikeutetusti olla nyt vahan ylpeita hyvin suori- tetusta Lyosla, Kiinan paikka. on! 7 eat _ . ; . Te, # Te go at 7 F ' eke ‘ t : ms mtd i" , ease! Eri puolille maailmaa. sijoitetinja CBC:in kirjeenvaihtajia pide- iin datkuvasli menossa havkkinkseen nopeasti pubhkeavia uwutis- Hetoja Canadan radio- ja televisiokunatclijoilic. Kuvassa on. Pa- Hisissa CBCin kirdecnvaihtajana toimiva David Halon Sskeitai: - sella Kypros-matkallaan, mista han laheiti weliskatsauksen Cana- dan sikalaisisla rauhan slliptoveimista. Muina tarkeimpini uutis- titioina, mita oa mr. Halionin vilityksella hiljattaim saatu, oli Kreikan soidilasfohden snoritlama: vallankaappaus ja Ranskan asennoitumicen i- ‘idan kriietin | -ja SoOtaan. ) levilettava: | etta mikaanideologia e1 ole niin tarked., etta. stlo olisi asevoimin [tse asiassa kaikki Wcologiot olisi sawtetlava kritiikil- le alttliksi. On opitlava nadramaan | pyhitle arvoille. Silld niin pyhid arvoja ei vol ollakaan, ett niiden | tahden olist kaytiva solia, Me nau- ramme Swiflin. keapidille, jotks sotivat stité, oliko muna aloitettava paksusti vai thucsta pasta. Oli si hyédyllisti alciltaa nauru het, kun jotakin ideologiaa aletaan tyr- kylldd vakiveimaisest] ihmiskun- | onan annellistumiseksi. | Rauha on siksi tirkea asia, et1d | sithen on subtauduttiva vVakavastt. Jos]: Vanhat. roomalaiset sanoivat: EPALUOTTAMUSLAUSE KAIKILLE! Naytida silti, alli Cantdan hal Jitus, tarkemmin siangen .wulkopn- nisterd Pau) Marlin, er leota mei- hin canidalsepsiin, Han on j]meresli sith mielta, elta canadalaiset vleunsa oval sel- laisia fare ilaltugat, eltemme sani. 4] po Lyiiste |3, etlei hallitus voi suhtautua imeihin lWaltamukselli- =. scshi missin Vakovaminigs ist. Osa, Hy on kiiketi nia keri lin . . jublapuheita kunsanyvallasli sek nilsta | oikeuksisla ja volyollisuak- Sisk, mili kanganvalta kako kKan- sakunnilie sell, - Mulia kun on kysymys kiiylin- Hon poliliikasla ju taman heiken poslakin tdrkeasti -asuisia, silo viltutgan kintualla Kansian ja at. netoan -pilttin koko Kinsanvallaile. a Var niki arvellaan seuraavista: Berga) Eprontolutslehden Gtlu- wan uttistiadon mukaan ulkomi- | nisleri Paul Martin hylkisi viime liistaitt alalwoneen istunnossn oppasi lio jel ais John Biclenbake- yin ehdotuksen, eli littohallitus CSiLtHIS(: tlahywoncelle canndaluis- 168 chemmistiii eduslavan chdo- WESSON loimenpilemden algidlam- sesla ¢Polijois-Vielnamiui) pommi-— Mmokomakle — tuksen lopeltamiseksi. | Waslauksena lahan, olkominigte- re Paul Martinin kerrotian sano- meen: a Tiirkeita utkopolitiikka kysy- Invksia é@: latkaista sila lavoin KUL minwn kunnianarvoinen yata- Vili Silla. : “Mina en psko sita menelicly- tavaksi sitla, milen miidritel ian. - Kant Lat toteutetaan sli sedan ji rauhan kysymyksess9.” | ‘Toisin sanoen mr. Martin ilmaisi kdtsanlokannan, etth tietamilén Ras pysykidn lestisséan — hal: lilus ja erikoisesll sen ulkominis- leri iOitan kaikessa viisaudessaan Sellaisel asiat kuin." maéaritelmit lalhaun tat solaan Johtavista tol: hieapitersta! “Tama sell: isenaau: on ollut iiit- lchallituksen kanta kako Vielna- min sudan ayn. Parlamentille ei Ole annetiu kearlagkaan kunnollis- lis Celarsuatla = Keskutstella minkdlaista roolin Ganadan tualisi wed Vhdysvaltain hvokkiyasadan JopetLamiseksi Vieinumissa, Kan paine on tallul. tian ko- viksi, silloin on. parlamentilje omvdnnelly muntania tunteja. bes: HUSICHuVaApoe ls AOC Stine miclessii, clli- pulnelta vOidaan sii, alentaa pddstimills | puheitten mmuodessa vahin liikahéyrya pois, . Multa keriaukaan ai ole hallituk- sen toimesta esitetty maaan kor- keimman haltitusvallan edusta- julle, alahuoneen istuanolle, $c]. vail ehdotusta iit, mith Wimin mann toimesta pithisn tehds, alta Me ‘emme saataisiin’ Yhdysvallat.lopettamaan Pohjois-Vietnamin | pommitus: ja . BUDSLUEMAaN rauhanneuvolteluihin freneven sopimuksen kirjaimen in — henpen- poanjalla. Ja onyl ulkoministeri Martin exitti “syynkin’ siihcn — haili- - tuksen mielesta kansanedustajilla ji tavallisella kansalle ei ole riit- tivasli alla. niin suurten astain kasillelya varien! . Kuikesta huolimatta asia on si- len, cli kys¥Tniys sodasta ‘ja rau- husta koskee givin yhti paljon- ja enka enemmankin tavallsia cana. alaisia kuin ulkoministerién Ja senia, | Tosiasiassa lavallisct canadalai- sel jouluvat, jos sola paiisee puh- Keanuan, sadan jalkoihin ja tykin yuouks!, jola vasicin hallitusher- —rotlia on jo ikansakin puolesta kaikki mahdollisuydet jikdi per- heincen “kolirintamalle’: mikdli scllilsla paikkaa anid aykyoikai- ' sanotaanke. Washingtonitle, tamiseks3, .armevgain likkueruuden- ja tuliveiman lisd3miseksi. Mutta tokkopa tuo tie | knitenkaan’ on juuri se oikea. rauhan tie. tos | esitn. on valmistettu 250 miljao- naa napalm - pommia, niin eike Ole lahell# houkutus ajateila, etta nei? on omyis tackoitus kByitha. Ja jos 500 ydinohjusta on laukaisu- ‘yalmiina kohden. cletettua vihotl- lista, niin eikd cle sing olemassz mahdollisuus, etti niitf myés ky. tetiin Rajéhdysvaara on azina - suurin siellf, missa on. rajihdysai- neita. - Sodan menetelmien tutkimnisek- . Si on. kaytetty ja kiytetaan- suun- {Jatkuw sivullg 4) 7 SOS5U. sodassa tinnetaan j ja tunnus- tetaan. Ju plille, jotka- soutuvat loppu- jen jopuksi. sedan’ viulut maksa- maan, Pitkisi kaiken jirjen mu- kaatt Kkuulua-myos paitisvalta sit. - 14, menniinkd Yhdysvaltain talo- tusnuorassa sditellen sotahan, vai etta menkdi perikatoon jos haluatte, mutta me emme siihen seuraal Ttile. lnonnoilisestikaan -tieda,. mits mr Diefenbaker tar- koitti esilykselldin, ett8 alahuo- neén kasiteltavaks: olfsi agitettava Canadan kansan enemmustoa edus- tava Loimintaohjelma pommituk- sen lopettomiseksi. Varmaa on kuitenkin, etta mr Diefenbaker voi myts sita tar. koilina, eta enemmisiG canada: laiststa yaali ¥Yhoysvaltoju Jopet-. lamagan Kansan tuhoamista tarkait- favan pommituksensa Vietnamissa ja cyhtymiign neuvottelulhin’ ¥. 1964 allekirjcitetun Geneven sapi- _muksen pohjalla, . Ja atlacssann ‘epdluottamustau- seen” Karsanedustajille ja canada- laisille yleensi, mr Martin antoj © asiallisesti puhuen tunnustuksen siti, eité hallituksen jenkkihydk- kiijiii suoglva ohjelma el esti - layll@ pdivdnvalog canadalalsten yleisen miclipileen valokeilassa. wa ee Ue ee a ate eee aE it. a= Lg am wre —a =r Ee - =" . tr} 7 LE 1