Yhteenotto Argentiinan ja Englannin asevoimien valilla ' on viel4 mahdollinen. Viime viikkoina tiedotusvalineissa kautta maailman onkin run- saasti pohdittu, miten tallaises- sa tilanteessa todella kavisi. Kiistan osapuolien sotilaal- listen mahdollisuuksien arvi- ointia Falklandien vesilla vai- keuttaa se, etta laskelmissa on otettava huomioon useita vai- keasti mitattavia tekiyjoita. Tal- laisia ovat mm. pitkat etaisyy- det toiminta-alueelle, joukkojen koulutus ja motivaatio, suurval- tojen lasnadolon merkitys seka erityisesti vain vahan tositilan- teissa kokeillun elektronisen so- dankaynnin vaikutus. ETAISYYS HAITTAA ARGENTIINAAKIN Englantilaisten pitkaa mat- kaa saarille on korostettu ehka liikaakin, silla tassa suhteessa or. suurelta osin kysymys vain ajasta. Brittien laivasto on ni- mittain suunniteltu ja koulutettu toimimaan kaukana_ kotisata- mista, mukana seuraavat kym- menet apualukset takaavat toi- minnan jatkuvuuden useiksi kuukausiksi, Etaisyys Falklandeille on ongelma myés Argentiinan ar- meijalle. Laivastotukikohdista purjehdus saarille kestaa kaksi vuorokautta ja tuo matka on tehtava merialueella, jossa jo vaivyvat taysin ylivoimaiset engiantilaiset maaliinhakeutu- vin torpedoin varustetut ydin- kayttdiset ‘tappajasukellusve- neet’, Numerollisesti laskien Ar- gentiinalla on melkoinen ilma- ylivoima Englannin ensimmai- seen laivasto-osastoon verrat- tuna. Argentiinalla on maatuki- kohdissa 68 A-4 Skyhawk -ryn- nakkékonetta ja 14 samanlaista ainoalla lentotukialuksellaan. IImavoimiin kuuluu lisaksi mm. parikymmenta Mirage-havitta- japommittajaa. Falklandit sijaitsevat kui- tenkin aivan Argentiinan il- mavoimien toimintasateen aari- rajoilla. Koneet eivat voi ottaa taytta aseistusta ja siita huoli- matta varsinaista toiminta-ai- kaa jaa vain kymmenisen mi- nuuttia. Brittien tukialuksilla on yh- teensd 20 Sea Hawk -konetta, jotka ovat erityisesti elektroni- selta varustukseltaan ja aseis- tukseltaan huomattavasti Sky- hawkeja tehokkaampia. EXOCET-OHJUKSET Englantilaista laivasto- osastoa johtaa tukialus Her- mes, mutta sen tehokkain yk- sikk6 on sukellusveneentorjun- tatukialus Invincible, joka edus- taa brittilaivaston uutta linjaa. Se on ensimmdainen kolmen aluksen sarjasta, jolla on tar- koitus lahitulevaisuudessa kor- vata Hermeksen kaltaiset toisen maailmansodan veteraanit. Argentiinan _lentotukialus Veinticinco de Mayo on Her- meksen ikatoveri, joskin pie- nempi ja hitaampi seka heikom- min varustettu, Myés Argentii- nalla on sukellusveneitd, mutta niilla ei pitaisi olla paljonkaan asiaa englantilaisen laivasto- 2 Gs paicndis ba Neuvostolilttolaisen So Falklandin kriisista osaston tuntumaan Invinciblen johtaessa torjuntatoimia. Argentiinan ilmavoimat voivat tietysti yrittaa murtaa englantilaisen laivasto-osaston ohjuksista, lentokoneista, ty- keista ja elektronisesta hdirin- nasta koostuvan ilmapuolus- tuksen ja rynnakkéida alusten kimppuun, mutta talldin tappiot nousisivat varmasti suuriksi molemmin puolin. Lentokoneita vaarallisempi uhka Englannin laivastolle lie- nee kuitenkin ranskalaisvalmis- teinen Exocet-merimaaliohjus, joita on tosin vain neljassa ar- gentiinalaisessa aluksessa. Exocet voi tuhota maalinsa yli 40 kilometrin paasta ja se 1|a- hestyy loppumatkan kohdet- taan aivan meren pinnan tasalla lahes 4anen nopeudella. My6és_ englantilaisilla on samoja ohjuksia, joten varautu- minen argentiinalaisten ohjus- ten uhkaan voidaan tehda suu- rella asiantuntemuksella. SAIRAALAKIN LAHDOSSA Argentiinalaiset ovat ehti- neet kuljettaa saarille jo niin paljon miehia ja varusteita, etta suora maihinnousu ei parilla matkalla nyt olevalla englanti- laispataljoonalla ole mahdolli- nen. Englantilaisilla on kuiten- kin lukuisia muitakin vathto- ehtoja. He voivat tehostaa merl- Saartoaan ja ajaa argentiinalai- set laivat tukikohtiinsa. Omat tukialuksensa britit voivat jat- taa argentiinalaisten rynnakk6- koneiden ulottumattomiin Falklandien itapuolelle ja pyr- tustajan lentotoiminta saarten ilmatilassa. Laivastossa vauhdin hidas- tamisesta huolimatta britit li- saavat myés sotilaallista pal- sd4avat my6s sotilaallista pai- nostustaan, Mm. uusi pataljoo- nostustaan. Mm uusia pataljoo- na joukkoja ja 20 Harrier- havittajaa on jo lahetetty edel- listen peraan. Tilanteen vaka- vuutta on haluttu korostaa mm. silla, etta Gibraltarin tukikoh- dassa on maalattu valkoiseksi jattimdinen loistoristeilija, Sita varustetaan parhaillaan | ,Q00- paikkaiseksi uivaksi sotilassai- raalakst. Jukka Parkkari BBC:n Natsit rakentavat Argentiinalle ydinasetta Bonn — Lansi-Saksan halli- tus kiisti 19.4. englantilaisen radioaseman BBC:n ilmoituk- sen tiedot, etta Argentiina pys- tyisi valmistamaan atomipom- min vuoteen 1983 mennessa. Lansi-Saksan kanssa harjoitta- mansa ydinenergiayhteisty6n ansiosta. Kuistaessaan BBC:n tiedot hallituksen edustaja Lothar Ruhl sanoi, etta yhteistyO Ar- gentiinan kanssa on sidottu lu- jasti ydinaseiden leviamista ra- joittaviin sopimuksiin. 1969 Argentiinan ja Lansi- Saksan valilla solmittu tieteel- lis-teknologinen yhteistyésopi- mus, johon ydinenergiayhteis- tyOkin perustuu, on Ruehlin mukaan saanut kansainvalisen atomienergiakomission, [AEA n Siunauksen. Argentiinan ydinenergiaoh- jelma on aika ajoin herattanyt kiistaa, koska maan hallitus on kieltaytynyt allekirjoittamasta ydinaseiden levidamista estavaa sopimusta eikaé ole my6éskdan ratifioinut Tlatelolcon sopimus- ta ydinaseettomasta vydhyk- keest4 latinalaisessa Amerikas- sa Yhdysvaltojen jatkuvasta painostuksesta huolimatta. Argentiina on luvannut Bonnin hallitukselle, etta se kaynnistaa ulkomaisen ja erityi- sesti lansisaksalaisen avun tur- vin rakennetut ydinvoimalat YAEA:n tarkkailun ja maarays- ten alaisena. Argentiina on tol- saalta kuitenkin kieltaytynyt antamasta samanlaista lupaus- ta niistéa ydinenergialaitoksista, joita se kykenee tulevaisuudes- sa rakentamaan itsendisesti o- min voimin, BBC ilmoitti asken radioi- massa lahetyksessaan, etta Ar- gentiinan ja Lansi-Saksan ydin- reaktoriohjelma voitaisiin ai- van hyvin kasittéaa atomiasei- den valmistuksen valmisteluk- si. Argentiina pystyy nykyisin BBC:n mukaan jalostamaan ydinaseissa tarvittavaa pluto- niumia ydinreaktoreissaan. Kehitys on ollut mahdollista Lansi-Saksan antaman tekni- sen avun johdosta, tahdensi valtiojohtoinen englantilainen radioyhti6 BBC. Sen mukaan Argentiinan ja Lansi-Saksan ydinenergiayh- Tervehdyksenne Vilkko: sanomien LAULUJUHLANUMEROON joka ilmestyy toukokuun 10. paiva. Tervehtikaa tovereita ja ystavianne tassa numerossa. Yksityiset nimitervehdykset $7 ja $2. Henkil6- kohtaiset kehyksissa julkaistavat 1x2” $6.00 ja 1x3” $9.00. Tervehdysten on olfava lehtemme toimituksessa huhtikuun 28. paivaan mennessa. USA tutkii Brezhnevin ehdotusta Valkoinen talo ilmoitti 17.4., ettaé Yhdysvallat tutkii erittain huolellisesti ennen lo- pullista vastaustaan Neuvosto- liiton presidentti Leonid Brezh- nevin ehdotuksen, jonka mu- kaan Brezhnev ja presidentti Ronald Reagan tapaisivat loka- kuussa joko Suomessa tai Sveitsissa, Valkoinen talo ilmoitti kui- tenkin samalla, etta presidentti Reagan ‘toivoo yha vilpitté- masti’ alkuperdisen suunnitel- mansa toteutuvan. Sen mukaan supervaltojen johtajien oli maa- ra tavata jo kesakuussa New Yorkissa YK:n aseidenriisunta- istunnon yhteydessa. Brezhnev totesi aiemmin 17.4. Neuvostoliiton viralliselle uutistoimistolle TASSille anta- massaan haastattelussa, etta huippukokoukselle olisi oltava riittavasti valmisteluaikaa. Lo- kakuun puolesta puhuu hanen mukaansa my6s se, etta tapaa- mista ei ole syyta jarjestaa kuin ohimennen toisen tapaamisen ohessa. Yhdysvaltalaiset hallitus- lahteet katsovat, ettei Brezhnev ole tyrmannyt lopullisesti Rea- ganin ehdotusta, Ep4virallisesti todetaan, etta Brezhnevin esiin- tyminen saattaa olla ennen muuta yritys osoittaa hanen olevan huhuista huolimatta taydessa ty6kunnossa. Ydinjaddytyksen puolesta USA:ssa New York — Yli kaksi kol- masosaa amerikkalaisista halu- aa jaddyttaa Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton ydinasetuotan- non ja -kehittelyn viimeisim- massa Newsweek -aikakaus- lehdessa julkaistun mielipide- tutkimuksen mukaan. 30 pro- teistyGsopimuksen taustalla o- vat maissa oleskelevat natsi- voimat. Canadan energiaministeri Marc Lalonde torjui eraan op- positioedustajan vaitteen, etta Canadan Argentiinan rakenta- malla ydinreaktorilla pystyttai- siin valmistamaan ydinaseissa tarvittavaa plutoniumia. Ras- kasvesireaktorin kayttaminen ydinaseiden valmistukseen on hanen mukaansa kallista, teho- tonta ja monimutkaista. LAULUJUHLA- TERVEHDYKSEMME! JUHLA- g TERVEHDYKSEMME! $ TERVEHDYS! mielipiteensa viela erityisen voimakkaana. Kyselyyn vastanneista 68 prosenttia piti parhaimpana vaihtoehtona ydinasevaruste- lun pysayttamista. 25 prosent- tia kannatti varustautumista ja seitsemalla prosentilla ei ollut asiasta mielipidetta. Reilu nel- jasosa niista, jotka kannattivat ydinaseistuksen jaaddyttamista, olivat myés Yhdysvaltojen yk- sipuolisten ja pikaisten toimen- piteiden kannalla. Ful Toimintaan eliman puoles om