E lake-asiain komites Sas eraita myonteisia reformeja Liittovaltion parlamentin a- lahuoneen (House of Com- mons) kaikista parlamentti- puolueista muodostama tyd- komitea esitti joulun edella (15 pnd) kasiteltavaksi ja paatetta- vaksi kaikkiaan 65 ehdotusta ja/tai suositusta, joiden tarkoi- tuksena on sanotun komitean puheenjohtajan, Sudburyn vaa- lipiirin edustajan, Douglas C. Frith’in selostuksen mukaan saada parannuksia nyt voimas- saolevaan elakejarjestelmaan, missa yleispiirtein puhuen on kaksi padosaa: yleinen, eli val- tion elakkeet -(peruselake, va- rattomuuteen perustuva lisa- elake ja ty6ansiotuloihin perus- tuva CPP, mika kulkee Que- bec Pension Plan nimella Quebecissa, josta kaytamme nyt tarpeen tullen C/QPP-ly- hennysnimitysta), ja yksityiset elakkeet (kuten ty6paikka- eli yhtidelakkeet, henkil6n joihin- kin muihin tulolahteisiin perus- tuvat, ja sdastdelakkeet jne.). Tama on hyvin tarkead ja ajankohtainen asia el vain Sa- doilletuhansille elakelaisille, vaan myds suuremmalle Cana- dan kansalaisosalle, josta tulee pian tai jonkin verran myo- hemmin elakelaisia. Siksi lienee paikallaan korostaa heti aluksi kahta seikkaa: 1. Mainitun komitean my- Onteiset eli elakeldisten olosuh- teita parantavat ehdotukset o- vat viela vain ehdotuksia ja niiden hyvaksytyksi tulo riip- puu ratkaisevasti, kuinka voi- makkaasti yleinen mielipide vaatii niiden hyvaksymista. Tama tarkoittaa kaytanndéssa, etta omien ja koko kansakunnan etujen vuoksi on toimittava her- keamatta vanhuudenelake-jar- jestelman parantamisen ja te- hostamisen hyvaksi, Toisin kuin joidenkin muiden ryhmien jasenet, lukijamme ovat anta- neet oman kauniin panoksen tam4n asian edistémiseksi. Nyt on syyta tehostaa toimintaa, sil- la “‘silloin on taottava kun rau- ta on kuumana”’; ja 2. Voidaksemme toimia e- lakkeiden parantamisen hyvak- si mahdollisimman tehokkaasti, meidan on syyta tutustua sii- hen, mita on ehdotettu ja mita nama ehdotukset tarkoittavat kaytant66n pantuna. Ei siis riita tieto siita, mita hyvia ja heikko- ja puolia elakejarjestelmas- samme on, vaan pitaa myds ottaa selvaa mitd uudistus- eli reformiehdotusta voidaan kan- nattaa ja mita ei. Tassa mie- lessa yritetaan talta palstalta auttaa asiaa kaikkein ensim- maiseksi ndaiden ehdotusten tunnetuksi tekemisen avulla. Seuraavissa mumeroissa voi- daan sitten puhua joko puolesta tai vastaan ndista ehdotuksista. Huomattakoon, etta taman parlamenttikomitean yhdeksas- ta jasenesta on 7 nyt esitettyjen ehdotusten takana kokonaan, mutta 2 komiteajasenta (NDP:n edustajia) julkaisi va- hemmistéraportin muodossa visseja erimielisyyksia asiasta. Maan ty6vdenliike kokonai- suudessaan — molemmat tyd- vaenpuolueet (NDP ja KOM. puolue),' ammattiyhdistysliik- keen suuri enemmist6 ja muut tyOvdenjarjestét, lukeutuen nii- hin Canadan Suomalainen Jar- jest6, ovat aktiivisesti tukeneet elakelaisia vaatimalla kukin o- malla sarallaan elakejarjestel- mamme parantamista, Molem- mat tydvaenpuolueet pitavat valitettavana virheellisyytena sita, etta nyt esitetyt ehdotukset kohdistuvat padasiassa yksityis- elakkeiden korjaamiseen, mika sellaisenaan on tarked seikka, mutta ei paranna tilanneta silla tavalla kuin parantaisi yleisten elakkeiden (perus- ja CPP-elak- keiden) huomattava korotus ja muut sellaiset parannukset. Esittaessdan tydkomitean ehdotukset elaketilanteen pa- rantamiseksi, § puheenjohtaja Frith viittasi alahuoneen istun- nossa mm. seuraavanlaisiin seikkoihin, joista nakyy tark- kaan Jukien, etta paaomapii- reissa vastustetaan erikoisesti yleisten elakkeiden korotusta: *..Me olemme saavutta- neet tilanteen, missa hyvaksyt- tava, tormintakelpoinen ja mak- sukykyad vastaava (afforable) kompromissi on saavutettavis- sa, Mina kaytin kompromissi- sanaa siksi kun naisten, ty6- vaenliikkeen, elakelaisten ja liikelaitosten (business) vaati- mukset, littyen ne polliittisten puolueiden ohjelmiin ja filo- sofiaan (aatteisiin), ovat niin monenlaisia/erisuuntaisia, etta keskustelu-vaittelyn jatkami- nen 10:ll4 vuodella ei saisi niita yhtaan lahemmaksi yksimieli- syytta... Tyéryhmdan 7 jasenta vastusti (rejected any ex- pansion of CPP), kaikkea Canada Pension Planin (C/QPP) laajennuksia kannat- taen sen asemesta parannuksia yksityis-elakkeisiin (kuten yh- tidelakkeet - suom.), sanoi han, Koyhien elakeldisten auttami- seksi tama ty6ryhma ehdottaa, etta elakeldisen tuloilmoituksiin perustuva lisdelake (Quaranteed Income Supplement eli lyhyesti QIS) korotettaisiin 102 dolla- . riin kuukaudessa sen Sijaan, etta korotettaisiin peruselake (Old Age Security Pension, OAS), kuten monissa komiteal- le esitetyissa lausunnoissa suo- sista saisi koko $102 korotuk- sen kuukaudessa samalla kun 15% kéyhien k6yhemmista sai- si sita pienemman korotuksen. Canada Pension Planiin suosi- tellut muutokset antaisivat per- heenemannille (homemakers) taannehtivasti toisen puolen sii- ta CPP-elakkeesta mita nyt maksetaan. Komitean laskel- mien mukaan taman ehdotuk- sen mukaan vuosina 1976- 1986 elakkeelle jaanyt ja -jaa- vat saisivat $129 kuukaudessa, nousten se perheenemannille 194:a4an dollariin kk. v. 1986. Yleiselakkeisiin esitetaan joita- kin muita pienempia parannuk- sia. Joitakin tarkeimpia muutos- ehdotuksia yksityis- eli yhtid- elakkeisiin: Rekistérdidyn Elake-kirjan- pidon (Registrated Pension Account, RPA) muodostami- nen keinoksi elakkeiden muka- nakulkevaisuudelle (tyGmaalta toiselle) eli “portability” ja elakkeiden laajuudelle (cover- age)... Kahden vuoden palvelun jalkeen ‘“‘vesting” (laillisesti hankittu tai saatu) oikeus iasta nippumatta. (Nykyaan on yh- tidita jotka my6ntdvat “vest- irig” oikeuden elaketuloihin vasta 10 v, kuluttua tarkoittaen, etta jos tydlainen eroaa, ero- tetaan tai jaa jostakin muusta syysta pois yhtién palvelukses- ta, han ei saa mitdan itse ra- halla ja ty6lla4 maksamasta ela- kesummasta, Suomentaja).... Ty6nantajille velvollisuus tarjota elakesuunnitelman, mi- ka on saatavissa kaikille tays- aikaisille tydlaisille, joiulla on ainakin | vuoden palveluaika, ja pakollinen (mandatory) vel- vollisuus 25 ikavuotta taytta- neita ty6ldisia kohtaan, joilla on 1 vuoden palveluaika. Vakituisesti osa-ajalla tyds- s4 olevien mukaan vetaminen (elakesuunnitelmaan), missa ty6paikka elakesuunnitelma on... On poistettava se, etta pa- riskunnasta eloon jaavan elake- osuus lopetetaan uudelleen a- violiittoon menevalta niin C/QPP:nin kuin ty6paikka- elakkeenkin kohdalta. Lehtitila ei anna mahdolli- - de otul 1k sane a aan- — Eueeeoaty Pee 10 prosenttia yksityis-elakelai- - "eauneitimat hukkacet viime yuonna edesmenneille kerhomme jasenten muistolle HELMI WARNER LAURI RISTANEN JENNY WATAJA REINO OJALA HILJA NASH RISTO ROIVAS IMPI VIRTA ED STROM ANNA ‘LEHTO IKINUORTEN KERHO, Thunder Bay, Ontario Kallista tavaraa Kyllapa tuli hintaa vanhoil- le huonekaluille ja muille holly- woodilaisille elokuvissa kayte- tyille esineille, kun Los Ange- lesin filmikeskuksessa tyhjen- nettiin ullakoita seka muita sai- lytyspaikkoja. Etenkin sellaisis- sa elokuvissa kuten Tuulen viemaa, Casablancaja Dynasty olleet esineet kavivat hyvin kaupaksi. Kerrotaan, etta 1,000- 1,500 nouseva yleis6maara osti 475,000 dollarin edesta naita filmiyhtiGn tuotteita aina vuo- desta 1916 asti. Yksistéan Tuu- len viemaa - elokuvassa olleesta riikinkukon mallisesta lasilam- pusta eras paikallinen kerdilija maksoi 41,250 dollaria. Sa- moin Dynasty elokuvassa ol- leesta kulta-pronssi-mahonki poydasta maksettiin 19,800 dollaria, Ima La Douce elo- kuvassa olleesta lasisesta katto- kruunusta maksettiin 4,100 dol- laria ja eraasta toisesta kulta- pronssi kattolampusta makset- tiin S$, 500 dollaria. Casablanca ja Notre Da- men kellonsoittaja ynna muissa elokuvissa olleita esineita my6s myytiiin, mutta hintoja ei ole mainittu. Lipa. ia Noyrat eivat peri maata, mutta he varmasti tukevat sita. suutta asian taman laajemmalle kasittelylle nyt. Muttajatketaan seuraavassa numerossa ja tul- kaa toisetkin mukaan kirjoitta- malla lehteemme. (Lopuksi suurkiitos kukasta, vierailuista ja puhelinsoitoista sairaalassa ollessani) -W. Eklund. ~~Eihan niiden vaatimuksissa ole mitaan tolkkua — vaativat lisdd elaketta terveet miehei! HILMA LUOMA OSSI LUOMA LAURI PENTTINEN EINO TARVAINEN Kukkaset muistollenne! EVA JA AUG. LAITINEN Downsview, Ontario Leningradin Pulkovan _lento- kentaltaé laht1 kohti latvialais- ta Valmieran kaupunkia kym- menia tuhansia munia, joista Siipikarjan kasvattajat saavat tuottoisan kannan. Munat ovat kotoisin Nagor- nyl-jalostamosta, jossa on ke- hitetty Zarja 17 -kanta, jonka kanat munivat 300 pdivdna vuodessa. Ravintoa kanat kayttavat vain noin 90 pro- senttia keskimdardisesta ar- vosta. Nagornyi toimittaa ku- luvana vuonna tilaajilleen yli 30 miljoonaa munaa. Aleksis Kivea juhlitaan Tana vuonna on Suomessa suuren huomion kohteena kan- salliskirjailijamme Aleksis Ki- vi, jonka syntymasta on kulunut 150 vuotta. Tata merkkipaivaa juhlitaan monin tavoin pitkin ‘vuotta, suuri valtakunnallinen paajuhla on Helsingissa Kiven syntymapdaivand 10. lokakuuta. Kiven syntyman merkki- vuosi heijastuu monella eri ta- valla alkaneen vuoden kulttuu- ritarjontaan. Luvassa on uusin- tapainoksia Kiven tuotannosta, teatterit ottavat huomioon juh- lavuoden syyskauden ohjelmis- | tossaan. Professori Veikko Si- nisalo esim, valmistaa parhail- laan Kivi-iltaa, joka saa ensi- iltansa 28. helmikuuta Ruona- vedella. Valtakunnallinen Aleksis Kiven juhla pidetaan Helsingin yliopiston suuressa juhlasalis- sa. Juhlan jarjestavat Suoma- laisen kirjallisuuden _seura, Suomen kirjailijaliitto ja Alek- sis Kiven seura. Kiven omassa maisemassa Tuusulassa ja Nurmijarvella mm. jarestetéan opastettuja kiertoajeluja paikoissa, jotka Olivat Kivelle laheisia, ja joita lukijat tuntevat mydés hanen kir- joistaan. Kivi saa myés oman posti- merkkinsa ja mitalin, jonka suunnittelee prof. Kauko Rasa- nen. a | x