paerned ences jae 2 : eee ae Pang eee aioe
pea thet - ‘ — . air He Pn ae
‘on . _ a . = ; 7 " 7 : ag ae "
rie oat SS as Co | -.* re Tt -
wie ! oo, | | ee meill aikaa, —-satio i: Rasmetnov. |
. | 7 _— . . _. “20407 _ hat edit .- eh . oe . ; ok ° : . . _ : 2 I i ws
St Sill tavein 5 ennen te . Suasesigmmniesememmsessctegccanemt Te ka kovasti: piti leikinlaskusta ja haus.

= on . . .
Mang oa thy LEA ed Be Sansa rar

noe tenegtae, = 1

__ kasta-jutusta.. “Vaarille myénnettii, -.
aikaa: viel ‘kaksi minwuttia, ja hin 4
lopetti- -sanoja, nieleksien: --4
uo Ebka. juuri sen vuoksi ali vaitis
_ kin, sitd ei-kukaan. vVartoundella tie
di. ‘Pappi ol ihmeissa hiiren kans.

| éaan, “Pisti pilinsi liinan ajle ‘jg

os kysyy Demidilt3 > “Oletko mykki?”
Sillein Demid sanoo hianelle: “Eq ole,
muita en kehtaisi kuunnella!” Pappi
tietenkin vihastui, tult kasvoiltaan ai. -
van vihredksi ja sahisee hiljaa, ettei-
yat Hhelld olevat akat kuulisi: “No,
miksi sind sitten, se sun Aitiasi, olet
vaiti koin polkky?” Ja jymayttipas
Demidi2 otsaan kynttilajalalla! |

aa Pe

kokouksen loppua tehd’ meidat kaik- 9 0 i. HORN a Sha anes
ki vaivaisiksi! — lausui Demka Us-  PRRORSS SS GREE S co eRS
hakov olcttamuksensa,

' Alettiin nauraa, pantiin tupakaksi
ja sen jalkeen ryhdyttiin © vakavasti
pohtimaan kysymysta kylvonormis-
ta. Ja oikeastaan siind ej ollut mi-
tian viittelynalaistakaan, kuten Ea-
vi selville .. . Ensimmdisena otti pu-
heenvuoron Jakov Lukitsh ja kerra!-
Ja ratkaisi kaikki ristiriidat: |

— Turhaan te kiskoitte kitojanne.
Miksi toveri Davyidov ehdotti seit- _
semaa puutaa? Siksi, etta se on mei-
dain yhteinen mielipiteemme, Mlehan |
puhdistamme ja lajittelemme siemen-— a

cag
ese
ae fey ee
ea

MES

ae |

_

el hence
ya ie 1
=P ar
=f oof ee”
en .
- r " 4 ‘Fs a . a mye . == "poms
Sd F a: = Fae ' = mbm,
[os Bot Be ee ee ee "4 ..- _ hr .
1 ee le ie ee es s == . = "a8 .
oye! 7 7S moe on Tai ee ta “yes ; - hr,
en Se er ee ened oie ye
a a . © . . "oe me edgy? . art per Fists . oat
_ rw? . a ee es eT T
_— s . . ; - L ow mor on
7 . Un
: in
ww
THULE
La
I

St ei ee eet gn eee ee ee

‘
ae ma oa ie a ‘ ne Ws et rr

. oq Bee pe
ch . wv ,
Th: ee Lt :
1 — . :
|
E

1 a ; a:
eb ee es
a

at 4

r.
"

may: ow

~
aaa

' E _ 2 : 5 _ =

fol

. - . Fr ete
oe ag =o _.

a
=U
cae
Par
—Win
Po. Wt al

i
-
Ley

F:

fe

woe yes —— . -_
a LE

Sen ae
=7~ --:

cn Sa ee i eee :

LJ nh

iin
ove
= “=F i 4
ee va

a m= =_-

2 fy en,
ES

af viljan? Niin teemme. Jaako siita
te peruja? Jai. Niita vor jaada hyvin- Demidin jyliseva basso voittaa nau-
% kin paljon, sitis useilla huonoiia isan- a ruth hohotuksen: _ ;
ig nilla' on vilja sellaista, ettel eroita —- VYalehtelet! Ei lyonyt.
: _—_ Eiké lyényt? — hammistyi vaa-

Fh baal

hyvid jyvid tyhjistd ja mkkaruohon

_-1

&:
ar

ri Shjukar sanattomasti. — Nao, sa-

cee eee es es oe

Hf siemenisti. Rylvavat minkdlaista
festace ee siementi sattuu, Mutta eivathin la- mapa tuo, kumminkin aikoi Ivédi , .
eh i . jittelusta jaavat perut mene Dukkaan, Ja silloin papp? kielsi hinelti “hertan:
fae i Svotimme slipikarjalle ja elukoille. . _ ehtoollisen. No niin, kansalaiset,
reel ar Paidtetuiin. ‘koota seitseman puutaa Demi on. vaiti, mutta me voimme
a F hehtaaria, Kohti,. Mutta asia taas 7 oop silti puhella, se ei kuulu meille. Vaik-
aenewrat:” -. y S4 huononi, kun tuli-kysymys kyntonor- ka tasin hyvi, sana, niinkuin ei Mer
EE ce ee mista aurtaa kohti. Mielipiteet olivat | kiksi minun — on hopeaa, mutta vai-
a i: : ; | i niin eriivid, etta Davyidov git joutua _ tiolo on sentitan kultaa. =
Es i ba in “ aivan sekaisin. | — Glist hyvd kun vaihtaisit kaikki
Ce | Ee —- Miten sina voit etukateen .maa-: - hopeasi kultaan, — neuvoi Nagulnov,
ed | en ritella minulle kynténormin, kun et | _-— Toiset saisivat olla rauhassa ...
lee al : 4 tiedii minkdlainen tulee olemaan ke- Attu saaren ainoa pu ja ‘sekin petosta — shdysvaltalaisten insi- | Nauru valiin remahiteli kuin palaya, | )
oa re aa 7 ia vat? -—— huusi kolmannen brigadin nidrien rakentama, vain niiviteeksi, etla sellainenkin voidaan tehdi. _Kulva metsa, valiin taas sammui. Vaa- 2
{sees johtaja, rokonarpinen, voimakas Aga- 0 eee =i Shjukarjin kertomus oli rikkoa a- |
H mie sf fon Dubtsov, esiintyen Davyidovia _ Fiukotsta puhumme myohem- olen, isiseni! Ja sima silminrapayk- siallisen mielialan. Mutta Davyidov
: cane * : vastaan. — Tiedatkd, miten lumi su- 7». Nyt se el kuulu asiaan, selva! sessa Olist Saamut synmnpaaston. . ‘ Dbeitti hym ynsii ja kysyi: |
Ase ; Jaa ja minkdlainen tulee olemaan maa, 0% ratkaistava kysymys PHivittZisis- ~~ Tuki leipdlaukkusi! — Ruului _. Mit sind aioit sanoa kynténor- ;
! ea ee 4 — kosteako vai kuiva? Nietké sind kyntonormeista. Montako  heh- takag dani ja naurua. mista? Siirry jo asiaan. y
g Beale ek “ maan lipi? taaria lujatla maalla, montake heh- —... Heti, heti lopetan! Mutta = — vaari Shjukarj _
Dee Het — No miti sind ehdotat, Dubtsav2 | _taaria auraa ; ja ja kylekonetta Kobi. hin vain tuhisee ja tollistelee, niin- pyvhki hihallaan hikistd otsaansa ja a
Le — kysyi Davyidov. — Kylvékoneet ovat myés erilai- kuti’ pdssi uutta porttia. Batjushka  ajkoi ripytelli silmian. — Mind en “e
. —- Mina ehdotan, ettei paperia tur-. setly; yksitaiptarivisel|a - eL ¥O1 jkyl- joutui epdtoiteon: ja pelastvi, viitta aikonut-sjitd mitddn . .. Mind valal- : a
3 ; haan haaskattaisi ja nyt ei kirjoitet- Was Samdaa maaraa kuin seitsentoista vapisee hiinen hartioilaan, outta’ sin kvsymystii Demidista . .. Normit i
ee taisi mitaan. Kun tulee kylvdaika,  Tivisella. oe — kumminkin han kyselee: “Ebka sina eivat tahin kuulu itenkiian, | -
aan niin sittenpdhiin nahdaan. —Selva! Tee ehdotuksesi, Miksi olet joskus himoinnut lahimmaisesi — Kiellin sinulta’ puheenvuorot . di
4 —— Kuinka sina, brigadiiri, esiinnyt te, kansalainen, olette kaiken aikaa vaimoa, hinen aasiaan tai muita elai- px coi neuvottelussa!_ : n
: suuanitelmaa vastaan? Onko s€ si- vaili? Te Kuulutte aktiiviin, mutta 9 mti?” Ja paljon muuta evankeliumin Nyt on puhuttava asiasta, jutustel- el
2 nun mielestasi tarpeeton? _ mind en ole viela kertaakaan kunllut muikaan.,. Mutta Demid on vhR 4,4 yaoi myodherominkin, se on selva! | hs
aS _ ~— Ei voi etukiteen sanoa, mikd ja teidin aantanne. _vaiti! Ja mitépa hin olisikaan yoi- — Desjatiina auraa kohti yuoro- oe
. ce miten? — Jakoy Likitsh odottamatfa Demid Moltshun katsahti ihmetel- = nut sanoae | Osipa hin himomnut kaudessa, — ehdatti eras agrovaltut- a
7 asettui Dubtsovin kannalle, —- eiki len Davyidoviin ja vastasi syvalla Kenen valmoa hyvansa, niin siita ei tetuista, kollektivisti Bataljshikoy, -
ze vol mSritelid normia, Teilld esimer- bassolla: | olisi kumminkaan asiaa tullyt, silld ei Tyan. “
ts ‘krksi on auran edess’ kolme paria by- —- Mina olen samaa mielia. kXukaan nainen, vihoviimeinenkdin Mutta Dubtsov huudahti vihaises- 7
: ¥ia, vanhoja hirkia, mutta minuHa —- Mita mielt&? olisi haneHe . . . ti: | cas
ts kolmivuotiset, keskenkasvuiset Hirat. — Etta on tuota, kynnettiva ja — Lopeta, Vaari! Sinun kerto- __ Tulitko hulluksit Kerra satu- has
a kin? Es anes Saman Verran kylvettava... a e! sharas asiaan, —- kaski Ja akallesil . Et kynnd vuorokaudes- Sh
ON cin te? En ikina —- Enta sitten? . avyidoy ankarasti. | ati Stcact |
a . Mutta nyt sekzantui keskusteluun — Sind Kaiki - _ se alkaa heti kuilua, nyt F eenaa| Beat ses ee a8
ay juurt . kuin saippuaan, mutta et sittentaan 7
’ Konrad Maidonnikov. ~~ Kaikkikor © Ighenee asiaga, Tama on vain alkua.  svortudu! ii
-— Tuntuu ihmeeilliselta kuuila, —— ¥hym. | Viel vksi sekuntti! Sotkivat Le — Olen kyntinyt ennenkin. Mak- a
tucllaisia puheita: Ostrovnovilta, ta- — Keskustelua sekin!. — . hymiahti Voi sun kaalinpaatasi! : “Unohdin dollisesti ‘hiukan vahemmin we
Joudenhoitajalta, Kuinka sini voit Davyidev ja sanoi viela jotain, mutta misti oli puht! . |... anna, jumala = —~ Siinipa se; etta vahemmian! | TP
tyoskennella ilman normia? Miten yleisessa naurun hohotuksessa ef hd- muistia ... Sun aitiasi, tillaisen -— Puoli desjatiinaa auraa kohti! ik
jumala kiskee? Mind tulen kaiken ai- nen sanojaan Kuultu. .Sitten vaari muistin kanssa! Muistin! —- vaari ‘Lujaa maata,-tarkoitan.
kaa pilamaan auran kurjesta, mutta Shjukarj selitti Moltshuinin puolesta: Shjukarj laimaytti kaljuaan ja alkoi Pitkien vaittelyjen jalkeen hyvak-
° sina tulet . lammittelemaan pidivan- — Hant4 meilla huuttorissa -nimi-. paistelld sanoja kuin konekivairist&: ‘syttiin seuraavat paivittdiset kynto-
palsteessa, ja molemtmat tulemme saa- tet#in Moltshuniksi, toveri Davyi- — Nii etté vieraan vaimon suhteen ‘normit- lujaa maata ,auraa kohti —
one + a maan tyostamme saman verran? Ter- doy, Hin on koko ikinsd vaiti, pu- Demidkan asiat olivat hullusti, mut- 0.60 hehtaaria pehmedi — 0.75.
ee rf . vehena elat, Jakov Lukitsh! huu vain adrimmiaisissaé tapauksissa. ta aasia tai jotain muuta pyhaa eluk- Ja kylvdnormit kylwkonetta koh-
Say : as : — Jumalan kiitos, Konrad Kristo» Senpa takia vaimokin jatti hanet. Ei kaa, minkatihden ban nits himoit- tis. vksitoistariviselle —- 31, hebtat-
. ae iB . foryitsh: Mutta kuinka sina vertaat hin ole tyhmd kasakka, muuten on sisi? Hin ehka olisi himoinsutkin tla, kolmitoistariviselle — 4, seitsen-
ae af juhtien voiman "ja. maan? “Sinulla or Yaan ninkuin hupsun puoieinen; tai hevosettomana isantana ollessagn; toistariviselle 494. a |
eae ' «i | maa pehmeaa, mutta minuila kovaa, : jos hellimmin sanoisin, hapsihtiva, mutta niith ei meilla ole, eika hin ol- - Ottacn. huamioon Gremijatshii Lo-
cont oe sinun palstasi on notkossa, mutta mi- tai ikddnkuin sa&kil2 nurkan takaa ut niit% ikanddn nahnyt.". Sallikaa gin 184 harkiparia ja.73 hevosta. ke-
betel a nun maelti, ‘Sanopas, kun olet noin loyhdytetty. . Muistan, pikkupoikana kysyd teilti, kalliit kansalaiset, missd vatkdvlydsuunnitelma ei ollut kovin
fe I a Viisas. a han olf sellainen rikdineni, juoksen- mejll@ on aasit? Niith ei ole ikina vaikea” Siitd puhui Jakov Lukitsh:.
aoe | an hovalla maalla on normi toinen teh housuitta eika hanessa huomattu taalia ollut! Tiikeri sielld tai aasi — Abhkerasti tydskennellen me
: ee ay aa ja pehmedlla toinen. Hart voi jak-  mitdan erikoisia lahjoja, mutta nvt tai samainen kameli - “ voimme varhain lopettaa kylwot, Har-
ene 2 | Saa tasavoimaisesti. Kaikki vol ottaa  kasvot ja on yaiti, Vanhan vallan ai- — Vaikenetko sind Hind iltana? — -kavaljakkoa kohti tulee 4 ja puoli
vt ne oe huomiion, ali puhu tyhjia! kana Tubjanskojen pappi kielsi hi- kysvi Nagulnov, — heti mini vien si- desjatiinaa. Se ei ole vaikea tehtivi;,
A 7 a pO _— Ushakov tahtoo puhua! nelta sen takia herran ehtoollisenkin. nut ulos tuvasta. veljet. El kannata ‘ouhuakaan.
a i eS oom Pyvydetain! Riptila katioi hanet mustalla Hinalla ~~ Sina, Makarushka, puhuit vap- — Tubianskolesca wii kahdeksan
ae a — Mina sanoisin nain, veljet: elu- ja kyselee (asia oli suuren paaston puna koulussa maailman vaflantumo- desjatiinaa valjakkoa kohti, — it
fe me | e- kota on aletlava, niinkuin tavallises- aikana, muistaakseni seitsemannelld uksesta paivallisestd auringonlaskuun  moitti Ljubishkin. |
we pa - ti. jo kuukauitta ennen kyntoa Tuok- vikolla): . “Varasteletko, lapseni?” asii. Tkavasti puhuit, totta sanoen, .. No, antaa. heidiin hikoilla niidex
£5 M4 te. kia vakirebuilla: hywilla heinilla. Hin on vaiti, ‘““Feetks huorin?” Han aina vaan yhta ja samaa jankkasit. kanssal Me viime syksynai kynnim
re at z _ maissilla, obritla. M utia nyt nousee on yha vyaili. » Tupakoitko?” “Har- Mind istuin hiljaa penkille keriksi ja me pakkasiin asti, mutta he jo Mik-
7 kysymys, minkdlainen on meidén Te- joitatko haureutta naisten Lanssa?" nukahdin, en tahtonut sinua keskeyt- — keliltdi lakkasivat j ja “‘jakoivat risuja”
a fe hutilanteemme ... Litka vilja~— me Taas on vaiti, Hanen hupsun olisi = tid, mutta sina Keskeytat . . , keskenaan
é af fl : . fa viljanhankintothin . . . '_pitinyt sanoa, ettd muka; “Syntinen -— Antaa vaarin lopettaa. Onhan Siemenvilja. piiitettiin Koota kol
BS at
7 ii:
an et
meh a ost ni Nas NS ATLA ev rag Pee sei meg Sree sii ~ S