q' a aus Ley fe - =-T = Sallinen on efevin .suniann huh 18 p— Shihny Ape 6 _ 3. " ekspressionismin i oO Tee Fr vahard Kellermannin romaani ee Bcismin synnysta ja elamasta Bitlerin Saksassa regard Kecllermann on eras nilis=- wrmig7d Buys avista kirjallifois- sig Fovierin Yai ‘tagntulen jalikech , Sazsaan 4 eista ainoa, Joka ment BVT 8 avustame lis fasis- tylng 2/4 Vilitamatta Aible- manpmai'r fn salaisesta Ja juiki- panos iksesta ef Kellermann 22 5 “Ko. man nessa Valtakunmassr™ avaanl + Lusi roman “Tobe - ‘Four yantansst} ch hanen &t- giqor, SiTian*a monte VuoSlen aise) Veike Temisen jilkecs. &e pmaani tenia Hitlerin -SaAgsae- foriaija sasitielze tostasioita, hain pore tt isesty neki ja kokL maar! tipantumat lixkuvet booiszera Hitlerin valtakunnan oneissa. junka nimed kurtjassa el leg 6 elicymmannia, joka slial- migsg TOMAaneistaan on huoleli- seat rl. Yermetes Giant aniietcen”. fi Tassa ole oh jannizt oa. “Kuclemantanssisca’ Kute- gaupunein Kattaicha ou 5aksacss5 hakanp? la, rjailija ci cle esitlinyt liheskidan fasistizta sogialistista arvo)arles- Si 0 Hner) nekokentasein ovat sla kerruksss: suuTporvarit, fash vckaliiat. upseerijoukko, vaiku- ataret tirkaoehet ja slvistyneis- reliermamn menctelee tarkoltyic- pli Saksan Mmuiden demoaxraat- kirjaiifain favella han {teepin- Hoeiai vastausta kysymykseen, on sxypagd Saksan faslitisoitu- n. Kellenmannin mukasn oFat tuicna ayyllisind Saksan polk- biscpen, nafsismin Tikoltiselle tlelle rpitajit, Saksan nabijtsevat Ivo- kaupungin arvohenkilolsts, ea viykamies Frank Fablan paisa isin Wk:maanmeatkalta. Tetld vib- nt: dapahtunut cleelinen miyutes trerit fasisml iimenee joka tahol- Mutta kymicus cn Yaln bRennd)- Itse aciatsa jakvit vallaan sa- henkilat. Korjaliija osolttaa, etta sijassa ofivat “miljonaitit, beolll- la hiiliparconit" Hitlerin vaked, Termmannin selva @sitys faslemin rhi on pantava merkille, koska " Saakd DYKVISIn Seksan Monet igjat avat Uubtersti, prredneet Man osiaa vVaittimalla, ett& fa- Pokst odlut hiwliistuneen “nieneti Mi tyTanniag. elta faskstit oltsi- leet Farsingisha kansaga, antifa- ia, Jumelan raliisenia persoonal- cia. hla laajalle Jevyinnyt on nda, #tid Hilter-fasism! olisl allt amoton paha', vii luekkien bava ilmid, johka vallassa sa- A lavilia Hivee mit sultret kino fain. Eelletmanniin elvit tuol- A SenUsl kee pasty, isla kuvaalacsa tarinassa ple- A TIMCTLONaSSe kaupunpiesa oF Fulusien takxana numero 1 varus- ma Velickeet Sehellhemeier. in tahtaistaan ovat lihtélsin jJuu- Srainot ja fasisllen villit orgiat, wattonuien ihmisten pid&tlamnd- a veTisrt murhajoukot. Velfekset lhatimer. Hitlerin aTmellan ase- cEilat, mvat ilimisi§ iiman kun Jt omustuntea. Heldiin ainca rut aC Sa on trahanhimo, yolton- Utlu ta dkastumicen balu. Spk- Racsali m2nestys on heille slyvu- a. Natta Suuret liikemiehet oli- fluxdiern ¥aranneet tilalaiden 4 Sveitsjin. Je nyt on saman- t Tsollisuusmarnaatie linsivyd- fen Na sipuhdististuomloistul- 4 AGEL entisHn afemituss . . icutiavaila sarkesmill4 kuvaa Mann scaccalnista sotilassiaitya. Ineraten ja rajoittunut. paroan Thynen ja arveisa puolisonsa ¢l- @ kuviiclla Saksan J& oma koh- hse man sotaa. Sotilsallinen IPDI-NeET:, Daraatit, ryhdikkyys PPSlEti Adessd fa whelladiset ajatus- leet rakialaisen rodun Flemmyy- eH Gini saksalaisen faantumuk- NAUTTIKAA = vallan kaapanneita rikollis. Hyomioo: «8beostense j sellinen upeeerijoukon hepkioen pak- kas. Frank Fablanin, romaagnin eyédn pdahenicign, paljastaa kirjaillja saa- Himittimést! taantumubksellisekst si- vistynelstén jaseneksl. Paslsmin mous tessa Valtaan olf haneilli valittavana: geuratako bitlerildislia, vaiko fyhtyi joukktirita Vastaan? Mutta Vasiaus on valniina, Hin, Joka kerskuu “vapaa- mlelsyydellaan", om pobjaltaan peri- satieeton kaupplasstelu. Hainen ma- bunes, taipuinuksensa ja ihanteensa seuraarat Baksen imperialisiisten val- lanpita iin makua tp ihantelta. Libe- reall- ~Vaal ean Ptaisest a FPablanista 11- lee nopensti tummanruskea. Hinen stelustaan talstelevat icultenkin 1tsek- kyyden ja hySdynhimon ghella “hy- rat” vamal. Persoonallisten rastoin- raymisten seurauksenn e¢lamsA muls- tuttaa Lanka wselp sllth eftel fasismi gle hévittdnst vain héinen ““isanimaan- sa", Vann myas hinen omakohtalsen ennen, multa han jaa mykaksi, Hin EBSiLtAd asian vasa Hitler-Saksan ro- mahtsessa ja seurauksena on {tse- mtrhe. Fablanin kaltaizet slviatynelstin Lyt avat Saksale mit&é Twontcen- ominalsimpis. He ovat aina ulnecc Saksan imperlafiscmin vanaredtesas. Heidan rivélitdan Hltlerin fasistit sal- vat “kykymlehensk”, jotka useln ottl- Vat johtavat paikat faststisen GSaksan Wikomaitia On Monista sodanjalkel- BLS Eirivissa kuvattu mateipuolucen teimihenkllét vihdmlelisind, jotka IumMerat (tteifin nerolksl. Joka tlial- Suudettea tuk! fatistioeh js esifasigti- Ben kirjallisuws tarun braclomalisiste, tiedottamista vVolmista, jotka roulcs | tii objesivat suuren ja pienen “fyhrerin™ tolmintas. Rellermann satoutuu pailittiiviiet Irtt tasti knavasta. Hiinen plirtamin- a8 valkutusveltainen Hitlerin luotta- mMusmies, Maakunonhan gaulelter Rumpf, on yhta selviijarkinen kuin kuka tahansa murheaja, joka tabaste “kellistaa" lhmisen. Rumpf an polll- tikoks! muuttunut gangster], joke meleladn muistelee Chicagesa har- joittaninansa teurastajan ammattia, Tamé saksalalsrntylnen simerikkalal- nen kéinottelija palan Saksaan piilis- LYHAD perilte, etta on k-alttanut aiden, joltaln saksnialset KepitalisHt taryitse- Vat hainen kKaltalsiaan seikkaltiotta, jotka oval valutit hurjimplin ja verl- Simipiin yritykstlrr, Fumpfin kaltainen pyoveli voi esiin- t¥i mnissh Eapltalistisessa maassa Hy- vinsA, Hin of] vain sattumalta EKel- lermannin kuyeamazsa kaupuririssa, Faslamin tomahtaecsa e! Rump! jouw- du pertkatoon, Hin odéttaa vain tl- Igisuuttea noustakseen pinnae joaca- kin muussa kapitalistisessa Marsse, Antliasististen sankarien piirt “Kup- Jemantanssdsss” on Huomattavan pie talouselimiissi ja polltiikasca, Ny | 7: Klriatiijan nikdkenttdin elviit | vat nimé samat “kykymiehet* kiiyt- tékelpolsia brittilats-amerikkalaisiile vattinilie linsivyéhyekellla, ' Kellermann oscittaa myis, rulnks Hitlerin, faslami fdteasi vhteen Sak- san Cagntumuekselistmmat alnekset. Pahamainelnen “Kaneanyhtelst'’, Jota Critics propagatida lip ahkerast! vatkutt, gli, kutén Kellermann esittiid. AUG teollisupemiesten, .E¢hoamisha- lulaten = speeerien, . Jubjusmornalisten virkamiesten ja miulden -porvarillisen karklikllkin edustajlen. “kansenyhtel- syyttaé". Mthinkd perustii tathd fasis- min. ajan sakealalstes ylikerrecten titvis litteutuima? Kellermann vastan phdeilé sanalla: “Hyétyyn". Hin bir- “Téollisuismichet, jotka olivat pos- taneet. natelt valtaan, -ansaitsevat olé DRASSeeL Hitler-fasismin vastardo- nan esitaisteHjat: sankerilset kom- MuUnistl:. Silks elykt Tomaanin wselmn- mat antifasistit cle talstelijolla vaan fasiemin uhreja. Todellinen toimiva antifaslsti on romaanLssa valr: opet- taja Gileichen. Tima: alkan, kuten Hans Pelladan rcmaahin “Seder stirht fir eich alleln"~ sankaritaistelnes fatiso¢ia yastoan lahettamilli natsi- yYastalisin =kirjelth allekirjoliuksella "LTuntematon solilas”. Mutta GHeitchen e: kucle ykrsinian, kuten Fatladan faTlgaTi, vean Han tapaa Gaksace maanalaisia ystivla, joiden rinnalls hain talstelee viirmeiseen hengenvctoon BBR. :-Usko Saksan demokraattlsiin yo- Miiln, Gaksan kansan morsallseen uu- destlayniymiseen on Kellermanniny so- danjalkelsessi tuctantioséa Lucitiatta- “torilla” Ki | ak pokteninen ae ‘Kirj. John ‘Howard Lawson ‘Viemiin writkedin hizjelttaje wo tunsetic filmikirbiliie, joke foulul Ase - thkan wattajohiinigltenn toemilliaveket jetin alka sitien. jolloin taantomok. men fackas iyhiath tobaliatetilin: prlistyemmlelisis Hollywoodin taiieHijolt, vas. aan, is hothirtce’ prlikketioaae Amerikan kammugnisiipusiueen johtals vastnam kAyiivhd skeaskuubestcian Ja ven stitauksia. jos daantumus piasie! sind alkelitbnas pertlie. Meldin “Thaysrallolisamme on kir- jat pati: ptheuskgulustelan slatocke! +. HMO. Mind létulp erhassd amerix- kalalsonsm clkeumalicsa-Léskivitkkoae- ILLIA, meuliskuuh 9) pnd ja uulin amerrticicats ner fuomatin belyao lau- Stone, @thl, syytelyt yoklsan havalta syyilistikel, jos “seiz kirtan stalin, mi- th he ovat suositeieet, toadetaun val- kutinwen sopimattomalla tavalia luki- iain. Arvon tuomari-lisist, tehdik- BAA tarkoltiksans selvikel, etia idir- int ovat “oedna eyrtevilinelsil”. Minusta tuntul Oly tien okeusss- linea paipajatselta.” Painajalsakas on eletty jo wlkaipetuminkin. Ajatielin niltd {hordali, jodie on. pattete roviel- (is -Engiannicsa. Ja myyjlsza. Eurcopan Mblssa ceo tekis, «1th he kiinalvat Tammettya. ondile Kivjiieen. Ajatie- lin: alkes, . joltain latherin xirjoja poltettilo FlelsetH-tortia Amsterda- malate ja alt alkaa, joloin Tom Palne asebettlin syyieesesn Englannissa ‘ell- ti, kun bin kirtoitti kirjan “Dhumiea- Lereslata.”. . . TLatorkn have ovat tyne teke- in. jolla yritettiin estha ihmisten ojn- tukect, kahlite aatieet. Nami‘ srityk- set ovet kultenkin alga eptionnist- neet. Etrjofa veldean.pelitaa, kir|al- Hjolta ja ajttedjalia tuhota fryalill< eet, Mutta satieet kuulyyat simian henkecn: Nilbit.nt yeida. ruoskia elkii nua: votda itee Utenfsten sydimnisti ju amiplisti. = 0. - ‘ Meidin wilkanamine ‘me Glemme niibnert natelen - Prittivin julisiaa ajetubeet Lajttarndical ‘je , ratipaiste ajattelijoite..: Watsien sritpkset poh- jntitulvat elvan’ minaay. punskauh- valhetieen,’ calta. kiyletiin ykyiin erddasi atenlkkalateessa olkeus}uts- Ba: : o aan er ouljooneja ja ralljardeja, ‘upseerit 13| yo piove. Kirfadlija ‘palnostas, etta| Mbné "patie. lefeseant eileussa- EKenrsallt eaivat corkeits: &umhlamer:- weja, kaksins ja solinkériaiaia palx- koje, ‘ttaritiloja, mitolnkaan ei hella ole parempas.” ‘Vakuuttavasti kuvaa ‘Heltermann atsaltsemishimda, joka gslkoi levitii fasistlen valiaanpiastessd. THaipelima.- 16n ryfztiounen ol seurauksena, ensin MILASSR Wiagssa jp sltteh rajojen ulko- pudiella. Ewtil porcoporrarikin Biasee arfstanisen maktiiin, Euten rakennus- neuvos Krieg. Hiinen valedemokraat- tlset mclipiteensi ja kalkkd kansalpis- hyveensa havlival, kim han Itse jou- tuu ouehitetyille alyeitie: Iiman vg- hiisimpijkhin oman tuntantuskls ryostia han lopuksi vieraita kaupun- Kela ja kaupittelee brttdrlensa | kun- Tuna. Kellermann on plksisenimnsssa fic tannossaan kuvaillut uselitea menesaty- neita maineen- ja rahanhiniciala lli- kemiehia. Aan kirjoltti tiskan ja in- noitukeen: sekaisela tunteetia porva- Tiliisen Yhteiskimman "sankarelsta”. Puocllfantastinen romaant “Tunnell*"' oH hvmnk tasin julmalle, muttg eall- ftulsesti rakentavalle kapitalismullle. Eahdessa mydnhemmsasss romaur4ils- Baan: Kellermann alist! Eapltallemin .jterividn krititkkiin. Multa niissi- kee elvyat vollonpyyTiieiset fa ahireet lilkemiehet ollee, vailla “elamsaluc- ¥ia-': plirteita. “Hygiemantanssiese” on- Keller- mann rilstingt imperialismin Iucmis- votma-lerendalia kalken hohteen. Fa- sistien Kalki “rakentavat” suiinnitel- Tiat. menevat moyttyym. Eaikkiaila syntyy rTaunlolta jn autiutta, minne hitlerititiset Jalkansa Iaskevat. — HALUAMASTANNE MUSHIKISTA “Sparton” sithkégramofoonilla kok t “SPARTON” Sahkigramofooni — Malli 348P 60 cyclen sahkovirralle, Kirkas j ja voimakas dani. Soit- taa 10 ja 12 ukaria. Hints } “ tuuman levy ja.- Helppo kuljettaa m Seee=—F Pree dd BE td SR ee ee pee-- Sasser E_rnve = “SPARTON” Record Player — Malli 148-RP Tam’ levyjen soittolaite voidaan yhdistad minka ra- dioon hyvansa. Puinen kas ppi, paallystetty ruovikkaalla Punaisella fabrikoiila. Sora je aistikas laite radion yh- levtoen. inja De tt et ee Ee ee | a $19.95 mw Lite tctddu kaikkiglte Canodasta, ostajan makicessa lakel yskulut. Or Mans Publishing Company Ltd. Tasisind on Saksasta havitettivisal ja etta sc on hdivitetta yi, Brotykeeks monlsts. Sarma n ‘a jas}. Bakcalatsista kirjailijotsta ef Eeller- mann kiyté esteettisia lehokeinoja fn- slamin kauhujen kuvyaamlseksl. Fa- Blam #1 ole hanele “myetillinen Hire vie", el suunhaton ja sellitimatén pPailnajalnen, jonkn paholalsvolmat oval lahetianeet “synilsen” [hmlskub- nan niskaan, vaan Wetoriallsesti sel- tetiavé. soglaalinen ilmid, jota vaslaan Voidaan taistella Ja taviry taistelia. Rellermannin: romaanin selosiaja yilttas edeHii Falladan teoksaeen “Je- der sirbt flr eleh alleln "(Jokatnen kuolet vain omasta puclestaan). Timid Tomaard (kaunnetty ruotsikel nimetti "Pn mot ala"} on ankerast] todel- suusperiin/en, Silnd kuvalaan saksa- laista parlekititeas. Bota on sytinyt ja heidiin polkonsa on ehtinyt kaatua. Yanhemunat alolttavat taistelun Hit- len syslceemla yattaan. He kirjott- tavat ja levittaval ayytoskirjeita natsl- Bysteemia vaslaan. Gestapo mappad heidét ja kKumpalnenkin telolletaan Eidutuksen jalkeen. Failadin romoaanin todenperdisyytta Ja ajankohtalsuutta kuvad seurnaya Maalickuun 14 pind ruotslnmastalses. ea Dagens Nyheéterissa ollut tnitinem “T1-vuotias Crerirude Waschice, joka ¥. 142 antol ilmi Otto Hampelin — pathenkilin Otto Quangelin esikuve Hans Faliaden romascliseas ‘En mot allia* —- On eraassé BeTlinin tuomio- itiimnaesa tuomitti Kahden vueden vankeutean *Rikoksecta inhimilliseytta Otto Hempel ja hdnen valmonmsa talstelivat uselta vuosla. omatla taval- Iman Hitlerik vastaan. He kirjolttivat natsivastaisia kirjekortHteja ja leritt- vat oilta Gerlinly eri kaypunginosiass. 1942 sattuol rowra Waschke nikemiin kim parisktnta Jako! KortteJa porras- ki ytd vassa ja iimiantol heldit poilisil- je, miinkd jalkeen molemmat tugmit- tiln kuolemaan fa teloitettiin. Pallada Eun! tapaehtimasia 15 ja rakena sen pohjalla teoksensa. VYasta hanelta sai rouva Waschke kuti puplskintea Hampelin teloittamisesta. Odneuden- kasnninss Vaali svyttdk § vunden Eu- Titusnionerangaistusta ja phta pltkin alan karnealaisiuetiameksen mermetysla ngkyisin ruumiliiisesti ja lenkisest! tayein murtuneelic rouva Waschikelle. Haoen terveydentilansa vucks! lleyen- metilin Ganig Kuitenkin kahdeks Fuodeks! yankeutta.” ENSNABR OTORJUNTAA Fain kirzkoherran virasioon saamy joukko seurakuotalaisia erpamaan kir. kocta korzeiden kirzollisverojen ruvk- gL Joukmesa on mydés opikelia Gyl- ikki, joka aeuu rarnhemplena pene eikd fe Yield potumut makcapiasn Eirkollisverojs. Kirkksherra kysyy EYER: — Firat sulntesn Byki’ ol veld verot rastttanest? Minké Vuoked sin erat kirkistat — Tami okin ennakketorhmoteas, ‘vastaa Eslithct vakaast. . =r" cy ae ee, oe 7 Mate vate roe Hepa, ettih Hitt: shahtas ole tuomarin mizlessa, . Ameribed ‘vaalpuria,.kotka, ol? harart - ‘takenge. , Amerikan. Lippi as hiipen wyvlbngn:”* ‘Emko sats todtel- la nitén, ettet: nan velit mitlin noi- den tuahwskovien. priprdesta? s- bobke hin todeliny tld Lima olkeus- juttu on SOPs SSE: rites - laklen tm traditlojen Marien, ‘fellle emerikka. laieet ovat skola? = = Kirjait jens mine byelin ifgent. pay- kojiogisen | probiteman © WO SILA T12 . Taomari oll alvan kuin naytteli{a., ‘joka exitthid odfestisd.. Hin niytll lapectif. sett tyytyvilseHté.. Hah imgial eonak- koluulons epytettyji-kohtaan pelcte- femiittd, Eun -todlstaja, ovelasilrnil- nen Louis Hudent poh “olittaln salaisinte’” kokewkslsta, avust) tomar ayytiE jhe mytiomatia “nuolittain aa- laisén”” “ttikoisen salaiseksi™, Kun Buders pub tuorkotytell, malnit- 8 tuomati mielvaltaisest] maisritty- jen perastteliten opettamnikesta 10-17 yooden ftkiieiiie lapsiile, - ‘Monta multe huomautuksla lausut- Hilt, sellatde, pata 4 kukaan tunncll- TLEt) kuulije rol kia tuomarin antanukal, ‘Muita tuonarin ASenMe OT siwinkertatsest! ti -polkittisen. yi - mitirdim sivutuote, miki talid olkeu- dettkdipnnilia on tarkeitus saaVuttias. Kup kerran, paimnsariars on puhe- ja- ‘yhdistysvapainten LalttamakA saat- paminen, niin sling ‘él - luonnollicesti yolda kayttad sellalsia metoodeia, jot- ka ovet traditignsalista. Amerikan o!- keudenkay teu, . Cikeushuoneessa ol hiljaiste. -Vatlamiehet kuntelivat tarkknavalsing. — Birjat ja Jentociria- set, jotta tucocerl pitas osana syyte- vilineigté, kiertivht Falemichélta tol- selle. Mutia iy ‘on, etityayt pola F EB« _ _ +: we . Brrthije put marailaisceta teo- rlasta, joka kiisittetee yhi¢iskuntatle- detth te joete off keekusteltu ja vatret- ty sata vuctla. Hiin £vivasi alta har- haeppims, ooltutdien tooiterna, THr- rea bistoriallinen teos “Neurosteliton Kommuntetipolieen Historie” ecttet- Hin “todlstuknens”, Jonka perusteella voidean iuomita fhmisli vankiJaan Pitkiks] abot. Joe kerran kirjat ovat kerettDdisid®, niin setiteetra aszkel on ylelnen kirjojen polite ja huennoiliscs- tf mistickin Kiroien kirjoltiafat polte- | Amerikan vaitioriraste ja sanomateh- _ = a . - .. 7 : r re " eae oe ch Lote HE "eet ™ - mee arte Peete ee jolla tista olkeussalisca. Histo paljaseH) hajurisa esti keskusto- jun kansatnvAllsista prablecmelsta Ja Frityksensi ¢slfa eri kansclen xult- ftulirl- Ja tledemiesten vormaalisen Ketesukaymisen. | * 1 4 Alvan samo kyeymys — puhe~ fa Fyhdbstymlsvapaudesta — limence 11 kotmmunisjohtatan oikcudenkiyn- Nlasi. Miljoonat thmisct maallimassa ovat laysln Wetolsia dite samaniaisuu-~ desta, mild fapahtul Saksassa 30-Iu- Tila jn mila tapadtuyq Amerlkacsg Hind piivand. Namsé ihmisct ticti- vat miti te mokeaa Yhdysvallailie jo -koko maalimalie. 4uncrikkalaisten on alka turvautua Olkevlcensa iukea mith he hatuavat jo lise peatthR BAttelstaan idesin vopaill- la. Inerkkinollla. “Oikeudenkiynti" marxisniia Yastaah on sivistymitpnté Bitan samein kuin £¢ oll protestant- Hsuutta tal mUtkan muvltn fllessttsra, MAkonnollista tal tieleelllsth teari4aa Yasteaan. Tallaisille mencttelytayvollle 20 vuosisedan amerikkalalsessa oiken- dessa volsi nauraa kuka tahansa.Mut- ta mcidio maame hyd nim! on kysymvketssi. Sitd tahrataan tieésd keusfulussa. Nrevaikainen harhacpp! an rauhna. N&vitid clevan ijlmeisté, eva nalta miehla vastaan kdyditn olkeutta sik- gk, kun fhe ovat vostustanecet mcnoa BOLaa kKohii. Murskaiakseen oppositl- an, valltzee hallltus “harhacppislksi' raunan kuululsinmat jo pdaltieinumat eclanaja sat. Afing kyuiln tucomar! Medingn anta- van miadrivksen puclustusasianajaiil- fe, elfel Tom Painesta ja h&nen “Th- misoikeus"-Kirjakiaan sin enempad mainita. Tuomarl on oilut kake iuja. Tam Painella ¢1 ole lailiista olkeutloa ; Thurinolke- det-on kokonmaan ¥Virallisest) poisletty. 40s tuomarl fa syyttaJat onnistuvat yhtelsessa yrityRscssdin suada vala- muehistén uskomaan, etti marxila‘s- ten astielden julkaleeminen. ja opet- taminen on fikes, nilm me saomme ch- k4 nAhdsa mahtavan rovion New Yor- kin kaupungissa. Silicon ruckitaan Hekxeji wsellia maailinan irjalleu- den suri naimilia aartellia, Ja plan sén jJalkeen Wsdladin tween Multa teckel. etta tuli voitalslin pltaa palaminssa, Kkuten kaikki niylelmdt, nistoriag Ja Uedetta kasitielevat kirjat, Jotka oval kitseliteneet heénkilét, jotka uskovet Tauhaan tai jotka kannattavat yhteis- kurinalilsia muutoksia. Tastd rovies- tA cee vajiava eavupateas, “sellai- nen, toka voj plmenTad koko maeit- man. Tuomart) Medina olial lnonnolli:cst! lloimaan. Atyerikan hallitus ollei mit- lisshan rajoittamallomasta sensuiiris- La, Jota =¢ halwaa. Mulla enla kuina? Enla ajatteliiat Ja ne luojat — Joldcn tri ja elma ovat kysymykscasd taissd Cie use luLussE Nyt on aKa korotlag volmakis vVastolause kirjaln polttamista vastaan. Kalkki ne jotka eivat yhdy protestl- Tikkeeseen, elpet tHytd vetvollisaar iaan amerikkajalring. edustaja Suomessa Heblnakl — Kun taidcmaatari, pro. feed 6 TsKo 6CRenstantin Sallinen Givith muonlisk. 14 pnd M0 vuoito, jul- kaisl tikildinen Tydkeansan Sanomat aman merkkipaivan fohdasta seu TAYE JAUsUnnon Satlisen merkityk- Ses SU0DCn maalustoiteessa: Halineh on usdeniumoan manlaustal- leenune keskelsitipia hahnmioja. Hin On Tas HUI hnrvoja 9 =o swotipljalsla maalarcita, joilla voikulustensa Joo- Juudtn perustecia on oillte} kou]ekun- nan perstajan asemiz, EEspres:livinen Stkuvolmalisuns Ja hitkiilomiaitin to- trotlunustahte vhirnemi luoentaisecn mioflagkselliscon nikemistapsan ja Kencstuneeseen virl, ja muctealstlin ovat née maalausioiteetsainme verra- len harviugiset omlnaisyudet, jotka Ballisen luotariitssn shtvyneind Nut Bentaval ¢nitin ajanjokson prrkimyk. B¢L lallecmime historingséa. Salllnen Gu poujots-snyVclolstu nun PoikalsJguria. biijtilin, ren ol) ton. Iniermatill, hin appi rdalaliu amme- tin, jola hin opicktlualkanaan, Jo vertaten mythiiin virld sen jailkecn- kin, joutul ellnkeinonann hacloltta- maan. Kiytyhan Taldoydistyksen pil- misliskoulun han oplskell Bkandinayvi- an tmatssa Jn vuositi 1910 jo IS—14 Stiptndigatting = Patiisltsa = tutuslucn ylelemaaiimaliisiin virrauksiin, Eret kerran hiin heritt! Keomiota keviit- niyttelyssh 1912. Jolloin hiénen taelli rant¢n = fbkemaéthin vairikistttelynell rohkeus nostatti kilvoon miellpitelden wathdon. BAWSsen dimestioinen tailecesemme tapahtul Blkona, Jolloin “kiejoilisekst" sankoariromantilikakel muywttyuiut rea: ism oF jo sanonil parhaan sonotta- vasa. Selviib oll, ctth Sen kiytiimil. la keinovaralila ee) enda voltu luoda wutta ja elinvoltmalrta taidetta, Nailhin alkethin alkaa myds ranskaleinen im. press‘onlstm tunkeulua toltellijoittem- me tictolsuuteem Tahaan aati eyr jinsa prsvielleen Suamen tilteefia alkavat kuchps moneniaiset kokellupyrklimnys - net. BRodlkaalicn ouorten talteijaln Joukko ottag tunnukscksecn ekspres- sioniamin. Heldin mucdnstamansa os, “Matraskuuo rehmain” johtajoks! tu- tee Solilnen. Varsingista sormella osolllettayieta valkuttelata ¢l volda puhin Ballisen tuotannosta pubeen ollen. Silke! sy¥- teensa lucine, Be ekspreeslonisani, mikk nanen valkutuksestaan taillit san jalansiiue, saakin mili olien yielemas- Hime|itsesla luonlecisla polkkcovan yarmsalliisen lnonteen. Valkka Sallinen onkin suomylalsen ekspressloniimin etevin edustaja. on han ekspresasionistisesta Jimaledtaves- Laan Wuolimattia mits karnsalllaen re- alismin suurln edurtaja tonnlaustal- ieranoime. Sallinen ob pyr payko- logi ja kansanlvonlecn kuvoaja niin hyvin Kuvaiessaan ykaxltvisi henki- loika kuln Joukkojen siehun climiukin (Hihhullf™, “Jytkyt'). Suomalainen malsema pubhuu invdskin hinen sivcl- volmukasta, alkuperiiista yleltd@dn C'Terhilin tolo", “Kesdaa- mu), Sallisen uskonnollisatheiset, Uimabukelnolitaan seeatynect tooksel ‘“Polmpnten kumarrus’, “Flstilimat- Htseninen'? nseittaval meslerin mys Euncalisena moqruimenttiaallouaata ria glen sudrlien mithujen mobelich., timellian PUOLALAINEN PLANISTI KUNKERTOL SU0OMEBHA Tietsbeakl, . Pugjalsinen = plombets Slanisluw Szplnalek! antaa plan ’on- sertin Helslngissi. Hin antot Hs- kettain Eonsertin Gslossg fa fal kiit- tdvat arvosieiit. Sapinalkki omser- tol mydsklny Tukbolmassa ja Héppen- | naminaséa. Vist! OMApEriisla on koko hinen cil- ee ooo S-.:. | sea Robeson saanut suurta huomiota osaksee kun han on puhunut rauhasta Englannissa; + Kirj. Robert Westgate Lentes, — Paul Rebrson on tuonut titkein sanoman USritanniaan ( tir- “Leaila hetkellt. Hain pubuu sité mita "tolnen Amerika pubuu'’ — Amerik. ka Wikd haluaa rsuhaa ja yetarvyyt- ta kalickien toléten maiden kansca ja taltalligelle kansalle clkevtta saada naubiia taatamansa tyén hedelms- Tami on edistysamielinen Ame- Tinka, jonkg Lenin selvaithi erollt! Laanbumuksellisesta, imperlalistisesta ocasta, Robesonin vierailun suurin tarkers on sling, etta han on moulstat. 1a. tanuk Britenmlan kansaa — Juri kon | tapahtuu niin paljon ja se vol unch- tga Bem —— ptllalten Amerikan ole- missaclasgta, jostg ¥alliodepartmersitti el muh. Suurempaa hyyantoivon laheltl)dsts vival oyptad kuin tama suurl neekeri. lauldja on. Hianessa ghdlstyy niin ralien. Han puhuu keke veten te sarmetbujen vETHEaten Ihnatiten mulden sortea yaslaan tabsteleyier | inmisten puclesta. Taimiin lsaksi han on sari taitelitja sanan todejlistnss metkliyksessa Ja Juilstea. ott ha irelle on Fksl tarko'tus, imalsta tavallisten inmisten ilofa ja karsimyksia, kal- paukels ja saavututksla. Tata on Paul Robeson tulkinnut Eritannian kanpsalle vilden vlkon aja. Han on puhunt hele: faula- nut tiysiesd& konsertilrajeiesa Ja Elr- jolttanut lehdiesd. Han on osolitanut, ettZ Robeson taiteilljana Robeson etel- | fa'si#lHjany on Feel ja sam. Tyyplietd Nanen toiminnulleen oli Fircliean lhsendisyyopalvand. Lonboos- 4p Albert Haliln konskertin peatyttyil hin tien! kokoukseen, joka oH kut- SULLU Eoolle KRrelkan demokraattisten yoWmien lageintaatun bevel Buri sanginalchdlsld on pidaitynyt pithu- masta t#llaisést, toliminnista, mutta tyaltdlekevd rhestd on ottanul Giman FokavVasl) Huomioeon., Deonerattrisbd hin lupast ¥ieimille, #tth han on ¥at- mis jaulamaan Lydlaliile alll mak- hile Mth fe kykeanevat maksrmaan “Tima eonceriiimathan Jalkeen", than #anol, “hinnat tulevat olemaan THiden tyéldisten mahdollieudkaten ra- joinsa. Jolsia mind ofen labtocwn fa Jotlle ming iaulan."' Lebdille kirjotttamossaan orlikke- lissa han sated olevarna kalkkien latslelevien byada’sten kanssa ja sling hin kertoi nlhtaé kokemubelsta, folta 12 han tal muutamia viesla enon Aytaa glerallieszain tanta. Han zirfoittl: “Nilnd palvind mink oazoin, etta minun tehtavan) on +aln mii taltel. Hele kuuluo. Sitten eraind paj- vind kuuwlin Evinksa eras aristekraatti puhu!l auten ajurileen kuten koiral- leer. Sangin itetien{: “Paul, tilla tavalia ¥hdy svoitain etelavaliion mies puhuu sinulle* Sillcin kasitin. ectta Amerizan néekerikansan iaistely on samiaa talstelua kaikkien sorretiujen katesa KalkKialle oiagilmassa.” Miesd hyvansd Paul Robeson on | puhunut on han easitellyt taman pal ma Timminsin maisien | kerhon myyjaiset ik. 22 paivana Timmins, — Tervelsia téaltd pobjnl- SesLa, Head teket tulogan (allékin, vaikiakin hyvin hikassti.. Timat ovat ollett Verrattaln liimpimdt mutta ke- Sin tuloa on hldastuttanut satelden DuULe. Rirtsit ovat vicli pakawn lu- Th Yatlaass. Palkaliigen nalaten kerhon tolaninta un jJatkunut koko talven asan valkka BUA cl ote alitulsestt kirjotleiiu kosks Jalskuns on olin suuri herra, alnakin Mluun kohtdaltanl. Nyt on kwitenkln oltut Fakko tarttus kynban. | Mcifld om CHAllA ne Kesltyimpyjil- set, Jotka pldetdiin tk. 2 piilvin £)- lana. Pyydimme kalkklen naamtky- laldlstenkin oltamaan huomiootisa ii- TMi tHlinuuden ja seapurmiaen myy- Jdisilmme csuurens Joukkons, Samal. in kehoitamme koatkkia kerhogume toi- Mititaa kannattavia Timminain yinpil- risttn ja Schumacherin nase valmie- tamaan nett Inyy i Lei varten }etakin Yalkkapo e@i muuta, kuin jonkiniaisia lelvokela myytivikel, Kajkki leh- loitukset: ovat tervetulbeet, alivatpe ne niiti Inatua tahanta. Meidién ola yh- teistolmin ;sootava nama myyliiset Tin onnishtun¢les! ¢uig mahdoltlsta, Talvotan hoawkas kevaétt® Kaikilic Yapouden lokljcili. -—- M: K. Hollinger-kaivannon voitto $1,845,358 Toronic. — Holllnger-kuitekslyan- fon vilme vuoden puhdas: voltie olf $1545,.658 Ilimenpe theta julicaletusta yhilén vile vuoten bilikerlomplses- la. Ennen volton misérittelya vahen- neliin tucita BAO tuloveroja ja $142,795 kuoletuksia ja poistole var- len. Gsakkalile jaethin v¥oltig-calin- Kolna $1,189,800 ell themilleen sama Ruining kul tiellisen viwoden-aikanda, |. Yooden lepulla- off yititn jakemalte mien volliotan HUE kalkkiaan $16,- 427577. Yhitin presidente J. i. Tim- falng on iodenmut, cH yhilé on ana- nut kultatuotannon epunahoina +723, 702. Hun taati summasta vahenne- thin prviolty osups. tulevercihin, j&) yntiblle pubteakal yoltokal apurahas- ta $515.208, Whtid sal-vinxtien, kuluesss Yours Duavitison-xalvannon = ryoitto- ositikelna @40,592. Viime vuoden aikana pagtlin Aollin- ker-kalyannon muneetaaiista kkuliae keukimutirin $8.37 tonnta kofstern Yh- 4100 todetut oorlvarst olivat vuocen lopulla 4,750,461 tonnla, ervoltaan noln $75, 000. Suomi sagnut khaksois- yoiton naisten 10 km. hithdosea Ruotsissa == ww iY. helposti — varmasti, ‘Ryotsalaisella Barbit-feralla TeAty ruosinotatiomasia rietsa- fatsesta patenttiterakscsta Ei turviise muutakuin virul- tea te leitina hyliyiie seu-. 4 vaavaa hyvai ajoo varien | NYT Skpl. paketti 25¢ 20 pakettia $4.50 postiku: . i ~ ]uineen. VAPAUDEN LHKKEESTA Lammitysuuniuutuus myyfivind = Suomessa Hetalnic. nbyitelyasék heraiti to8lla sourta huo- milata vvorna 1947 markkinolile’ [t- Mestynvt Reaktlowunl, fonkea erikol- suutena on Hasunitalytitivin +thilingn politoalneey, kulutus, suurl limmoip varastoimiakyky ja kaunls ulkoasu. Johtajn Toive Alraksinen on kertoritt keksInntistiifn acurnovann tapann: - Reaktie-Uunj niminen limoutyelat- ba ef siinkaen ole cills- cik& timan Dilvin tuote, vaan yil nellkymmen- vuetlsten kekellujen Ja kokemusten tulos, UWurilesa.an erikolseen palajar- jostelmidn perustuva tulialja, minkd ansiosta uuniiia aaavutetann idtmtl- tvataloudelilecsil] sucrastaan = hiutpyl- tulokect. , Heaktiojirjestel milecasd Vulisljas- sa polttoaineen palaminen tapahitutt Leon | kobricssa trilalgcasa, tolsiaan taydey . ‘tivliosd valheesgsn. Palamiseen tarvit- | taya ima jobdetoon lulipesiin yih- — pugiella ojevasia aukosla ilmakans- © vin, joinda ge kuumence, torenkuln palisee tulipesin slvwaukeista poltto- Binerscen. Niin polttoaine keasuut- tal noapeasti. Kun Kaaaui aapval pine javan hililoksen tap! jatkevastl wutta kuumaa iiman, eyntyy ysleuuMmennat=- ‘luja palokaasuja, Jatkn tulipesin yil- oraan jJohdclun lisiilman vaikutuke - scata palavat Liydellinestt Ayrinyiia+ qmi14 nokes, hikiA tai milidin muyl-” takaan palavia jiitinnikeli, Reaktlojdricstcimi merkiivce = ails Joppejen lopukesl sitd, ett polttoal— heeato tandaan tril kaikal lbinpd, muck st& of obetbavised. limps kiytetitin taloudelileest! olkelp Varastolmalia se riittivin syureen sollefteo, Ruele. — Suomi eal tiaj- | mensamadarddin huoncldmemilykseaat, li pidetyles hilbtekisolass matllek. itthvan tehokkuaseen Jimminslirib. 12 preg selviin Kaksolavclion nalsten 16 km. Eiidoess. Suomalalsheitocct hithtivat sulavastl: ja kawnilwil. Ja Pekkosen ja Vidernanin vidlinen vall- enaclyittely mucdostul perin ankarak- bi, Kerltu Pehkonen, #okn voltti uct = Bin blhteklsojen naleaten kilpaiiun jo 2 yuotta altten Sundavalissa, oll 45 km. kohdafia puoll minubttla ¥ide- manisla perdecd, mutta matkan }iEk)- Dugiizkelip Hin éal stketren wapern ¥idernan ollel luuitavast! Wik keriaa selviytynyt volttajaksi, ellel hin kaa- Lyenggat: olisi menetthnyt mionta oar- vokkarts eckunteja. EKilpaliu tapahtal nm astech pakkaseesa. 45 un. hiihdettyé kolme suomalais- ia ol) pordkkaln joniddess, Multa mat- kan loppuvatheilla olf Hell Kiipivir- ran pidstettivad kakeal ruotsalaista ajanaa ghiteeen. Tulokatt: 1) Reritu Fubkonen 41.56, 2) Tyrne Yiicman 47.09, 3) Margit Asberg-Algrechtscn 43.29, 4) Berta Hallkvist 43.54, 5) Heil Kilpivitta 43.5%. — Yarpunen elif kalkktalla maail- Matsa pPaltal el Arktilkessa. vin tarecitd kysymykeli. Heti ieun han kaapol on han pununwel rauhaeta. Satinla han en tueminnut Wail Streetin sodenictasjat ja korcelanit Neuveatoliitan Trauhanrackailtta, Konserttilavolls hin on osoltta- nut, ettel hin cle vihiikdiin menetta. TyL vanhatta vetovcintistaan. Brit, tilnen +]eisd om tudlut haralleemaan. kuten ign ltisekin sano, etti hanen taiteriea un ay¥enisnyt itu “pollittl- nen toiminta on entanul nic trl- teeliselle kehit¢kselleni wutta tarkol- ) Lusta Ja apeytee”, Pattesl Lontooka, hin tujee eslinty- min Birminghamisas, Belfastisce, Sheffieljina. Cardiffinsa. Ginazowlssa Ja Liverpeoiicga. Hin tolvoo sagvafi. | ba tHlalsuuden puhus padminister] At. een jai siirtomassthteeri 3 Jomesin | karissa neekeriprobleediizia. Haikki- alia edletypmigliset jirjestdt yrttivat canda hanet pubumaan pliden tilat- fUDkeissa. Etikaan ef volsl olla “tol- nl Atmerikan” brvdntotvon Hihetti- ldind parempl kuin Faui ‘Robeson. Britannain trimiehet jy trolimaiset | tervehtivat hagtS tied mlelessa. . . a a ihe : eo . eal ARES echt ot he Beant rt im ere jain kotitaloudcesa Ja soplviin saillon — hin yin. teoiivuudesss, of; Jampilaleus edullieiniman ratkalsunad.- Kalkki tim merkitece arvaamotio- man suurts sist. ja hydtya eck yhsliyia- clté kansantaloudellisestt! “11 Punakaartilaispatsas Santahaminaan it | Helink!, — Takdlillacn entixlen Pu nakaartilatsten Yhdlstya on ssanut Bf eiministerlisia luvan jarjestaa magn- laajuisen rahankerdyksen imuistopat- — saan ohankkimiseks! Suomenlinnan Alueelia Bantahaminassa Bijaltacviite Purnaknartitalsnaudoilic. Hahankerays . on jo alkanut ja tarkoltus on pithé en- Hi kesaind suari muletoejohia Bantaho- oi Le a ia 7 ASAT MUOTTUVAT | Noort orlats kertoo ystivattirelleen: “Hun os ollimme kjploissa, nilp Eustii pubul ja mind kuuntelin. Huw roche talmlaiin, niin mind pubulin je Kuel) tunntell. Nykyisin me ay lcm! puhumumne ja naapurit kuunte- 7 levat." Elizabeth Kiven MUISTOLLE Kuoll hubtikuuo 17 p:ni 13487 Sudburyssa. | « r= Kuosi on dndunat siitd, ae dure tueni ved mteitte kal’ctninany. Sant nuistes’ meiite : on rokkain ja pried. Sikhs snte rawvkeisad winnvelle foitvomnic. Anns js Kalle Vienne is Vain pethictnees: Sai bury, Oniaria . , fgie site a She a ‘a Lee ae a scant — Tyétehoseurnn: sul Ja kun trod - . i =! FE 14. . .. al three eA A Le! Wa alae m - ee . - Fr. . . bos . . . . 1 . "a = am = “Ali ee el a s te ee Ca Se ee ang hey Te, was. oi” a are Pe aad 7 —! Fr . 1: Co soot a a a . ‘- . Se | ee . oe " a ke oe Le! la Lele | il hol — ie ‘be Cate eer se." ht . . . . 4 oo - sot . ee ee ee " 7 ae . — A. mh oa tn frie a ps a ee ee ee oe er ‘| sy a ey ‘oat . = 4 -_— = ee ee soo 7 . ot - 1 . ot oe voll . Han ae a 7, in . . ‘nwo ot" om _ | ww wot = oo. "i 7 al oe a . i we . . . . . . wt . . woe . oo mat . Teoh, " . i eae . oe . . . . _ 8 8 " a + e . . . ‘a . . -— . . 7 . . . To. . . sony . . . wae . . . =" ca . oo ™ “ :" : a a. . eo a soa vot ” "ht “te _ ae a ! “aie =o, . " ome ' . at . " . = ta . . ah — =" be et . . — . Are _ a a cell be lt me he te ah ae te tel Ed ferly = . 1 ee ‘am bk . - dt Pe be te ge rr os moo - . a . ‘ /- . vom ot. wet, lo ogee aus . _ “ noe . . . . ' . ". . . . 1 . . . . . . . . a . . ee 1 a) . . . . . " ot . ao . ' he ee Ce