tyne ater] ckoudey LAE = ce i "Odea, EQ1t j big dIStn lar. kesti; “55840 layoe 10 elatniee «.: om a. Laitinen ej ip <51 elim i, 4 Kanto! boy, ja : kilinen beni \iting ja kana, ¥ elimi ate stot. Jo use y! byvin ange: oon (Maan py. 1 On byt kying $2, eLaMAn hire Bie & eka laaja cube fal cui ct. rh ted LUN RIA ajat hapset. PHI leSes Radhs. OF TAR, F. ikkea it radiodmortue lin budenaikii- ma off hyvii py ratkdista ja kip valmistuu aiva vitse muutakug Hatlinen oli ta Obiu. etta must ikki sahkouwny, eet. Merlekin a na, mutta om anon, ¢tti x @ ellervdt ensin a aa, milla sabe - me, we, nen gs Jun Utidira: iE ot cote TMD aay Og eb Sibel eee te a | ja kydma, vas Lihtivat janes rluu jo aalioxe r # . _ padtt! aleitta ja clemmekis a cinonnect put qinta, joks oa} in. etta fastut n x¥ila, etta cir .4an paunda ral 4 tuokahalu ti | mukaa kao Le aviyy kai pykae vuissa alkaa kook Pitkid pelkkojen, parrujen, laivan- Masta. ja pohjapuiden . stirtoja. suoritti-- vat Saarijdirven eri kyl@kuotalaiset sii-- it aikaan, jolicin Pohpanmaalle mene-. ‘aa Tautatietd ei viel& ollut. Laivanva- fustajat Kokkolasta ja Pietarsaaresta RQVIVAL tekemiissa hankintasopimuksia vat ja merkitsivadt itse sopiviksi katso- Mabsa put. Laivan pehjcpuiden juurimisessa he oli- ml ise ciukana, ‘Kaataminen ja veist2- TUDED sucritetuin tavallisesti jo vuot- lf paria fOnen siirtoa, sila kun puut Kuivnivar. olivat ne kevyempid kuljet- faa Puiden latvojen lapimitta piti olla Viimtain 1? tuumaa ja pituus wihin- taan 20 hyynarats. | Hs Kuormissa oh ollut joskus aivan j4at- Ulisiakin. Vetajina oli tavallisest? kak- Tyyne Nie ittamaaen & ‘}man vaste Hef. * teen eras S| bevo-ta kuormaa paalie, joskus n olen kite nseampiak in = on ninkinaits POH Kuormien kuljetukgessa pidettiin si- Hla 2 nesens Cita samalta kylaka izhti wsei- nin sine FOP" , wT samazan oatkaan jz toasilta pistamat ner Yakunnilta Hittyi matkaan Jisdseuraa. 1a eibin set * Sten sattui matkalla Jumentelo ‘ya L nace ys fuskut \lathimaga, niin oukolia avat- oUt ja ~jelpattiin” vaikeuksiin jou- : 1 , , o R. To ia kKuotmaa tarpeen. mukaan. ehdaskatt tun mukana oli sitten bevos- ajaani, seo” “ Mucnag kuljettajana, hevosille ja Ravréd patly jen ensinimdinen “paiva Torontossa Waodhinen &2- poradaila tarjoaa tavailisesti qina tilaisuuden esitelld natstes Muote jo. fa an Lana kin kevddnd. Tdassé on ndvitedld erikotsest: iininen minkkitakki, jota Beldie Allinson esitteice. om, Mahlulla, Hankintamiehet katseli- - “4 1, wee Oe gh it. 1 . wag . ea , Pe oa 7 noe. ae *. a gf." rw a4 a Bee BE ee ; 4-4 oe , whoa og ji Pett! 7” . : Ss ee ee a = + atl u ae Te na ee ee ee | . t i, - i," a rs tae a: Re * . oy . . ea em “. oon "Soe “. rahdinkaljetusta miehille, Matkalla oti myds edeltapain -tilatte yépymispaikat. Mahjulaiset koet- tivat paiet? mahdollisimman paljon jaa- kelid hyvikseen kayttden Lehtolan kaut- ta Kalmariir. ja siith jo valtaiieta eteen- Dait. | Ruinka pitkalti ndista ajoista on ku- lunut. en atnakaan ensimmiuisista ta- minlaisista matkotsta tleda, martta sit- tenhiin nama reissut lappuivat ainakin saarijarveldisten osalta, kun Eteld-Suo- mesta tuleva rautatie valmistui Pohjan- maan “rannikkokaupunkeihin asts ja maantie Saarijarvelt8 Mylkymaen ase- male myoskin valmistui lapilukennotta- vaian kuntogn v. 1993. Erdan vuosiluvun tiedan naist? Poh- janmaan matkeista, sila kuulin tsani kertovan viitisenkymmenta vuotta sit- ten, etta han oli silloin, kua ‘hanen isan- sa kuoli, vierndssa pelkkoja Kokkolaan ‘ja kun Saarifirven kirkenkirjojen mu- _kaan Esik Matinpoika Rams on tvollut v. 3855, niin on ainakin tama Mmatka ‘suoritetiu sapottuna vucHns. Pullla saaduilla raboilia ostettiin te- -tysti ruakaa, tautaa, lasta ym. tarpeel- lista taloustavaraa kaupungin kauppiail- ta. ja ndin siis tuli suoritetuksi »hdella tiella monta asiaa. VY. T-dres. roa om NIELO RAUTAVALA: naimisiin ja saaneet luonnon jarjestyk-. sém mukaan lapsia. Alussa tuntus keik- kiolevan hyvn. Suvet ja talvet menivat vaibtaeg vuoreaan, lapsiluku lisaaintyi kun kuskilla olisi asiaa sinnepdin. niiden mukana nelja#an. Vaime oli ter- | ve. nuor tydlaisvaimo, ja nries kulki Gt aad ‘= « . HE olivat joskus aikstiwan menneet ~-. Kéybi vaimo meni alos tapeema - sen palaten taas iltaisin tuvalleen. Eraanid paivand -- samaan aikaan, 4 kun kertoivat maailmassa olevan tuhan- sla Tvottimiai; kun Lontoossa tapahtui valtavia iyéttémien mellakoita, Ameri- kassa lakkoja. Saksassa fasistisia jouk- komarsseja — uhkaavia marsseja haka- Tistilipuin,.eraand paivdani. kun Brasi- liassa poltettiin kahvia. ett hinnat py- svisival korkealla ja Suomessa paukkui- val pankkien pyrkkivasarat pientilallis- ten ja makitupalaisten nurkilla, sellai- sepa atkana mies sairastui. He. mies ja vaima, asuivat perheineen erain kartanon maalla, alustalaisina Savenahossa kuraisten daipaleiden takana kahclessa ransistyneessa, vetol- sessu huoneessal Vaostkausia olivat Mies ja vain ahertaneet kartanon tois- si — yuokrakin oli pakko suerittaa tvalla. Mlutta kerran oli nies kyllasty- nvi ja ahtenvt kilametrien paahan teh- Lagseen. — Adbert. muta ianmti simoo, ayaa vie- ld pois. jas menet tehiaaseen, ali vatme hataill vt. — Sanokoon mité# sunoo, mutta me- nen. ~— Ajaa vVield asunnosta. — Ajakoon. . Nin ali mies mennyt tebtaaseen. Vui- mo nousi edelieenkin varhain aamulia — jo kelmen neljin aikaan -~— voidakseen kavda Jlypsamassa kuartanon lebmia. Taytyi jotakin yhteyitd pitid tahiin isantaan, suureen ja mahtavaan isan- idin, jolla oli rahaa ja valtaa. Hin oli mahtava mies, oli isannditsijana pankis- sa, sormensa olivat kiinni yhdessa ja toisessa asiassa, Fi ollut hyva uhmata hainta, ajatteli vaimo. Epa ollut hyva uhmata, MMutta mies oli ttsepiinen. Kavi teh- laassa tyossa. Lonta-aikoina suornti ta- lon. isimnalle tyolla vuekran taksvark- - kind, kuten torpparit ennen. ‘Mutta sitten mies sairastui. Vaimo ajatteli sydin varisten, kuinka euiman pyora tulisl] nyt pyorimaan. Elettiin pula-aikaa. Kafkkialla painet- tiin paikat alas, katkkiaila lyotiin tyo- liisia alas — nGyrtymaain, Kumarta- maan, matelemaan, tinkimaan omasta elannosiaan, oftamaan vastaan tyota vihaista palkkaa vastaan kuten atmuja rkkaan povdialta.. -. Albert, sano; vaimo. En tieda, kuinka myt kay. Puut ovat loppuneet, Tahaa ¢i ole ena’ ruokaan kutn huom1- seen ja manta sanal, etter lypsamaan- kdain tarvitse ¢naa menna. —Koeta menna kirkolle Lunnanto- mistoon, onhan nidden jotain tehtava. —Taytyy kai menni. Ihunnanioimistossa oli parhaillaan Ko- kous. Miehet istuivat poydioa ympanila ja tatkotvat ihmisten astoita kyimalls ja tuntieettomalla kokousvasaralla. Koy- hd vaimo seisoi ovensuussa vititynecssa huivissaan pieneo poikansa kanssz. — Lapsi ulos — ti tama ole lapsen paikka! tmskaisi pubeenpodtaja. Vaimon suu varahti ja pieni peeks hanen viereliadn vetdyty? didi turvalli- seen varjoon hatsien suurin stimin khatkkea o1toa fa ista. Gios! Puheenpobtzj2zn vasara narkahtr. —- Dos! —— Mutta Juotunen, ¢ris michista yTitti raubotttaa. Hao on Albert Ean- non vaimo... ja.. —- Anokoon kirjallisesti! . .; . kanssa itkien. Kunta myénsi binelle kuitenkin vahin jauho}s, margariinia ja silakoita. Puita ftuvattiin toimittas, Kéyhai vaimo kulki kotiin pain ja apsi hiinen vierellian tufjotti ihmeis-. Saan suuria talgja ja vieraita ihmisia. Etta kehtaavatkin laittaa viela. apsia, kun ¢ivat pysty niita elattimian, yhteiskunnan. ¥astuksiksi laittavat! jy-. Tisi suuren isinnin 43ni lautekunnassa.: Ja viel&é meneviit tehtaascen, eivethi: pysy aloillaan tyoti tekemiissa .. Mutta pleni poika ja hinen sisaruk- | semsa katselivat maailmaa pienen mokin liimapapereitla koristetusta ikkuqarun- dusta, maailmaa,. jossa heidan olemiassa- oloaan niin kovin sanain Mmoretitein. Suuri ja outo oli maailma... * al i Ajan pyura kierahii eteenpdin, Suvet ja talvet vaihtelivat. Pienesta. pojusta kasvei mies. Suuri isinta oli vanhen- tunut najautuen vapisevaan sauvaansa, Afutta hinen komea tafonsa seisol vha edefiecnkin patkallaan ja vielakin hanen Surmens Oval mukand monissa astots- sassa, Lontoossa. USA‘:ssa — Jamakausi sanottiin. Inhimillinen vusaus el pys- tvici sii potstamaan. Taloudelliset re- surssit. mi kuulua asiaan. kehitys ¢1 muti, tima on valttimatdnta, sclitti- vit Hhavin kirjottuksin sanomalehdet, joiden tehtavanid oli saattaa thmiset jal- leen noyTLKst. — Na§lka, ajatteli potka ja muisteli lapsuuttaan. Naika, sitaé ei ole kaikki- alla, Naika. jota yritetéin ruokkia val- heilla ja keinotekoisiila selityksilli. Poika istui péytansa aaressa ajatelien ‘Aikakausi on muuttunut, han kirjoitti padittavaisesti. Nalka ei ole enda mah- titekija, jonka avulla isinnat keppinsa avulla ohjaavat ihmisten elamaad. Jo- kaisella ibmiselli on olemassa elimisen gikeus. Valheellisten kirjottusten sijas- ta on irroitettava letpad, lemad, jota maa meidin tyommte kautta antaa. Tyé- ta thmiside ilman keinotekoista rahan- saalistusta. | ‘Prien simisilmainen porka: seisai miet- tivdisend nojaten kirjoituspéytiin kat- sellen isan puuhia- — ]s4, sanoi hin Juottavaisestt. — Mita, lapseni? | — Kun mina kasvan suureksi, katkat- sen Iohikdarmeen paan.. .- — Niin lapseni . . . Lohikaarmeelta on jo monta paita katkaistu. Kun me vain puolustamme yhteisvoimin vapaut- ta ja rakennamnv ,ihmisten onnellista tulevaisuutta, niin viimeisetkin sen paat katkeavat. Mene nyt sanomaan idille hyva yotd ja mene nukkymaan. Tulee vield onneilisten thmisten aikakausi — onnellinen ja tyontayteinen. Nuorukainen sai korkean kunnisamerkin | _ Comoxista, B. C. kotoisin oleva 15- yuotias Robert T. Walters sai askettain toiseksi korkeinumtan mitalin, mit brit- tNaisessa valtakwtmassa annetaan stvil- li-ihmisilie, nimittain George-mitalin. Poika sai mitalin sen johdosta, ctla hin pelasti loukkaantaneen § lentijia malavasia pommituskoneesta, joka pt- ti .maskan Waiersar asmmnon lahetla 1952. " Vusi subde ihmistea ja kansallisuuk- sien valilad kasvea. Sen nimi on veljeys (ja setast on — yhteistyo. Sivu 7 die oe pe : . “a Wis bin es mi Ait ee. ee i a ae ayo — 4 Cee . J J r i 1, ee ee : mo. al ise ars Rime iit ersten ar ra at . wR