ee ‘Siva 2°. ,

iu ae a Py Fle vee eae ee eens
. : : an sae

“INDEPENDENT LABOR ORGAN.
“OF r PINNIGH: CANADIANS |

(LIBERTY) tablished, Nov. €, 1917

Biltar: We Eklund _ : Manager: E. Suksi
Ane “Telephones: Oltice aati: — - Editorial: OS 4- 4265 - an
| Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and: Saturdays by Vagaus

: Publishing Ce. “Ltd, R107 Elm: St. West, Sudbury, Gatatlo; Cunade.

| > Malling address: Box 69
* favertising rates upon application; translations tree of charge.
Autititzed As second ‘Class mall by the Post Cifice Department, Ottawa,
Fo ‘aa for paymient of postege in cabh. |

|  TILAUSHINNAT
‘Casiadhasa! 1 ve. +200 $ kk. alae : :
, al di. : .

“¥APAUS

a

* ‘Avi 6506 Rk. 525

oo ‘Canadan. eri + kénsallisuustyhmien neéuvaston | toimesta on
| lahetetty kansalais- ja siirtolaisuusasiain ministeri Mrs: Ellen
Faizelough’ile avoin kirje, mita levitetian mainitun jarjes-

vailipiirissé, : - |
3 Meidan rnielestimme se on érittain ajankohtainen ja tar-

- “ked kirje, jossa esitetyt kysymykset tulisi asettaa kaikkien
, chdokkaiden vastatvavaksi. Tassd Kirjeessa sanotaan:
“Arvoisa mrs. Fairclough: |
: “Teidain vaalipiirissanne on asukkaita, joilla ei ole dani-
oikeutta kesikuun 18 paivand pidettivissi vaaleissa, Se oi-
hens on heilté. kielletty.. Tuhansilla muilla asukkailla on sa-.
” matilaisia -ongelmia miltei kaikissa - vaalipiireissi, Joissa on
Tumsaasti - ‘slirtolaisia.
Viisien ja useampienkin vaalien. aikana -he eivit ole
kertaakaan suaneet nauttia tasta. vapaudesta, :
“Heidan joukossaan on ensimmaisen ja toisen maailman-
sodan.- -yeteraane] a. -
~ !Heidin lapserisa ja lastensa lapset ovat Canadan kan-
salaisia: yhta hyvin kuin. muutkin, Monet heista (aanioikeu-
-dettomista) ovat Canadan nudisraivaajia! |
“He ovat niita ibmisia, jotka ovat ofleet riittavan hyvid
tydskennellékseen ja taistellakseen Canadan hyviksi — mut-
ta .kelpaamattomia aanioikeuden saanttin!
soa Te tiedatte heisté — silld Teilla on cllut jotakin teke-
: mist sen suhteen, etta he ovat nyt toisen juokan canadalai-
sid. "
“He ovat potiittisen diskrimination uhreja: Teidiin ohjel-
manne uhreja; mrs. Fairclough, kansalaisuus- ja siirtolaisuus-

asiain ministeri. — ,
. -' “Se on ohjelma, miki on ‘taydellisessi ristiriidassa oi-

keuden ja demokratian oclemuksen kanssa. Perustuen ennak-

koluuloihin ja lahkolaiseen kithksiluun, se on asiallisesti Pur
huen poliittisen vallan vadrinkayttéa.
| “Se on poliittiseen. kiristykseen elka Oikeuksien lain pe
: rusbikeuksiin perustuva ohjelma. |
“Me haastamme Teidat osoittamaan voidaanko Kkansa-
lalgbikeuden kieltaminen: missaan ndista tapauksista oikeut-
tas kansallisten etujen perusteella! :
.«"Tosiasia on, etta nama diskrimination uhrit eivat ale
koskan olleet, eivatka: ole nyt ‘Canadan ‘vihollisia. Painvas-
‘toin; a8rimmiisen suuren’ vaaran hetkella he clivat osana
maamme mainehikkaasta sotaponnistelusta ja asevoimista! —
. |uirka: erilaista onkaan Teidin kohtelunne sodariaikai-—
siin, vihollisiin nihden - . Miten Te voitte selittaa sen kun

v4 Pav ewes ee evey VON e ees

: Tilting, eat 12 p. = Tuesday, June 12, 1962) =~

1 vk. 49.00 6 kk. $4.50 4]

| | Jaénmurtj ja Lenin
= |osoiftautunut.
‘eritfain hvaksi

 tén.toimesta mrs. Fairclough’ n vaalialueella, Hamilton West

re a= — o_o 7 oo

Veeeevey

: srry MA fh
_PAIVIA

: Charles Helin, Kapuskasing, Ont.
tayttas keskiviikkona, kesikuun 13
piivand 76 vuotta.

.. Johanna Pennanen, Fort Arthur,
Gut. tiyitei perjantaina. kesdkuun
15 .piivind 72 vuotta. .

¥hdymumne- ‘sukulaisten’ ja ‘utia
Vain ohnentoivotuksiin, ° ;

Murmausk. Alomivdisiaisen

jéanmurtaja Leninin: kapteeni sa-

roi vilkonvaihteessa, etté hiinen
aluksensa kykenee kulkemaan mi-
hin. tahangsa Pohjoisella Jéamerelli
mink aikana vuodesta tahansa.

Kapteeni Boris M. Sakolay sani,
etth . 16.090 tonnin Lenin kyvyi to-
dettiin ¥.. 1961 kun siiti tolj en-
simméinen j#inmurttaja purjehti-
maan arktiikassa niin syksy!li kuin
talvellakin kulkien niinkin kauaksi
pehjoiseen kuin 31 leveysasteelle,

¥k3i Jaivan syunnittelljoista, AL-

‘|seny N, Stefanovich, joka toimii
Jatvan ehsimmiaisend peramiehenda,

Sanat, eta. Jaiva oli. oscittautunut
vhta hyviksi
Sen se on todistanut silla, ett sil-

li on kuljeteitu 30,000 meripenin-

kulmaa, joista 20.000 jaissi. Mr. Ste-
fanovich sanoi, etth Jaiva on io

-maksenut fakaisin useampaan ker.

etta ka-
voidaan

taan hintansa. Han lisasi,
kemuksien -— perusteela.

odottaa jotta seuraavatkin Neuvos-

toliitessa rakennettavat jainmurta-
Jat tuleval olemaan atomlvo:mal-
sia.

Laivan upseearit keskustelivalt
nein 30-ulkormaalaisen sanomalehti-|
miehen kanssa, jotka oli Kutsuttu |-

‘Tyhden -piivan edestakaiselle mat. | Kijain etujen turvaamiseisi. Se@uria-

kalle Murmanskista, jota laiva pitaa | | ¥issa kysymyksissa:
|

kotisalamanaan, .
Muutamien paivien  -Kuluttua:
jaanmurtaja Jantee kolman nelte |

wuotwiselle - viisi kuukautta esti: |

| misekel ja sosiaalisen turvan ‘py-

| SOSAALITURVAN PERUSK CRIA

‘| mignon perustuttava lain turvaa-

:-siaalisen cikenden. tuonustamiseen
jokaiselle ihmiselle, joka sag tai-

kuin odotettiinkin, | $4!Faanheite. on.

. I . I
ve nn eee ee ee Se a de pe
TT ab gD pe ete les

=o a
oa

Moskovaisa’ ‘viline Joulnkarassa
plidetty Ammattiyhdistyaten + ¥.
maatimankengress! terottan, ettii .
ammaltiiiiittojen je ' tyiliinten
tulisi ponnistella ja tehda entis-.
ta enemman aloltteita kehittyuk-
seen Gimin peruskirjan y2atinrus-

ten ympirillg tyaldisten. yhitenils- |
ta taisielua ‘elintasonsa kohotta- |

Petheavustuicset |

‘Perbeavustusta on mydnnettiivl
kaikkien Jasten sek# muiden huo)-
Jettavien. osalta ja niiden tulee olla
mibraltdin sellaiset, ett# ne tur
vaavat ‘perheelie kunnotlisen: étin-
1ason ja mahdollisuuden lasten kou-
luttamiseen, jotka sen hella ¥oi-
| vat nauttia julkisesta varoista aak-

settavia avustuksia (ilmainen, ‘fhuo-
tenpito lapsisia sishoppi- ja myisea
tarkoituksenmukaisissa Jaitokslssa
vanhempien ‘toivomusten Tausaises-

_ itmainen opetus. kaikissa - hour
iuissa, opiskelustipendit jne.)
Tyttapaturmat ja ammatticairaudet

Jokaist2 tytipaikalla tyin yhiey.
dessi seki tyématkalla sagnutta ta-
paturmaa -on pidettavd -tydtapatur-
raana ja siihen on Imaksettava tivsi
korvaus. —

Liukérinhoito, proteesit, kunteut-
tuminen sek koulutus uuleen am-
maitiin, johon liittyy takun byopai-
kan saabnista, on .. firjestettava
meksutta ja rajoituksitta, Mikali
kyseessa on vallaikatten tyakyvyt-
timyys, on raha-avustukset makset-
ta¥a LRaKarinhnoiddgn ajalta siten
etta ne takaayat tyontekijdille .sa-
man. elintason kuin hanelli ali ai:
kaisemimin. Mtkali on kysymyksessd
pysyvi tyéttimyys, joko osittainen
tai tivdellinen, on tyontekijalle
maksettava elake, joka Jaskelaan
palkan ja tyokyvytiomyyden asteen
perusteella, Mikali on kysymykses-

rantamiseksi, |

Sosiaatituryan, perlaatteet: coat
. Todeilisen:. sosinaliturvajirjestel.

man perustavaa Jaatuz olevan so

meentutonsa tyistiin~ja joka tila-
paisest) tai pysyvaisti ei vei tehdi
tai ei kykene lekentiian tydti seki
hiinen perheens§  jasenille ilman,
etta hanen tarvitsee milliin tavoin
asallistua . timin turvan- ranoituk-,
Sen,
Sosiastiturvajirjestelmin tulee
taata tydidisile normaali: loimeen-
tulo joko raka- tai luontoisavustus-
fen muadoessa Rahatia. suorjtetta-
wiey avustusten mairat on tarkis-
tettava elinkustannusteg,.palkkojen
kehityksen ja tyildisten sek hei-
din . perbeidensé vittlimittimien
turpeiden perusteella, inainen
taatiava katki#le
tydlaisille, ja heidin perheiileen
‘joko valtion lerve ydenhuollojar jes-
ielman tai sosiaaliturvajirjestel.
man toimesta. . : si pysyviinen osiltainen tydékyvyt-
‘Sosiaaliturvan tulee ksittaa kaik-| tomyys, tyintekijan tulee elékkeen-
ki sen alaan kuuluvat ~tapaukset | ga lisiiksi saada nyokyiy lean vastaa,
niiden alkuperdsté dai syysti itp. | ¥aa tyote. |
pumatta, kuten sairaus, ditiys, inya- Ammatlitautien osalta asianomai-
liditeetti, vanhuus, tyétapalurmat, sen henkilin tulee saata korvaus
ammathsairaudet, perhesvustukset, ensimmiisests sairauspiivasta Ju
lyotfomyy¥s ja kuclema, ‘kien, vaikka toleaminen. armmuatti-
Sosjzalisen tilanteen | ja tyaolo- i taudins: tapahtuisikin vasta mya-
suhteiden puitteissa on ryhdyttavi! hemmin. Ammattilautina pidetaan
‘tehokaisiin loimenpiteisiin tyinte- | jokaista: tydalosubteiden: epater
Pane eaie johiuvaa (ydntekijin
lerveyden hairiots,

— terveydellinen ja Sosiaalinen Kaikki ammattitaudit on Kirjat-
aan ibyeieata toiminta. . tava virallisille naita tautia varten
— lyohygienta ja -turvadlisuus. | jgadituille Jistoille ‘ja nail Listo-
— dikes tydhin, tydpaikan Saan-i ta an aika ajoin taydennettiva ja

disitlava nihin undet- uusien Cua-

ville matkalleen avaamaan jaivaus-' Win seki taattuun vahimmaispalk-
reitteji, joita myéten kuljetetann | | Kaan, |

Siperiasta. lautattavaraa, Samalta| | — palkalliset lomat
laiva Varustaa aultomaattise: skatie- |. ~~ -asunlo jue. .
dotuslaitteet | pohjoisessa, - joita jotiy utiteltaisian taislelua puutet:
asennettiin jadlauttoille v..1961, | td vastaan parantamajla ‘ tyonteki:

jain ainecilisia’ ja sivistyksellisi
Pommeja rajahteli

wiesuhlenta sek’. turvattaisiin her:
dan toimeentulonsa.

Saslialituryan lulee koskes kaite|

kan kidytdsta aiheutuval sairaudet

+ Jnovalideetti ja vanhuus

‘Invatidi- ja .vanhuuselikkeita on
myinnetGivd ja vanhuuselakkee-
see olkeuttiavaa ikrajag alennet-
tava. |karajaa lulee. atentaa enem-
man naisten ja sellaisten 1yénteki-
jain osalta, joiden tyo on raskasta

betanterss
rapt, ee * . vee -

ari $6 “tava, fiapehe ‘Hittivin tol

imeentulon, kunnes he saa uudel:

leek tyitd, sekii ikkiille . tyiiliisil-
le S1iHER - suaka, Kunnes- be: aaavult
tavateliikeiiin,

Riinaltaehkinccvat tolinenpitest

Sosiaallturvan tulee edistSa ter-

veydellisti. ja soslaalista: laatia gle

Var enmalta’- ‘ehkisevse tolminteas.

Tati tarkoltusta varten on luotava

‘tapanksissh estia

eriliiaji--elimia seki, kaikilla  mabh-
dollisilla Muilla ‘toimenpiteilii to:
teutettava:: tydpaikoilla ja--myuaila
tyOnteki jain terveyden
valvontaa ; fa alten. turvattava het-
diin lerveytensi. ; ,
Tyobyglenla ja -turvalllquus. ney

Tydntekijzin : yaliizemat - terveys
ja ty6turvallisuuskemiteat ja -val
tuutetul, ioilla on riittivit. toimeen-
panovattuudet, -en nimitettivd jo
kaiseen yritykseen ja kalkille. tyd
patkoille edistimiin yhdessi am:
matintarkastajain kantssa tehokkai-
ta tyéolosuhteistin sopivia torjunta- |
(dimenpiteiti.
Tyoalka

Tyontekijain terveyden § {urvaa.
Mminen sekz tarve rajoitisa eriissa
tyottiimyys . ja
erottamiset vaativat tyéajan lyhen-
lamisla asterttain ansicita alenta-
matta. Joissakin tuetantolaitoksissa
ja toissd an vilttamaténti tydnte-
kijiin' terveytta | silmallapitien
myontaa Yiimadrainen
tyivuoron aikana.
Palkalliset lomat

Kaikiila. dyéntekijdiiJa on altaya
cikeus palkalliseen. vuosilomaan,
jonka yahimmaispituus on taattu,
samoinkuin mahdollisuudet kaytthi
se 1aysin hyvaksi. Lisdlomia myér-
| netdin palvelusajan ja tytn laadun
perustcella {vahingolliset fai ras-
kaat 1y6t sek Jisaksi nuorille
lyontekijaille ja nize, jotka paran-
[aval ammattitaitosan.
Asunta

Tyolaisille | ja heidiin. perheilleen
on variltava virhtyisat ja terveelli-
set asunnol yuokrilla, joita he pys-
tyvdl maksamaan, otizen huomioon
heidin palkkansa ja elinkustannud-
set. Asunlaavustusta voidaan myén-
tad huoilettavana oleyten henkiloi-

ne
Peete

vaDpG usrintaiia’.jirjesti
Pidatetivien henkililden. ilmottetaan

ee pee oa,
TVSEST ERY

ero.

rfid
roa. oF

- " a Le
nine -

_ ‘Franeon ‘tunnit ovat netut

Madrid. — -Espanjan mollis! om vil-

me vikolla pidatiinyt satakunta
yasemmiston

kannattejaa yhdyt-
teen koko tear. khalttaviiin toimin-
taan Jaittomake: juitstettua "kansar
. “yestaan,

-OREVALE Sarjestin “fehtale taf” Aktll
‘vigia : jkaerdi. - |

jatkuvaa |.

Ueeimiat piditykceet on | -suorltette
Madridiash, Barcelonassa ja Astorian

:} maskinnena. Plditettyien joukosia

on ‘23-"yotlas - Nicolas Sartorlus, 4on-

|

lepotauke |
. /Barcelonan ja

it kerrotaan . “Rekelnecn" wuden ¥i-

litys#lakkojen meneteLmin.

. Luptettavista - -Hihtelstii Madridista
jimoltettiin vilkko sltten masnantal-
lltanga, ettA Expanjan . tledotuaminis- |.
terl ol}: miarinnyt ‘kalkki radlonse-
imiat lopettamaan tolsialsekst jywma-
lanpalvelucten iihettamisen sunnun-
‘| taigin. Tolmenpiteen sanottiin joh-
tuneen eratin jeaulittapapin dzket-
iin “‘Barcelonan kirkessa plidmaAsth
saarnasta, jossa hin Kiislite’l pad-
asiassa Soslnalisia kyeyinry ksi. Bar-

celonan radion Whetye ketkaistiin.

| Puoliviralllsiata  lahtelsta Madridic-

ta Lmoltetti maenantal-iltana, et-
[i Espaniossa oli maanantaina ia-
kossn vielA 3455 henkiled..Ndista 1-
555 olf Asturian migakunmasse, 1,000
S00: Bilbaen alueella.
Leridassa, -Kata'oninesa  tydlklset
flivat maanantaina lakossa neljisré
nienessi kalvoksessa, Kahdessa -kai-
vokseska tilta ryhtdyttiin Jatkamaati
yahin myibemmin Ja viranomaiset
ulkivat -kaksi. muta. Pidltykald |
euoritettiin.

FRANCON TUNNIT OVAT
LUETUT

Lakal dulevat jathumaan i
Franraa vastaan tabbistyra [ke
rolmiistumaan, Nala ennusian ent:
traavaltaleinen keorgall Juan Mo-
deste, joka on- Suomessa miuuta-.
man piivin alan sioialalsen Fs-

1 pangan komliean vieransha Ken-

-Paall Modesto, Joka asun ja tyia-
kentelee Ranskassa o. 140,000. moun
pakolaisens olevan maaan lehenss

den lukumiarin perusteella

VERRATON RIEMUJUHLA |

Helsinki. . _- tervetuiaiskonserttels | ensimmialnen piv: onkin tervetu-
ert puolilia jublaliisesti korlstettus | llalipaiva. Sunouniaing cdheinkkuun
Belsinkla; varikas kansakuntten ktl- | 29. pliivind= ovat festlyaalin vlralli-
kue kaupungin halkl Stadionille fez | set avajaiset, Jotke tulevat “ylitta-
tivaalin avajpisjuhiaan, raketteja ja| madam kalkki odotukset Ja. tarjoa-

maan. runsaln mitoin Dayltelta nuo-:

| taveii’ on vukunittnnut: cits, tt
nyt kiytnied, ofevat Inkkoliiikest
‘avat lylenect Francon orncrneee

“Feimalle, Jeeta palit takatsln va
“ole.

ey

_Lakkolllickeet, jolden suuri: ‘vols

‘ina, ox. fo. ‘tyrehtynyt, elvis: ale: pags
t, ‘Tain Sarid, WEaR Inkkelike:

apanee fiikkakuonalta ‘totsetle ja

tuotwhtolaitokseata talselle... sllttyen.-
Asturiassa, - jobsa’ lakko Warsinaicena .
suurlakkone . alkai,
(sila * ‘palnute Tmelkolsema’ ‘mitia-
Kaavassa. Suurl asa. kaivostybldistata ”
on sranut palkkolhinsa : 1 prose.
if’ korotuksen, ‘nbita slelli, mined

niin: ¢f: ole taita, jatkuvat lakot. Eal- -

vostydldisten -palkat ennen lakkow
olivat 45.87 pesetna piivalla (poses —
ta 5 tive 43 penniat . Ja slellé missa

om tapahtunut' oa

14

I2kko on. saatettu pai tikseen ofat —v

palkat nyt - 85-00 pesetaa. Maatyé-

ldidten palkat, ‘jotka ovat olleet af *

45 pesetaa, ovat lakkojen avulla.
nousss et §0 pesetaan, — |

" Kebraalt Modeston

tledot- ova. €

a4 mt

muutaman pilvdn- vanhoja, hin on |

faapuout maahamme Tukholmasta,
Missi Wutlsten saantl -Espanjan ta-
koista ‘on yhté hudnoe kuin THAIIAY*

| Mutta’ Espa 44] assa el

omAat ‘kysymys palkoista Ja clinta-: ..

ensta: joka on .Eurespan alhaisin.:-'

Rinnan tydtilsten | kavissa ovat vaste .

vinndtsa katkkd vilestikerrokset.

van “'erlkoleta gar  yastarinaease
-nayttelevit  slvistyneistén
jotke: arofsta agemistaan huollmatta

ovat: julkisestl protestoineet Francon. :
Jowkossa’ an" ~

jacjestelmiii ‘vastaan.

fasenet, ....

sadgiitain Fllopptialts, eymunentttdin- vs

Kirjathjoita Ja fledemieh!a. Politttl- .. ae
ten vanklen fuku joka ennen lakkoja-'-'-

oll turatkunta yksin Burgosin kes- -.

kusvankllassa,

tyolilsla on pidaletty. Myiis. opel wc

tiopuchielden, pukosta maanalaisten;
keskupudessa on Fhteistyh lujempag
Kiatn koskaan ennen, Juan ‘Wdodesto: ~
Vakuuttaa ja ‘kertoo, etta mami eft
vastarintaryhmit pitiveit. oukSk ue
it. palvana ¥bteien GKOUKsRO. : Murs <.
kang ollvat “parlamentaarisista mc
narkisteists" ja “Eanzan monarkis-
 otcta™
Kalick oppostticpuolueet el: ryhmat.

1 Kenraail Modesto

oh

uskoo, omasta.”
sotllasasemastaan huclimatta, ete _

on lakkojen alkana- 7
kasvanut, kun seka yHoppilaite eta

vallantiirto’ ° Espanjasta, ’ tépalibia ~*

tauhanomeatsestl Oppositio on wol-
makas ja’ kaikklel’e ulottuva,” ttt

ole yes!

altaen kommuniatethin asti "|

Pua riper it tha faba pete alan he
} vee ELST ECT RETR TTT VME a

L

27
ee ane oe

| kia palkkatyéntekijoita {mukaan- \tai terveydelle haitallista. Invalidi

1 1 & ¥ilreji juH-
jluettuna maatydliiset, koliapulaiset ja vanbtieselikkeen vihinindigmiid- Iimapatojen kuljettami ji j

lapafkan yUd, taynna yilaty kel ole-

leniomenetelmien ja wuden. leknii- |
'.. katumattomat natsit ja sotarikelliset, ovat ‘Sagnget~Canadan |

‘keskella Madridia

risol ilontaytelsesté kansainviilises- | armeijakin saadsan’ sen avulla. tol

katisalaisoikeudat? |
sin Todellakin, Tniten? ©

“Vai onko yhteenveto ilmeinen:. etta Te ja teidan halli-
titksenne on ‘pehmed’ fasismiin nghden?

-"Hamilton West vaalialueen asukkaat, yhdessa katkkien
niitiden canadalaisten kanssa ovat oikeutettuja saamaan vas-
tauksen joihinkin niista kysymyksistd, mrs. Fairclough.”

‘Kirjeen on allekirjoittanut Canadan kansallisuusryhmien

: neuvosta (Canadian Council of National Groups) ja sen toi-
mitsijat: Fino Laakso, presidentti, M. Lucas, sihteeri ja M. J.
Sago, mainostyon johtaja. '

“Yhtyen varauksettomasti tassi avoimessa kirjeessi esi-

tettyihin kysymyksiin me haluamme ilmaista toivomuksem-
me, etta samantapaisia kysymyksia esitettiisiin- sadettain ja
juhansittain kaikkien puclueiden. ehdokkaille kautta maan.
Se Soidaan: tehda vaivattomasti ja tehokkaasti allekirjoitta-
tnalla kansallisuusryhmien 3 euvoston toimesta levitettavat,
tatd asiaa koskevat kortit ja lahettimalla ne kunkin. vaali-
- alueen “omnille ehdokkaille” niider puclueyhteyksista huoli-
matta. Lahettikaamme tallainen kortti katkille- ehdokkaille,.
jotta he saavat tilaisuuden ilmaista julkisesti mielipiteensa

Rita diskriminaticsta, jonka johdosta tuhansilta rehellisiita -

_ ihmisilta-on evalty seki kansalaisoikeudet ettd Sanicikeus.

Te |

r

3 TYSVAEN EHDOKKAAT ETUTILALLA

Muutama paiva..sitten. kiinnitimme talla palstalla. huo-

micta Trinity-vaalipiirissa- Torontossa -kommunistisen pue- .

lueen ehdokkaana olevan Leslie Morrisin mainicon puhee-
seen kansalaisciketksien puolesta ja. viimevuasina harjoi-
tettua poliittista diskriminatiota vastaan. Se puhe iski-suo-
raan naulan kantaan tissi tarkeissa asiassa.. |
: — Tanadn. volmune Uomielin ‘kiinnittaa huomiota Calgary

| Nocth’ vaalipiirisaa : olevan. Uuden demokraattisen. pudlueen
ghdokkaan Harry Popen. Brantonissa, Albertassa \ pitémaan
puheeseen samasta -asiasta. _-

| - Imaisten miélipiteensi kansalaisnuskysymyksesta mr.
‘Pope sanoi, etti kenéltékdiin, joka on asunut Canadassa. 5

|  Britotta ja ioka .anoo kansalaisoikeuksia, ei saisi kieltaa naita

oikeuksia ilman, ettei samalla sanota minkd syyn perusteella
, Ja. miksi kansalaisoikeudet on kielletty. 3

Jos kansalaiscikeudet kielletaan, sitloin pitdisi “enoialla
‘olla oikeus vedota asiasta oikeuteen, aing Canadan Yiloikreu-
‘teen asti”, sanoi mr. ‘Pope. | so

: | Tami olisi todella jo Suri parannus tilanteeseen, silla
: enykyian ei viranomaisten puciesta anneta minkaanlaista se.

-)itysta ‘siita, minka vuoksi kansalaisoikeudet on kielletty — .

jajka anojalla ‘cole ‘mitéin mahdollisuutta vedota. kansalais-
; “Ja siirtolaisasiain ministerion mielivaltaisista paatoksista.-.

3 Mité me. tarkoitamme sanoa on tama: Niissa vaaleissa ei
‘pitdisi antaa yhtdin ainoata dinta sellaisille “mustille” eh-
{dokkaille, jotka eivat avoimesti puolusta nditd poliittisen
‘védrinpeluun uhreja: Vain - +yovaenmiehet ja naiset, joiden
‘puolueiden ohjelmassa ja puheissa tuomitasn ‘tama poliitti-
inen diskriminatio, ovat ansainnest hyvaa tarkoittavien ca-
nadalaisten tuen ja kannatuksen naissa vaaleissa.

whe,

alymystay .taholla.

| kausityiilaiset, lilapdistyélaiset, ko-
Madrid: — Kaksi-“ketitekoista” -tona. tyéskentelevat, ammatlioppi:
‘pormnila rajabti ~ Varhgio perjan- | Inet jne.}, pienviljelijgita, | ¥uoksa: |
talaamuna Madridin keskusdassa  viljeligoita ja muita omalia
olevan. pankin edustalla” aibent.
laen Hevta. vaurioita. .,
Pankip omistaa yoimakas kato- |
linen. farjesia “Opus Dei", Jaka-
on ashkettiin saanut dsakseen,
jyrkkaa arvostelta Espanjan ¥5es-
téltd, erilyisesti ylieppilalden ja

vapuiltenk ammatlien harjoittajia,
opiskelijoila sekd itsendisiz tydn-
tekijoila samoin kuin kaikkia niiti
| jotka ovat - - fyysisesti tyohdn kyke-
némaltlomia,

Mikdli .an  olemassa
| avustusjirjeslelma ‘sellaisia henki-'
H liryhmid Warten, Joita sosiaalitur-

Kolmas pom é@] rajantanyt ja
iva ei koske, se pithd astertiain kor.

armejan insindcrit tutkival’ par-:
haillaan saadakseen selville. alike} ¥4#'4 sosiaaliturvajacjestelmain.
se Samaa lyyppia kuin Madridiss: ,|. Olkeuden sosiaalifurvaan tulee
Espanjan sotiaspappien paimajassa| Ala sama RaikiJle riippumatta ro-
kaksi paivda silten rajahtanyl pom- usta, kansgallisuudesta, uskonnos:
mi. | ta. sukupuolesta ja idasti.

Frait. piirit Madridisea ‘arvelivat.: eroa ti saa olla ammuatin pérusleel-

Jetta pommit saatteivat olla Direetio: '4 ¢ika Julkisen Ja. yksityisen Sekto-

Revelucionario Jberico ge Libers- fin valilla.

cienin {DRJL) asiamiesten asetta- Rahoitus
mia. Mainittu liike on’ masnpaossa “Sosigaliturvian rahoiluksesta. vus-

olevien espanjalaisten, ja porlugali- Idavat tyonuntajal tai valtio tal mo

‘| laisten yhteinen ja se Vastustaa lemmal-yhidessa ilmun etla tyénte-
Franeon *# Salazarin haltituksia.

kijan on osallistuttava sen kuslan-

Paikalliset ainekset
myos olla syyllisia- rijahdyksiin. tuvat sosiaaliturvan rahoilitkseen,

Nami. ainekset mahdollisestixolivat |.voi kysymyksessa olla vain véliai-

| jarjestineet réjahdykset syventaak. | Kainen jasjestely ja tyénlekijdiden

Sten reamatzts-Katolisen kirkon ja on tojmiltava sen poistamiseksi..So-

tyol- |
(gan muaty vibjelevia, kasityblaisiay | kunnollinen

sulkinen |

Tan, .
palkan perustecila. luJee taala elak-.

‘joka Jashetaan tyéntekijan | va enlisten fesLivaalikaupunkien - tere

, vehdysseremonia, . kalkkien maan=

keensaajalie Ja hanen perheelleen ; osien uorten ohjelmaesltykata, 700—

normaalit
#lintasa.
| [nvaliidielaketti.

vahimmadismadrasla 86 fyysisen

jay

-elaminolosuhteet Seka aod suomalaisnucren tanhwesitys, Jo-

lhon-lopucsl yhtyy vielA kalmisensa-

tulee korottaa: taa muiden maiden tanhuujaa tans-

slakseen TIROT1BON elaminiloa Ja pau-

amattitaidotlisen lyokyvyn menetla” hantahtoa iimaizevan kansainvalisen

misen asteesta rippuen.

‘HKuolema ja jalkeen jdayien eclake
Kuolemantapeuksissa . on - my ON.

nettava rifitava hautausavustus, 50-

ka peittid -hautauskulut. Jaikeen- avajuispaivd, 28. ja 29. 7..

ystaxyyden jenkah .—-— tissi vain
eraitd pilrteita aiitd elamysten run-
salidesta, joita festivaalin &aksi en-

Simmaisti = pilvadé, tervelulials- jp
tujevat

jaiville ¢{puoliso ja lapset) sek! tarjoamann. Festivaalin avaus tulee.

muille huollettaville on myonnetta- | olermaan tilaisuus,

jonka vertaista

va elake joka takaa heille norma irletiujuhlaa Helsinkl ei viela mil-

lit elinmahdollisnudet.
Oikeus tyohon ja tyottomyys

loimkean ole kokenut, cercottlin fes-.!

ti yatineyydesta ja kaikkien maane : mettomaksl _. sitten ‘ut. se aiken ta r

osien . Zansalllsigta juhlamenoista, - ‘ Jee.

on huomatteya, .

Albanian vaalit tahdenldi, ettd, palkkaliikketssd on.

‘Nerina.’ — Albanian’ uulistoimis- vaadittu paltsl - patkkojen corotusts

tan ilmoituksen mukaan -dinesti | ™¥6> Jakko-olkeutta Ja olkeutta am- .
Va-
vaaleissa. Tima merkitsee,- ett aé- fhemman tuntiettua tHADE sen. sijaan.

429868 albanialaista tk. 3 paivan|."alilliseen . jirjestiytymiseen.
on. ett Esnanjan Raivokset jcilta

nestyaprasentti oli 99.99 Kaikki
lakkoilike lmrith plleyun, ovat ‘Fleensi

haljituksen tukeman demokraatti-

Juan Modecta / .

sen rintaman 214 ehdokasta tulivat ulkomalsersa -omistuksesaa, pafiast-*

¥alituiksi. ‘RSS itl ‘antilaisisss kislesis .

211 Albanian 214 - ‘vaalipiirist
Zdnestys ali LOO. prosenttista. Uutis-

taimiston. ilmeituksen, mukaan nyt S Td PRL GLAS: a ; |

Saavutettu | dnestysprosentti oli

Uvaationjelman valmistelijain tahol-  “korkein kansanvailan tultua ¥2i-

Perustuslain tar muun iain tulec ta,

laala: oikeus tyadhdn kaikissa mais:

Latantal heindkuuno Th. piivd, jo-

sa. Sen tebokkaan soveltamisen on |), jo jasketaan cnsimmiiseksi festl-

fantiava tyotk seka taattu vahinm-
maispaikka kaikille tyoutekijoille.

Tyéttimyystapauksissa on jokai-
selle tydittémalle myinnettava
korvaus jokaisesta menetetysti tyd

ttunnista tai piivdstd hanen todelli-
saattoivat| Muksiin, Mikal: iyontekijat osallis-) 9, palkkansa perustectia s siten, et- | kolstunnuksensd Ja himitykeensi, i

Espanjan hallituksen. valist# risti-:
Tiltag, Samat lahteet aryelivat.

“Lentavid Iautasia”
nahty Argentiinassa .

Buenos Aires Arpfentliinan
¥idpuclelia ilmoitetaan = ‘naéhidyn
eraitd tunteméttomia lentayia esi
Heita, Jatka olivat juko sikaarin tal
lautagen. muototsia.

Esinéii oli .nghty-melkein- sa-

/Manaikaisesti ' paikoissa. jotka - oli-

vat hoin 6,000 kom: ni paassi TOIsis-
faa,

: Kaksi riippumatona sanomaleh:
fea La Prensa ja La Nacion ‘ij:
moittivat tapauksesta, jonka todis-

_tajina oli ollut useita -henkHiia,

Esinetten Sanattiin liikkuvan. no-

‘| peammin kuin mikaén maanpaalli-

nen koje, mutta hitasymmin ‘kuiz
meteoriitti, Esiriest liikkuivat poh-
joisesta etelagn.

La Nacionin mukago Santa Rt
sassa alleet silminnikijit dandivat
nihneensd oudon néyn, joka mu
dostui G—7 jiikkuvasta ja. harvi-
naisen kirkkaasta: esinensti, jotka
elenivat taydellisen’ muodostelma
na ‘pohjaisesta atelian.
ovat olleet eritylsen korkealla. La
Nactienin mukaan kaikki esineisti
saadut tiedot eivit elleet samani-
[aigia,.ja sé jatkoi, “ella kakkesta
hualimatta ali ilmeisti, etta” Ar-
gentiinar taivaalla pli-nihty—ou-
toja esineild,

‘Esineet,

‘ siaaliturvaranasta tilee kayttdd tis-

b gi peroskirjassa. maariteltyihin Lar:

koituksiiin.
Halllnioe
 Sesiaaliturvalailosten hallinta an
annetlava: jako ammiattiliitpille . tai|-
lyildislen ja muiden edunsaajien
edustajiile agmmattilittajen asallis-
tucssa silhen, Eri asteisten_ hatlin-
lcelinten of oltava vatinnalliset am-
maltiliittojen osallistuessa “ valin-|sa etusivulla kolmenpalstan levyi-
loihin ja valyogssa miiti.. ' |sessi otsikossa vilme tiistana.
Sosiaaliturvan. alagn kuuluu:
Sairaus |... +: j
Tydntekiidilia ja heidin perheen-
jiseniilign. on oikeus “minkain ra
joilusten estamaétth saada ilmajsta
ehkijsevada, parantavaa ja kuntout:
tauvaa laalna olevaa terveydenkoitoa.
kuvikkiin sairauksiin.. Rahakorvauk-
set on maksettava tyéntekijoille en‘
simmaisesté paivisti Jukien jatiaa mieleen Suomenkin
niiden on taatlava normaalit eljn-| vaaliasioity. Slella olivat sek por-
mahdaliisuudel tiydelliseen para-| yarit elt sosdém puolueen oikeis-
namiseen asti tat kunnes invallidi-|tojohtajat sila miebld, etti . maan
elikelié slelaan maksaa, ja kansakunnan etu vaati porvart-
Altlys enemmistiistd -eduskuniaa ja sila
Tydssikayvalld maisella ja hanen perusteella .tehtivil hallitusre-
lapsiflaan on oikeug Saada erityis-| monttia., - =
td suojelua kuten ilmaista ldakad-| FPorvarit .onnistuivat yrityksis-
rinhoitoa raskauden ja syfnytyk-| s&in — ja iulekset oiikyvAl pikku-
sen aikana seka synnytyksen jal-| hiljag tannekin asti-+“Lagjapohjai-
keen, ‘ditiysnquvolahoitoa, syntyma-| sen’ "hallltuksen edesotlamisen’joh-
ja imetysavustuksia seks Palkajli-|dosta kohoavat hinnat laajatla rin-
hen (mukaaniueituna lapsen. imet-
‘tamiseen tarvittava aika) ja piene
kaison hoitovitineet. Samat edut|lis.virhe kun porvareiile annettiin

Verot Housevat vaalien jjalkeen
huolimatia siti mika puclue yait-
tan”, . julisti

selvitkéon voiltajana kumpi tahan-
sa vanhoista pualueista tai niiden
yasikka, Social Credit -niin. tulos
on aina sama. — verol nousevat,
vaikkg lahes kolmannes kansalllstu-
loistatnme menee jo eri hallituspor-
laiden keridmiin “yeroihin,
Sivumennen sanoen tim’ palaut-

i t

| ea. 2vestaanotloja,

| puolitiu festivaalikaupunkla.-

forentolainen Globe:
and Mait lenté talousasiain osaston-

‘Lehti tarkoitti tietenkln sita, ettii|

skeisia

lamalla — ja Suomen kansa san.
muksaa viulut. Se ali kansaile Kal:

myonnetaan miespuolisen vakuute: | pienikin enemmisti . eduskunnasaa.

f

vAalipiivaksl, on thynna tervetutials-
tutustumstilal-

suuksia ja | ystavyyskonsertteja er!
Jokal-
sella festivaglipiivallé on oma eri-

| maan [assa mazssa

_— Linsi-Berliinin _ kaupunginvi VAARA NUMERO 7
Tanomniset ovat paattaneet harven-
taa ainakin jossain maarassi kau-| psy. _. Sina juitelet tavallisésti
pungissa olevaa kyyhkyskanlaa. HE) 425i tuntia puhelimessa, mutta nyt
ilmoittavat aikemuksena  levittaa
kaduille kyyhkysien “nai
gi”: sinihapolla myrkylettya
kaa. -

rio kuhittua. Mist’ se johtui?
. Tythr: — Se ali var numero.

. Se menojen ernerane

nayttaa ee. | :
_ Verotuksen tiimoilta mr.-

tittavak- panit: kuulokkeen pois 45 minuutin

Moore, .

¥ol

| dyllisten menojen vihentamiselta” |

P KIVAN Bagh

"Verot nousevat vaalien jilkeen”

Mutta taba Canadassz . foivovat

‘SHuren rahan michet viel . melka

Helpolla saatavaa voitioa — ei villi
mille porvaripuelueelle. niin
etti verojen ‘kohoamisesta. huoli-
matts kuuten rahan miesten. “¥Ero-
taakka tulisi‘alenemaan.—- —
Lainatkaatame edellimainilusta
Globen kirjoituksesta, jotta saani-

me etukiteen nihdd minkdlaista

suolivyin kirjstamista suunniltelt-
vil Suuren Rahan michet.

Varojen nousva ennustanut mies.

on Imperial Gi Ltd:n varapresi-
dentti Trevor Moore,

Viitattuaan siihen, ett# Canadan fj.

kaikkien hallitusportaiden — talous-
lappia yuodelta 1661 off 900,000,000
mr.’ Moore selitti mainitun lehti-
kirjoituksen mukaan edesstolevaa
tilannetta seuranvaaon lapaan:

“Yaryjtgan voimakkdita toimenpt-

teitii verojen korottamisen ja (hal-
lituksen}

iykata tuonnemmaks: timin LEEk-
keen nauttimista.

4 iVghentikdimme
hvtdylligii =menoja’ hin~sanel.
‘Horottakgamme vihemmin haltal-
Mala verojs'.”

menojen vihentimisen.
muadossa. Canadalaiset eivit saa

vihemmin |

olla .mytkky kansakunnaille,
kulen on asia ,vahemmin haital-
listen’ verojenkin kehdalta, |

Mutta seuratkaamme -mr, Mooren
tulevaisuudenkaavailua:

Hin toteaa, kuten on sanottu, et-
if kaikkien: hallitusportaitten peri-
mat kaikki verot, julkiset ja sala
tut sellaiset, vievit nyt 32prosent-
tia. koko kansallistuleista. Toisin
sanoen lihes kolmannes ‘ kansallis-

“tuloista . -menee. ¥eroihin. Mutta sa-

Tasso on perusta — mutta miki

noo .mr. Moore, dskattainen tutki-
mus wiittag’"siinen.. atti thmii pro
senttimaara Nouser 36:een vuoleen
1965 mennessa.

fSivumennen _ tosinittu

sanoen

|¥uosi on sattumalta sama -vuosi,
johen ‘mennessi Neuvostoliitossa ei}: .

enka perita senttiikshn tat oikeam-

‘min kopekkaakaan tuloveroa!}

“Canadolaisten edessa an nyt ky-
symys .-). thst: Haluavatko kaikki |
ihmiset nite kestityksid (treats)

milz heille tarjotaan, vai Balvaisi- |

vatko he. sfada vihan’ enemmin
omaa Tahaa kaytettiviksi omaksi
hyidykseen . . .

Eikos - ollutkin sépéstl sanottu.
Mutta taveite on perin ruma: so-
siaalisen huollon huonontaninen.
Mitis: hydtyi on porvereilie giité,
jos vanhuksille ja sokeille varataan
elike, perheill# lapsiavustusta,
tydtiémyysvakuutus jne. Tamdin,
vuokst on kysyttivil
canadalaise?, kaikkia
mith lieille nyt tarjotaan .

Kestitynsia.

a

‘on ebdottamasti siti mielta, ett
vilitinti verotusta (sila tule ja: yh:

boveraja ej saa missiiin tapaulses- ws

ga mostaa ja-hin estltad, etta hal- «
litusten tulee yha enemmin Jisith
veFotusta culytukseen kuten —
eslm:: myyntiveroa, tulliveroa ‘joe. .

-, @&. miksi,

yksinkertaisesti vail:

cikst: atti villitith vero,~ eli tulo- |

iz. yhtidvero, lankeag vississh mba-

Tin maksettavaksi maksukyvyn pe :

Fusteelia — siis myas” rahopossail- |
Te, : ‘Kulutusvero, ‘kuten myyntivera, ;
lankena sensijaan miited . kokongan -:
katsan ja ‘nitenomaan kaikkien
Aéyhimmin vaestGosan maksetta-
vaks), | oe
“Tallaiset.. avat ‘suurporvarien.. to;
delliset kaavailut verokysymyksis~ |
th ‘He ovat sit® mielti, — avat'sii- ;
WK bikbassa — ett huolimatta siith %

‘nHKS, porvaripualze voiltaa, verat |
‘tulevat kohoamaaan. vr ces

Mohomahaiset ‘porvarisediit. iw ti
dit eivit Kuitenkaan aio maksaa: yh- |
tian senttia. tistii verojen HOUseyte

ea fa. siintkin -he oval Gikeassa,
jos jatketaan ' adelleen . herrpjen *
porvarien ja heidin palkkaamienga
politiikkejen - valitsemista hallitus- |
elimilin,

Valitsemalla tydvienmichia Otta- |

‘“haluavatke | an voidaan kuitenkin tehdii kup. :
ru suurporkojen poliittiseen kortti:
pukkaui, — Kansikaura.

ff

|
= |
|
|