tor QceQendh eed eBeoges RPA eoh es Ber Over G 1B on Bar GreG cr Qar Ger Gee eawherG 0G a vo Messe es Bee ooG oe Soe Peehoe Qe Gee Rer Gere HseBr GP heees , Olemme tdssa taaskin saa- neet kuulla noista pahoista il- moista, jotka ovat raivonneet noilla etelaisilla Amerikan kul- milla. Nyt niille on omistettu oikein miehen nimetkin, kuten David ja tama viimeinen on ni- mitetty Fredriic, Taalla kun ei ole ollut noista suur-myrskyista paljon vastuksia niin ei ole kukaan syventynyt miettimaan, etta) mika pantaisiin nimeksi pohjoisen tuulispdaille. Taalla- han ei ole ollut tuollaista kaaos- maista tilannetta sitten kuin vuonna 1911, jolloin koko kul- makunta paloi sen suuren met- savalkian ansiosta, joista jalki- historiat kertovat etta yli kaksi- sataa ihmishenkiakin menetet- tiin. Aineelliset vahingot liene- vat olleet verrattain pienet, kos- ka rakennukset olivat vain sel- laisia “tervapaperilla’ paallys- tettyja majoja, mutta silti hyvin tarpeellisia koska ne olivat ai- noat katot noiden alkuraivaa- jien paiden paalla. Samalla kun olemme noita metsastysaseita kunnostaneet, niin nama etelapaan’ suomalai- set l6ysivat oikein hyvan mus- tikkamaan, josta ovat veta- neet noita marjoja- aivan vie- raallekin tarjottavaksi. Matka noille marjamaille on ollut tosin vahdn pitka, mutta mités me noista kilometreista kun vain saadaan astiat tayteen marjoja — ja tayttyneet ne ovat, toisilla vahan liikaakin. Fika me noista kilometreisté valiteta tuon taivaallista, koska niita meilla riittaa niin runsaasti. Ta- makin James Bayn turistijar- jest6 on mittaillut naita kohtei- ta ja kertovat ettaé Cocranen ja Sudburyn alueella on 170,000 nelidkilometrid metsid, joissa vierailijat saavat vetaa raitista ilmaa keuhkoihinsa. ‘Ju bet’ — laajat ne ovat taalla nama tekomaat, mutta siltikin jotkut ovat ahneuksis- saan panneet naiden maiden hinnat pois laidalta. Onko tuo nyt laitaa, kun rakennustontit maksavat toistakymmenta tu- hatta dollaria aivan sivukatujen varsilla - katujen, joilla e1 ole viela edes vesi-eika likaviemari- systeemiakaan. Olin tassa ai- kaisemmin siina kasityksessa etta) kaupunkimme valtuusto jollakin tavalla tulisi valvomaan kohtuuta nadissa maa-asioissa, mutta erehtynyt olen kovasti. Nayttaéa kun tama valtuusto olisi suurin maahintojen nos- taja. Jokin liikemies tuolla kau- punkimme keskustassa on jou- tunut jattamaan ‘bisneksen’, joko rakennuksen huonouden takia tai muuten siirtynyt ny- kyaikaisemmalle likeseudulle. Valtuusto on ottanut taman paikan korkealla hinnalla park- kaustiloiksi. Niisté tavallisesti ti ovat maksaneet satojatuhan- sia dollareita ajattelematta ol- lenkaan sita etta likemies kun muuttaa pois, niin mitas nulla liioilla *parkkausloteilla’ teh- daan? - mutta sellaista “hullun myllya’ tama elama tahtoo olla. Nyt aivan viime aikoina ovat ruvenneet puhumaan kaupun- kimme ‘suunnitteluhommista Ja ndille suunnittelyoille makse- taan hyvanlaiset palkat, etta ei niita taalla tehda téita ollenkaan ruokapalkalla ja mies ostaa ruokansa padlle hyvat juomat- kin ja ne paremmat juomat ovatkin kovissa hinnoissa. Mutta eteenpain taalla silti ollaan menossa ndissa raken- nussuunnitelmissa. Aikakausi on ollut jonkin verran hiljai- sempi tana vuonna kuin mita se oli tassa pari vuotta takaperin. Rakennuslupia on silti otettu viime elokuuhun mennessa tana vuonna $17,216,727 - joista tietenkin ovat suurimmat juuri tana kesana aloitetut, ku- ten jatkokoulun rakentaminen jonka arvioksi on laskettu $9,751,576. Taman lisaksi on joitakin liikehuoneustoita, mut- ta pankit taalla ovat kokolailla hyvien kattojen alla. Tana ke- vannad aloitti kaksi pankkia aivan uusissa tiloissa ja vanhat huoneustot ovat vuokrattavana. Kukaan kuitenkaan ei naytd perustavan vanhoista likehuo- neista joita on tassA Timminsin keskustassa paljon tyhjana Ja Schumacherissa melkein kaikki entiset liiketalot. Sairaaloiden suhteen on melkein jatkuvasti suun soittoa. Suuri tarve on roonillisten po- tilaiden hoitopaikoista. Tatakin etelapdan sairaalaakin on suun- ? Syksyn kauneimmat kukat mieheni : muistolle Kuoli syyskuun 217. paiva 1973. ©. ‘Kuusi vuotta sitten laksit luotani pois. Aina muistan sinua!’ Vaimosi Martta Montreal, Quebec C | “ah, niteltu aivan roonillisten poti- laiden hoitopaikaksi, mutta vas- tustus paikallisen vaestén ta- holta on ollut jatkuvasti kovaa, “johon vastustus puoleen ovat yhtyneet monet takalaiset |aa- karitkin. Taman Porcupinen CGaneral sairaalan johtokunnan puheen- johtaja, valtuusmies E.E,Whi- te, on kovadanisesti vastustanut suorastaan roonillisten sairai- den paikkojen lisdamista, mutta on vaatinut sairaalan lisa- Suurentamista parilla kymme- nella vuodepaikalla, ja lisaksi han on esittanyt etta vanhojen kansalaisten asuntalo joka pi- taisi rakentaa tahan kylamme ja Sairaalan véliselle alueelle, pitaisi yhdistaa katollisella jal- kakaytavalla, jota myéten sai- raat voitaisiin vieda sairaalaan vaikka tilapdista hoitoa saa- maan. Taman ajatuksen han e- sitti hiljattain pidetyssa valtuus- ton kokouksessa samalla ker- toen, etta se olisi vanhusten ja sairaiden huoltoa jota sivulli- setkin vieraat saisivat kadehtien katsella. Onhan se muuttunut tama ihmisten huolenpito taalla poh- joisessakin. Vuonna 1927-kun — rakennettiin Kirkland Laken ja Roanin valista rautatieta tapah- tui siella tyomaalla tapaturma seurauksella etta eras suoma-— lainen mieshenkil6 kuoli. Mie- het kun Jlahtivat tuttavaansa hautaamaan, niin Suomen- ruotsalainen urakoitsija piti sita kovin pahana, kun menetdan hyvaa tyOaikaa kuolleen mie- hen takia. Niinpa han lausuikin hyvin vakavana — ‘se koole, se koole, mutta me temas todta’ — - mutta hautajaisiin ne pojat oli- vat menneet. H. ee - Tahjoituksia Viikkosano omille VIENO JA WILLIAM: NIEMI. Nolalu, Ont. AIRIO EDWIN, Thunder Bay, Ont. . 510.00 5.00 WM KANGASSALO, Sudbury, Ont. . Lehtiliikkeemme lausuu mita syddmellisimmat suki lah Joittajille tuestaan Viikkosanomien yllapitamiseksi. Vietteli koiran pekonilla Lontoolainen ajokoira Kin- dy on heikkona pekoniin ja mu- niin, Kindyn isaénta rakastaa koiraansa ja pitaa sen luonaan. Naapurin rouva puolestaan on | Samoin mieltynyt Kinkyyn ja houkutellut sen luokseen koiran heikkoutta hyvakseen kayttden. Omistuoikeuksista, koiran- rakkaudesta ja mustasukkai- suudesta kehittyi vyyhti, joka ei selvinnyt muuten kuin oikeu- dessa. Tuloksena oli, etta Kinkyn paikka on kotona. — Nainen vietteli koirani, sanol Kinkyn isdnta oikeudes- sa. Tuomari puolestaan kysyi, eik6 ole kyse koiran omasta valinnasta, jos se viihtyy pa- remmin naapurissa kuin koto- na.Ei, vastasi omistaja, ja esitti elainlaakarin todistuksen Kin- kyn kaikenpuolisesta- tervey- desta ja omistajan kodin sovel- tuvuudesta Kinkyn asuinpai- kaksi. Oikeudessa kerrottiin e- delleen, etté naapurin rouva oli syottanyt pdivittain Kinkylle munia ja pekonia ja eldinparka oli langennut houkutukseen ja valinnut emannan isanndan si- jasta. | Vielé. kymmenen vuotta sitten englantilaiset saattoivat syytta oikéudessa miehia, jotka viettelivat heidan vaimonsa pois kotoa. Koiran viettelysta annettu tuomio on tiettavasti isininbiomme anpuaan, I a RT Raat EES Toimen Naistenkerholta kauniit kiitokset _ kaikille jotka avustivat kaytettyjen tava- roiden myynnissa, seké myés- kin kiitokset monille lahjoitta- jille. Taas saimme kokoon Sie- Alumiini- kaupunkeja Neuvostoliiton geologiami- nisteridn §alumiinielementti- kombinaatti alkaa valmistaa taloja, jotka voidaan kuljettaa helposti helikopterilla (raken- nusten paino n. 3,500 kg) vai- keapaasyisimpiinkin maan- kolkkiin. Elementtirakenteista _ voidaan koota yhden tai useam- man huoneen asuntoja, julkisia rakennuksia seka varasto-. ja tuotantotiloja. Jo tehtaalla‘ne varustetaan kayttétarkoitukses- taan riippuen kaikella tarvitta- valla. Talvella sellaisessa pa- rakissa on lamminta, kesalla viileaa. Sisalampotilaa sdatelegy.: huokoisesta materiaalista tehty” lammoneristyskierros. voisen summan Don haalin tukirahastoon. Mydoskin samalla kiitos Ni- garaquan kansan puolesta, silla myynnin jalkeen kaikki kaytt6kelpoiset vaatteet Nigaraquan suuressa puuttees- sa olevalle kansalle. Torontos- sa CLC, Canadian Labor Congress on aloittanut suuren ruokatavara-vaate ja ladkeai- neiden kerayksen ja he huo- lehtivat myOskin kaiken tavaran lahetyksesta. Nain mekin osal- listuimme tahan avustukseen. Lahjoituksia sinne edelleenkin vastaanotetaan. Paasyliput ovat nyt myyn- nissé Toronton osaston 75-vuo- | lahetimme Kauneimmat ruusut mieheni GUNNAR OHMANIN muistolle ! Kuoli 5. lokakuuta v. 1978 | Kaipauksella, Sylvi Ohman perheineen | Toronie, Satario Ysté vyyden hyvyys Korva karsivainen, silti maltillinen, silma nakevainen, mutta armollinen, meihin ysta vyyita kehittaa. Kasi auttavainen meidan lahimaista, sydan rakastavainen, ja sielu savyisa, viela hyvyyttaan levittaa. Uuno Kaksonen Voittoisat etanat Espanjalainen ja portugali- lainen kilpailija voittivat viiden- net kansaivaliset etanoiden: juoksukilpailut Murillo de Rion kylassa Espanjassa. Seitsemankymmenen sent- timetrin ylamakikilvan voitti portugalilainen etana ajalla viisi minuuttia, Tasaisella matkalla voitto meni kotimaahan, voit- tajaetana taivalsi 1,48 metria kuudessa minuutissa. Kilpailuun osallistui yli 200 etanaa Euroopasta ja Etela- Amerikasta. Punaiset ruusut TOIVO RUOHOSEN| muistolle * Kuoli syyskuun 11, paiva 1979 Windsorissa. Lillie ja Toivo Niemi Windsor, Ontario tisjuhla illalliselle. Ne maksa- —"— vat ainoastaan viisi dollaria kappale, tilaisuus pidetaéan lo- i kakuun 27. paiva. Komitea toi- voo etta Jokainen gstaa lippunsa | ,etukateen; se he pat Ik demos *s ht. goylaa heidan | Kunniakkaan laakeriseppeleen muistollenne PAAVO VOUTILAINEN | PAAVO VAURIO OTTO HAUTALA AATU IKONEN KALLE KAMARAINEN TAIMI NUMMI 2 bd | Eldméin kilpajuoksussa olet- | te saavuttaneet paamaaranne. Meri ja Steve Smrek. . Crysler, Ontario