Tassa joku aika sitten iha- nan saan vallitessa lahdimme pienelle ajelulle Richmond’in alueelle, jossa on aina yhta ja toista mielenkiintoista nahta- vaa, esim, Westminster High- way:n varrella on ollut raken- nuksen alaisena jo noin kolmi- sen vuotta hindujen uskonnol- linen temppeli ja aina sivukul- kiessamme olemme _ithailleet sen rakennuksen ulkona6n kau- neutta ja erikoisuutta. Talla ker- taa .pysahdyimme kuvaamaan- kin sitaé, kun siell4 oli useita tyOmiehidkin tdissaan. Sina kuvaa ottaessamme tuli nuori poika, turbiini paassa, meita kohden ja sanoi etta tulla sisalle tutustumaan heidan uuteen ra- kennukseen. No, tietenkin tama oli meille miellyttava esitys, sil- la olemmehan hyvin uteliaita tutustumaan kaikenlaiseen uu- teen ja erikoiseen, K ylla todellakin se oli nake- misen arvoinen ja kun se tulee taydellisesti valmiiksi, noin kolmen vuoden kuluttua, nun sitten se vasta nahtavyys on. Pysahtyessamme _ oikeen paa aina. Sitten luoksemme | laajaan rukoussaliin, oli otetta- va kengat pois jaloista ja ja- tettava ovenpieleen ja pada pel- tettava valkoisella vaatteella tai huivilla. Paksu varikas matto peitti koko laajan lJattian, suuri alttarin edusta oli koristettu oikein varikkailla taideteoksilla kukilla ja valmiiksi tultua sithen tulee runsaasti rubia ja timant- tiakin. Tuoleja, istuimeja, siella ei ole ensinkaan, kun rukoilu tapahtuu polvillaan. Alttarille meneva matto ol: varikas per- Sialainen taideteos. Poistues- samme suta rukoussalista val- kopukuinen komea mies, tur- biinit paassa, antoi jokaiselle meille kolmelle kourallisen pah- kindita ja makeisia. Sitten meidat opastettiin katsomaan ylakerran huoneita ja sen jalkeen meidat ohjattiin heidan laajaan ravintolahuo- neeseen, jossa ruokatarjoilu on yota paivad. Tarjosivat meille- kin sy6tavaa, mutta me tyy- dyimme vain kupilliseen teeta ja sen kanssa heidan kansallis- makeisia. Ruoka on kaikille va- Kiitos Elsalle ja Gunnarille Kylla oli niin kivat juhlat, ettei ole ollut mies muistiin. Onpa tietysti ollutkin, mutta meilla pitkan matkan asukkailla ei ole ollut tilaisuutta nuista osallistua — asiaan — (sanoo puheenjohtaja). Juhlat kun olivat “omalla haalilla’’, oli kuin olisi tullut omaan “perhejuhlaan”’. Sano- taan etta suomalainen on hidas lampenemaan (toisin kuin ete- lamaalaiset), mutta sita lampoa sateili heti ovesta sisdan tul- lessa ja viela uloskin mennessa ja viela seuraavana paivanakin nuoleskelin huuliani ja raviste- lin niskojani ja ihmettelin, etta mista johtuu kun raajat olivat kuin treenaamattoman juoksi- jan ja niskat kuin jaakiekko- pelurin joka aina oli kasikah- massa. Mutta kylla se selveni, kun sai Lampsien saunan lau- teilla vihdalla rapsutella. (Kii- tos Hellen ja Henry Lampsa kotoisesta vieraanvaraisuudes- ta.) Menenpa takaisin Elsan ja Gunnarin syntymapaiva ke- muihin. Sisdan astuessamme (Helen, Henry, Steve ja mina) oli kuin olisimme aloittancet juhlat. Vieraat pdydissaan al- koivat taputtamaan kasiaan, Vahank6 vanhat nayttelyat “tékertyy”’, aivan vaistomai- sesti mekin ““lapsyttelimme”’ ja kumarsimme, mitas muuta, Pianhan se selvisi; Gunnari oli valkoisessa juhlatakissa ovella lausumassa vieraat tervetul- leeksi. Olimme ndes kunniavie- raita. Jokainen sisdéan astues- saan Elsan ja Gunnarin juhliin olivat ‘“‘kunniavieraita’. Kuu- kausi etukateen Elsa soitti mi- nulle ja pyysi kunniavieraaksi. Elsalla oli muutakin aihetta, e1 ainoastaan syntymapaiva- juhlaa viettéaakseen Gunnarin kanssa, vaan “ristiakseen”’ *‘te- kojalkansa”’ (en muista minka nimen jalka sai), mutta mina sen omasta mielestani kutsuisin ‘Pinokkeli’’. Elsalla oli ikava sairaus, pit! laakarin maarayk- sesta osa jalkaa leikata. Lan- nistuiko Elsamme? Ei. Han alussa rullatuolissa kasvatti i- hailtavaa tarmoa_ eladmiseen. Puhessaan han mainitsikin, etta oli vahalla lannistua. — Mutta han ei heittaytynyt yksinaisyy- teen toimettomaksi. Han on nuta, joka on kerannyt vuosi- kymmenien aikana tosiystavia. Hadassa tosiystavat tunnetaan! Gunnari oli tukena ja niin mo- net ystavat olivat hanenkin tu- kenaan, Elsa voitti ja sitna hil- jaisessa tangontahdissa hyrail- lessaan han tanssi. Juhlayleisé taputti, Tama ilta oli Elsan ja Gunnarin ilta. Ei ollut juhlassa kyynelten kostuttamatonta sil- makulmaa, kun Elsa_ laulol meille vieraille. Vieraat seisten kilistivat Elsalle ja Gunnarille maljan. Kuoro lauloi Gunnar Gustafsonin johdolla. Oli pu- heita ja runoja ja oli ruumiil- listakin ravintoa, Poydat not- kuivat emdantien taidokkaasti koristelluista ruokatarjottimis- ta. Kiittaen emanuia, Elsa ja Gunnari kukittivat jokaisen ruusulla ja arvokkailla sanoilla. saapui iakas, pitkapartainen, valkoisiin puettu mies, jolle saimme tehda kysymyksia. Ha- nelta saimme tietéa senkin etta ruokailua on yhtamittaisesti yo- 1a paiva. Padpappi vuorollaan ei nuku kuin vahan toista tuntia vuorokaudessa. Kaikki tyo on vapaaehtoista. Tupakoiminen ja vakijuomien kaytt6 on kiel- letty ja varastaa ei saa (suita muistuttaa rengas kalvosimes- Sa). Rakennus ja kaikki kalustus on lahjoituksilla maksettu, siis velkaa ei ole, Omantunnon ko- lehtiruuhi on alttarin edessa. Lattiat on laitettu Intiasta tuo- duista halastuista kivista. Eri- koista vahtimiesta ei tarvitse, sill4 papit istuvat asemissaan, yksi silma kiinni ja toinen auki ja he nakevat mita ymparilla tapahtuu, | Vaatetus oli monenlaista: turbiinit miehilla oli arvon ja uskon mukaan neljaa varia: musta, sininen, valkoinen ja kel- tainen. He ovat aseistetut itsepuo- lustusta varten ja useilla riippul puukot vydtardlla, oli miekkoja ja pyssyjakin, mutta naita kay- tetaan vain jos on tarpeellista. Heikomman ja pienemman sor- toa ei hyvaksyta ollenkaan. Nain siella hyvin viehatta- vid naisiakin, hyvin varikkaasti pukeutuneina, mutta oli varot- tava etta el vain silmat pysahty- neet katselemaan liian pitkaan yhteen paikkaan, silla se voisi olla epaterveellista. Niitten seinien sisdlla tun- simme olevamme aivan jossa- kin tuntemattomassa maail- massa, jossa elamantapa oll hyvin rauhallista ja huoletonta, ja kaikki rukoilevat ja luottavat vain siihen yhteen jumalaan. Lupauduimme vierailla hei- din maailmassaan uudelleen sitten kun se on aivan valmis. Mutta mika rahamaara sina viela tarvitaan? Kaikki uskovaiset ovat ter- vetulleita sinne rukoilemaan ja otetliinpahan sicll4 vastaan meita pakanoitakin, eika_ tar- vinnut rukoillakaan. Uuno Soderholm, Jokainen varmaan tunsi saa- neensa tasta tilaisuudesta arvo- kasta perintod matkan varrelle. +eptste Mita taaksesi heitat, sitd edes- ‘23 tasi loydat’’. Emme millaan voi S korvata satoja harjoitustunteja, {\ mitéa olemme tavalla tai toisella lahjoittaneet perint6na aat- teemme alttarille. Mutta onpa lapi kayty velvollisuuden anta- | mat hyvanolon tunteet, jotta x ollaan saatu koulutusjoukko toi- Beh minnan yhteenlittymisen arvo- ——> paperiin ja hyvan mielen, etta a tid ; * we + & e olemme vetaneet tai tyontaneet & saavutusten kuormaa, emmeka istuneet sen paalla. Viela kerran kiitos Elsa ja | viime tojen onnistumisesta ei viela |/kuitenkaan haluta antaa yksi- | selitteisia lausuntoja. Lopulli- iikkosanomille NORMA JA LEO JARVIS, Toronto, RAUHA MAKI, Powell River, B.C. Ont. tees ee ss $50.00 % ¢ 2 8 k B tee eer ee aeeaveade, 19.00 ANNI JA WILLIAM JAKKU, Kirkland Lake, Ont............ 20.00 KUSTI RANTALA, Kirkland Lake, Ont. :........:......... 20.00 TAIMI VIITALA, Kirkland Lake, Ont. VIENO KOYKKA, Kirkland Lake, Ont. | SAIMI JA VAINO JARVI, Kirkland Lake, Ont. AINO PITKANEN, Kirkland Lake, Ont. MAX ILOMAKI, Toronto, Ont ELLEN JA FRED KIVINEN, Sudbury, Ont. TYYNE HYYTIAINEN, Burks Falls, SIVI MARKS, St. Catharines, Ont. JACK PUUKILA, Nolalu, Ont. Ont. * * . x x @ + % ° a ee ee ee, 2 15.00 LEMPI JA KALERVO PELTO, Nolalu, Ont. reeers . MEIMI JA WALTER HUNNAKKO, Nolalu, Ont, ............ 10.00 MATTI HIETALA, Windsor, Ont. . Da ice wie POG dP a A yep a 25.00 IDA JA ALBERT HANNUKSELA, Surrey, B. C * w veljeni Sanfrey Raketti, Drumheller ja serkkuni Harry RAKETTI, Thunder Bay, muistolle. ARMAS KAIPAINEN, Richmond Hill, Ont. . HELVI SLETBAK, Thunder Bay, Ont. MERI SMREK, Crysler, Ont. Wm. Eklundin muistolle. SIIRI SILLANPAA, Sudbury, Ont. Parhaat kiitokset lahjoittajille! Vapaus Publishing Co. Ltd. Joululahjoja Can. Rauhanliitolle Toronto, Ontario Annie Jarvi ............$20.00 Matti Rasmus .. 1 } Sanelma Kallio ....... .,, 20.00 Elvi Penttinen Lempi Kiviniemi ......... 30.00 Rauha ja John Lahde ..... 20.00 Ellen Maki ........ PES fonts 5.00 Aune ja Uuno Sorvali .... 10.00 Kalle Hanninen Aug, Merihelmi......... 100.00 Katri Mertanen ........., 20.00 Emily Kerkko 10.00 Helen Tarvainen Aino ja Eric Ma&nnisto .... Alli ja Ed Kauppi Eva ja Aug. Laitinen Sulo Huovinen, Webbwood, Ont. ......... 50.00 Matti Hietala, Windsor, Ont. Mrs. ja Mr. Donald Viren, St. Catharines, Ont. ...... 25.00 Uuno Harju. St, Catnarines, Ont. ...... 10.00 Saara Kangas. Beamsville, Ont. ......... 10.00 Ed Mannila, Nipigon, Ont. 11.00 Elli ja Wm. Honkanen, Larder Lake, Ont. ........ 10.00 Lampimat kiitokset Rauhanrakentajille. CSJ:n toimeenpaneva komitea. ee | Suomi ostaa MAUS Ruotsia Suomalaiset yritykset ovat vuosina investoineet Ruotsiin rajusti. Pelkastaan vii- |me vuonna ne kayttivat tahan |noin 800 miljoonaa markkaa. | Ruotsalaisyrityksia ovat hie- man ahkerammin ostaneet al- noastaan norjalaiset, Viime vuosien yrityshankin- ae SP} nen tulos selviaa vasta parin, Gunnari. Kiitos emannille ja +— isdnnille ja kiitos sille haitarin- soittaja'le. Olikin niita par- haimpia sdestaen lauluja Ja tanssimusiikkia. “Kaikki muu unhoittuu, tama ilta ei milloinkaan”’, Meri-S.T. /kolmen vuoden aikana, Tana vuonna suomalaiset ovat tehneet tositakymmenta y- rityskauppaa Ruotsissa. Suo- malaisomistuksessa olevat ru- otsalaisfirmat ovat yhteenlas- EB ehiy alue, joka on kuulu oljy- ja kaasuva- roistaan, on tutkittu: vain kolmentuhannen ~=metrin syvyydelta, mutta geologit olettavat, etta hydtykaivan- naisia voi loytya syvem- maltakin: runsaan kolmen- tuhannen metrin syvyydes- té on nostettu sedimentte- ja, jotka kaikesta paatellen saattavat sisdltaa polttoal- neita. Nyt muutamalla esiintymalla tehdaan huip- pusyvia — jopa 8000 met rin syvyisia — porausreikia Kishinev, -— Moldavialai- set viininvalmistajat ovat kehit- tineet menetelm4&n alkoholitto- man shamppanjan valmistami- seksi. Uudella menetelmalla vyalmistettavassa helmeilevassa juomassa on alkoholia ainoas- taan nimeksi. Alkoholittoman shamppan- jan, joka asiantuntijoiten mu- kaan ei eroa maultaan ja aro- miltaan perinteisesté, valmis- tusmenetelma perustuu vilnin vacuum-kasittelyyn, milla alko- holi voidaan poistaa juomasta lahes kokonaan. Moldaviassa, joka on suuri shamppanjan ja punaisen shamppanjan valmistaja, aio- taan tuottaa 1,5 miljoonaa pul- loa alkoholitonta shamppanjaa ensi vuoden aikana. kettuna maan 20. suurin ty6llis- taja. Palveluksessaan niilla on jo noin 20,000 tyéntekijaa. 8