Hiljattain kerroin siité Mon- teithin vankifarmi hommasta, mainiten etta siella tehdaan kor- kean luokan ammattimiehia niin monelle alalle. Kaikesta paattaen tama paikka ei olekaan enaan vankila, vaan_se on jonkinlainen koulu pienten rikosten tekyoille, ja siksi sinne aina syksyisin on niin paljon pyrkijoita. Ajattelin sita suurta palveluskuntaa var- tioineen. 92 palveliaa paria sataa vankin kohden- sita voitaisiin verrata tuohon maailman kato- liikkien keskukseen, Vatikaa- niin. Siella pyhan Paavin henkivar- tiostoon on kuulunut jo satoja vuosia 75 miesta, mutta nyt naiden maailman sotkujen takia- ja naiden kansojen kiehunnan takia, kuin my6éskin katolikki uskonnon riemuvuoden vuoksi on paatetty nostaa vartioden maara 100 mieheen. Sveitsilaiset palkkasotilaat ovat tassa Paavin armeijassa pal- velleet jo 469 vuotta. Miesten pitaa olla 1.74 metrin mittaisia, korkeintaan 25 vuotiaita. Heidan nkyinen palkkansa on yli nelja sataa dollaria kuukaudessa, ja mydoskin taysi yllapito asunnonja vaatetuksen suhteen. tahan ar- meijaan otetaan ainoastaan Sveitsilaisia miehia, joten sotakiihkoilijoiden on sitakin turha ajatella. ae eee ° tydlaisia, joita on Guollut 1 monta * * Kahden puolueen vaalitais- teluksi taisi menna tama Tim- minsin vaalipiiri. Konservatiivit ovat panneet suuria rahasummia talle kulmakunnalle.- Heidan ohjelmansa on rahamies maail- man liike-edut, vaikka ne vii- saasti katketaan johonkin yhteiskunnalliseen kysymyk- seen, kuten taalla on tehty ter- veyshuollon suhteen. On luvattu rakentaa uusi sairaalla talle alueelle, ja aina on joku silman- tekeva ministeri taalla kier- tamassa. NDP:n edustajana ollut Wil- liam Ferrier on edelleenkin taalla ehdokkaana. Hanen ohjelmas- saan on kaikki nuo uudet paran- nukset,. sen lisaksi vakuutus- maksu kysymys autovakuutuk- sille ja perheiden asunto asiat, todellinen tarkoitus’ hommata kattoa paan paalle sellaisille, | joilla ei ole kotia. Tama kysymys onkin nykyaikana_ suurista suurin, koska rakennus alalla ei tunneta pienia rahoja ollenkaan, vaan monet kymmenet tuhannet dollarit pyorivat pienemmankin mokin ymparilla. Suuren paaoman edustajat katsovat kieroon naita NDP:n miehia, he kun ovat kerta kaik- kiaan asettuneet tyodlaisten puolelle, etenkin turvakysymyk- sissa eri tyomailla. He ovat olleet w Democrat Cochrane South vaalipiiri ‘Kotipaie Timmins Ontario Menneesta toiminnasta voin sanoa teille, 8 vuotta kansan palvelua ja apua monelle tyolaisperheelle. Tuleva ohjelmani on my6os kansan parhaita etuja palvele- va, tassa muutamia mainitakseni: 1. Enemman perheasuntoja ja apua etta tyolainen saa sen itselleen. 2 Parempi terveyshuolto jokaiselle kansalaiselle. 3. Taistelu elintarvikkeiden hinnannousuja vastaan. 4 Taistelu terveyden puolesta tydpaikoilla, korvaukset sairaustapauksissa. Olen ollut puolestanne ja lupaan olla edelleenkin, siksi rohkenen pyytaa aantanne t.k. ‘18 pna suoritettavissa vaa- leissa | parGoe Ber Qeo Pes prebee Qc GsrGeber@eeGeoweess tahén tautiin. Samoin on ollut asia takalaisten asbestos kailvosmiesten ja myllytolaisten. Uusdemokraadit ovat taistelleet heidankin puclestaan sitkeasti. Naita kaikkia seikkoja kun ajatel- laan, niin NDP:n edustajat ovat ainoat joita kannattaa aanestaa. * * * Saimme viime viikolla kirjeen sielta Viikkosanomien konttorista jossa pyydetaan lukijoiden apua_ rahallisesti. Rientakaamme yhdessa avusta- maan, ja tehdaan se ennen ‘‘syyspakkaisia’’. Yleisesti tiedamme, etta tilaustulot eivat riita) kuin neljannelle osalle lehden kulunkin peittamiseksi. Niin apua taytyy jostakin tulla, siksi vedotaan lukijakuntaan. * * Ss Aivan hiljattain katselin Vap- auden joulunumeroa vuodelta 1942. Katselin niita South Por- cupinen joulutervehdyksia. Ajatelkaa! 93 naista kylalaisis- tamme on nukkunut ikiuneen. Pitkasti toista sataa miesta ja naista tydskenteli neljalla met- sakampalla kylamme laheisyydessa, jotka melkein kaikki on saatettu lepoonsa. Heidan tervehdyksensa oli hyvin siirina ilmoituksina lehdessam- me. Tallaista kun on meikalais- ten keskuudessa tapahtunut taal- la, niin on hyvin ymmarettavaa etta niin on muuallakin. Joten lehtemme on_ luonnonlain alaisena pienentynyt. Mut- ta pitakdamme yhteisesti pienta- kin lehteamme pystyssa, niin kauan kun voimme. Sita ovat tehneet edesmenneet toverim- mekin. Tehkaamme jokainen lahjoituksemme ilman, etta el kenenkaan tarvitse meita haastaa _lahjoittamaan. * * * Tassa Etelapaan vanhempien kansalaisten uudessa asun- totalossa ei ole viela ollut viral- lisia avajaisia, mutta talo alkaa olla taysi asukkaista. Suomalaisiakin siella asuu I1 henkilda- 10:nessa huoneustos- sa, joten hyvin on kan- salaisemme siella edustettuna. Toivon onnea ja terveytta teille, jotka paasitte viettamaan van- huuden paivanne niinkin kodik- kaisiin huoneisiin. Onnea teille kaikille. * * * Kuolonsalista- sunnuntaina elokuun 24 paiva kuoli akkia kotonaan Schumacherissa vii- sikymmenta vuotta asunut kan- salaisemme. Tyyne Salonen, o.s. Laine. Tyyne oli syntynyt Sak- kolan pitajassa, ja oli kuollessaan 73 vuoden ikainen. Vainajaa lahinna jal kailpaamaan miehensa Jussi Salonen ja tytir Salme perheineen Thunder Bayssa, seka velimies Santeri Laine taall4 Timmisissa, ja laaja tut- tavapliri paikkakunnan vaeston keskuudessa. Monikymmen vuotisen tyOntaytteisenelamansa aikana Tyyne kuului myéskin lehtemme vakituiseen lukijakun- taan. H. Painovirhe Painovirhe ‘‘paholaanen’’ sotki paivayksen viime numerossa. Lehden num- ero olisi pitanyt olla 34 ja paivays syysk. 2 p. 1975. Valitamme! Ikinuorten matka on _ tehty Nipigoniin ja hauska matka oli- kin. Sateinen ilma meinasti tehda vahan haittaa, vaan eihan naita nykyisia vanhan ajan nuoria mi- kaan peljata. Kaksi bussia olf aivan taynna ja kun saatiin vahan naiden Thunder Baylaisten lisaksi yleis6a Nipigonista, niin Elks haalilla oli elamaa tarpeek- SI. , Ohjelman loputtua, kun tama meidan nykyinen orkesteri alkoi soittelemaan polkkia ja valsseja niin melkein kaikki olivat lattialla pyorahtelemassa ja siita kun ei meinannut loppua tulla ollen- kaan. Jos tuollaista tanssin menoa olisi useammin, niin eihan meilla vanhoja olisikaan, ainakin se naytti silta etta kaikki olivat kuin viisitoista vuotiaat, el var- maan muistunut reumatismit ja muut sen semmoiset nihdit mieleenkaan, mutta luulen, etta soittajien sormissa se vahan tun- tui. — No, niin matka oli hauska ja yritetaan retkeilla joskus tois- tenkin. Pakina Pitaa paikkansa Pakina-aiheen puutteessa menin tapaamaan Kustia piiri- paariin ja siellahan se herra istui tyhja lasi nokan alla ja mur- jotti. Yritin saada Kustilta haas- tattelua maailman tilanteesta, mutta Kustilla oli kohmelo ja rahat kaikki. Ainut muita sain hanelta irti, oli murahdus: “‘pitaa paikkaansa’’, joten haastat- telusta muodostui hiukan yk- sipuolinen. Sinahan Kusti olet syntynyt Suomessa? — Pitad paikkansa Laihialla? — Pitaa paikkansa. Sina Kusti ei tullut Suomesta lentaen etka laivalla, vaan luis- telemalla rantoja pitkin? — Pitaa paikkansa. Onko muitakin lathialaisia tul- lut Canadaan luistelemalla? —— Pjtaa paikkansa. Kuulin etta teit taman pitkan matkan Suomesta Canadaan yhdessa paivassa, luistelit jaata my6ten rantoja pitkin tanne yhdessa paivassa? — Pitaa paikkansa. Kylla kai se kuitenkin oli pitka kesainen paiva? — Pitaa paikkansa. Politiikkaan mennaksemme, sina Kusti joka kaljamiehena likut niussa kirkko- oikeistolaisissa plireissa, Sanop- pas pe!kaak6 nama herraspojat vasemmiston voittoa seuraavissa vaaleissa Suomessa? — Pitaa paikkansa. Neuvostoliittohan antaa tyota tuhansille ja tuhansille Suomen tyolaisille rajojensa sisalla, seka kaupankaynnin muodossa? — Pitaa paikkansa. Nain ollen puolustaa Neuvos- toliitto Suomen porvarihallituk- sen mainetta pitamalla tyot- tomyytta alhaalla Suomessa? — Pitaa paikkansa. Eiko taman ole toisen maan sisdisiin asioihin puuttumista? — Pitaa paikkansa. Samalla tavalla sekaantuu Neuvostoliitto Kuuban, Portuga- P rin matka, joka tulisi tapahtu- Se maan taman syyskuun lopussa. — Taman kirjotuksen lehteen men- nessa olemme jo aivan varmojaja tiedotamme sinne Vancouveriin telefoonin kautta; koska tama aika tahtoo menné liian nopeaan, eika ole enadan moniakaan viik- koja aikaa ja kun tama postin kulku on niin kamalan hidasta, etta sais aikanaan noita tietoja maailmalle. Jos kumminkin nyt . niin kay, etta paasemme lahte- maan, niin TERVETULOA vancouverilaiset ja ymparistd jarjestamiimme tilaisuuksiin, siella paikan paéalla naette ja kuulette ilmotukset missaja mina aikana siella esiinnymme. Ohjelma tulee olemaan monipuolista, kuorolauluja, duettoja, soittoa, kansantanhua ja yksinaytoksinen naytelma ‘*Rakas Emeli’’. Ja, jos siella on tanssin haluista yleisoa, niin meidan orkesteri kylla soittelee jalkeen ohjelman, etta kaikki tulee tyydytettya. Ei nyt muuta, kun hauskaa kesan jatkoa kaikille. Ehka tava- taan Vancouverissa. Lyyli T. lin y.m. maiden sisaisiin asioihin? — Pitaa paikkansa. Se etta Neuvostoliitto ostaa viljaa Canadasta ja USAista, on myOskin toisen maan_ sisaisiin asioihin puuttumista? — Pitaa paikkansa. Se etta Neuvostoliitto kasvat- taa enemman kuin puolta enem- © man vehnaa kuin Canadaja USA yhteensa ja se etta NL myy enemman vehnaa kuin ostaa, on kai YKin kommunisti- propakandaa? —~- Pitaa paikkansa. Oikean isanmaallisen Canadan-suomalaisen kristityn velvollisuus on vastustaa tal- laista toisen maan_ sisaisiin asioihin puuttumista? — Pitaa paikkansa. Viimeinen kysymykseni kos- kee niita hyvia ja hienoja tapoja ja kaytosta siella koti-Suomessa. Ennenvanhaan piti apteekissa ja pankissa ottaa lakki paasta. Isani, vaikka olikin kerjalainen, oli niin heino mies etta piti sukat jalassa kun leikkasi varpaista kynnet. Vielako tallaisia y.m. hienoja tapoja harrastetaan Suo- messa! Ottakaamme esimerkki: Tapétaydessa linjaautossa istuu nuori mies. Sisdéan astuu nuori nainen. Mita tekee tama nuori mies? — Pitaa paikkansa. Brother Pekka: — Ly6n kympin vetoa ' etta tyonnan kottikarryilla sellai- sen kuorman puolen mailin paa-— han, jota sina et voi tyontaa ta- kaisin. Jukka: — Hyva on, tuossa on kymppi. Pekka: — Hyppaia kyytille! Neiti Laartinen: — ja kolme miestd nous! linja-autossa ja tar- josivat minulle istuinta! Neiti Luiseva: — Ja sind otit ne?