Wkkig
_ oan-

wk!
71

a, Ja
L  tult
Tyviit

nea
Lat
ikkua

irks
qrot-

tOu-
rd

bit.

joen
1 ¥la-

rut-
‘Kho!
ylaha
iL.

santa

cl
kus

| tae
asta,

ta,
aky?

‘waka

a “Te Sy ee Ts

Tos jonkinlaista ammatteja joutu-
vit thmiset ottamaan, kun. niista
saqkzetaan ja elaa taytyy. Otamme

.psitterkikst joittakin.

Philip Christmanin tehtavand St.
raylissa On salppuan maistaminen,
Hin oo tehnyt sita 21 vuotta. Ta-
~4in maistamisen tarkoituksena on
caippuan alkalipitoisuuden (lipedn)
miiritteleminen seoksessa.

Ethel Corel on eraiin fonograiij-
vhtiin palveluksessa “‘danenmaista-
jana”, kuuntelijana, ja han arvelee,
etter han enad valittadisi kevin paljoa
-Beer-Barrel polkasta *.

Erwin Levenson an vuninmaista-
jz. jonka ammatin han. on perinyt

iihaan, joka vuorostaan oli sen pe-
rinyt isaitaan j.1.e. monessa. Rolyes-.
ca, joten’ se. seuraa. ‘kuin perhetradit:
Sita Ritulitaan Thaksavan.

sionina,
hyvin.

Leo A. Krumpelmanin jopina on
kahvin maistaminen ja hin saa lipoa
sita 500 kuppla pdivdssé. Luulisi
kahvin halun lihtevan. Ja han on
tehnyt siti 39 vuotta, mutta siita
huolimatta. sanoo vielA unenkin.
maistavan,

Hjalmar -Johnsonin pitkaaikamen
anmatti On suurkaupungin katuvau-
nulippyujen laskeminen fa erittelemi-.
nep. On selvad, etta kylliinsé siitakin.
iyéstd saa. |

Albert Worch joutun. sikaarin
Maistajana - polttelemaan noin. 50° si-
Kaaria palvassa. Sita han on tehnyt
jo vuosia, mutta: ei vieldkdin ajat-
tele tupakkalakkoa.

Vaistot ja vehkeet

Kristofer Kolumbus ol suurl set-.
lari. Jotkut meista ovat olleet kauan
tita mielta. Mutta on ollut epailevia
thomatitakin, Nyt tulee Harvard yli-
opiston professors Samuel Eliot Mo-
rison ja ilmoittaa kasanneensa aine-
histoa, mik® asettaa Kolumbuksen
sikealle paikalleen.

Professor! ja ryhma hdnen oappi-
laitaan viime. elokuussa vuokrasivat

i47 jalkaa pitkan “paatin”, “Cpita- .

na” ja neljin kuukauden ajalla uu-

delleen kulkivat sen tien, mita Ko-

lumbus ensimmiaiselli kerralla tihin
maahan purjehti, Cadizista Linsit-
Intiaan ja sielti pitkin Etela-~Ameri-
kan rannikkoa,; Talla matkallaan he
dikeaksi totesivat jokaisen merkin-
nan, minks ‘Kolumbus olf. log-kir-
jaansa tehnyt. .

Professori Morijsonin. ‘mukaan kai-

. kista hamméastyttdvinté .on se, etta
Kelumbus Jéyt@matkansa. teki nyky-

aikaisten. Instrumenttien ayuita.

“Han RuIki vissiin paikkaan, palasi

lakaisin ja lyst, sen. uudelleen”, lau-
UT professori: sos
Lindbergh: teki. suunnilféen ‘samoin

kun hit: yRoindan* ja Hinan nyky-.
aikaisia © ‘ilmailainstrumentteja. lensi-
Atiantin yli ja Jaskeutui aikomalleen. -
Palkalle Pariisin laidalla. Jothut ar |
vostelijat ovat sanoneet. sita- onnen- |

potkaisuksi ja evat esoittancet, ettei
Lindberghillé, ollut. taryvitiavia insiru-.

Menttela. Mutta bin osui sine sHita

huolimatta,

Viikingeilig oli saat kulkdvaistot.
iin myds: oli pioneeriamerikalaisilla.
Tuo valsto Umeisesti-on. -jotakin sel-
laista mink menetimme: sillom ‘kun

‘lame luottaa nykyaikaisun yeh- 7

isin,

HEIN? ASIRE ALLA on - uploaisti |
laloissaan, " — _

, F

a oa ra Tea - wf non ae | ...!
me TE eas a “ih eas : a trl
Ch. Eatin ta wk ee ' “iE
: ! nag thes ae
peal rf ar

a se Tao]

age area oe
CR ree ee ee
are wo =

LAUANTAINA, HELMIKUUN 24 PAIVANS

Ayédyllisid tietoja

MIFA PERHEENEMANTIEN TULISI
TIETAA KEITTIGRALUSTOSTA
Perheenenmuinnat tietivat hrvin v-

han’ niisti aineista, mitg kiytetiin

‘Keittokaluston valimistamiseen.: Kotita-

lousviraston talousvarusteiden osasto

tarjoaa seuraavantaizia Hetoja. widen

Yalmistamiseen kiytettvien aineiden

eduista ja epiedullisunksista.

ALUN

Aluminilavaroitten hyvq pucli on sti-
na, €tta EesEinkertaisten aluminiastioit-
fen hinta on kohtnuullinen. Ne ovat
Mmiellyitavia, Keveitd, mutta vVahvaia,
kestivid, helppoja puhdistaa. Kuparin
jdilkeen Sturaava lammon johtamisessa:
levittaa Kutimuuden tasaisesti keutta
ashian pinnan.. Voidaan. kayttaa. myads-
happaisissa ruuissa. Liha-aineet eivat
haittaa jos puuttiuu suclaa, Eivat ole
myrkyllisi.

Huonoja pudlia - Hyvin obuita Astioi-
ta, taipuvat helposti, tehden kosketuk-
S@n epdiasaiseksi uuminpaalla, josta
sturak, €ttQ§ Keittoteho vahenee, Kai-
kenteiren’ pikaline* gubdistusaine ttm-
mentaa Virig ja syavyttad kEoloie.
Huonoin alumiiniaine on. erikoisen.
herkka syOpymddn keloiile ja taten on.
Yalkeampi pita& puhtsana,

KUPARE
Hyvid puolia: Kestéva, Laimmin-
johtajana Kaikkeln paras, varaten ta-.
saisen ja nepern kuumentumisen.

Huonoja puclia; Ealliita. Tummen-
tuu helposti kostean man Jahelsyy-
dessa: epaturvallista Eeitthai, ellei plde-~
ta Hyvin kivloitettunk, Vaikea pitié
puhtéeans. Lievatkin happoiset ruuat
vahingoittavat. Antaa makna kehviin.

. LASI - ;

Hyvii puolla: Halpoja, miellytta-
vid, lapinakyvia, heippoja puhdistaa ja
pitavat byvin Kuumuutta.

Huoneja puolia: Sarkyvat helposti.
Huoenoja limmién fohtajia, niin ollen.
arkoja dkkindiselle lampimédran vaih=
telulle,. mika johtag- Sirkymiseen, ee!

’ HARAISTU “LIEKEILASE”
Hyvik puolia: Miellyttavid. Laping-
kyvii. VolWaan kayftal tarjoliuastiana,
He!ppoja: puhdistaa, -Euumuutta vas =
tustavia,, .
Huoneja, puolia: Ealllita, Paksuja.
RAUTA

Hyvis puolia: Halpoja. Lammon

johto suhteellisesti alhainen verratiuna._

Eupariin: pitti’ hyvin kuwmuutta. Va-
jurauta pitaa Hyvin madinsa.
Huomja puolia: Vaikeita pitia hy-
Yin nikdising. Raskaita. Ruostuvel
heipesti. Varjia happolsia ruokia.

ae Se
” Gaamamies: “Rrr..-
kangsa_naimisiin:” -

isa: “Tu- ta-tu-tnote noin, sopistkehan

. TRSTIELTir,

TINA
Hivvia puolia: Helpois. Eevelts
Helppoja puhdistaa, Lammaoniohtoa hy-
Va.

Huonoja pudlia: Halkeliee helpasti:
eivat ole Restavia jos tinapédllys Joh-
Keaa pois. Tummenee kavtin jalkeen.
Ruokahappo vaikuttaa helposti. |

RUOSTUMATON TERAS..
Hyvig puclia: Miellyttivid. Kutu-
mattomia. Eivat helpostl tule lIoville,
Ei syévy eriigisten metailien Kansca
kesketuksiin jouduttua.

Wirt el muutyu korkeassa Kkuumuudes- -

sa. Hetppoja pitda ehdottomasti puh-
taina. EKiiuratessa el tule nasrmuia.
Pinta pysvy efinomaisen kirkkaana.,
Subteelisestt alhaisia limmén johtajia
Alkaliriiset puhdistusaineet eivat vahin-
coiba.

Huonola pudlia: Kallimptea kuin -

muut metaliastiat. Huonon lamimiin
johtonsa ja ohuntensa vuoksi syntyy

kuumia paikkoja ja kelitoa tulee buc-—
leltisesti vahtia, ettei pala pohjaan, . ™

POSLONI JA ENAMELI

Hyvia puoila: _ Hinta kohtuuilinen.
Micliyttivia. Eeitthin koristukseen so-
pivia virejai snatavissa, Eevyiti. Ei
Enorlinny ¢ik& riuosit,
Timastosuhteet elvit vaikuta. Ej} liuke-
ne. Helppoja puhdistaa jos pidetadn
hyva. huoli, Alkaline el mouta virid,
Fi varjaa ruokla.

Huonoja puolia: Paras Jaji Eallsta.
Murtuu ja hilseilee heltpostl. Vaikea
puhdistaa jos rucka palaa pohjaan.
Huoneoja Jammdénjohtajia; kuumia
paikkoja kehittyy, Ei kestii ikkindistii
lampomuaran jyrkkad vaihtumiista.
Voimakksat hapot .vaikuttavat lasimai-
sesti EKaikkiin muihin paitsi parkaim-
Blin lajelhin, jotka-on vaimistetiy kes-
timaiin happoja. Metallilusikat tal
hiimmentalat jattvat merkkeji, Ruo-
ka niits® palaa helposti, :

| el

- Ohuet kankast kuten chiffon, civat
rypisty koeelia neulotiaessa jos sen al-
fe laitetaan paperin kaistale ja neulo-
[aan seka& paperin etts Eanksan lapl
Ennenkiin neulotte paksue EKangasta
Euten Khatia.ja canvasia, hierokaa ko-—
Yaa saippuaa pabrmeisiin ja saumolhin.

Titen meula tunkeutuu helpommin
Yeatteen ]&pi,

Koirilte Valmistetaan nykEyisin wu-
denaikaisin kaytinmolisd syomaas-
ticita, jalden toinen pada on syontia
ja talnen pai juontia varten ja ¢ivAt
ne luisa lattialla Koiran syeédeéssa.

Sahkoll4 toimiva vohvelirauta ‘vai-
daan puhdistaa resvasta ja mustumi-
sesta kaythimalla keittosogdaa. Siten
tuleé rauta kKitkkaaksi Ja pubteaksi

i ”

hugmenns.7"-

a *~ ft

a ie . ee

. noe “ly. a eee Le ee re ee rh

ie he are ea Wher? epi aoc rr, oe
ately a fare ee went 1 bts ea

Riitos,

etme:
Aialitt: Samoin.
Wi—a: Samoin.
Aijing: Samvoin.

Sia punect.

Aarteita e etsitaan

Vhdysvaltain _ kaiv . kalvosvirasten ja
Geological Surveyn geologit harjoitla-
val aarieen .etsinida Vhdysvalloissa,.
Vaikka lassd maassa ovatkin laafat |
mineraalivarastot, . taal sittenkin
puutiuu jottakin hyvin tarkeita tuot-
teita. Niimia miehet siis etsivit. yuo-
rilta ja jaaksoisia mineraaleja, jotka
mahdollisesti oval jaaneet tihin asti
huomaamaita. Ottaen maasta niyt-
teita ja tutkien jokaisen amparilisen
toivassa liyt#i jotakin'‘sellaista mine-
raalia, miti puuttuu. |

Kun jentokonetta valmistetaan sen
osat sisdltavat tungstenia ja antimo-
nia Kiinasta, nikketiad Canadasta, ti-
naa Brittildisestd- Malayasta, chromi-
unuia Rhodesiasta, elohopeaa Espan-
jasta ja Ttaliasta ja manganiisia Bra-

aij Nitiden mine-
raalien etsinti on kiynnissd Arizo-
nassa, Montanassa, Arkansasissa ja

Georgiassa, mistd toivotaan léydetti-”

van manganiisia. ‘Tinaa etsitidan
Alaskasta, South Carolinasta, Neva-
_dasta ja South Dakotasta. Nikkelia
etsitaiin Virginiasta, Coloradosta, Ne-
vadasta ia Alaskasta. Toisista val-
tiotsta, joissa wuorilajit vahinkdin
sinnepain viittaavat, etsitain chro-
miumia, antitomia ja elohopeaa.

MUUAN amerikalainen psykologian
professori kohtasi dsketiain synkalla
maantieli mydhian ydla michen,
joka ilmetsesti naytti aikovan ryis-

‘tad hanet. Mutta professori ei jaanyt

odettamaan, vadn sensijaan kertoi
mehelle liikuttavan historian kur-
juudestaan ja koyhyydestian ja pyy-
ci haneltd apua.. Mies hammistyi,.
tunnusti aikoneensa rydstaa hanet ja
-— antoi pari lanttia, jotka professori—
sitlen pisti taytelatseen nakyvist
AIIN — NMEN

Clarence. Darrow, kuutuisa iaki-
mies, sanoi kerran:

+ En ole koskaan tappanut mies-
ta; mutta monen nekrologin (kuollei-
den’ luettela) olen | lukentt suurella, -

-miehnyvalla.

Paul-:Terry, kuuluisa pilapirtjs,

. Sanoi kerran: |

— Kun tunnen halua ruumiinlii-

-kuntoon, asetun levolle siksi asti, kun- -

Nes tamil tunne katoaa. +

————_—_.90o-—__-__

| ITKEMISTA pidetajin. usein, “akka-
. maisuuden”. merkkingd, mutla nyky-
ajah psykoloogot vailtaval, ettel-ta+
ma pida paikkaansa.

Itka on vain
erddnlainen. varaventtiili.-ja monet
historian voimakkainimista.. miehista,
ninkuit-naisistakin, ovat-.sita kayt-"
tineét- korkean | paineen | aikana, S07
itkeneet voimakkaasti likuttiessaan.

“MAAELMASSA pubutaan. 2, 250. eri

kielta, -

=o i, a tikes
' Ji ra ed 1
ee a : auras ‘atk: tg
3 ae ec Ey !
aan toes papa

a we .
ial

“TL ST.

2 “tet wy m1

Bafa) |e
ied teset Le
. yore “

ae of
-F.

F a ee oro le oe -. doa
is . tay . ewe wee
a ry ee ' oa =k

- =o, . i= Cd ce . . : =

“—

= T. Pea nar atti aol

a

2 Y + ior

.
=* ce 2 i eT .
- .

parte

“ee

es = 0 . a

1 ee pe Mapes
. ™ . rn : —
vars, . ss 4 ee .

. " . . . . i .
; . oe . . an 1 . Thos . . cae wot
woe de fol. a on
8 a a . . re ” . 1 _ 8 ae
. el . ” ' ty -_ 7 toa ‘ 7
. woe 1 8 .
: " en is . .
it r ne pe pee eo i. 1 . a - .
wo * . - : . : won - . " “a wee
oo . oo sy . . a . . hone TL" "oye ee i
a hl Pet PE ie mms, oh ul a _—fa my, = .
Se Pe =" = *. .* so"
: - . ‘ coe tet ate eee ely . . , sos _ . ' . : :
so - »4 ry" Ce - 7 et at . : .

pen eet

SE Sr Lape ee

". . . t . .
. ' . . " .
= oe ee ee . Se Se oe oo - . . - . om . . _ 8
. ee ee ae | ._ . . toed os co . . .. oo. _-— 48
Ay TA in le PL eee ee . asc. yoo i ray ee
‘EE
“ .

mae
a

= ao 7
ear L

una
he at
". 4 .

ee | Th
aera ht —

- rend, [ie lag =

ie
‘wsia- ee a

h “=
aon eee
5 Or a me el

ih fae

Than a

ae ,
i:

ar. aA
Pe a

rae pe

Kole] Ts

. woes = er] O48 mo 1 soe soa . . a) "as "ot. a 1 . . = . . . .
a . wom ay r I . . . . . ot . 2 moe . . . . “oy
ea beter ert Jee ee ee a. yee ee 00 ft see ee ‘oer eT a ee eg eer es

. me . . - . or) ae . on _ . “a eee aibetros Sere houR em, 1

. . .

. : . . - . - . . . . a . ; . .

SOS ts . soon “ebb. Per py Pats mete aa Lye "ome": Ty roo * a ee ee J 4 ms i = 2. eat Tones “abe ete . t
. wae . 1 . + -_ _ . a - _ a ries r . te ol " For, 2 — = a ee | oo . ut 7 ee nl oN a ue so . ot
. . L. weer i . . . . . 1 _ 8 ' .

toa rr
ee ae ee ee Oe
Pap hates [untae RAE ae

F- mek = A i eee

cae rye Pay a
I . 5 may
pele ‘ey arta fete Yak