onavassg.

aupungin Hahets dt a
a-Kalehin. !
rat ork
hoon aikang. ba ge =

Maisind kyin.

ibkoisen vn

.* :
ro

OOitisten
“D slimysige “be
sna Oppinut i.

slebin saarella te

semmin, SRE . Beingkuun 25. paivind 1953: ‘tuli ku-

Se val : Ioneeksi. 30: yuotta Karjalan autanom-
urjuadess He gh sosialistisen netivostotasavallan pe-
= By rstamisesta, joka madliskuussa . 1940

saarele cavube. ae totasavallaksi. INdina - vugsina ‘Karjala

akeinen),. Rab. GM on isaristisen. ‘Venajan. takapajuisesta
ure turkeilsists Tm gyrjaseudusta muuttuaut.. _kebittyneeksi
n karvasmmakg. ' sosialistiseksi . tasavallaksi, jolla on ke-
—12 paivaa ajkan HM fitiynyt teollisuas, boneistestu. maaia-
taskaimmiseg ol. hoas j ja korkea- sulttuuri. wee

teilta, jotta 323T¢9
leensa, antzen het:
ttisen” Varityksen. _aigana : tapabtunut- myGskin i Karjatan

_ synkist3 idem. amuascudulla, +. Nilista -miiateksista ker-
jat. Pimetdertg fae totaan Aunuksen pilrin: Tuuikisan. Eylin
mn enmien 2suntéa aman kuvauksessa... ae

dein palatsiin, is en

ia Turnu.-Severs VANES TUURSK:.
muuttunsen: save: _Exnei vallankumousta-Tukisan ky
* pao | |. pi ae]
ohtaa Hip! seam |
| johtaz unnay
fan vals wabariyoumaeaden su
ahes 400 2 ‘arnmat -pellot ja ‘niityt- olivat ‘ rikkai-
SSA at ‘tuntenagt ‘den kasissa. “Tanikuinen- klmivuorovit-
heaalla. tydsker jelys laihdatti . maan. ‘titi, ette: yHjaa
Ahmed ja monet’

"saatu -enémpad 7 “seritneria hébtaarilta.
Kyliettiin riista, ohraa’ja’kauraa: ‘Tyo: -
valineind olivat puusahrat-ja isukarhi.

zvien, Romania
aneiden direst.

Sa.agker: vali i - Karjatalouskaan ‘ei ollut' paremmalla ‘tivat- suonkuivausarttelin, joka ‘osti
: tolalla. Lehmat lypsivat vahdn. Sikoja traktorin valtion avulla. Timi tapaus —

portinvartijalle, 3 en —_—_ :

‘aan, Tarilta.j3 .  datkoa 1. sivulta | - Suljen silmani. Sdpsihdin ja avaan

ikseen amumatit TJ “mastaus on hyvin raiked. Tam nainen “ “#5: *4® huomaan, ettd nainen on

(erotukseksi muista2, nauraa adneen ja
peittelematta, Janne sapsthtaa, hit-
ren Eoko huomionsa kohdistuu nyt nai-
seeh, jota hin tuijottaa wield innok-
ksammin kuin dsken minua.

tan, jotka 10
issa_-Ploestuse

aka yuosikyl:
ssa. ja lukulat
nut miahdolli-

~—— Janne, sanoo isd varovasti. Mut-
Ja Janne puhuu jo —-

~~ Katso, Siti, hassu titi.

Hymy hvytyy naisen houilla, Han
punastuu ja vilkuilee wihaisesti - hivy-
‘font? pikkupoikaa.. ‘Tamd-_.vuorostaan
toleaa viela kerran painokkaasti:

— Than hassu tati.

Vaunussa tirskutaan. . ., Jannitys on
‘Vallava. Is yrittid . turhaan. kaaintad
" Jannen. pata puolteensa, : :

Ftusitlalla oleva Martti. on. » buoman-
Oot; ett perhe:.on. t2as. ‘kdiymistilassa.
‘Nojaten ovenpicleen hia uEvOG. yl ~vau-
non:

7 MITA? ae ee -/

 Jentie -oseittaa: ‘sormellaan: naista: ‘B
‘HUGE veljeligen: - “
= Toi titi “Tassa.on baie ath.
: - sibisee Taiwostae: tin.
oo Olet ilked kaka’:
Jintien silmat « vewaltaont auki. Ja
Auta allistynesna .
== Sulla on Jautabampaatt:.
Nyt mind jdtometym: keahtusta: ‘Kako
YAORU~ rajaheaa nabrariaan.... Martti
nM sen ja arvelee,.ett4-naurm on
. mie allaan. Alan. sis hehotiaa. oven-

sta ja tyitars-
ihuissa. Lapset
lisist’ : aapist
1 palatsiin on .

li by vin’ ajay,
niset kualrvat
rasascina, Jo#

kkaat sabbo-
t pelaiakseea
iota. Saarel-
Ada-Kaleibin
ff ovat byvio

teilijat aloit-
-aate- ja tl
a nay ttm
yhiassa. OD
rkkilaista /4
tlun 45 hem

havit useld
He, Samal:
ihmiset Ee

~ Ail, Se sanoi. « -“autahampaat.”

= * kuule, dit, lautahampaat.”

i- far

dlan valar
a clamaans

pe Ketan . keksti

ILXNTU. non, milli tilanne viel& voitaisiin

En keksi. .Tapahtumat vie-
n aina oe ‘Wat armotta kohti loppua. Nyt Janne
byvaa © ba- tautuu sylissini aivan jibelle nais-
in oD. SSdittaa sormellaan banen Teukaan-

: 4 ja huutaa-
— 38 et 00 ajanu paltaasi!

. . .
ae

Kraan maaseudun
_ menneisyys ja nykyisyys-

mouutettiic. Karjalais:Suoinalaiseksi iit. -

. .Bauria ‘muufokisié on: neuvostovaltas-

| - spollerusasemssia Samantainen tilan-

nyt Janne tuijottaa haneen silmat pyé-

;  kujanimaton:

nl ja mita vasten tolla sedaila —

Kone. § ja traktoriaseman §—9 traktoria,
uust moottorivoimainen leikkuupuims-
ri, kaksi suurta puimakonetta, traktori-
voimainen silppukone, kolme traktoril-
la vedettivai kylvokonetta sekii Suuria
oja-auroja ja paljon muita maatalous-
koneita. Kothoosi muokkaa kaiken
niaansa sek kylvaa ja pui satonsa ko-
neveimaila sataprosenttisesti, 20 pro-
senttia wiljasta korjataan leikkuupui-
mureilla ja loput leikkuukoneilla. |
Vuonna £952 kolhoosi otti kiytin-
(Gn aden vuoroviljelysjarjestelmin,
johon kuulsvu nurmi-, laidun-, rehu- ja

—osoitti talonpojille vakuuttavasti sone-
ty6n paremmuuden maataloudessa. Ta-
lonpojat paisivat perille, etta,. koneilla
ja yhteistyalla voidaan saada paljon ai-'
kaay. Wdin syntyi ajatus kolhoosin
perustamisesta Tuuksaan,

- Nuonna I930 osa Tuuksan taloppo-
_fista yhtyi kolboosiin ja vueden 1935
.. kevaalla kaikki Tywuksan 300 taloutta
-Hmaisivat halunsa lity’ kolhoostin. -

Neuvostoyaltio. antol ~suurta . apua
_Tuuksan | kolhoosilaisille, Talonpojat
. saivat pitkiaikaista lainaa suonkuivans-
tdita varten. Kone ja trakioriasema

‘oh: ainoastaan rikkailta, - Niityt vetis-
.tyivdt vuesi vuodelta, heindsato: laski
ja heinan. laatu) hucneni, Mistain
sudnkuivaustiista ja nittyjen ja. pelto-
jen Parantamisesta ei sithen aikaan voi- -
nut olla puhettakaan, |
(Raskasta oli ‘Tuuksan ‘kylaa tatonpoi-
‘Rain el#m’ tsadrinvallan aikana. Omaa

leipaa riitti korkeintaan 3—4 kuukaw- | -auttor talonpoikia suonkuivaustdid ea vi pannesviljelys Taltainen vuorovil-
‘deksi ja loppuaiks «ucdesta oli syétiiv suorituksessa, Kuivaust0ita tekivit fe/y5 ele yltaa otettavaksi viljelykselle

564 hehtaaria uudismaita. Tirkeid mer-
_kityksensa tissi asiassa on soiden: kuai-
vaamisella. Kabden viime vuoden Eu-

Kone- ja traktoriaseman traktorit, oja-
aurat, perkaajat, kaivinkaneet ym. Ly-
hyessa ajassa kolhoosin kylviiala taa-

pettuleipia. Ympdri yuoden . Tuuksan
‘tafonpojat hakivat tyéta “kulkien Syva-
‘rHMd, Pietarissa ja Suomessa, -

atinnt ; _ jeni puolitoistakertaisesti piiasiassa . 'uessa Kelboosi on kuivannet soita 418
rein “aamlamenss malice 08 Kuvativjen siden tastanoutsla. Seta
Tsaarinvalta jarrutti.tahallisest? karte, Nurmivuoroviljelyksen haytintiwn- Kiyttien hyvakseen kotimaisen maa-
lais-suomalaisen -kansan henkista i heb ottamisen, maan muokkaisen paranta- . taloustieteen: ja’ maatalouden eturivin
‘tysta. | misen, lajisiemenitla kylvimisen ja pel- . tyOntekijdin saayutuksia Tuukszn ‘kol-

-tojen lannoittamisen séki myGskin ky-
-¥éalan Jaajentamisen tuloksena Tuuk- ~ dulla ennen -tuntemattonia satoja. Esi-
san kolhoosi sai vuonna 1940 viljasadon . merkiksi Pashkovin tyéryhmi sai vuen-
 kahta- kertag: suuremmian kuin vaonna na 1950 ruista 34,3 sentnerig hehtaaril-
1935. Jo sillein teltiin. niaanmuok- ta ja. Votashevin sydryhmii ped. kauraa
Laustoista konevoimaila. 90 prosenttia, 35,5 sentneria hehtaarilta, Vebnaa.

' Eylv6tuist”. 80. prosenttia ja. korjuutais- koltoesi saanut 26 sentnerii hehtanril-

ta 50 Prosénttia. Alettiin vijella: Kar- , |
Ennen sotaa kolhoositla oli puutarha

jalalle uusia maatalouskasvéja — vek-.
nad ja hernettii. | Kolboosin pelloilte il- 3, $ hehtaaria, josta kylin vapauttami-
jilkeen oli jalella vain muutamia

maantui kirkzEuja, tomaatteja ja nuts
vihanneksia, joita ei Karijalassa aikai-— ‘Pita Mutta vuoteen 195. mentessé
‘oli kolhoosilla kuitenkin puutarbaa jo 4

semmin tunnettukaan. "Tasavallassa ei
ennen ollut puutarhoja. VYuonna 1949 hehtaaria, jossa kasvaa nykyaan satoja
omenapuita seki karviais- ja viinimar-

-alkoivat hedelmdidd kolhoosin puutar-
japensaita. Kolhoosin puvtarhassa kas-

hat. Tuuksaan iimaantuivat omat
mitshurinilaisensa —— I. iLumpijey }2 «+vaa myéskin kirsikoita ja luumuja. Kol-
M. Ivanova. Hyvii tuloksia Tuuksan” hoosilla on myis oma marjatarhansa.
“RKolhoosi saavutti mydskin Karjatatou- Vuodesta 1948 lahtien kolhoosi on kas-
den alalla. Silla oli 260 hevosta. 200 vattanut paljon tarhakasvien siemeniid.
nautaa seka sikoja ja lampaita. Alkoi Ensimmiisend sodanjalkeisend viisi-
kehtitya myoskin mehilatshoito ja teh- yyotiskautena on kasvanut mydéskin
tiin suuria Takennustditd. Lahivuesni ‘kothoosin karjatalous. Lehmien lypsi-
kathoosilaiset atkoivat rakentaa vesi- viisyys on lisdiintynyt yli kaksinkertai-
myllvn ja sahkoaseman. Mutta sota es sesti. Kahden viime vuoden aikana on
f1 {aman suunnitelman tofeuttamisen. hevosten, nautakarjan, lampaiden, si-
Aunuksen piiri, samoin kuin tasavaltan  kojen ja slipikarjan padluku lisdantyayt
-eraat muutkin puirit,, joutui- milter kol- puolitoistakertaisesti ja mehilaisperhei-
meksi vuodeksi vihoflisen valtaan. den tuku kolminkertaisesti.
! Sodan jalkeen kolboosi on tehnyt
suuria rakennustéitd. Kolthoosilla on
_nyt Kaksi karjanavettaa, vasikkala, si-
kala, kaksi tallia, 12 vilja-aittaa ja 4
perunakellaria. ‘Kabdelta sihkéasemal-
ta kolhoosi saa séhkivoimaa.taloustar-
peisiinsa ja kelhoosilaisten koteihin.
Kothoosissa on vakituinen rakennus-
ryhma. -Vuonna 1951 kolhoosi hankki
kaksi sirkkelisahaa ja parehdylin seka
‘takensi kaksi pajaa ja raamisahan, jot-
‘ka palvelevat kolhoosin tarpeita.
_ Tuaksan ‘kyliin : kothoosiaiset eivit
tyydy Sasvutettuibin tuloksiii. Pirin
tillitehtaan. rakentanisen. Jalkeen he ai-
fiovat rybtya rakentamaan kivitaloje. -
‘Kolhoosin talouden kasvu vaatii myiis-
famista. Kun timi-tehtivi. tulee tat-
kaistuksi, niia -kolhoosi koneistaa suurta
vaivaa vaativat tyinsi. taydeHisesti. —
 _Kotboosin rikkaus kasvaa vuosi vuo-
delta, ‘Vuoteen 1946 verraten kofhoosi
korjasi vuonna. IGS viljaa yli kaksi
kertaa enemmin, lehmien lypsaivaisyys
listintyi -viisikertaisesti ja kolhoosin-
‘rahatulot kasvoivat yli kaksiakertai-
sesti, Nyt kolhoosilaiset ovat asetta-
neet tehtaivakseen kohottaa kolhoosin
tulot dhimman kahden vuoden kuluessa
enempaan kuin miljoonaan ruplaan.
TUUKSAN KOLHOOSILAISTEN

: hoosilaiset ovat: kasvattaneet talli. seu-
Tuuksakaan-ei. Shing. santeessa ollut.

_ né ‘valliter ennen-. r walfanicumonsta. koko
_Rarjalassa...

_ ¥HTEISTY GA ENSIMM. AIST x
: HEDELMITA:

. Vitona 1924-. kylaan perustettiin miai-
“te-osuuskunta J@ sittemmmin - koneosuus-
“kunta: ja maataloustuotteiden- bankin-
“ta: 12: ‘myyntiosuuskunta. ‘Kolmen vuc-
“den kuluttua Tuuksan taloupojat | Jarjes-

noussut. Han on raivoissaan, sahiah-
i#& jotakin, josta erotan sanan “kas-
vatuslaitokselle”, ja pyorahtaa etusil-
lalle, missd suu ammollaan tollottava
Martti sulkee tien. WNainen tyrontaa
Martin vihaisesti syrjain ja astuu ka-
dulle. |

— Ai kun se tonas, mutisee Martti
Joukkaantuneena hieroen olkapaatadn.
Matkustajat tuijottavat nauraen Malsen
perdan. Kaikesaa onnettomuudessani
minut vaitaa Kuitenkin heipotuksen —
tunne. Se on ghi, ajattelen. Vaunu —
lahtee taas liikkeelle.

Mutta vaunuun on noussut-uust mat-
-kustaja, mies, jolla on yllain nabkaiset

‘TUUKSAN. KYLA SODAN-

_ JATKEISINA VUOSINA
Surkeassa tilassa oli Tuuksan kol-
hoosin talous sodan jalkeen. Miehitti-
 ratsastushousut. Han jaa ensin kayti- jat tuhosivat kaiken. Pellot kasvoivat
valie,. mutta istuutuu sitten naisen va- rikkaruohoa. Kurvauskanavat olivat —
paaksi fattamiille paikaile vastaphiitl epakuanossa. Niityt kasvolvat pen-
‘meiti. sane Vucrowiljelys Joutul epayaries

_ &yEseen. ‘Nautakarjaa ja Sikoja ¢i Oi-
Nyt buona etl syvasth rk “tut yhtain. Maatalouskoneet olivat
kaikki epikunnossa, mehildistarhat: oli-
vat tuboutuneet-

Talouden kuntoonpalauttaminen ' Wag-
ti suurta tyét2.ja saunnztiomis. vare-
ja. On sanottava suoraas, etta ilman
neuvostovaition apus sithen olisi tarvin-
nut vucsikymomnenia. Mutta valtion
avulla kolboosin talous.saatiin kuntoon
2—-3 vuodessa. Kolhoosilaiset aloitti-
vai talowtensa kuntoonpalauttamisen
maanviljelyksesta. ‘Kuivauskanavat
pantiin ensin kunteon ja otettin kay-
lantodn nutmivuoroviljelys. Agcoteknil-
listen toimenpiteiden toteuttamisen tu-
loksena alkoi satoisuus kasvaa. Jo
yuonna 1949 kolhoos) sai kaksi kertaa
suuremman sadon kuin. vuonna 1945,
Kalhousilla oli ja 106 hevosta, 281 leb-
md, toista sataa sikaa sekié paljan lam-—
paita ja sitpikarjaa. Lehmien lypsa-

seat kasvoi miltel puolitoistakertal —  nORELLISEN AYVENVOINNIN
5eSti .

_Kothoosilla on nyt maata 3,382 heh- JA KULTTUURIN KASVU*"
: Rolhgosin Faisse Op Anes 3 : Ybdessi kothoosin varallisuuden kas-

reind ja suu auki.. Samassa han osoit-
faa. sarmellaan miesti -ja $2000;
" L+ [si, tolla-sedilla on kuniihousut.

Yaunussa syntyed riemu on sanoin-
Kuiskaan kaheasti. isan
korvaan: Nyt. me lahdettiin. Nousem-
me molémmat kuin kotnennuksesta.
. Janne: riippuu isin kasrvarressa. Ptu-
sillalle. on-matkaa parisen metria. Vau-
nu lahestyy. pysakkia ‘Martti alkaa
—ulvoa:

—Mita varten meé mennddn jo? Ei
mummo asu taalld! Isa, sa menet vaa-
alla pysakilla pois!

Katkaisen enimmit puheet siiken kis-
komaila poikaa raa’asti hihasta miukaa-
ni. , Kuluw vielé pari sekuntia, ennen-
kuin’ vaunu pysabiry- Sin aikana
Janne ennittaa lansua:

—. Mullakin os ollu kumihousut.
’ Atulla oli kumihousut kun m4 olin pie-

Paaicemme alas pysakille. _.
_KREETTA “Tandan” lehdessa-

ee ee ee

i
ee

Pago ote eee

ees gue sa . - _
eee eT 1 . L

ask:

1 . r . . . : .
= . - ° Fr -
. i .

! "Fr 4 1 . i

: sa
7 : . . + .5° ’ Ln

. 1,

J og ' wt

1 wag
# ‘ tel
ot Wwe

nai Con

. . =

' : 4 Ai tat
. a st =

. tt ", =

aie . i. are
; . wae i 4
. . i 7 2 oy ae x"
. . _ wos : =I
, no, ! Poo age
. . . , 7 Lae oe fe. -:
. . . . . - ori aa
4 aes et 2! eg ee IS RUSE Ss |
aa rr eee ; wet rr a * se ol Lees)

Mae TER a

. ' . . . 1 . os . " . _ oa oot
ae Oe erie 2 a ee Pe! FR Lh ee . a . a ee ed
aE pede hl ee Tt Pd OP a 4 woe aol. ty .
eo Tie debe aus rly er eee 7 2S i a ee . Thc ew a . . i i . 2» 7 0 " me
J 1 As " " ree ee) oe . ee ee om " oo yy .-
Een ls § See ee a ee ee ee ee ee wee -
" . ae ee ee a - _ a
eed aya

oT ae
dart

vie. Re
a

a icf .
La ”
7" .

Sr AOL FUME Ti

* se er - ‘! 10 aie a iat. a

be del Fee ote 1
SLT La
ce

I

ae
he
a,

a ra ipa £2 |
eee ee ers
=. 6a a Lo wt. a .

. = ™ ' eT
. we ee

_ wee ogo ws a . . . .
a en ee rewabe yt 7 eo ve 7 '
7 aval ee eee | le er a 0 gee. -. - 1 an gare .. OL, De
1 . -—
. . , . .

eee
. Ly

ott

aul
a ieee
al | —_
r ae ES :
Fh

cra | oa E . ao ig! ” a a '
ON ete ei aM
oe ar Le
ae

a " -—1 a
“ :. . 5 7 = co fa Fa! bara wh
pe C 7 a ee er tote , L 7 acc: “ae= . Buh ‘4 ee Be pe aie By
mina pp oe cee Et ee ee er ee ee paige eet O° - eye art gee | EP er ae ge ec er ed oe ee et eine ot Sane
rn ee ee eo ee or at Fe A eee Ct ot arg ed ae fa ULE ea to: a Se ee a Mee ne ges es tet ae
RE a a ra = Pr bd iF) ay: er itt et a 4 —_ . — a... “te rs - a mi ay 4 _— ae a ae ’ ru 7 1 _ oa ih ir tk = — a A er abers bat Tt ne TOUT Bake
Oe ag or de et ab geger Fas" ae a a 7 0 eo he Aa ge md = 5 B:. ae ee - a UE as
: ty -. 4 cL 4 pte
a ber c .

Ane

a we * ?
Se en Lee gid eR EL
et ae rf

cmp tape

1c ert poh ne
en a a as bi
Sane sin alia Balle sat

" ye a ob ;

miay: as *

ee

Vee

kare

a ra.

2

eigis tee

i
aa
Take vo a

Liki +

F
POMP. ot) abd a ele
ul APs

Be aa i
in ee Ee ae hee
- . a4 ner = ‘ ™ =
A reed shy

ae a oe ai aH

I
ee .
ra +, . —" r
a =, c I
. ee = .

Vere

aoe
be

Se eel ere CR

. . la 1 oe ee
“-- pole 1 oe in & muy rs
i. at ed, t u Lae i oF A: ra!
1 "
_

= ia
me
“ore

1 Jes
ape {eee mu as. ri x ieee ha
= aie ry tt! hee, oe ml us a" 5 L

- mot fe at
a re ae wae mM st . os! ‘1s a .
og ee ed ee

= a —
=n suai e aE
.! Tet eto T
eee

tet, + FILS
yd

. .
a Fo ee a ry" ow
. * epee te oe . “1 = a
ra -

. "oe am ey . pe
-— 7 ae eae . t,t
. me ee ert wt ae re
Boo eo my ray . wat > a
" fo
meat hg.
et mn fra eter eos tas eS ee
oh ee ee :