Kevattalven terveisia taalta pohjoisesta. Tassa olimme mel- ko hiljaisessa elamassa kasissa, ainoastaan pikkukaupunkien talvikarnevaalit antoivatjotakin eloa naihin pohjoisen kyliin. Paanvaivana oli avantouimi- nen, kun ne viisaammat kielsi- vat sen huvin kokonaan ja eivat ottaneet huomioon sita- kaan etté miten viehattavaa onkaan menna niin miehet kuin naisetkin samaan saunaan lammitteleméan. Mielestani tama huvi korvaa pienet yskan Sairaudet kokonaan, eika ai- nakaan miesten sydamet py- sahdy tass4 hommassa. Mutta sitten tuli paljon pu- heen aihetta, kun tama moni- vuotinen paaministerimme sa- noi itsensa irti ja siita alkoivat kovat poliittiset seulomiset ko- ko maan vaest6én keskuudessa. Mina mielestani asettaisin Pier- re Elliot Trudeaun hyvin ete- vien valtiomiesten joukkoon, koska hanen paéaministerikau- dellaan on meilla kaikilla ollut rahaa taskussa, etta ei koirat ole paassyt kintulle ‘pissaamaan’. Tama jarjestelma, jota Pier- re on "liitannut” tassa maassa, on sellainen etta siina hyvin monasti on joutunut karsimaan nalkaa suurien aineellisten va- rastoiden keskella. Mutta Tru- deaun aikana ei ole Canadassa Tee sr FN es me ett et Sy a 3 ay karsitty nalkaa, Tyétt6émyytta on ollut olemassa, mutta siita huolimatta ihmiset ovat tulleet hyvin toimeen, koska on ollut laissa méaaritellyt avustukset, seka kaikenlaiset vakuutukset ihmisten kaytettavana. Ja sikali kun tuo tyé6tt6myys on kysy- myksessA, niin sita ei taida tama jarjestelma saada poistetuksi — se on liitettava ammattinimi- tyksen joukkoon. Kun ihminen katselee ty6ta tassa jarjestel- massa, niin han on amma- tiltaan tyét6n - aivan samalla tavalla kuin meité iakkaita th- misid sanotaan eladkelaisiksi. Minun toivomukseni olisi, etta ainakin samaniaisen mie- hen saisivat keulamieheksi, etta ei tarvitsisi pelata niita entisia Bennettin aikoja, jolloin miehet kuolivat nalkaan suurten ruoka- varastoiden keskella., Tassa sekasorron ja muu- tosten maailmassa tuli mydskin tietoon, etta liittohallitus on luvannut Timminsin lentoken- tan korjauksiin ja nykyaikais- tamiseen 4 miljoonaa canada- laista dollaria. Sille kentalle on kylla viime vuosina uhrattu varoja aika runsaasti, mutta kun sita tyottomyyttakin pitaa koit- taa lievittaa, niin jollakin ta- valla se parantaa tilannetta ainakin taalla Timminsiss4, jo- ka muuten on elanyt melkein Kukkaset muistollesi JOHN NISSILA St. Catharines, Ontario Leposi on ikuinen uuden kotimaas/ mullassa. Meille jai kauniit muistot rehdista toverista Alina ja Onni Sikola Sulo Konnu Hilda ja Yrj6 Pajari Alina ja Oiva Salonen Toronton Ikinuortenkerho Aili Lehtiniemi Ottawa, Ontario veh ‘ ae — oe % ae mS, x NORANDA, QUEBEC Vilma ja Vili Koivu Martha Riihimaki Elma Ketola Kauneimmat kevdan kukkaset edesmenneen pitkdaikaisen ystavamme ee hl, muistolle ee +e Muistoa kunnioittaen seuraavat ystaévat: Sivi ja Edvard Marks Sheila ja Don Viren Rose ja Paul Viren ja perhe Linda Virtava Lyyli Litman John Fredson Helga ja Rauha Talvitie Venla Kyyridinen Saara ja Kaarlo Hupponen Fiina Terho Reino Niemi Siiri Koski Paavo Metsdla Eino Luoma, Toronto Ina ja Charlie Mackie Rakel, Brian ja Einar Narhi Ester Viita Laura ja George Tuisku Hulda ja Theodor Repo Margared ja Russell Berry Mr, ja Mrs. Kuirinlahti Saara Kangas Marie Parker Uuno Harju Mr. Mrs. George Hupponen aikojen Suomen iséntamiehet. He kun ottivat rahapussin pois taskustaan, niin he tavallisesti kaantyivat seindanpain avates- saan sitd, etta ei kukaan nakisi. Nykyaan naiden sahkdaivojen avulla tiedetain kaikki. Joku tassa talven pakkasilla innostul raknaamaan ndiden kunnan- poliitikkojen tuloja ja he huo- masivat, etta pormestari Vick Power hankkii $18 tunnissa ja valtuustomiehet $16 seka mat- kakulut paalle, kun mennaan tuonne suureen maailmaan ju- tustclemaan. Kyllahan ne va- han kehaisivat, etta he kasit- televat 42 miljoonaa ‘bisnesta’ vuosittain, etta kylla heidankin pitad jotakin saada. Mutta mikahan siina on kun nuo vanhemmat kaupat eivat voi edistya ja pysya pinnalle nykymaailmassa. Hiljattain kerrottiin ettaé 76 vuotta Poh- jois-Ontariossa toiminut vaate- tusliike Bucovetsky’s, joka on ikakaudellaan tunnettu suur- liikkeena, on nyt meiningissa sulkea ovensa. Tama suurliike avasi ensimmiaisen kauppansa Cobaltissa v. 1907 ja Timmin- sissa v. 1922. Tama liike on ollut hyvin vauraan nakdinen, mutta jotakin on mennyt vinoon ja ovet suljetaan taman vuoden aikana. En tieda, valtiokapitalis- miinko tassa4 ollaan menossa, mutta Pamour kultakaivanto sai valtion avustusta myllyn- ja kul- tahuuhtomon suurentamiseksi. Luvattiin $950,000 ja loput laajennussuunnitelmaan tulee yhti6n omista varoista. Tassa muutama kymmenen vuotta sit- ten tehtiin sellaistakin propa- gandaa, ett4 Neuvostoliitossa toimii valtiokapitalismi, joka ruhjoo alleen kaikki pilenemmat yritykset. Sitten tassa kevattalven pakkasilla ilmestyi hirven va- sikka tahan Timminsin katu- liikenteeseen, Sita yrittivat jot- kut rohkeimmat kiinni, mutta tuppensa tervasivat. Se hy6dk- k4si kiinni ottajiensa kimppuun, 16i etukavioillaan ja potki taka- jaloillaan seurauksella, etta joi- takin autoja jouduttiin viemaan peltikorjaukseen. Sitten se juoksi kilpaa autojen kanssa maantiella ja metsan kohdalla tyytyvdisena hydkkasi met- saan. Jos se olisi voinut puhua, niin se olisi varmaan sanonut etta ensi syksyna hunttaus- aikana en tule naille maille. Sitten noita kulkuvalineita taall4 on monenlaisia. Kaupun- kimme sisdinen liikenne nayt- taa tuottaneen tappiota viime vuonna ja eikéhan se nailla hinnoilla ole milloinkaan ollut voittoa tuottava. Mikapa tietaa vaikka siihen olisi vaikuttamas-— sa nama vanhemmat kansalai- set. Pari vuotta sitten rupesivat myymaan niéille elakelaisille 10 dollarin hintaisia elinikdisia matkalippuja, etta meidan koh- dalta tulot ovat paljon pienen- tyneet ja silloin talléin nytkin myyvat naita elinikaisia lippuja. Toivotaan etta Ukko Kruunu pitad lopusta huolen maksa- misessa. 3 * ay Punaiset ruusut hyvan ystivan HILDA KETOLAN muistolle Aini Grundsten Elina Sandhoim Aino ja Lauri Koski Hilda Vdlimaa Alina ja Vili Eklund | Lempi ja Olavi Hirvela Hilma ja Ensio Wuori Kerttu ja Taisto Lansi Mary ja Viljo Rinne Aune Kallio Meimi Gorday Toini ja Benny Heino impi ja Einari Hilja Rénka Lempi Jokinen Esther ja Toivo Hakala SS Ida Mannist6 Impi Poutanen Tyyne Harju Svea ja Onni Kainola Bertha ja Kaarlo Toikka Miriam ja Carmelo Flora Sudbury ja ymparist6 uutisia Sudburysta Terveisemme tdalta nikke- liperukalta. Meilla on ollut kyl- ma ja luminen talvi. Oli pari viikkoa kaunista, mutta sitten tulivat tuulet ja lopulta kova myrsky. Tama myrsky juuri siksi paivaksi, kun oli Finnairin kustantama tilaisuus Sudburyn Lepokodin hyvaksi. Onneksi ei kuitenkaan tullut lunta, ja niin saatiin sali tayteen vakea Sam- po-haalille. Ohjelman aloitti Leo Niemi soittaen haitarillaan. Kylla se peli soi hanen kasissa. Sitten Lepokodin puheenjoh- taja Leo Raaska lausui yleisén tervetulleeksi. Han kertoi, etta tilaisuus on siksi jarjestetty, etta jasenist6 saa nahda suunnitel- mat Lepokodin ensimméaiseen osaan., Han kiitti Finnairia, joka oli lupautunut kustantamaan ti- laisuuden. Ritva Hyytiainen Finnairin edustajana selosti kesan 1984 Suomi-matkoja. Seuraavana oll vuorossa filmi Suomesta. Se oli hyva, ja paikalla olleiden mie- lesta hyva siksi, etta oli englan- ninkielinen selostus, tama siksi etta mukana oli useita sellaisia henkiléita, jotka eivat ymmar- taneet suomea. Samalla Ritva Hyytiainen ilmoitti tilaisuudes- $a arvottavan kuusi pienempaa ovipalkintoa ja parhaana pal- kintona Suomi-matka. Seuraavana oli illan tarkein numero. Arkkitehti Seppo Kanerva esitti suunnitelmat suomalaiseksi Lepokodiksi. Ta- ma on ensimméainen osa, ja se kasittaa osan, jossa asutaan omissa asunnoissa ja itse hoi- detaan talouspuoli. Esitys oli hyva ja sai yksimielisen kanna- Uutena kuljetusvdlineena taalla tunnetaan sellainen sai- raslentokone, jolla viedéan To- rontoon saamaan parempaa laakintahoitoa ym. Tatakin li- kennetta on melkein joka paiva, mutta ei kuitenkaan ole puhuttu sen kannattomuudesta. Viimei- nen henkilé joka vietiin oli Paul Oja. Hanen pitaisi olla hoi- dettavana Sunnybrock sairaa- lassa. Kaykéapa katsomassa sellaiset, jotka Paulin tuntevat. H. tuksen. Saimme taydellisen se-~ lostuksen ja asia selvisi joka puolelta. Kiitos Seppo Kaner- va, jasenist6 tuntuu olevan tyy- tyvainen ja kiitollinen siita etta esitit asiasi niin hyvin. Nyt oli vuorossa ministeri Judy Erolan terveiset. Yhdis- tyksen sihteeri toi ministerin terveiset, joissa han pahotteli ettei voinut olla mukana tilai- suudessa. Han sanoi olevansa hyvin kiinnostunut asiasta ja toivoi etta hanelle jatkuvasti lahetettdisiin selostukset Le po- kodin asioista, Kiitos ministeri Erola. Iita oli kulunut pitkalle, mutta viela jaksettiin laulaa Inkeri Oinosen kirjoittama “Lepokodin laulu’. Sen sdesti Leo Niemi, koko salintayteinen yleis6 yhtyi lauluun. Kiitos Inkeri ja Leo. Lopuksi joimme Finnairin kustantamat kahvit, jotka tar- josi Lepokodin naiset. Kahvi- poydan tulot menivat Lepoko- din kassaan. Kiitos. Paikalla oli koko illan tou- hussa jdsenkirjuri. Uusia jase- nia tuli ja entiset maksoivat jasenmaksujaan. Kiitos Kerttu ja Vainéd Haapamaki. [lta oli hyvin onnistunut. Tuntui etta lasndolijat olivat tyytyvaisid. Olihan nahty milta Lepokodin ensimmdinen osa nayttaa. Nyt rupeaa olemaan siina mallissa, etta jos olisi tarpeeksi rahaa, niin voisimme pistéa lapion maahan ja kaan- tad ensimmaisen turpeen. Siksi on nyt tarkeaa etta meista jo- kainen tulisi tyOh6n ja antaisi oman panoksensa. Jokainen voi tehda oman mahdollisuutensa rajoissa jotakin. Muista, Sina Maija ja Matti Meikaldinen, juuri sinun panoksesi voi olla ratkaiseva osa asiassa. Tule mukaan ja tuo ystavasikin. Muista, meita on paljon jotka odotamme, etté tuo meidan oma kotimme saisi myénteisen kannatuksen ja nakisimme toi- veemme toteutuvan. Haluathan olla mukana. sihteeri. il