eh outap ee ke ee a wath ote teat Fee coe eC ee | he aoe ag be gle oi de rig Maa al lead dap, Pr. ee eet Pe Lr, — J th TED La rh, eh ele cae ge ee on J, H L uF Hie ‘ap —4- The ee iy Ing ae 1 ‘ ." “| oe ig: feel 4 q ae ee er Tbe ha La ae el ee Daa RMSE repair, Mi 1 oot, a ete 1! mone i. 7 . “ . ome . pp mee a - i 7 — = . _ er aL! “Toa Dri: er mad ny foal Ae 2 na ee als L rtf pay va rik Lal had . =—p ms" —_ lt =B aL: Lt ee 2 ee oat hy 1 oo - . . : : . . i Le Ls er. sso os bore Sri Me et Lert : . “bees Pe ee ee | - aa ee AER SRST RST ae RAE eR RRS TORI AM eg aOR OTS RTE: ORME oe PLENISTE S CNI A Avnet 07 Peo eo . : _ a ‘ ‘a say et ee Sat pas i i ao oe a = wt r Peat v ea “t “ : 4 . vo 1.0 . in! : _ "yt . vu Hat TD oamy nen . rena ae the " : Of ep el pd wm os ! : 7 Pan ney ee ee . oat . ; . woabaes ae . mm J ea : _ lat. rel ris * - " oe ee eis Be ee | 4 ieee ely co ee ets " meter eames DEA = . 1 . 1 Fe snanesnh nh HUN esOaetohtireulonhsd4iddhlddenidatadtegprapsinnanwngnesndanaensanenitese 4 Marge PL dL el did 046 a Jotakin- tarkeda . (Kirj. fey. 5. MUSPAKALLIO . a ” Ye Vuesisaloja ovat “‘hmiset hayneet hellitimatonta taistelua niita lukui- siy tquela vastaan, jotka ovat whan- neet heidan hyvinvointiaan ja henke- - jin, ‘THsta taistelusta-on ollut-seu- | ean ksena, eile dwhuisat.. kutkutaudit, | jotka entisakioina vaativat trhansia iy 149s tunansia whréja ovat nyky- pdivina Kayteet harvinaisiksi, Mei- (tin ef tarvitse enaa palionkkaan pe- "ta rultoa, koleerda ja muita pahoja kulkutagteja. Nita vastaan on kek- sittv. tepsivid taistelukeinoja, Sa- wdin On tuberkuldasi nopeasti vahe- nenvissd sitd. vastaan kiytivdn: mid- ditietoisen taistelun johdosta, *aljon yabemmdan on meill4 kei- noja syOpatanteja vastaan taistelles- samme. Tama e1 johdu siith; etta syiiodtauteja ei olisi tutkittu, sill tuskin minkHan mwtun.taudin tutki- miseen on whrattu maailmassa ‘niin naljon vaivaa: ja -yaroja’ kuin juuri svovan tutcimiseen, Std on kirjai- teitu luultayasti enemmdao kuin mis- Biddn muusta sairaudesta, Sen tuot- taman tuhon tunnemme jo verraten hyvin. Tiedamme,. etta. vVudsittaio kuolee SiVistysmaissa syOpaan noin 14 milj, thmista. Suomen osalle tu- lee tista noin 3,000 vuotuista Kuole- mantapausta. . Sus kysymeksessa on fauti, johon alist kiinnitettava vaka- Svaa huomicta. | | Jos tarkastelemme syivin vastus- famistaistelua kaviinnélliselti., naki- - kannalta, niin.on meidin mydnnet- ia wer +t tava, eitel ole odotettavissa syGpaan kuolleisuuden suurtakaan alentumis- ia nysyisilla hoitokeinoilla, ellei ylet- 30 tule $tissd# laakdreitten avuksi. Tayivy syotya entistaéa parempi yh- leisiya» yleisén. ja laitkarien valilla, silld meiddn tirkein aseenyme syép4a vastaan taistellessamme on syOvan toteaminen alkavalla asteella. Sil- loin se vielia voidaan parantaa useim- Inlssa tapauksissa, mutta jos se on ehiinyt kasvaa suureks] ja l&hettaa. haukopesdkkeita, ei se ena ole pa-- ++ rannettavissa. Ei ole. mitadn hyo- iva sult, etta ihmiset tuntevat pel- koa ja vavistusta sydviin nimen kuul- lessaankin. Ei pefko auta. Pahaa vaslaan on watkea taistella, eller sita tunneta. Sen tihden olisi jokalsen RKysymyksessa- syopa vai et. 8 . ae . . . . . . ory . . . . . . . . . . . . . . . . i 4 4 - 8 = or) a I . . . . . . 7 0 som or, . soe ad i a _" sindtanisa Sormin koetellessa nystyriiv tuntuu ymparoivaa thoa kovemimalhta. Rivih- mya hoideltaessa ayntyy. sen pinnalle helposti pieni -haavoitiuma, joka ei, enai paranekaan. Sen pinnalle ke- hittyy rupi. joka ajoittain, esim. -pes- tessa tai pyyhitlaessi putoaa pois. Kun haava ei parane vain painvas- ton asoittaa suuTenemisen merkkeid, kaantyy, henkilé lopuksi laakdrin pucleen, joka toteaa kasvaimen oi- Kean laadun, Joskus taytyy ottaa kasyaimen reunasta pieni. naytepala- nen mikroskooppista tutkimista var- tem, ennen kuin haavoittumian oikea laatu voidaan tarleta, todetaan svGviksi, hoidetaan tami joko leikkaamaila tal: sidehoidalla ja . usein paasdankin erinomaisiin tulok- sli, t.5. taydelliscen patanturiseen, Monésti -sattuu*kiitenkin, etta kas- walt onvjo ehtinyt Idhettdd metsis: taaseja eli-haukopesdkkeita. Silloin #1 enada pPsyvda paranemista voida milldin hoidolia ssaavuttaa. Kas. vainta olisi pil&nyt _hoitaa.io -paljon.. varhaisemmalla asteella. - Olemme nyt saaneet tietdi, etta svop4 kasvaa ruumim omista soluis- ta ja etth sen Kaavulla ei ole mitsan-. rajoja, vaan se -kasvaa kunnes sairas sortuu tahan tauttin, ellei sitd ajcis- sa saada hoidolla ehkdistyksi. Kasvaimen mrkroskoopinen tutki- mus @n Yarmin menetelmi, jonka avulla volmime pasta selville, onko Syovan tuntemista helpottaa myds paljan v- leinen taudinkuva eli kasvaimen ul- kondkG, kovuus, arkuus, rajoittumi- nen yaparistaon jne. Tallaison tun- tomerkkerhin on’ yieisonkin perustet- tava epdilynsa, jotta voidaan ajoissa Kaintgad 1akdrim puoleen, Kaikki tholla tavattavat oyppvilat ja ndppylat eivat sinkaan ole syovan alkuja, vaan uselmmiten ne ovat al- van Viattomia muodestuksia tai ai- yan vaarattomia hyvanlaatuisia kas- vaimia. Miiltei Kaikilla thnusilfa on esim. niin sanottuja syntymamerkke- ji. Punaiset syntymiimerkit eivit koskaan muvtu syoGvaEsi.. SIA vas- toin mtstista tal ruskeista syntiyma- merkeista vot ioskus harvinitsissa ta- pauksissa syntya sydpa. Jos tallar- Jos nvystyr2. LAUANTAINA, HELMIKUUN 2 PAIVANA. | Suomen, Tydviien: Teat= Suomen Tydvien. Teatteri, joka perustettin viime toukokuun.. 27. pid eri iyGvaenjarjestijen alottees-_ IN, OR nyt phdssvi tvossaiin nin pit- Kalle, ettd se vol esittiviya jolkisan- déssa, tosin olasuhteiden vardin’ run tuvasti rajoittamissa puineissa. Teatteri kiinnitii . palvelukseensa elckuun atusta lukien 16. vakinaista nayttelijaa, heist pauchjaajaksi — teatterinjohtaja Eino Jurkan | a muiks: ndvttelijdiksi . Emmi. Jurkan, Saara Raninin, E§ja Hiltusen, Irma Jeharnin, Marja Rankkalan ja Inga Allenin, Harri Sinijarven, Hannes Hiaytisen, Yr}3 Vuorensalon, Kuller- vo Kalskeen,. Kvisti Exiimaan, Yric Syllbergin, Kauko Forsellin, Lennart Lauramaan, Akseli Kososen ja -Sa- kari. Jurkan. Nayttelijatar Luylian Helo on mydskin lupautunut teat- teriin vierallwaksi, © Teatteri aloitti tyoskentelynsd heti.ja varsinaiseksi avajaisesitykseksi = yalittu. ‘Maxim (zorkin. nadytelmg: “Deostigaier ja. muut’ on vain odottanut ensiesitys- taan. Teatterin svysohjelmistoon oli yvalittu. mydés Kaltneckerin yhtets- kunnallinen joukkonayielma “WV uori- _ kaivos" ja norjalaisen Griegin sodan- Vastainen naytelma ‘“Meidin kun- niamme ja valtanyme’, seka huvi- nivtelmid ‘edustamaan Maiju Lassi- lan kansankomedia “Viisas neitsyt”. Elkonaiset olosuhteet ovat kuiten- kin asettaneet teatterin esiintymi- selie paakaupungissa toistaiseksi voittamatiomalta nayttivid vatkeuk- sia, Tatkein ‘niisti on huoneistoky- symys. Koska yhteistolmintanew vottelut mutklen teattereiden kanssa elvat olé johtaneet mihinkaan tulok- siin, anoi teatteri n.s. Kaariin’ ma- nesia teatterin kayttGdn, ja on Val- thoneuvosto nyt sirtanyt asian rat- kaisun Puolustusministerille, saattaakseen tyonsd tulokset odot- ee Huulisyopithaavolittuma on tavai- lisest: ruven pelttama. Jos rupi pois- tetann, tulee esille punainen, helpost: verta vuotava haavoittuma, Alkaa« valla asteella ej huulisyapii aiheuta kipuja eikd se tunnu aralta kosketel- taessa, .Useissa tapauxsissa huull- syOpa paranee hyvin, jos siti ruve- taan hoitamaan ajoissa ja orkein. | eet 8 a el ree oe a nl ao . ° — . . —_ . soo Minih iuisian: vielG.ser ajan REN te ‘nuoriq-olimmi¢e niin, ja-sen pieuen tinturimejan, ninne kahden ine hiihdettiin, Koke- lionte vilkkad ja-hokti, keu hankia hopooi, | latu vatkea imadjelle johti, _ hongat wercitd latiminoi. fa kuitka meovitdessd. sieila kalrvia staisicitinn ja mabkaravoileivat viel | meni vatsoitin ndikdestin, Vreld vitvyimme Admoisen Actken metsan laultia hunnelien , jd sen takoisin palin retken “tetmme Ailjaa intihdeilen, IRIS. . OF fapsuns valkeiden iltain, Satrdchtojen ferkRivdin > vd Audjimme stintsten sittain avojaloin ja paliain pdtn. We onnesia vaclmotaime, kevaiiowkoja formenmme tot, satukenhile Rerkeloimme, satuketisina Ruikusct soi. Vir vaokesajen sincridvdirten Fesdiltoma kiuljimtme ain, ja Auurassa iitojen jatsten off ontita amg vain, a 4 . ; _ ; mA . O08 lapsuns, publaend ama - olet sailyvd stelussain, Elow kuolet. Runt raskaina patna, ofet amistong matkollaun. OLAVE AUUSELL. tavat ylelson ‘haytettavaksi, lehii leatteri maaseutukiertueelle. Kun suuret joukkonaytelmat elvat: teknil- listen vaikeuksien vuoksi sovellu kiertueelle, joka ulctetaan Kauas Pe- ra-Pohjolaan, ja Yoksin teatteriile lupaama puvusto Neuvustollitosta ei ole vield ennattanyt saapud, oli ‘kier- tuechielmaksi vailittu “Vilsas neit- ayt". Teatteri tulee vierailemaan 27 eri paikkakunnaila, ulotiaapa se mat- kansa Ructaiinkin, jossa se vierailee Haaparannassa. Viren eet nen tumma svyntymamerkki rupeaa Ikasvamaan tai suhen svyotyy haa- yoittuma, olisi heti kdannyttava laa- varustauduttava tiedgilla, jotka aut- lavat hantd tdytithimaan osuutensa —5 ir Koos caret 1 ee ll . ee, eee lassi taistelussa, ts, saapumaan a- joissa ligkirin tutkittavaksi ja hoi- oon, Svviin synnyn oymmirtimiseksi ketron alirksi yhden esimerkin: Tarkastakaamme sydpikasvainta, joka syntvy kasvojen iholla. Aluk- sl ilmenee ithossa’ pieni, rajoitettu paksuntuma, Sithen ei asianomai- nen henkild kiinnith mitdin huomi- 7 ala, koska se ei atheuta kipuja etka mMuutskaan haittaa, ‘Kooltaan se on chké nuppineulan nupin kokoinen. Se kasvaa niin hitaasti, ett& sita tus- sin huomaakaan. Sita vuotaa kui~ ienkin helposti.verta raapaistessa ¢- sim. partaa ajaessa. ‘Tuilaisen va- hingoittumisen johdosta se usein al- kaa kasvaa nopdéammin; mutta koska “ ¢i aiheuta kipuja etki ole aristava, niin ei asianomainen henkilé Kiinnité sithen edelleenkitin mtdiin huomiota. Ennen pltkdd nystyra saavuttaa kuitenkin Dret ree tai pavun koon ja Vasta silldin- se atkaa: vetiii-bufomiota Puoleensa, sit ‘aletaao.usein hoitaa veidlaastariila: tab jotlaln:muulla kei- nein. Tistd se-ei tietenkin parane- karin puoleen. Jos ennestaan ter- veeseen ihoon svntvy paksuntunia (a1 nystyrd, joka osoittaa kagvamisen merkkeja tai varsinkin, joka ei para- ne parissa viikossa, olisi syyta ku- ruhtaa Jaskadeiin. Tavalliset syylat ja finnit on maallikonkin heippo tun- tea viattomiksi muodostumiksi. Syo- panystyra ei ole mitenkaan atistava kuten finni. Huulisvépd syntyy myGskin pie- neng kovettumana alahuulessa ja la- hella suupielta. Taman syovan syo- tymisestd on malnittava, ett sé on pal pon tavallisempi piipun polttayiila hain muilla thmistla. Pupun var- ren aiheuttamaa hankausta ja mah daitisest? piippudtjya pidetaan iman syopilaadun tavailisimpana aiheut- tajana. Sen vuokst: Pivskas huolta, etti piipun imuke on ehyt 44 silea, pitakid imuke aina puhtaana ji kat- sokaa, ettel imuke ole tehiy huokor- sesta aineesla, johon ‘piippuolly paa- sisi Emeytymaan ja alka pitako pilp- pua dina samassa suupiclessa. Sama toskee mvoskin' irtoimubkeita. rf 7 — Veteraanit ovat iotsie pilastessdan kotiin Banhokista ja nahkdessadn oma kaanotianiaan, kuten Noell Neitlitd. Noell on: ndyttelijdtar. - r - = i " th e Pa . Let a lr