ery pea) ae sare hk . ae ST ey % Sit Dae ey al . a a ray eo yam ar thnestyy tiistaina, torstatna. I lauantaina — Porustetta yuonna 1917 = =_— =“ : No 135 — Vol. MLY vuosikerta i Intian, lehdet laskevat lammarskjoldin kuoleman SUDBURY, ONTARIO Britannian kynnykselle Delhi. — Yksi petuspilrre. sil- | th tyrmistyneisyydesta ja louk- | | kaantucelsuuden tunteesta, joka. on herannyt taalla sila, jotz vol- . dagn pithi: ¥Kin yleissibteert | - ag Hammarskjildin murhana _. Slksi kunnes se toisin todisletaan a. Britannian osunden toomitse- minco. - ~ Dohian -Exprets-lefden = toiml- tuskirjoituksien kirjolitaja 2- oo: “Ei koskaan, ci Suerinkaan gikana, oe Eritannian kidet ol- leet niin verelli tahratut kuin nyt’. ae -Yleisesti (alld olfaan vakuuttu- neta, etta ne vallat, jotka vastus- taVat YK:n toimenpiteité Katangas- ca, kuslemasta ja Yhdistynytta Kunin: gaskintaa pidetaan johtavana nais- ta valloista itse Belgian jalkeen.” _ Beritannian komissioneri Delhissa Sit Paul~ Gore Booth - kutgui liak- ovat ¥astuussa. ylejssihleerin-: -kirjaston vibkidistilaisuutia, “He tappoivat | Hammarskyjoldin”,. sanoo Truman Independence, Mo, — Y¥hdys- valtain enlinen presidentti Harry S. Truman sao0l alli tlistaina, etta ¥hdistyneiden Kansakuntien yleiselhteeri Day -Hammarskjild | “oli juuri saavutiamassa jonkin- laisia dwloksia magilman rauhan eduksi kun he tappolvyat hanet. Truman ¢1 kultenkaan selostanal paremmin keita hen tarkoitti sa- nalla “he”. _ Entinen presidentil ‘antol Tau: suntensa jteuri enuen - Trumanin “Minulla ei ole muuta sanotta- ‘waa aslasta", tiuskas! Truman. . YKn joukot edelleenkin. f | ljissa asemissa — | atangan maakunnassa - Leopoldville. — YKn taholta i " shoitettiin {aalla tiistai-iltana atta : | __ -,... Kaminan. lentokentta,: pli --edelleer eM: rucisalaiseny, - irtantilaisen 8 ‘maiajialaisen : ¥YEKn palveluksessa ¢- - levan sotilaan kasissa vaikka katan- -galaiselta taholta on vditetty, ettd Tshomben: joukot olivat valloitta- neet. sen. “Leopoldvillessa liehuivat liput '- pudlitangosta Dag Hammarskjoldin ‘Kkunniaksi. Paiministeri Adoula ju- - Listi palvan kansallisekst surupai- . visi kunnhioittaen miesti joka olr “pienten vallojen suojelija, foita valtoja on vastassa imperiatismi ja vuskolonialismi." ‘Kongo, sanci Adouta antamas- saan kommunikeassa, oli joutunut en taloudeiliseks] hiilhangos- “ja elta sen sisdisiin asioihin’ oli sekaannuttu VISslen ulkomaiden ta- holta. . EATANGALAISET SOTILAAT ULKOLAISIA KASKNGITA || VASTAAN,. LOPEFTIVAT TULEN |. . . New York. — ¥K:n New Yorkis- $a leva padmaja sai ¥arhain sen- Buttaiaamuna . -jossa Dmoitelliin tulen - lopettam- sesta.Katangassa. Siimi sahotaa nt, ett Jadotvillessi ¥Kin joukko’s Fastaan . taistelleet kalangalaise! — joukot oval kaintyneet ulkomaalai- Sia Upseereitaan vastaan ja so]mi- neet YK:n kangsa Sopimuksen titen lopettamisesta. . | 130 miehen vahvuinen ian tilai- nen YK-joukko oli allut-katangalais- ‘fen joukkojen rajujen. hydkkaysten . Kohteena Jadotvillessa. Yin soti- faat- lahetetliin Jadotvilleen. alku- jaan Belgian hallituksen “pyyhndsta ‘Eco jelemaan belgialarsta sivillivies- i santarmit toa. -¥K:n. New Yorkissa olovan pai- mia an edustaja kerloi AFPR ru we Oe - Tshombe j is »YKn edustaja een, _|-edelleen: | | _“Tilanne Elisabethvillessa on nyt ‘verratiain rauhallinen. Eurooppalat- raportin Kongosta, kaan raportio ‘katangalaisten. sotilai: “ den kapinasta tulleen YK:n Konr- rossa olevan siviilitoimionan johta- jalts, dosentti Sture Linnerilti. Linnerin raportissa sanotaan edet- ‘etti Katangan presidentti Tshombe jo perjantaina oli ‘ollut valmis kohtzamaan ¥Kn Katanga: sa tlevien joukkojen komeéntajan; irtantilaisen O'Brienin keskustellak- seen inlen lopettamisesta. Tshom- ben sotilaalliset newvonantajat olt- | SEP HL vastatakseen odihin. s¥ytoksiin. Han vaitti, ett4 Britannian poii- liikkana on aina ollut yhtendisen ja itsendisen Kongon saavultami- nen ovykyisten rajojen sisalii ja etta Katangan loonnonrikkapdet: oo oltava koka maan kaylettavissa. Mutta vaikka sir Paulin selas- tus voinee jossain mario olla vas- faus joillekin visseille Britanniaa| — vastaan esitetylle syytoksille, brit- | | tildis¥astaiset Mmielieh ‘allahtelut iss intian paakauungissa ovat siksi vyohmakkaita. ett niidd ei yoi- da taltuttaa milldin. Britannian ko- missico¢erin sélostuiksella. _ Sen disaksi, esiintynyt atvostelevasti nithin ‘toi- Tienpiteisiin nahdeo, Joitin ¥K on viime aikoina ryhtynyt Katangassa, / {on olemassa jokseenkin itsepintai- nen epdily, efi brittilainen ieor- di Lansdowne, jonka karissa Ham- marskjold keskusteli vahan ennen lahtaadn Ndolaan oli kehoittanut hanta sille matkalle ja neuvottele- maan Tshomben kanssa jotta oli- si Voilu lapettaa YRin paattavaisel | toimenpiteet Katangassa. Tntialaisten sanomalehtien Elisa: bethvillesta - paivatyissa uutisisss kerrotaan, etti- Hammarskjild. olé paittiinyt lihtei matkalleen .Ndo- | daan vasta sen jalxeen kun ‘oli koh. disietin “paikan padlli painostust ta korkea-arvoisen brittilaisen val- tiomiehentaholta.” Nykyinen Oritannian yihamieli- nen arvesteleminen Intiassa ei jehdu yksinomaan. Britannian sub- tautumisesta Kongoon ja Katan- gaan. Tin’ vuonne on nahty taalli kokonainen sarja .- evimielisyyksla Britannian ja Intian vililli, joka ‘on sdattanyl subieet néiden maiden valila hucnommiksi mita ne: ovat Olleet .sitten Suezin Kaappausyrityk sen vy. 1956. - | i alka acl eivuliab =. <= oe ee Be ¥at kuitenkin estineet taman fapaa-{ misén, Linner sanoi edelleen Englannin |. Eltsabethvjllessa ‘olevan konsulin lauantaing ilmoittangen O'Brienille, etta Tshombe halusj tavata timan itlantilaisen YHK-upseerin Bancrof: tissa Rhodesiassa. Paz: ihteeri Dag Hammarskiéld oii nenkilékehtaisesti .. lihettinyt vastauksen tahdn ilmiitukseen, mut- la vastauksen sissiija ef tennettu YRin pPaamajassa- New Yorkissa. Linnerin selosteossa sanottiin nessa kaupunginesassa . on... ¥YK:n joukkeja’ tosin satunnaisesti -‘tulitet- tu ja ‘¥Kin sivillivirkamiesten pad- majaa on tulitettu kranaateilla, joi- den sirpaleet ovat haavoittaneet muutamaa ihmista.” 'Syyskuun 16. pnd sajvat YRin joukot - Jadotvilless4 helikopterin tuomina ¢lintarvikkeita. . Kaksi komppaniaa oli lahetetty Elisateth- villesta Jadotvillen irlantilaisten a- wkst mutta nimi. kehtasivet voi makasta vastarintaa nein 20 krmin paassa Jadotvillesta, missi Katan: fan santarmeilla on: luys aserma Mydhdin iltapaivallg kieitaytyivat kuilenkin ‘tottelemastz eurooppalaisia . upsecreitaan ja jo pettivat vastariniansa. Tdllgin 30- vittiin tulea lopettamisesta.” | x ~ sopivat ‘tulen lopettamisesta -Ndolan, Pohjeis-Rhodesla, — Ka- “tangan presidentti Moise Tshombe ja Y¥K:n edustajaksi hinen kans- saan- (Halla kaytyihin neuvottelui- . fin nimitetty ¥K:in siviilitoiminnan _-achtaja - Kongossa | _tunisialainen | len lnpettamisesta molempien Souk. -kojen valila Katangassa. Tshombe luki tala lentokental-' i neuvolteluista annetiia Koni: nikean, jonka hin sanoi olleen al- - Iékirjoitetun ¥K:n edustajan fa hinen itsensd toimesta ) Samalia han uusi aikaisemmin esittdman vaatimuksensa, etta ¥Kn joukkajen on poistultava Katangas- ta. Han sanoi, etti ¥K:n edustaja ~ Khiari oli yaatinut joila tami ky- ‘viela - ‘kuijlenkaan annettu. | mukstin naissa suhtleissa. symys alistettaisiin ¥K:n harkitta- vaksi paimajassa New Yorkissa, Tshombe vaati, etta siksi kunnes ¥RK suosiuu vetiytymiin joukkon- sa pois Katangasta,. nliden olisi kuitenkin -pysyteltivi, padimajas- Toisin sanoch Vield-¢ilen iltaan mennessé at oltu suostuitu Tshomben: ¥aati- Sopimuksessa. joka astui vyvoi- Tiaan tandan kello 12.02 aamuillg,, maaritellaan, etth kaikkien asejouk- | kojen on Japetettaya elenemisensa ja kKaikkien aseiden kuljettaminen on keskeytettiva. Samalla sovittiin vankien vaihtamisesta Katangan ja YK:n joukkojen vali. Douglas j ja Buck puhuvat — Jarvienpadssé - Port Arthur. — TSI/4 eilen saa. tujen tietojen mukaan Uuden Be- mokrgattisen Puolueen: johtaja_ T. C. Douglas puhuu Exhibition Coli- seumissa -pideltivassd illaltistilai- suudessa, Oka alkaa kello 6.30 it lalla -syyskuun 23 paivand.’ Ilballis- | tilaisucden paattijaisiksi an: jairyr- tetty tanssit. Samaila on. ilmoitettu, etta Cana- dan Kommunistipuolueen sihteeri Tim Buck alpittaa puhujamatkan kautta LanstCanadan ja visrailee taalia Jokakuun £ padivana pithuen|- Labor Templella 314 Hay-kadulla kello 8 matmitun piivan jitana.-Ha- nen puheensa piiaiheena on valt- tyminen sodalta Keriiinin jomdesta. 6,000. tyottémaksi | Oshawassa USAn. Takon takia - Oshawa.— General Motors: cytitin fehtaalta taalla. pakkolomautettiin #ilen 6,100 (yileista. Yhtiin virkailijat viittavit, etts toimenpilecseen olt. ryhdytliva sii- ta syysta, otta tea 61 ofé ollct saa- lavissa’ yhdysvaltalaisissa tehtaissa valmistettuja -osia. He sanovat sa ‘| malla, ett vaikka yhdysvaltalaisten aulotydlaisten lakko paattyisi -heti, heidin on sittenkin pakkolomautet: tava tyolaisii. Jos lakko jalkuu suurin osa 72- Jelldolevasta 2,500 iyolalsests © tadl- Ja on pakkolomautettava viikon lop PUUN Mennessd, sanovat: ¥htidn joh- tajyat. Hirimumyrsky. Carla aiheutti $425,006,000 vahingot, 30 kuolemaz " Bay City, Tex. — Viranomaisten laskelmien tmukaan hirmumyrsky | Carla siheutti Meksiken lahden ran- nikella Texasissa yi $425 O10, vahingot ‘a 30 kuolintapacata. Varapresidentti Lyndon #8. John- son vieraili alueella’ alkuyvlikosts, jolloin han tapasi noin 500 texasi- laista virkailijaa, jotke antoivat hi- netle tiedot hirmumyrskyn aikaén- snannoksista, | sanomalehtimlehia tlistaina |. Jaan siti mieltS, étla han ei) halun-| . | skjGldin, jatlamain virkaan olisi va ‘Siin vain yhden mithen toimesta ja Canadan suomalaisaten itsoniiinen tyévienlehti Torstaina, svysk. val P. _— “Tharéday, ept. 21, 1961 VI ME E Edmonton. TIEDOT. ~ Internaiional Union of Mine, Mill and. Smelter Workorsin edustajakekouksessa taal valittiin silen _ ykeimielisesti union kansallinon presidentti Ken. Smith wu- ~“delloan samaan virkaan. | Parilsl, — Hanskan hallitukselle iimoitetif'n ellen. neil jalkeon kun presideniti de Gaulle ja paiministeri Michel _ Dabre olivat. neuvolellect, atta de Gaulle on padttany! lucpua Leopoldviile. - syyskuun 90 padivana diktaattorivaliuuksistaan, jotke han emaksul muutetun perustusla'n mukaan vilme hubtikuusga. — Kongon | pidmin ister! | Cyrille Adeoula -ayytti ellen, effi kapitalistiset vallat. ovat vastuussa YKu yleissihteeri Hammarskidldin kuolamasta ja otti hinen joh- tamansa haillitus ai tule antamaan poeriksi yr'tyksisedin saada Katanga: liitetykei uudelleen Kongoon. oo Toronto. _ Terveysniinisterlin virkailijat ilmotitivat ai- len, off5 radioakti'visuus Toronton alueella oli viime viikon- ‘waihieessa 1,500 kertaas suurempi kuin aikalsemmin, muita -vakuuttivyat samalla. ea se ej vield aiheuta mitéin yaarea - terveydelle- etta Britannia on}, Tunisian Mongi Slim YKn yleiskokouksen presidentiksi. ‘Kysymys ¥Kn yleissihteerin tai yleissihteeristén valitsemisesta jai vieli. eilen ratkaisemattomaksi United Nations, — ¥Kno yleiska- :|kouksessa vatittiin eilen Tuoistan paivaltuutettu Monei Slim. yleisko- kouksen presidentikst Irlannin Fre- derick H. Bolandin tilafle, loka oli erovuorossa. | - | Me. Slim ‘on ensimmiinen afrikka- lainen tulemaan valituksi. YKn ¥leis- kokouksen presidentikst. . Aikaisemmin buhuiltiin tala, et- {8 tunisialainen voitaisiin vahta + K:n. yleisihteeriksi, amakin wilisi- kaisesti, edesmenneen Dag Ham marskjildio tilalle. Han kuitenkin kieltaytyi . vastaanottamasta sellais- ta tehtivad’. Joissakin piireissi ot- nut asetiua idin ja linnen: valiseen riittaan ¥Ka yleissihtecrin tai sib- fteeriston valitsemisesta. Neuvostoliittolaiselta taholta on vaadittu edelleenkin, etti Hamemar- liiava kelmihenkinen sihteeristo jossa Olisi ¥ksj edustaja lansimais- la toimen sosialisttsista maisla ia kolmas puolucettomista. Neuvos- toliittotsisella taholla katsotaan, rt ta Stlen olisi kaikki ¥Kn sihteerts- ton padtikset tehtiva yksimiebisesti |. ja ne Gisivat nimnollen paljon .te- hokkaimpia kuin ne, jolka tehtai- edusiaisival -siten vain yhden 053- puolen mielipidelta. Kysymys Y- Kn sthtesrin tai sihteeristan valit- Semisesta jai viel eilen Tatkaise- malttomaksl. Myés an uumeilty jolla ¥Kn. }- leiskekouksen presidentin § virasta juuri. yapautunut Irlannin Boland | ‘voltaisiin valita tahdn ¥Kn yleis- sinteerin virkaan,. mutta -sitakaan ei oflut vieli eilen tehty mitaan paa- tosth. Canadalaisella taholla on asetuitu nada ei tute ‘hyviksymian Neuvas- toliiton = ehdotusta kolmihenkisen yleissihteeriston valilsemisesta. Y- Kille. . Samalla paamitisteri vastasi H. W. Herridgen. (CCF, Kootenay, West) kysymykseen edustajapaikan mydntamisesta Kiinan kansantasz- vallalla ¥Kssa, ettd kysymys on sel- lainen, josta hanen mielestdin ¢i kannata tend’ pikaista paatosta. Vietti viikon siteilysuo- yassa: allekirjoitti pommi- vastaicen anomuksen — | Toronto. — CBCo (Canadan yleis- radion): uutistoimitta’a John Mce- Callum , hdnen vaimonsa ja heidin kaks| jJaslaan ovat viettaneet viikon Saleilysvojassa Jarvis-kadulla. Heti kun he tulivat -suojasta ule talla viikolla mr MeCallum allekirjoitti veloomuksen, jossa atvataan - ydin- aseiden pannaan julistamista. — Shojan oven avautuessa heita oli vaslassa 60 pommivastaista mielen- asdilajaa, jotka tarjosivat bdnetie. vetoomusta allekir pitettavakst. Detroit, — Genera! Motors-yhtia ja United Automobile: Workers-ur ‘nio.sopivat ellen undesta kolmivuo- litesta tyéehtasopimuksesta yhtion vastustamaan Neuvestoliiten ehdo-| 20.000: le ituntipaikalla - tyaskente- ristosta YKille. Britannian kanso- ‘|tusta kolmimiehisesti yloissihtec-|levalle tydliiselle. - UAWn.- presidentti Walter Reut- jenyhteison maiden keskuudessa on her sanoi olevansa vakuutetiu. etti keskustelt. jopa. siitskin, ett sih-’ union General Motors-neuvoste tu- teerin virkaan, vatkkapa viliaikai-; sest, valittu henkilé olisi valittava | yleiskokouksessa ilman -tarvetla valintaa’ “hyviksyttivaksi turvallisuusneuvastossa, ‘ossa tar- vitaan yksimielisyys asian paalok- seen saattamiseksi. ¥Yleiskokeuksessa kasiteltiin eiler myés kysymysta asejslariisuthisnew- Yoltelojen wuudelleen aslajttamises- La ¥hdysvaltain ja Neuvostoliiten ilmoitettiin paasseen yleiseen yh- | teisymmartrykseen siiti mihin ytei-: siin| periaalteisiin aseistariisumis-— ‘perustuttava. | neuvottelujen tulisi Viel2 on kujtenkin ratkaisematta rellaiset kysymykset kuin se, mitki maat tujisivat osallistumaan -aseis- lariisumisneuvetteluihio.. Tama ja muut samaniuontoiset kysymykset jadvat nyt yleiskokouksen catkais- tavaks: sen keskustellessa Neuvas- toliiton. ehdotuksesta yleisestd ja tiydellisesti aseistariisumisesta.— DIEFENBAKER POIKKITELOIN, NEUYOSTOLIITON : EHDOTUKSEN TIELLA fittewa, — Paiministeri . Diefen- baker sanoi taai]d ellen paclamen- lin alahuoneen sstunnossa, etti Ca- Ire hyvaksymain sopimuksen. | Jos sopimus tulee lopullisesti hy- | vilksytykst se iulee koskemaan 125 VAWn _paikalligunicta yaikka 25 naistd on vicla sopimatia yhtion kanssa - joistakin paikallisista kysy- MmyRSIS EH. Tyliiset cyhtyivat paikallisiin lakkoihin syyskuun & paivana vaa- lien 1aloudellisia parannuksia tyo- ehloihinsa. Yhiié sopit aikaisemmin yksilyt- sesti —_—_— Kaivoskoneiston ulkomailta tuont vihensi canadalaisten yénsaantimahdolisuuksia Ottawa, —. Canadan ‘tariffilauta- kunnalle on valitettu, elta tuhannet eanadalaiset ovat vaila tytta sa- manaikaisesti kun - kaivosyhlipt | tuottavat koneistoa ja muita Jaittes- 1a Ulkomailta maksaen varsin vii 12) ej ollenkaan, tuilia. — Canadian Electrical Manufactur- ers Association {Canadan sakkolal- tetehtailijain yhdistys} ehdatti, et- ti kaivosyhtididen olisi maksettava samiassa miarissa tullia kuin mak- joidenkin Paikallisunioiden Kennedy painostaa Canada = ottamaan vastaan y-aseita — Washingion. -— Ybdysvallain pre sidentti Kennedy on ryhtynyt hen- ‘| kilgkohtaisesti kehiittamaan — fai vaatimaar — jotta Canadan halli- tuksen olisi mita.pikaisemmin hy- vaksyitiva yhdysvaltalaisten ydina- se10en sijoittaminen Canadan maan.- _kamaralle, saatiin taalla tietaa tits: Laina, ‘Saatujen tietojen mukaan Kenric- dy oli kirjoittanut io joitakin viik- koja sitten Canadan paaiministeri kokous on Sudburyssa Kaivosinichet tuomitsevat yksimu¢lisesti reittaajat ja UDPa “puolueettomuuden” reittausasiassa . Edmonton, Ilmaisten harkl- tuksen kasilykseus& siitd, etta - Sudburyn seudun kaivesmichet ja sulaltotydliiset tulevat menestyk- sellisest] puolustamaao efujaan, ja ter,umaan suuren rahan yoi- malla jirjeclelyn terastyélaisien | union oikeistejehden retttanksen, | Mine-Mill union edustajakokots ‘patti taalla. keskiviikkona, ett ‘union seuraava vdburyesa. ¥, 1963 pidelian Sudburyssa. kerati $200,000 rahaston Sudbe- ryn seudun =o nikkeliteolisuuden ‘tyiljisten puolustamiseksi teris- _ityaldisten union reittaucla va5- taan, miki — jos se onnistuisi — mitatéisi kaikki nyt voimassa ole-. vat sopimakset lydsuhteiden, se- niority-oikeuksien ja muiden etu- jen kohdalta ja jalliisi sattuman varaan «sen, minkalaiseen sopi- ‘mukseen nikkeliyhiist susstuict vat 5en Jalkeen, kun vanhal laki- vimaiset sitoumukset pasttyisi vat. ‘Mine-Mill union, edustajakokouk- sessa on Eatkkiqan noin 109 edusts- jaa eri puolilta maata, -5udburyn tyol#isilté kiellettiin edustusnikeus siten, ella teristyéldisten union reittaamisen avustamisesta nyt syy- tetty Gillisin johtama -johtokunta pidalti siaintomaardisen paaveran Thaksamisen wnion keskukseen. Sud- burysta an kuitenkin erikoinen rivi- miesten labelysté sewraamassa edustajakokouksen kulkua. | 'Tiistaisessa istunnossa- arvostel- tiin erittiin teravasti teristyolais- ten inion toimesta ja CLC. tuella jar entettya hajoitustyata Sudburys- sa seka niitd, jotha ovat teristyo- lasten rettlaréia avustaneet Sud. buryssa. Samalla ‘kertaa esitelilin tal- ; vomus, et Canadan ammalliyh- distysliike vaathsi perusteeilisen tutkimuksen suerittamista CLC:n | edesoltamisista tamin reittauk-. (sen yhieydessa, “Me kehoitamme ammattivhdistysiiikelti = vaact- maan CLCrn virkailijoilia ‘seli- . lyst osuudestaan salavehkeilyyn terastyiliisten union kanssa M-M union osaste 59K valtaamiseksi’, ‘Sanotaan paaljslayselmassa. Gene ral Motors ja VAWn edustajat sopineet uudesta tyochtosopimuksesta _ kanissa Sy Diin joidenkin paikallts. unigiden jisenet palasivat toibins4 jo aikaisemmin 14114 viikella, mut- ta slila huolimulta yhtio of mene{- lanyt lahes 100,000 autoa sila tus-. tannosta; jonka Se altsi saavuttamit jos lakkoja ei olisi tapahtumut. Uusi sopImMus astuc sem tilaile, jo- ka kului umpeen viime etokuun 31 paLvana, eita . uuden Bopimuksen puitteissa ; tetulle rin’ 12 sentin iundipalkankorotusta vastaavan hyédyn taloudellisissa eduissa sSopimusajan ensimmiisen vooden ajalta, . Aulotyoliisten “whip esitlaa nyt GMn kanssa allekirjoitetun sopi- muksen ensin Ford-zhliille ja sen “alkeen Chrysler- yhtiqoell. Unio al. sen American Motors-yhtien kans: Sa. . | selaan mouistaiin ulkomailta tuote- tuista tuotteista. | Nykyisen tarif_ifain .puitteissa ¥yordaan tyoda wlkomailta - maahan Tys5a. “haikkikdsittavaiin | yhtid, Kokouksessa tumittiin ALYOS 5e, kin Uusi: demokraattinen puclue on “puolueettomuudellaan” siunman- nut joidenkin huomattavimpien jehtamiesten reittaustyén Sudbu- Sen vucoksi kun mainitun puo'neen johtohenkiloita’ osallistun reittaukceen Sudburyn seudun nik- keliteolisuustyolaisii vastaan, %4- kous arvosteli ankarasti Uutta de- mokraattista puoluetta ja padtti, et- la M-M et tule liittymiin. Uuteen demokracitisceen puoiverseen, vaenr jisenet saavat yksityisesti vapaasti paattaa mila poliittista puogluetta he kannattavat. Hyvaksytyssa pii- tosacselmassa tuomitaan ~ Uuder demekraattisen puolieen johtajet sith = et ti a- heista osallistuu Teittaukseen meidan wunittamme. vastaan yreitta- en raakamaisesti hivittad sen.” Union -varayjresidentti. Harvey Murphy Vancouverisla sanoi pu heenvuoresszan. etti jasenistin - 41 pitsisi anlaa polijttisten mielipifeit- tens4§ heikentéad heidan toimintaan- Sa unionisteinga. Hin sanoi olevan- sa vaimiina tydskentelemdin min- ki tahansa hallituksen kanssa laki- asivissa, mitka parantavat lydliis-. ten asemaa. Mor. Murphy sangi, et- ti Uusi demokraattinen puolue jou- Wu, maksamaan kalliin- hinnan, eél- lei se sanoudu_ irti Sudburyn reit- tauksesta. Joun Dielenbakerille vaatien pikale- ta paitGst® asiasta, silli kansainvi. tinen tilanne hinen miefestaan vaa- ti sellaista toimenpidetts. , Samolsta ihteists itmitettiin, ett2 jo kcukausia sitten oji esitetty sopimushronnos, jonka mukaisestl Canadassa.- tultaisiin’ varastolmaan ydinaseita "yhielsen” YVidysvaltain ja Canadan kentrollin alaisuudessa, — Edelleen ilmoitetaan; etti sopimus- luonnas. oli esitetty Canadan halli- tuksen harkittavaksi. _ Vhaysvaltalaisissa piiréeissh on, Bi maisti ipivemus jetta Canadan hal-” litus paatyisi mahdollisimman tt- raisesti ehdotukseile mydtamieliseen paa- tokseen. Samoissa plireitsa oltiin ‘Sita mielta, etta esimerkiksi puglus- tusministeri Douglas Harkoessin Vilmeaikaiset Jausunnot parlamen- tissa viittaavat siihen jotta Canadan hallitus on .audelleen harckinnut Yidysvaltain ehdotusta. - Sopimusluannoksen ilmoitetaan ‘olevan joksecnkin samaulaisen kuin — se, joka on olemassa YVhdysvaltain ja Britannian vililla, jonka mukal- sesti on olemassa kaksi avainta ydin- asevarastoihin. Ensimmiinen on yhdysvaltaiaisen upseerin hallussa ‘ja tcinen brittildisen.. : Ensimmdinoen av¥ain of yhdysval. talsisen lain tyydyttamiseksi, jissa Vanditaan, etth.kaikkien wlkomatlls- kin olevien yhdysvaltalaisten ydin- aseiden an oltava Yhdysvaltain hal- issa ja kontrollissa. kun tad avaimella on avattu +din- asevarasto, jH1SI : kaan — ainakin niin vailetain — Gritannian ‘pddtettavaksi josko nil- ta ydinaselta kaytettaisi. tarkoitukeseen tarvittaisiin aqointe | Tarkoituksena in ett# kysymyk- eees8 olevilla ydinaseilla varustet- taisiin Pohjois-Amerikan manteret- ta suojelemaan madgrattavat. havittd- jilentokoneet ja Gntarioon Ja Que- bectin. takenteia oleville ohjustu- kikohdille sijoitettavat bonnare- ohjukset. enreh kuin v. 1962 tal 1963, CPR yrittia catenet “iitselleen rautatieta valtion varoilla Ottawa —. Liittohallitus joutul ar- vaslelun kohteeksi tall viikolla | parlamentin alahuoneessa HH. W. Herridgen {CCF | ‘Kootenay, Wesl) sanoessa, etta an kummaliis- ta jotta yhsityisesti omistettu “Ca- hadian. FPacific-rautatie kieltaytyy rakentamasta rautaticta omalle kai- yokselleen” vaikka sellaisen taken- taminen hallituksen jasenien vau- leiden mukaisesti olisi taloudelli- sesti edullinen toimenpide. . Kysymyksessé oli ehdotus Jaiks!, jonka. mukaisesti hallitus rakentaisi | Pine. Pointin rautatien, joka ulat- tuis? 398 mailin matkan Grimshaws- ta, Albertasta, Hay Riverille Great Slave-jatven rannalle Northwest Territeriassa. - Aikamuksena on ra- kentaa sielta 40 mailin pituinen si- vurata Pine Point Mines-yhtiin hal lussa oOlevalle alweetle, missa sarit-. ‘taan olevan rikkaal lyijy- ja sinkkt- resurssit. Teansporttiministeri ‘Balear gl meitti, atta radan rakentaminen tu: }. lisi maksamaan $75,000,000, mika , Staring annettaisiin lakiehdotuksen Union jaholla arvisidaan, | mukaisesti yhteiskumnallisesti omis- CNR- rautaliclle yadessé tatien rakentamisekst. Pine Point-yhtién emiyhtid on Consolidated Mining and Smeltins- joka ‘vucrestaan on CPEn kontirellessa., ' Keskustelussa vaitettiin . hallituk- S071 tahalta, etta rautatien rakenta- ‘Misesta alist Varmaan voittoa, josta} mettelival miks| CPR ei itse raken: na ka, raulatiela. lessd, efl4 siten voidaan pitia. tuv- lantokustannukset mahdollistimman alhaisina jotta voilaisiin” kilpailla niiden: tuotteiden myyanissd ulko *okseenkin ¥8haisla tullia maksaen |maille, ja jJoissakin tapauksissa_tullivapass;- |: li, sellaisia koneita fa taitteita, joila! tullivapaasti | kayletsan raaka- aineiden perustuas Lamnosta. ‘Yheistyksen taholta asetettiin ky- seenalaistksi se vanha viite, jonka. mukaisesti taaka-ainetuotannalle on | Vosta Canaddan ‘tuotiin vilme vuRoTna Raiden. perusteotli- suuksien toimesta $56,100,400 ar- koneisioa ja laitteita. Jos niista olisi peritty keskimaarainen 1234 prasentin tulli, olisi siit# ellut valtiolle tulaja $7,250,000, joka sum- suctava inllictcisuuksia sind mie:| ma olisi edustanul vain 34 prosent: Tarkoites olisi con sulattimelle = Trailiin, BC: sa, jalostettavaksi. _Lakiehdotus hyvikeyttiin periaat- teessa 93 dinelld 0 vastaan, Seu- reavaksi se meénee komiteavaihee- seen, mitnkad jalkeen. se voidaan esit-- tia. viimeista lukemista varten. Enemman vararik koja kuin vuosi siffen Ottawa, — Timin vucden toisen neljgnneksen kuluessa Canadassa lapahtui. enemm4an litkevararikkoja- kuin vastaavana aikana viime vuon- na ilbmoittaa Canadan ltittevaltion tilastotcimisto. -Mainilun ajan kuluessa vuonna niith tapahlui- yaleensi 669-49 enemmin kuin vastaavana aikana v, 160, Vararikkoutuneiden liikkeiden ve lat olivat lanii vuonna keskimiarin $34.0) verrattuna $46:500-:iin vii- meé vuoden vastaayana aikana.. _ Eniten kirsivat kaupat. Niissi ta. pahtuitvararikkoja perdu: 32], R1- r ‘portissa moitettiin, etti'myts 145 rakennisfirmaa ' oli ‘tehnyt Varari: ein, mainittuna. sikana. * Maakpnnittain’ eniten’ vararikke- ja tapahtui Quebecissa, Tiss Mer kittiin 259, a lig Canadan caivosteollisunden vit mevuotisesta §1, 463,000,000 - arval- sesta luotannosts. ¥hdistyksen | esityksessh $56,100 (4) arvoinen koneiste ollsl valmistettu. Canadassa, olisi- nliden . tusttaminen merkinnyt 3,145 (yi paikkaa canadalaisille, jotka olisivet siten ansainneet $14,000,000 aiith tydsta, Valillisesti thmin johdosta tyGpaikkejen luku oltsi kohonnut - &500:!a, i Yhdysvaltain. ‘presidentin — Sen jalkeen Sopimulsen mat . Tihin tolsta . Niiden tukikohtien ef odoteta valmistuvan kiyttjkunteon kuljetiaa Fine Paintin byijy- ja sinkkimalmi Comi- tind _Ontariossa tapahtui EE ee ee Ke oh ey ee ee ee Shit laan edeileen, etta io tuo mainitty: Pen rs Poe & oe 7 8 _—- 8 - Cr il wie See ee ee r . . 7 : al a ee ee ee ed ee ed ee ee . . ' . . = "4 . 7 "4 . . a . . . . . . 1 a Re relly age pl Pie Op es ee at 1 1 4 : . som we | ". . . eo . a oe ee ee rs ee ye . . —- 8 . won 1 . . . . . . . 1, a L . ome r, = . . es Ree